Eduskuntavaalien 2023 jälkilöylyt: kansa on puhunut!

TEKSTI: Miska Hirvonen

KUVITUS: Pixabay

Eduskuntavaalit käytiin viileänä sunnuntai-iltana 2.4.2023. Vaikka vaalien alla keskustelu tuloksista kävi kuumana, heijasteli lopputulos jo useamman kuukauden ajan suuntaa antaneita gallupeja. Illan päätteeksi Petteri Orpo pääsikin julistamaan: ”Nyt tuli ISO voitto!” Kokoomus odotetusti oli suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksellaan ja kymmenellä uudella eduskuntapaikallaan. Koko illan Kokoomuksen kanssa kärkipaikasta taistellut Perussuomalaiset sai tyytyä lopulta kakkossijaan ja vaalien ykkösääniharavaan puheenjohtaja Riikka Purraan (42 594 ääntä). SDP:n Sanna Mariniin kulminoitunut vaalikampanja toi lopulta pronssia maalisuoralla. Toisaalta SDP onnistui säilyttämään ja jopa lisäämään omaa kannatustaan verrattuna 2019 vaaleihin, mikä on jo temppu itsessään, sillä Suomessa hallituspuolueiden kannatuksen lasku on ollut tyypillistä. Kova kolmen kärki tarkoitti kuitenkin muille puolueille hallaa. Edellisessä hallituksessa olleet Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto menettivät yhteensä 20 paikkaa eduskunnasta, mikä näyttäisi tarkoittavan paluuta kolmen suuren puolueen johtamaan politiikkaan.

Kuten jo aiemmin totesin, Kokoomus otti odotetun vaalivoiton. Kokoomus, joka on roikkunut jo useamman vuoden gallupien kärjessä, onnistui talouteen pohjautuneella kampanjallaan vakuuttamaan kansalaiset mahdollisen velkapommin uhasta. Loppujen lopuksi myös puheenjohtaja Petteri Orpo onnistui muutamasta tyhmästä heitostaan huolimatta melko hyvin selviämään vaalitenteissä kokemastaan hiillostuksesta. Vaalien jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi leviämään rikkaita moralisoivat julkaisut, jotka selvästi viittasivat Kokoomuksen voittoon. Itse mietin asiaa kuitenkin niin, että 1/5 suomalaisista ei ole porvareita, vaan Kokoomusta äänestäneiden joukkoon kuuluu paljon muidenkin yhteiskuntaluokkien jäseniä. Kokoomus on luvannut talouden tasapainotusta ja vain aika näytää, mitä se meidän kaikkien kannalta tarkoittaa.

Vaalien toinen ehdoton voittaja oli Perussuomalaiset. Perussuomalaiset onnistui haravoimaan valtavasti ääniä lähes jokaisessa vaalipiirissä tarjoamalla jokaiselle vähän jotain. Vaalipiirikarttaa tutkiessa, huomaa sen olevan muutamaa punaista ja tummansinistä aluetta lukuun ottamatta täysin vaaleansininen. Vaikuttaakin siltä, että nämä eduskuntavaalit olivat Perussuomalaisten kymmenen vuotta kestäneen kannatuksen kasvun huipentuma. Perussuomalaiset on nyt kuitenkin ison paikan edessä: oppositiosta on ollut helppo kritisoida aikaisempien hallitusten toimintaa ja nyt pitäisi itse ottaa vastuuta asioista. Perussuomalaisia onkin uumoiltu Kokoomuksen hallituskumppaniksi. Sinipunahallituksen mahdollisuuden huomioon ottaen tulee kuitenkin kysyä, mistä kaikesta Perussuomalaiset on valmis joustamaan hallitusvastuun edessä?

SDP on vaikeassa tilanteessa hyvästä vaalituloksesta huolimatta. Vaalien alla yleistynyt taktinen äänestäminen ja kova kilpailu johtivat lopulta siihen, että SDP:n kannatus kasvoi hieman, mutta muiden hallituspuolueiden kannatus romahti. Vaikka jokainen puolue toimiikin politiikan kentällä oman etu edellä, koko muun vasemman laidan lasku on myös SDP:n kannalta huono. Tilannetta ei helpota se, että puolueen ykkösnimi Sanna Marin päätti astua puolueenpuheenjohtajan paikalta alas. Mediassa on ennustettu jo pitkään putosi 2019 vaalien 11,5 prosentista aina 7,0 prosenttiin. Toisille odottamattomasti ja toisille odotetusti Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo päätti ilmoituksella (11.4.2023) myös astua alas puheenjohtajan paikalta epäonnistuneiden vaalien myötä. Vihreät saattaakin tarvita tulevaisuudessa hieman uudelleenbrändäystä, jotta ei jäisi muiden puolueiden jalkoihin esimerkiksi talouskysymyksissä.

Marinin tähtäävän johonkin kansainväliseen virkaan mahdollisesti Euroopan Unionissa ja joidenkin villien huhujen mukaan jopa Natoon. Moni Marinia äänestänyt saattaa kuitenkin tuntea olonsa hieman petetyksi, jos tämä ei olekaan ajamassa heidän asiaansa eduskunnassa etenkin, kun ottaa huomioon, kuinka paljon SDP:n vaalikampanja henkilöityi Marinin ympärille. Toisaalta puheenjohtajan vaihdos saattaa olla myös avain hallitusasemaan, sillä Orpon ja Marinin henkilökemiat eivät aina tuntuneet vaalitenteissä kohtaavan.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson kuvasi tunnelmiaan vaalivalvojaisissa:

”Vituttaa kuin pientä eläintä.” Vasemmistoliiton kannatus tippui edellisiin vaaleihin verrattuna 1,1 prosenttiyksiköllä, mutta D’Hondtin vaalimenetelmän takia tämä tarkoitti Vasemmistoliitolle jopa viiden eduskuntapaikan menetystä. Anderssonin sitaatin olisi kuitenkin voinut kuulla myös Keskustan Annika Saarikon tai Vihreiden Maria Ohisalon suusta. Keskusta menetti kahdeksan eduskuntapaikkaa edellisiin vaaleihin verrattuna ja Saarikko on ehtinyt jo tekemään melko selväksi, että Keskusta tulee etsimään uutta suuntaa oppositiosta seuraavan eduskuntakauden aikana. Keskisuurten puolueiden kärsimys kärjistyi monessa mielessä Vihreiden kohdalla. Vihreiden kannatus

Loppujen puolueiden osalta eduskuntavaalit eivät tuottaneet suurempia yllätyksiä. RKP ja Kristillisdemokraatit pitivät kaikki eduskuntapaikansa. Liike Nyt joutui myös tyytymään lähettämään Hjallis Harkimon yksin takaisin Arkadianmäelle. Joka tapauksessa vaalit on nyt taputeltu ja jälkilöyly nautittu/kärsitty. Näin viikko vaalien jälkeen tätä kirjoittaessa ei maailma ole vielä ainakaan loppunut, kuten joidenkin ennakkoreaktioista olisi voinut ennustaa. Poleemin entistä päätoimittajaa John Heliniä vapaasti lainaten annetaan mahdollisuus tulevalle hallitukselle sitä ennakkoon tuomitsematta. Demokratiassa on kuitenkin usein kyse muutoksesta. Edeltävien hallitusten työ ei tule menemään roskakoriin tai olemaan turhaa, vaan se on perusta, jonka päälle tuleva hallitus alkaa tekemään töitä. Allekirjoittanut haluaa uskoa siihen, että loppujen lopuksi kaikki puolueet haluavat parasta suomalaisille. Tällä kertaa suunta osoittaa oikealle ja näin on kansa puhunut. P