Poleemi 4/2014 by Poleemi

Itsarikiimaa vuodesta ´92 | 24

Rento Kimmo Rentola | 18

4 2014

POLEEMI tutkijan keittiössä

Hanna Kuusi

kahden kerroksen välissä | 12

Yhiksen

SYYSMATKA Belgradiin 19.–24.10.

Ylimpänä HYYn hallituksen suurmirri poseerasi suurmiehen edessä. • Keskellä vasemmalla Lauri kumppaneineen ja paikallinen Corolla. • Keskellä oikealla Suurlähettilään luona kanuuna hiipi matkalaistemme mieliin. • Vasemmalla alhaalla Patsaalle muodostui jono. • Oikealla alhaalla Melkein kuin Guggenheim.

kuvat Miran Hamidulla

Sisällä

12 Tutkijan keittiössä 18 20

Yliopistonlehtori Hanna Kuusi valmisti Poleemille munakoisopataa.

Rento Kimmo

Poliittisen historian uuden professorin Kimmo Rentolan syvähaastattelu.

Epäonnistunut valtio?

Bosnian sodan päättymisestä on pian 20 vuotta. Valtio polkee yhä paikallaan.

24 Itsarisilliskiimaa

Ota 30 kg porsasta, 60 pulloa viiniä ja 120 nuorta Suomen toivoa, ja marinoi.

26 Menneisyyden lähteillä

Syksyn aikana julkaistut muistelmat tarjoavat näkymiä vallan ytimeen.

alussa

lopussa

5 • Kalenterissa

33 • Ajan kuva

6 • Ajankohtaista

34 • Vaihtopäiväkirja

7 • Opinnoista

35 • Teron tietotoimisto

8 • Työelämään

36 • Räps!

9 • Akateeminen maailma

37 • Mirrin murinat

Aatu osaa soutaa

Yhikseen yhteinen pääsykoe Yes we can

Janne Soisalon-Soininen

Lyhyesti tiedemaailmasta

10 • Hallitus tentissä Suhdevastaava Juga

Paskaa täynnä

Ruosteladoja ja Tinderiä Uudenvuodenlupaus? Limboa!

Elämä ja kuolema

39 • Kuvia tapahtumista Pikkujoulut ja ISHAn syysseminaari

POLEEMI 4·2014 • Vastaava päätoimittaja Topi Houni • Päätoimittajat Topi Houni, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä & Teemu Perhiö • Ulkoasu ja taitto Teemu Perhiö • Kirjoittajat Miran Hamidulla, Eevi Heikkinen, Topi Houni, Eetu Jokela, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä, Max Mäkinen, Jussi Nuortimo, Mathilda Timmer & Tero Vahtola • Kannen kuva Teemu Perhiö • Paino Picaset • Painos 150 kpl • Printin ISSN 1235-4112 • Verkkojulkaisun ISSN 2242-9514 • Palaute poleemi2014@gmail.com • Julkaisija Poliittisen historian opiskelijat Polho ry • Poleemi saa HYY:n ainejärjestölehtitukea 3

pä ät oimi t ta ja lta

Topi Houni

Pakko ei ole paras muusa

”M

iksi [ainejärjestö]lehtiä kuiPoleemin sosiaalinen tilaus tuntuu tenkin yhä halutaan tehdä? kuitenkin olevan voimakas. Lehden 150 Onko niiden teko vain vankappaleen painos on numero toisensa han perinteen toistamista, vanhojen hyjälkeen viety käsistä muutaman päivän vien aikojen kunnioittamista ja sen ajaaikana, ja Issuu-lukijoiden määrä on lituksen vieroksumista, että itse joutuisi sääntynyt koko vuoden ajan. Selvä soolemaan katkaisemassa ylvästä vuosisiaalinen tilaus on hyvä uutinen, koska kymmenien vaihteet nähnyttä lehtien lehdellä on tällä hetkellä kolme maksasarjaa? (…) Jos vastuuta ei kukaan halua vaa kestotilaajaa. ottaa, loppuu lehti siihen. Ei anna kovin Vuoden 2015 päätoimittajakunnan hyvää kuvaa lehtien sosiaalisesta tilaukkeskeinen tehtävä onkin luoda Poleemin sesta. Sehän kun taitaa ainoa tilaympärille ilmapiiri, joka innostaa us ollakin.” uusia tekijöitä lehden tekoon. Näin kirjoittivat Juhana Tehtävä ei ole helppo, koska ˝Ehkä Aunesluoma ja Antti Oksaensi vuonna Polho on mukisakunto loppui nen vuonna 1990 Poleemin kana järjestämässä Hisennen vuoden Polho 25 vuotta -numerossa. torian Opiskelijain Liiviimeistä Kysymyksiksi käännettynä ton kevätseminaaria, Polinumeroa.˝ edellinen lainaus on relevanttiikan opiskelijoiden päiviä ti edelleen vuonna 2014: miksi ja omia 50-vuotisvuosijuhlia Poleemia julkaistaan, ja lukevatko sekä julkaisemassa Polho-histopolholaiset omaa ainejärjestölehteään? riateosta. Poleemi on ensisijaisesti poliittisen Tekemistä on paljon ja valmiiksi akhistorian opiskelijoiden lehti, ja lehtiivisia tekijöitä vain rajallinen määrä. den toiminta jatkuu niin kauan kuin Jos Poleemin tekeminen muuttuu pakopiskelijat ovat valmiit käyttämään aikopullaksi, näkyvät seuraukset suoraan kaansa kirjoitus-, kuvitus- ja taittamislehden sivuilla: laatu heikkenee ja sivutyön parissa. Tämän vuoden viimeisesmäärä vähenee. Tämä kehityssuunta olisä toimituskokouksessa oli päätoimittasi valitettava, koska tähän asti Poleemia jien lisäksi paikalla kaksi ihmistä, mikä on tekemisen lisäksi ollut myös mukaei osoita kovin suurta kiinnostuta lehteä va lukea. kohtaan. Ehkä kisakunto loppui ennen Pakko ei tässä tapauksessa ole pavuoden viimeistä numeroa. ras muusa.

Alussa

k alenterissa

t yöelämä än

* aa kj aant ke oe mh ti na ei snt am a*a i ol mp ian n o ihsatlal i t u s * *

tentissä

Alkuperäisteos: Albert Edelfelt 1879. Lapsen ruumissaattue

Aatu osaa soutaa

k alenterissa

mitä sinä teit klo 20:02 20.02.2002? Tuo hetki oli oman aikamme täydellisin pa-

lindromihetki ja seuraavaa joutuu odottamaan aina klo 21:12 21.12.2112 asti. Ajan kokeminen on ihmisille tapa asettaa itsensä osaksi jatkuvuutta ja jotain suurempaa. Kun ensimmäisen maailmansodan aselevosta sovittiin marraskuun alussa 1918, aselepoajankohdaksi tuli 11.11. kello 11. Vaikka sota haluttiin päättää ajankulusta huolimatta, voi uskoa palindromihetken alleviivanneen aikalaisten mielessä suursodan ainutlaatuisuutta. Palindromihetket saavat ehkä ihmiset kokemaan ajankohdan merkityksellisempänä, ikään kuin kohtalo haluaisi sanoa jotain. Tutumpia sanallisia palindromeja kehittelivät jo muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset, Palindromi-sana itseasiassa johtuu kreikan sanoista pali (takaisin) ja dromos (tie, suunta). Palindromeja esiintyy monissa länsimaisissa kielissä, mutta erityisen runsaasti englannissa ja suomessa. Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman pisin – ja oikeasti mahdollinen – palindromisana onkin suomen kielen saippuakivikauppias. Poleemi toivottaa mukavaa joulukuun 21. päivää seuraavan jouluisen palindromikeskustelun myötä. – Aattona janottaa. – Neulo taas niin saat oluen 5

a jankohtaista

Yhikseen yhteinen pääsykoe

nsi kesänä poliittisella historialla on yhteinen valintakoe talous- ja sosiaalihistorian kanssa. Hakukohteet kuitenkin säilyvät erillään, joten pääsykokeiden muutos ei heijastu millään tavalla opintojen suorittamiseen. Samalla poliittisen historian sisäänottokiintiö pienenee yhdellä paikalla ollen jatkossa 19. Jatkossa haku valtsikaan tapahtuu yhteishakuna valtakunnallisen opintopolku.fi-hakujärjestelmän kautta. Uudistuksen myötä hakija voi hakea useampaan kuin yhteen hakukohteeseen eli pääaineeseen tiedekunnan sisällä. Ensi vuonna 60 % uusista opiskelijoista valitaan yhteispisteiden perusteella ja 40 % pelkän valintakokeen pisteiden perusteella. Jos hakija hakee useaan hakukohteeseen samalla pääsykokeelle, hän saa ensisijaisesti valitsemaansa kohteeseen yhden lisäpisteen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, jääkö tuttu ja turvallinen Jussila–Hentilä–Nevakivi sivuun pääsykokeista, vai lukevatko jatkossa talous- ja sosiaalihistoriaan pyrkivät myös ex-professoreidemme suurteoksen. Tuleva pääsykoekirja päätetään tiedekuntaneuvoston tammikuun kokouksessa, jonka jälkeen pääsykoekirja julkistetaan. Kokeen formaatti tulee joka tapauksessa säilymään samana sisältäen sekä kirjallisuus- että aineistokokeen. Muutokset koskevat ainoastaan valintakokeen kautta tapahtuvaa valintaa. Esimerkiksi valinta maisterivaiheeseen säilyy ennallaan.

Antti Lehtinen

Polhon toimijat vuodelle 2015 valittu

Mikko Virta

olhon vaalikokouksessa 18.11. valittiin toimijat vuodelle 2015. Paikalla oli yli 60 osanottajaa. Polhon puheenjohtajaksi valittiin Topi Juga. Hallituksen muut jäsenet ovat: (ylh.) Jesse Hirvelä, Onni Kari, Sanna Hentunen, Johanna Laine, Matias Takala, Christa Haag, Venla Ranki, Aleksi Rantamaa, Ilona Mäkijärvi. (alh.) Mathilda Timmer, Topi Juga ja Mikko Helenius. 6

Polhon hallitus vuosimallia 2015.

Poleemi on paras ainejärjestölehti

elsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestövaliokunta valitsi Poleemin vuoden 2014 parhaaksi ainejärjestölehdeksi. Palkinnon jakanut raati kehui Poleemia ammattimaisuudestaan. Lisäksi lehti sai kehuja freesistä graafisesta ilmestään ja hyvin kirjoitetuista ja popularisoiduista jutuistaan. Raadissa olivat Ylioppilaslehden päätoimittaja Antti Pikkanen, Nyt.fi:n Jutta Sarhimaa ja HYYn edustaja Juho Kajava. Pieniä moitteita ”herrakerhon” vetämä lehti sai mieskeskeisyydestään. Päätoimituskunta tervehtiikin ilolla tietoa ensi vuoden päätoimittajista, joista puolet on naisia. Toivotamme Ossi Hietalalle, Josefiina Manniselle, Anna Niemelle ja Jaakko Saloselle onnea tulevalle vuodelle. Lehtikilpailun voittorahoilla päätoimituskunta järjestää 10.12. klo 19 avoimen tilaisuuden anniskeluliike Thirsty Scholarissa, jossa piikki on auki polholaisille niin kauan kuin palkintorahaa riittää.

Antti Lehtinen

opinnoista

Digimaailman politiikkaa g r a d u

utkin gradussani politiikkaa ja valtaa nettiroolipeli EVE Onlinessa. Minua kiinnostaa paikan muutos: Miten inhimillinen oleminen muuttuu, kun fyysisen maailman rinnalle syntyy digitaalisia paikkoja, jotka toimivat yhä enemmän omalakisesti? Mitä pidempään olen opiskellut historiaa, sitä enemmän olen kiinnostunut tulevaisuudesta. Paikan muutos ja fyysisen maailman rajojen murtuminen ovat tietyn globalisaatiokehityksen seuraava askel. Täytyy kuitenkin muistaa, että etenkin tämän kehityksen hedelmistä nauttii vain osa maailman väestöstä. Epätavallisen aiheen lisäksi käytän hyvin laajan tekstiaineiston analyysiin topic modelling -menetelmää. Laaja tekstikorpus syötetään tietokoneelle, joka louhii esiin tekstistä esiintyvät puheenaiheet. Aineistoni on tuhansien sivujen laajuinen, joten sen läpikäynti täysin manuaalisesti olisi hyvin hankalaa. En ole koskaan ollut kummoinen koodaaja, mutta onneksi python ei ole kovin vaikea kieli. EVE on erityisen kiinnostava, koska sen poliittinen järjestelmä on niin rikas. Liittoumien jäsenmäärät voivat olla viisinumeroisia, ja sodissa on paljon pelissä. Viime helmikuussa käytiin B-R5RB:n taistelu, johon osallistui lähes 8 000 pelaajaa, ja jossa tuhoutuneista avaruusaluksista olisi markkinoilla saanut noin 300 000 Yhdysvaltain dollaria.

Jussi Nuortimo

Yes we can!

änä syksynä on kahdella kannanotolla saatu paljon aikaan opiskelijoiden edunvalvonnan tiimoilta. Opintovaliokunnan kokouksiin tuli syksyllä käsiteltäväksi yliopiston johdon käynistämä johtosääntöuudistus. Sen tarkoituksena oli tiivistää johtosääntöä, mutta uudistusluonnos ei kuitenkaan mennyt yliopistolla läpi ongelmitta. Uudistuksen pelättiin vaarantavan yliopistodemokratiaa muun muassa dekaanin valintaperusteiden muuttamisella. Myös luonnoksen valmisteluprosessi koettiin monesti epädemokraattiseksi – muun muassa työryhmästä puuttuvien opiskelijaedustajien takia. Kannunvalajien opintosihteerit laativat oman kannanottonsa, jonka Polhon opintovastaavat allekirjoittivat yhdessä muiden valtsikan ainejärjestöjen kanssa. Työ tuotti lopulta tuHarjoittelu losta, ja yliopiston hallitus apurahan palautti johtosäännön jatsaajien määrä kovalmisteluun. kaksin Toinen merkittävä kankertaistuu. nanoton johdosta muuttunut asia on harjoitteluapurahojen jako. Kannunvalajien ja syy-hy:n laatiman kannanoton pohjalta tiedenkunta muutti harjoitteluapurahakäytäntöä. Ennen täysin sattumanvaraiseen arvontaan perustunut jako on nyt osittain riippuvainen hakijan edellisenä vuonna suorittamista opintopisteistä. Tukikuukausien määrä laskee kahdesta yhteen kuukauteen, jonka seurauksena apurahaa saavien määrä kaksinkertaistuu. Vaikka uudistukseen sisältyy vielä ongelmia, on se kuitenkin askel parempaan suuntaan. Nyt opiskelijat voivat itse vaikuttaa edes jonkin verran mahdollisuuksiinsa saada harjoittelutukea yliopistolta. Kummatkin tapaukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka voimme opiskelijoina vaikuttaa meitä koskeviin asioihin ja kuinka kannanotto, eli kannari, on edunvalvontaamme hyvä työväline. Ja kliseisesti Obamaa siteeraten: ”Yes, we can”.

Mathilda Timmer

Kirjoittaja on 2. opintovastaava

t yöel ämä än

Karri Lehtinen

Palstalla haastatellaan työelämään eksyneitä, lähes valmistuneita polholaisia.

Poleemista Taloussanomiin

”Kokemukseni on, että polholaisuutta arvostetaan”

yönantajia voi lähestyä, vaikka paikkaa ei olisikaan haussa. Rohkeus kannattaa säilyttää ja kokemukseni on, että polholaisuutta arvostetaan”, Janne Soisalon-Soininen sanoo. Kesätöitä etsiessään useat lähetetyt cv:t ja motivaatiokirjeet tuottivat yhden haastattelupyynnön SoisalonSoinisen nykyiseltä työnantajalta. Soisalon-Soininen on kirjoittanut Taloussanomiin vuodesta 2012. eu-opintoja sivuaineekseen lukenut Soisalon-Soininen oli tänä keväänä harjoittelijana Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Kirjoittaminen alkoi kiinnostaa todella hänen päätoimittaessaan Poleemia. ”Kun pääsi perehtymään johonkin asiaan ja sai sen avattua kiinnostavasti ihmisille, se oli sellainen ahaa-elämys.” Soisalon-Soininen on tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä. Työsopimusmalli on joustavuudessaan sopinut hyvin opiskelujen oheen. Talousuutisoinnissa vaadittavaa asiantuntemusta on karttunut työnteon ja itsenäisen tutkimuksen myötä. Poliittinen historia on kuitenkin tarjonnut avartavan perspektiivin yhteiskuntaan ja auttanut syy-seuraussuhteiden hahmottamisessa. Harjoittelu New Yorkissa oli oiva tilaisuus nähdä, millaista virkamiestyö on käytännössä. ”Työni edustustossa oli pitkälti kokouksissa ja koordinaatioissa käymistä, neuvottelujen seuraamista ja niistä raportoimista, itsenäisesti tai virkamiehen avustajana. Lisäksi avustin edustuston viestinnässä ja huolehdin käytännön järjestelyistä vierailujen aikana.” Valtiotieteilijöiden työttömyys on nousussa ja tulevaisuus näyttää haastavalta. ”Se, ettei valmistu tiettyyn ammattiin, luo oman haasteensa. Toisaalta valtsikan tarjoama yleissivistävä koulutus luo paljon mahdollisuuksia. Yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan yhä enemmän myös yksityisellä sektorilla.” Soisalon-Soinisen on tarkoitus kirjoittaa ja palauttaa gradunsa ensi vuonna. Ennen valmistumista olisi kuitenkin tarkoitus vielä ehtiä ulkomaille. Virkamiesharjoittelujen lisäksi Soisalon-Soinista kiinnostaa muun muassa tiedotustehtävät kriisinhallintaoperaatioissa. Max Mäkinen

ak at eeminen ma ailma

koonnut Ilari Leskelä

Biologia määrittää kulttuurista muistia

ollektiivinen kulttuurinen muisti toimii kuten biologinen muisti: ihmisen aivot huolehtivat kykyjen ja taitojen muistamisesta, jotka ovat tarpeellisia sillä hetkellä tai tulevaisuudessa. Samoin kulttuurinen muisti unohtaa asiat joita ei ”käytetä” julkisuudessa. Vaikka kulttuurin ja biologian tutkimus tuntuvat täysin eri aloilta, niillä näyttää olevan suora yhteys toimijansa muistin kautta Näin toteaa St. Louisin Washingtonin yliopiston tuore psykologinen tutkimus. Tutkimus pohjautuu vuosien 1974 ja 2014 välillä kerätylle aineistolle, jossa yhdysvaltalaisten piti viiden minuutin aikana kirjoittaa mahdollisimman monen Yhdysvaltojen presidentin nimi. Aineistosta luodut käyrät osoittivat miten itsenäistymisen, sisällissodan ja toisen maailmansodan presidenttejä lukuun ottamatta parhaiten muistettiin vain viimeaikaiset presidentit. Tutkimus osoittaa että unohtamisen raja kulkee hieman alle sadassa vuodessa. Hyvin muistetut Washington ja Lincoln ovat esillä useissa monumenteissa ja rahoissa, mutta julkisen muistamisen lisäksi mielikuvituksella todettiin olevan tärkeä osa muistin säilyttämistä. Tutkimus on ensimmäinen, joka tutki muistamista 40 vuoden ajanjaksolla. Vuodesta 1789 Yhdysvalloilla on ollut 44 eri presidenttiä. H. L. Roediger III & K. A. DeSoto: Forgetting the presidents. Science vol. 346 28.11.2014, s. 1106–1109.

TULOSSA Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjä London School of Economicsin (LSE) kansainvälisen historian professori Vladislav Zubok paneutuu Venäjän rooliin Neuvostoliiton hajoamisessa vuonna 1991. Aihe pohjautuu Zubokin äskettäisiin tutkimuksiin Venä-

jän ulkopoliittisessa arkistossa. Hänen tuorein kirjansa on Zivago's Children: The Last Russian Intelligentsia (2009).

Ma 15.12. klo 14-16, Soc&Kom juhlasali. Troikka Mannerheim matkaa Tampereen suojeluskuntajuhlille pää-

˝Sattuma suosii valmistautunutta mieltä˝

ahden vuoden välein järjestettävien Tieteen päivien teema on tänä vuonna ”Sattuma”. Teema tuo esiin inhimillisen olemassaolon sattumanvaraisuuden ja ennakoimattomuuden. Sattuma vie meitä ja tiedettä eteenpäin. Tapahtuman keskuksena toimii Helsingin yliopiston Päärakennus, jossa järjestetään keskusteluja ja näyttelyitä viiden päivän ajan. Tieteiden yönä torstaina 8. tammikuuta tapahtumia on myös Kansallisarkistossa ja Tieteiden talolla. Lisäksi Koneen säätiö tuo Tieteen päivät kauppakeskus Kamppiin, jossa lähestytään tiedettä arjen esineiden kautta päivittäin klo 15–19. Samaan aikaan on ilmainen sisäänpääsy Luonnontieteelliseen museoon ja Amos Anderssonin taidemuseoon.

7.–11.1. Päärakennuksella, Kampissa klo 15–19 ja mm. Tieteiden talolla.

siäisenä 1920. Junamatkalla syttyy romanssi elegantin varatuomari Ellen Katajan kanssa, jolla on uutinen kerrottavanaan: kenraali aiotaan murhata. Näytelmä perustuu kirjailija Jari Tervon romaaniin Troikka (2008).

Ensi-ilta 14.1. Helsingin Kaupunginteatteri / Studio Pasila

hallitus tentissä

Haastattelemme palstalla Polho ry:n hallituslaisia. Vuorossa viestintä- ja suhdevastaava Topi Juga.

teksti Topi Houni

Onneksi olkoon valinnasta vuoden 2015 Polhon puheenjohtajaksi! Mitä haluaisit ottaa tämän vuoden hallituksesta mukaan ensi vuodelle ja mikä kaipaa uusia ajatuksia? Haluaisin säilyttää hallituksen hyvän ilmapiirin. Toiminta ei saa olla väkisin tekemistä, vaan oikeasti hauskaa. Hallituksen hyvä ilmapiiri välittyy tapahtumissa myös muihin osallistujiin. Johtajana aion delegoida tehtäviä enemmän kuin tänä vuonna. Tunnen entuudestaan tulevan hallituksen toimijat, joten tehtävien delegoiminen ja vastuun jakaminen onnistuvat uskoakseni hyvin.

siä tapahtumia. Jos vastuuta jaetaan, virkailijat voisivat osallistua hallituksen kokouksiin, jolloin tiedon jakaminen ja asioista sopiminen olisi helpompaa. Sinulla on vahva jääkiekkotausta. Kuka voittaa SM-liigan tänä vuonna? Rauman Lukko tai Oulun Kärpät. Seuraan NHL:ää eniten, mutta Jokereiden takia olen alkanut seurata KHL:ää enemmän.

˝Juha Mieto on partaidolini.˝

Suhdetoiminta on orientoitunut liikaa Kannunvalajien piiriin. Pitäisikö ainejärjestön priorisoida enemmän yhteyksistä ulospäin – esimerkiksi Turkuun? Kannun kanssa olemme järjestäneet paljon tapahtumia. P-klubi oli tänä vuonna ekskursiolla Helsingissä, ja meillä oli tarkoitus lähteä Turkuun Trivial Perseet -tapahtumaan. Molemmat suhteet ovat tärkeitä, ja niistä voi ottaa oppia omaan toimintaan. Miten ajattelit sitouttaa virkailijat toimintaan? Ajattelin pyytää tulevia virkailijoita johtamaan tulevan vuoden suuria tapahtumia, kuten vuosijuhlia ja POP-päiviä. Asiat tehdään yhdessä, mutta vastuuta jaetaan virkailijoille, jotka koordinoivat yksittäi10

Parta kasvattaa auktoriteettia? Kyllä. Parrankasvatus lähti vahingossa liikkeelle, ja nyt siitä on vaikea luopua. Juha Mieto on partaidolini.

Maksaako Polho ensi vuonnakin Poleemin laskut? Riippuu laskun laadusta. Olisi toivottavaa, että Poleemi saisi uusia mainostajia. Myös tilaajien määrää voisi yrittää kasvattaa. Alumnien kautta voisi löytyä potentiaalisia mainostajia. On ikävä ruikuttaa alumneilta aina jotain, mutta sitä kautta ne kontaktit kuitenkin löytyvät. Uudenvuodenlupauksesi? En ole koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia. Okei, lupaan tulla useammin Torspon ja Yhiksen otteluihin. Tänä vuonna pelit ovat osuneet ikävästi venäjäntuntien päälle. Kerro poliittishistoriallinen vitsi! Lentokoneessa oli Paavi, Ahti Karjalainen, USA:n presidentti, Neuvostoliiton pääsihteeri ja pieni poika. Kone rikkoutui ja matkustajat yrittävät pelastautua, mutta laskuvarjoja oli vain neljä. USA:n pressa otti laskuvarjon väittäen olevansa maailman tärkein mies. Neuvostoliiton pääsihteeri seurasi perässä samoilla perusteilla. Karjalainen otti laskuvarjon väittäen olevansa maailman viisain mies. Paavi kehotti pientä poikaa hyppäämään viimeisellä laskuvarjolla, koska pojalla olisi vielä koko elämä edessä. Pieni poika vastasi: ”ei hätää, Karjalainen otti makuupussin. Kaksi laskuvarjoa on edelleen jäljellä.”

Teemu Perhiö

Parta kasvattaa auktoriteettia, Topi Juga?

Vuosijuhlat, POP-päivät, HOL-seminaari ja Polhon historia ovat suuria hankkeita. Mikä on opintopistetavoitteesi vuodelle 2015? Aion opiskella kyllä kunnolla, 55 on minimi. Kesä 2015 menee luultavasti opiskellessa. 96 noppaa on jo plakkarissa ennen puheenjohtajakautta, joten oloni on varsin luottavainen.

keskellä

tutkijan keit tiössä: hanna kuusi

bosnian umpikuja

kimmo rentol an sy väha astat t elu

i t s a r i k i i m a a v u o d e s t a ´9 2

* menneisy yden

l ähteill ä

Munakoisopata á la Hanna Runsaasti öljyä Muutama kynsi valkosipulia Runsaasti kanelia Hiukan neilikkaa Mustapippuria Chiliä Suolaa 2 munakoisoa 2 purkkia Mutti-tomaattimurskaa Kourallinen kuivattuja aprikooseja leikeltynä Jonkin verran kalamata-oliiveja Loraus sitruunamehua 1 bataatti (voi höyryttää erikseen, niin kypsyy sopivasti) Päälle korianteria

kuullota sipulit reilussa öljyssä.

Lisää pilkotut munakoisot ja paista hetki. Lisää tomaattimurska ja muut ainekset. Höyrytä bataatti erikseen ja lisää se pataan. Anna hautua kunnolla, jotta munakoisot pehmenevät. Keitä riisi valmiiksi. Koristele korianterilla. Lisukkeeksi voi tehdä tsatsikia ja kurkkusalaattia.

tutkijan keit tiössä

Yliopistonlehtori

Hanna Kuusi valmisti Poleemille munakoisopataa ja

kertoi kissakokeista ja elämästä kahden kerroksen välissä teksti Eetu Jokela kuvat Teemu Perhiö

uoria historioitsijoita varoitetaan gia, mutta liian moni tuttu ja sukulainen oli jo teleologiasta, joulukuun kuualalla töissä. Loppujen lopuksi Kuusi päätyi tadennen päivän tirkistysaukoislous- ja sosiaalihistoriaan, vaikkei sosiaalipsyta, kehityskulkujen jäljittämises- kologiassa mitään vikaa ollut. tä jälkiviisaasti lopputuloksista ”Kävin vähän eri aineiden kursseilla, mutta taaksepäin. Hanna Kuusi, moHannu Soikkasen talous- ja sosiaalihistorian neen kertaan palkittu yhteiskuntahistorian ylijohdantokurssin jälkeen päätin, että mä vaihopistonlehtori, ei tarinaansa kertoessaan tähän dan tasoon. Mä innostuin siitä ihan hirveästi.” helmasyntiin sorru. Matka SnellmaninkadulVanhoista lääketieteellisen kurssikavereista le on Kuusen mukaan ollut ”aika monimutepätavallisen moni päätyi Kuusen tavoin keskainen”. Alkujaan Helsingistä kotoisin oleva keyttämään lääkisopintonsa. Kuusi asui Joensuussa ja Turussa, ennen kuin ”Silloin kun me aikuistuimme, elettiin nouhän opiskeli lukion loppuun Espoossa. sukautta. Kaikki olivat kauhean luottavaisia, ”Lukion jälkeen ei ollut varsinaista intohiettä aina löytyy töitä ja kokeillaan vähän sitä ja moa minnekään. Hain lääkikseen ja pääsin sitätä”, Kuusi muistelee. Viisi vuotta kestäneen säänkin.” laman jälkeen on opiskelijoiden asennoitumiKuusi ehti opiskella lääketieteellisessä hienen toinen. man yli kaksi vuotta, ennen kuin vaihtoi val”Nyt huomaa meidän nuorimmista opisketiotieteelliseen. Ala tuntui lijoista, että he ovat hyvin määväärältä ja opiskelu puuduttarätietoisia.” valta. Opinnot veivät kuitenKuusen opiskelujen alkuai”Jouduin kin yhdeksi kesäksi vaihtoharkoina talous- ja sosiaalihistorijoitteluun Košiceen, nykyiseen an ja poliittisen historian opisseuraamaan Slovakiaan ja silloisen rautaekelijat elivät vielä kaukana toijotain siripun itäiselle puolelle. Kesistaan. Mistään Yhis-hengestä sä laittoi harkitsemaan alanei voinut puhua. kallonavaus vaihtoa. ”Opinnot olivat kokonaan leikkauksia. ”Siellä tehtiin sellaisia kiserilliset, eikä opiskelijoilla tai sakokeita, ja ne kissat aina kuotutkijoilla ollut juuri tekemistä Se ei tuntunut li. Lisäksi jouduin seuraamaan Kuusi kertoo. oikein omalta.” keskenään”, jotain kallonavausleikkauksia. ”Professorit ja opiskelijat Se ei tuntunut oikein omalta.” olivat tarkkoja reviireistään.” Košicessa oli kuitenkin Kuusi lähti opiskeluaikoikansainvälinen tunnelma. Opiskelijatovereita na mukaan I SHA:n toimintaan. Järjestön konoli kummaltakin puolen rautaesirippua: italiaferenssi pidettiin vuonna 1992 Helsingissä, ja lainen, turkkilainen sekä joukko valkovenäläiKuusi oli aktiivisesti mukana järjestelyissä. Seusiä, venäläisiä ja itäsaksalaisia. raavana vuonna hänestä tuli I SHA-Helsingin ”Niillä kommunistimaista tulleilla oli varensimmäinen puheenjohtaja. Siihen asti ISHA:n tijat mukana. Ne yrittivät, ettei oltaisi missään toiminta oli järjestetty Suomessa Historianopistekemisissä, mutta kyllä me oltiin. Meidät makelijoiden liiton Hol:n kautta. Kuusi itse käjoitettiin Prahassa isossa hotellissakin ihan eri vi ISHA:n seminaareissa Ranskan Toursissa ja puolille.” Alankomaiden Utrechtissa. Näin siis vielä vuonna 1988, puolitoista ”Ne matkat olivat tosi kivoja ja meillä oli vuotta ennen muurin murtumista. kauhean hauskaa. Tutustui uusiin tyyppeihin ja tapasi vanhoja tuttuja edellisistä konferensseishteiskunnalliset kysymykset olivat alkata”, Kuusi sanoo. neet kiinnostaa jo lääkisaikana. Kuusen ”Mä muistan, että se oli pahinta lama-aiensimmäisenä ajatuksena oli opiskella kaa, eikä kellään ollut yhtään rahaa. Elettiin sosiaalipsykologiaa. Vaihtoehtona oli sosiolotosi pienellä. Sellaista pientä seikkailuhenkeä.”

anna Kuusen vetämillä kursseilla opisYhteiskuntahistorian opetus pitäisi Kuusen kelijat ovat saaneet osallistua, tehdä ryh- mukaan sisältää muutakin kuin ranskalaisten mätöitä ja pohtia turismin historiapoviivojen opettelua. litiikkaa. Tutkijan keittiössä kirjoittajalle ja ”Yliopiston pitäisi opettaa myös näkemystä kuvaajalle jää kuitenkin apukokin rooli, kun ja syvällisempää ajattelua”, Kuusi sanoo. kestitsijämme pilkkoo, kypsyttää ja hämmenSaamiinsa palkintoihin ja kunnianosoituksiin tää. Kuusta huolettaa, ettei ”höpöttämisen” taKuusi suhtautuu vaatimattomasti. kia ruoanlaitosta tule mitään. Ruokapöydässä ”Onhan se vähän hämmentävää, kun on tulee selväksi, että huoli on ollut tarpeeton. niin paljon hyviä opettajia”, Kuusi pohtii. Kuuselle myönnettiin opiskelijoiden aloit”En mä koe, että mä olisin ollut jotenkin enteesta vuonna 2013 HYY:n hyvän opettajan simmäinen, joka on yrittänyt kehittää opetusta.” Magister Bonus -palkinto. Kuusta kehuttiin monipuoliseksi opettajaksi, jota oppilaiden on utta palataanpa vielä siihen, miten helppo lähestyä. Kuusi päätyi lehtoriksi SnellmaninJo omina lääketieteellisen aikoinaan Kuusta katu 14:ään. Opintojensa loppupuoturhautti opetustyyli, joka ei keskittynyt ongellella Kuusi pohdiskeli jälleen kerran opintojenmanratkaisuun. Valtsikassakaan opetus ei liioin sa mielekkyyttä. aina innostanut. Innostavim”Muutin maalle sellaiseen piin opetusmenetelmiin törmäsi ekoyhteisöön, jossa tein gradua. Kuusen mukana vasta myöhemPohdin, että jaksaako innostua min, opintojen loppuvaiheessa. koko omasta alasta.” ”Olin jo ”Se opiskelu oli joko luenGraduprosessi vei Kuusen ihan varma, not ja tentti tai kirjatentti. Mä kuitenkin mukanaan. Jo opiskeolen huono istumaan luennoilla luaikoina Kuusi oli ollut tutkiettei mulla enkä jaksanut istua sitä puoltamusavustajana Jari Ehrnroothin ole mitään toista tuntia, niin luin vaan kirLuokkaviha-tutkimusprojektissa. joja”, Kuusi kertoo. ”Hän pystyi palkkaamaan akateemista ”Jossain Matti Peltosen se13 kuukaudeksi täyspäiväisen tulevaisuutta.” tutkimusapulaisen. Se oli kyllä minaarissa sitten luettiin kaunokirjallisuutta ja mietittiin mitä se ihan eri maailma silloin, hyvin kertoo sosiaalihistoriasta ja muulöytyi rahoitusta”, Kuusi sanoo. ta tällaista interaktiivisempaa.” Heti valmistumisen jälkeen Kimmokkeen opetuksen kehittämiseen Kuusi sai jalkansa oven väliin ja pääsi vuoKuusi sai aikoinaan työskennellessään tohtorirotteluvapaalle siirtyneen assistentin sijaisekassistenttina 1990-luvun jälkipuoliskolla. si. Suomalaista alkoholipolitiikkaa tarkastellut ”Pauli Kettunen sanoi mulle, että pitäisi väitöskirja Viinistä vapautta: alkoholi, hallinkäydä yliopistopedagogisia opintoja. Aluksi väta ja identiteetti 1960-luvun Suomessa hyväkhän ihmettelin, että mihin niitä tarvitaan, mutta syttiin 2003. Kun oppiaineitten kaksi erillistä sitten niistä avautui vähän kuin uusi maailma.” virkaa yhdistettiin, tuli Kuusesta ensimmäinen Kuusen mukaan Yhteiskuntahistorian laikahden oppiaineen yhteinen tohtoriassistenttoksen avoin ilmapiiri kannusti kokeilemaan ti. Akateemisen pätkätyöläisen elämä oli kuivapaasti erilaisia opetusmetodeja. Tuloksena tenkin epävarmaa. Määräaikainen virka loppui, oli Detroitin kaupungin yhteiskuntahistoriaa ja Kuusi lähti kolmeksi vuodeksi kirjoittamaan tarkastellut kurssi, jossa suuria prosesseja ja rayliopiston opiskelijakirjaston historiaa. kenteita, kuten deindustrialisaatiota, etnisyyttä ”Olin jo ihan varma, ettei mulla ole mitään ja sukupuolta, tutkittiin esimerkiksi fiktiivisiä akateemista tulevaisuutta.” elämäkertoja kirjoittamalla. Kokeiluiden myö”Mielettömällä tuurilla” ja useamman sijaitä Kuuselle myönnettiin Valtsikan hyvän opetsuuden kautta Kuusi valittiin lopulta vakituitajan palkinto. seksi yliopistonlehtoriksi vuonna 2011.

Hanna Kuusi Yhteiskuntahistorian yliopistonlehtori vuodesta 2011. Talous- ja sosiaalihistorian dosentti. Tutkinut alkoholipolitiikkaa, historiaturismia, suomalaista muotoilua ja elokuvaa. Kirjoittanut Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston historian Lainatut, tentityt, viivatut. Sai ylioppilaskunnan Magister Bonus -palkinnon vuonna 2013.

Nyt kahden kerroksen välissä työskentelevä Kuusi kehuu oppiaineiden välistä henkeä. Poliittisen historian sekä talous- ja sosiaalihistorian välinen kyräily on Kuusen mukaan 1990-luvun ajoista laantunut. ”Oli sellaista kilpailua ja määrittelyä, että mikä on parempaa historiaa ja meillä on hienompaa kuin teillä”, Kuusi muistelee. ”Meidän yhteishenki on nykyään hirveän hyvä ja harvasta paikasta löytyy samanlaista.” Vaikka työtilat ja osa opinnoista ovat yhteisiä ja entinen vastakkainasettelu oppiaineiden välillä on häipynyt, suhtautuu Kuusi oppiaineiden yhdistämiseen varoen. ”On tärkeää, että tulee katettua erilaiset näkökulmat ja että nämä näkökulmat on myös institutionalisoitu”, Kuusi sanoo.

nnen jälkiruokaa on hyvä puhua vielä hetki ruoasta. Historiaturismia ja alkoholipolitiikkaa tutkinut Kuusi on kiinnostunut ruoasta myös akateemisessa mielessä. Suomalaisen ruokakulttuurin kansainvälistyminen on yksi tutkimusaihe, josta Kuusi haluaisi julkaista. ”Eräs antropologi on todennut, kuinka mikään ei muutu niin hitaasti kuin ruokailutottumukset – tai sitten juuri ne muuttuvat todella nopeasti. Yhtäkkiä newyorkilaiset rakennustyömiehetkin syövät sushia – siis raakaa kalaa.” Turismin historiasta Kuusi puolestaan kiinnostui alkoholin historian kautta, mitä Kuusi oli tutkinut väitöskirjassaan. Suomalaiset kansainvälistyivät 1960-luvulla: tavallisetkin ihmiset pääsivät matkustamaan ulkomaille ja tottuivat juomaan mietoja alkoholijuomia.

”Kun massaturismi yleistyi 1960-luvulla syntyi sosiologista kritiikkiä stereotyyppisestä massaturistista, joka vain seuraa joukon perässä ja ihmettelee turistin katseellaan lomakohdetta, kun taas vain individualistiset omatoimimatkailijat oikeasti uppoutuvat paikalliseen kulttuuriin”, Kuusi kertoo. Tämän näkemyksen hän myös haastaa. ”Esimerkiksi suomalaiset turistit Neuvostoliitossa Sotšissa ja Krimillä tutustuivat paikallisiin vaikkei kieltä osattukaan. On vähän elitististä väittää, että vain omatoimimatkailijat näkevät ja kokevat aitoja juttuja”, Kuusi pohtii. Talous- ja sosiaalihistorian sekä poliittisen historian on stereotyyppisesti katsottu lähestyvän menneen ajan tutkimusta kahdesta eri suunnasta: edellinen alhaalta käsin kansan näkökulmasta, jälkimmäinen vallanpitäjien katseella. Kuusi on lainannut omiin tutkimuksiinsa foucault’laista hallinnan ja biopolitiikan tematiikkaa, joka tuo näkökulmia yhteen. ”On tosi kiinnostavaa, miten valtiot ovat kiinnostuneita väestöstään, sen määrästä ja laadusta. Se taas liittyy nationalismiin ja kansallisvaltioihin, poliittisen historian ydinalueisiin ja toisaalta vaikka perheitten historiaan. Yksityinen ja julkinen leikkaavat.” Kahden kerroksen välissä työskentelevän Hanna Kuusen mukaan on kuitenkin ”passé” väitellä siitä, mikä on relevantein tapa tutkia mennyttä aikaa tai kenen näkökulmasta historiaa pitäisi tarkastella. ”On vanhanaikaista kiistellä siitä, mikä on hienompaa ja tärkeämpää historiaa. Pääasia on oivaltaa kysymyksenasettelu.” * 17

Kimmo Rentola aloittaa virassaan vasta tammikuussa 2015 tyรถkiireiden takia.

Kuinka rento olet, Kimmo Rentola?

hittää valovoimainen tutkimushanke. Äänekkyydessä on kyllä myös varjopuolensa. Siinä tulee nettisaastaa niskaan.

teksti Ilari Leskelä kuva Teemu Perhiö

Asteikolla 1-10 kuinka rento olet? Seitsemän. Turun top-3 anniskeluravintolat? Olen ollut Turussa usein alkuviikosta [Rentola on helsinkiläinen], niin enemmän on tullut nähtyä ravintolaelämää, joka on kahdeksan vuoden professuurin aikana kohentunut hirveästi. Olin vaihdossa Milanossa, ja italialaisen ruoan ystävänä olen käynyt paljon Sergio’ssa. Yksi kiva viskibaari on siinä kämpän lähellä, josta löytyy ihme kyllä suunnilleen kaikki viskit mitä maailmalla on. Opiskeluvuosinasi poliittisuus oli pinnassa ja Polhollakin oli hetken kaksi hallitusta. Mitä oppeja jakaisit Polholle tällä kertaa? [hymyilee] No ei nyt ainakaan sitä sen aikaista! Kannatan kyllä paljon yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Turussakin on toiminut hyvin P-Klubin kanssa, enkä aio sitä yhtään vähentää. Vaihdoit Turusta Helsinkiin, koska Helsingin poliittinen historia on suurin ja kaunein. Eiköhän suuruus ole samaa luokkaa kuin Turussakin. Jos siis henkilömääriä vertaa. Mikä on kuuminta hottia tutkimuksessa tällä hetkellä? No omassa tutkimuksessa ei kyllä ole mitään kovin hottia. Olen Turussa ollut niin paatunut hallintomies ettei ole paljon ehtinyt tutkia. Yksi aihe mikä kiinnostaa on globaalihistorian uusi nousu, jossa on ollut hienoja avauksia.

Vuonna 1994 pohdit Poleemissa sosiaali-mentaalihistoriallisen ”Kenen housuissa seisot? Suomalainen kommunismi ja seksi 1945–1990” tutkimuksen tekemistä. Onko tutkimus edennyt? Ei ainakaan omalta osaltani. Yritin kyllä tarjota aihetta Joni Krekolalle, mutta Joni ei ujona poikana uskaltanut ottaa sitä. Polho on heilastellut liian pitkään Tason kanssa – on lähennyttävä VOO:ta kuten P-Klubi Turussa. Se on aika paljon teidän asianne. Engelshän tosin neuvoi että pitää olla pikku- ja isosiskon kanssa. Professori Hentilän sydäntä lähellä olivat Vergangenheitsbewältigung ja Saksa. Puhaltavatko tulevaisuudessa opiskelijoiden arjessa itätuulet: Neuvostoliitto ja kommunismi? Ehkä jonkun verran, mutta toisaalta olen kiinnostunut myös paljon lännestä ja Euroopasta. Varsinkin Italia on lähellä sydäntä. Olen myös pitänyt Turussa suosittua luentosarjaa Latinalaisesta Amerikasta. Mutta saksalaismielisyys on kyllä heikompi kuin Sepolla.

Mihin tutkimusteemoihin opiskelijan kannattaisi tarttua? Teidän sukupolvelle jää visuaalisen aineiston tutkiminen, sillä nämä vanhat arkistojen tekstiaineistoja tutkineet eivät siihen enää opi. Visuaalisuus on lisääntynyt yleisesti ja kuvia tutkimalla voidaan saada esille asioita, joita tekstistä ei löydy. Esimerkiksi poliittisten julisteiden sanomaa ja värimaailmaa voisi tutkia. Osaston ja henkilökunnan väliseen perinteiseen osasto-otteluun on enää puoli vuotta. Oletko luonteeltasi lukkari vai takakentän pelaaja? Pesäpallo ei ole kyllä mikään leipälaji, vaikka isä oli Vimpelistä. Taitaa olla nuo oululaiset tämän takana. Helsingin poliittisessa historiassahan on perinteisesti ollut vahva Oulun edustus. Pidit P-Klubin viime vuosijuhlilla Ville Niinistön kanssa jallurinkiä miestenhuoneessa. Maistuuko jallu myös Polhon 50-vuotisvuosijuhlilla ensi lokakuussa? [nauraa] No eiköhän se maistu. Nyt oli tosin rauhallisempaa kuin Mikael Jungnerin ollessa vuosijuhlapuhujana. Silloin miestenhuoneen peilin eteen ilmestyi demarikondomeja, joissa luki ”Tunne demari sisälläsi”.

Jallu maistuu!

Hentilällä oli työpöydällään Trabant-auto, miten olet ajatellut itse sisustaa työhuoneesi? Machiavellin pikku patsas ainakin siirtyy Turusta tänne. Poliittisen historian pitäisi olla tieteenalana äänekkäämpi ja ke-

Viimeinen sana lukijoille? Pitäkää taso korkealla. Olen seurannut Poleemia suurella mielenkiinnolla koko sen ajan kun olin Turussa, se on kuitenkin kärkipään lehtiä yleisestikin. Turun kollega [poliittisen historian professori] Soikkasen Timo aina haukkuu Helsinkiä, mutta p-klubilaisia taas siitä että heidän lehtensä [Walpo] on niin paljon surkeampi. 19

Mielenosoitus Sarajevossa. Banderollissa lukee suomeksi ˝kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta˝. Abzur CC BY SA

EUROOPAN ˝FAILED STATE˝ Bosnian sodan päättymisestä tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Sodan jakolinjat ovat kuitenkin yhä läsnä Bosnia ja Hertsegovinan poliittisella kentällä.

teksti Antti Lehtinen 20

osnia ja Hertsegovinassa järjesBosnian sodan päättäneestä Daytonan rauhantettiin parlamenttivaalit lokasopimuksesta. Etnisten ryhmien väliset erimiekuussa. Vaalitulos seurasi odotelisyydet ja poliittisen järjestelmän toimimattotusti valtiossa olevia etnisiä jakomuus ovat kuitenkin estäneet perustuslain uulinjoja. distamisen. Maassa käydyn vaalikamppaiBosnian poliittinen järjestelmä on todellun piirteet voivat vaikuttaa suomalaisesta näla monimutkainen, ainakin Suomen järjestelkökulmasta rajuilta. Vaalitaistelun tiimellykmään verrattuna. Bosnia ja Hertsegovina on sessä ehdokkaat keskittyivät enemmän toisten liittovaltio, joka koostuu kahdesta entiteetisehdokkaiden tekemien virheiden haukkumitä, Bosnia ja Hertsegovinan federaatiosta ja seen kuin omien ideoidensa esittelyyn. EsiSerbitasavallasta. Federaatio jakautuu vielä 10 merkiksi syytökset mafiayhteyksistä ja korkantoniin. Molemmilla entiteeteillä on oma ruptiosta olivat yleisiä – eivätkä täysin tuuparlamentti, presidentti ja hallitus muun hallesta temmattuja. Poliitikkojen retoriikka on linnon ohella. Asiaan kuuluvasti kantoneilla on myös monin paikoin nationalistista ja radikaamyös omat kansanedustajistonsa. lia. Vaalikamppailu sai ikävän Entiteettien hallinnon lilopun, kun vaaliviikolla yksi säksi on vielä liittovaltion halhenkilö puukotettiin kuoliaaklinto. Valtion parlamentti on si vaalitilaisuuden jälkeen Vekaksikamarinen. YlähuoneesSyytökset lika Kladusassa valtion luoteisa istuu 15 jäsentä, yksi kustasosassa. kin perustuslain määräämästä poliitikkojen Euroopan turvallisuus- ja kansallisuudesta. Ylähuoneen mafia yhteistyöjärjestö etyj:n mutehtävänä on valvoa, että kaikkaan itse vaalit toimitettiin ki valtion kaikki kansallisuudet yhteyksistä ja kuitenkin demokratian periaathyväksyvät uudet lait. Alahuokorruptiosta teiden mukaan. Bosnian vaaneessa on 42 jäsentä, joista kololivat yleisiä lilainsäädäntö siis toimii jokmasosa tulee Serbitasavallasta seenkin hyvin ja ehdokkailla ja loput 28 federaation puolel– eivätkä on oikeus ilmaista oma mielita. Lisäksi on vielä presidenttitäysin tuulesta piteensä. neuvosto, jonka jäsenet toimiYksi iso puute Bosnia ja vat kahdeksan kuukauden vuotemmattuja. Hertsegovinan lainsäädännössä roissa valtion päämiehenä. kuitenkin on. Euroopan ihmisValtion itsenäisyyttä rajoitoikeustuomioistuin on jo vuontaa myös kansainvälisen yhna 2009 antanut Bosnialle lanteisön läsnäolo. Yhdistyneiden gettavan päätöksen, koska valtion perustuslain kansakuntien nimittämä korkea edustaja käytmukaan osa paikoista on jyvitetty tietystä etni- tää Bosniassa merkittävää valtaa valvoen muun sestä ryhmästä tuleville henkilöille. Esimerkik- muassa valtion hallintoa ja sen perustuslainsi valtion kolmihenkinen presidenttineuvosto mukaisuutta. koostuu perustuslain mukaan yhdestä edustajasta kustakin valtion muodostavasta kansallielsingin yliopiston Aleksanteri-instituusuudesta: serbeistä, kroaateista ja bosniakeista tissa tutkijana toimivan Länsi-Balkanin eli Bosnian muslimeista. Muilla etnisillä ryhalueasiantuntija Emma Hakala näkee millä ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta päästä Bosnia ja Hertsegovinan hallintojärjestelmän presidenttineuvoston jäseneksi. niin hajanaisena, että uudistukset hukkuvat Esimerkiksi Euroopan unioni on jo pitkään sinne. vaatinut bosnialaisia muuttamaan perustus”Bosniassa hallinnon eri tasoilla vaikuttaa lakiaan, jotta valtion eu-jäsenyys voisi edetä. eri puolueet. Poliitikkojen on aina helppoa vieValtion perustuslaki on peräisin vuoden 1995 rittää ongelmien syytä jollekin toiselle hallin-

non tasolle, jossa hallitsee jokin toinen puoBosniassa oli maaliskuussa mellakoita, joislue”, Hakala kommentoi. ta muodostui väkivaltaisin yhteenotto sitten Erityisesti serbit ovat pitäneet BosniasBosnian sodan päättymisen. Mellakoissa muun sa esillä mahdollisuutta Serbitasavallan erosta muassa poltettiin Tuzlan kaupungin virastoBosnia ja Hertsegovinasta. 1990-luvun sodan talo. Niiden syynä olivat valtiollisten yritysten jäljiltä nykyisen Serbitasavallan alueella serbit yksityistäminen ja sitä seuranneet työntekijöiovat selkeästi suurin etninen ryhmä lähes 90 % den irtisanomiset. Protestoijat vaativat kansaosuudella väestöstä. laisoikeuksien toteuttamista ja parempaa työtSeparatismipuheet voivat Hakalan käsitömyysturvaa. tyksen mukaan liittyä poliittisen uskottavuu”Vaikka Bosniassa etninen tausta jakaaden keräämiseen. Lisäksi heillä on toiveissa jokin kansaa, taloudellinen eriarvoisuus on suuko itsenäisyys tai liitto Serbian kanssa. Toirin kansaa jakava tekijä. Korruptio lisää ihmissaalta Serbia ei halua köyhää Serbitasavaltaa ten toivottomuutta”, Hakala selventää rähinöiosakseen, sillä siitä koituisi vaikeassa tilanteesden taustaa. sa olevalle Serbialle lähinnä lisähankaluuksia. Protestit johtivat lopulta muutaman paikal”Bosnia ja Hertsegovinan hajoaminen olisi lispoliitikon irtisanoutumisiin, mutta syvempiä kova pala kansainväliselle yhteisölle. Daytonin muutoksia päivän politiikkaan niillä ei ollut. rauhansopimuksesta ei oliNiiden seurauksena kuitenkin si ikinä pitänyt tulla Bosnialnousi erilaisia kansalaisten pleele pysyvää lakia. Mikään taho numeja. Hakala pitää mahdolliei kuitenkaan halua ottaa vassena, että nuorisotyöttömyys katuuta systeemin avaamisesta navoituisi poliittiseen vaikuttaMellakoissa muutokselle, sillä jos jotain tamiseen niiden kautta. soa lähdettäisiin uudistamaan, Muuten Hakala näkee kanpoltettiin pitäisi uudistaa kaikki”, Hakasalaisyhteiskunnan olevan huteTuzlan la kertoo. ralla pohjalla. Nykyisen järjestelmän ta”Kansalaisjärjestöjen vaikukaupungin voitteena on ollut taata kaitus politiikkaan on heikkoa eikä virastotalo. kille kolmelle kansallisuudelkansaa kuunnella. Mellakoiden la vaikutusmahdollisuudet jälkeiset lupaukset kansalaisten valtiossa, mikä on toteutetkuuntelusta ovat jääneet puheen tu hallinnon monitasoisuutasolle.” den kautta. Samalla on otet”Kevään mellakoita on käytu huomioon kaikkien puolueiden ja etnisten tetty myös poliittisiin tarkoituksiin. Serbit ovat ryhmien intressit. Onkin helppo nähdä, mikargumentoineet mellakoiden avulla, että fedesi Bosnian nykyisessä poliittisessa tilanteesraatio ei toimi toisin kuin Serbitasavalta, jossa sa muutoksen saaminen on toistaiseksi ollut pystytään normaaliin valtiolliseen toimintaan. mahdotonta. Tähän Bosnian kroaatit ja bosniakit vastasivat ”Asiantuntijatkaan eivät tiedä ratkaisua omalla etnisellä retoriikallaan.” lakipulmaan”, Hakala tiivistää. Hakalaa kummastuttaa myös Euroopan unionin reaktio mellakoihin. eu:sta on tullut alous on toinen Bosnia ja Hertsegovikommentteja, joiden mukaan kansalaisten ei nan tämän päivän murheenkryyneistä. Jo tulisi häiritä Bosnian poliittisia prosesseja. sosialistisen Jugoslavian aikana Bosnia Mellakat ja Bosnian heikko taloudellinen ja Hertsegovina oli yksi köyhimmistä valtion tilanne saivat eu:n kuitenkin ottamaan uuosista, joten nykyiset ongelmat eivät ole uuden lähestymistavan Bosnian suhteen. Nyt sia. Valtio ei kuitenkaan ole kyennyt ratkaiseeu korostaa enemmän taloudellisten ja sosimaan taloushuoliaan. Etenkin työttömyys vaiaalisten kysymysten tärkeyttä lakikysymykvaa maata. sen sijaan.

T 22

Mielenosoittajan haastattelu. Abzur CC BY SA

”Balkanin mailla voi olla muodollinen lakeihin perustuva valmius eu-jäsenyyteen, mutta miten on lakien täytäntöönpanon laita? Asia on erityisen huolestuttava Bosniassa hallinnollisten pulmien vuoksi. Käytännön edistys on kuitenkin eri asia kuin lakien saattaminen eu:n vaatimalle tasolle”, Hakala analysoi vanhan lähestymistavan heikkouksia. Entinen kansainvälisen yhteisön korkea edustaja Bosniassa sanoi talven mellakoiden jälkeen, että on myös eu:n vika, että Bosnialla menee huonosti. Hakalan mielestä kansainvälisen yhteisön vähentynyt kiinnostus Bosniasta on esimerkki kansainvälisen yhteisön epäonnistumisesta. Toisaalta Hakala näkee, että Bosnian tilanne on erityisen haastava hallinnon moniportaisuuden ja yleisen heikkouden vuoksi. On myös hankalaa ajoittaa vallansiirto paikallisten käsiin.

aikallisten suhtautuminen omaan valtioonsa on usein mustan huumorin värittämä. Hakalan mukaan ihmiset toteavat usein, että heillä on valtio, joka ei kuitenkaan toimi. ”Toisaalta mellakat olivat osoitus ihmisten uskosta muutoksen mahdollisuuteen. Mutta nykytilanteessa muutosta ei ole nähtävillä. Muutokseen tarvittaisiin jokin raju ulkoinen ärsyke.” Ehkäpä yhteisen valtion luominen pitäisi lähteä liikkeelle tavallisista ihmisistä käsin. Hakalan mukaan Daytonin rauhansopimuksen jälkeen tavoitteena oli yhteinen bosnialainen identiteetti. Sitä ei kuitenkaan ole syntynyt. ”Mellakoitsijat tosin vetosivat yli etnisten rajojen. Heillä oli muun muassa ”We are Bosnia!” -henkisiä iskulauseita.” Ehkäpä tässä voisi olla siemen Bosnia ja Hertsegovinan parempaan tulevaisuuteen yhtenä valtiona. * 23

teksti Topi Houni & Ilari Leskelä

ITSARIKIIMAA

Mikko V irta

ämän vuoden Itsarisillis-ilmoittautiikkaralli vailla vertaa. Viimeisen kuukauden tuminen täyttyi alle viidessä miaikana hallitus kokoustaa ja suunnittelee useita nuutissa. Polhon hallituksia vuoylimääräisiä tunteja. Jossain niissä kokouksissa si toisensa jälkeen työllistävä itsevarmasti vuosien varrella keksittiin valita uunäisyyspäivän juhla on saavuttanut si hallituskin ennen Itsaria, jotta saataisiin lihuikean suosion yli ainejärjestösää työvoimaa. Ja sitä tarvitaankin. Lihaa ja karajojen. Varjoitsarit puolestaan laa on viime vuonna varattu yli Mikko Virta ovat polholaisten myötä levin30 kg, unohtamatta tietenkään neet Lontoosta Moskovaan. täytekakkuja ja perunasäkkeTuskin vuonna 1992 arvattiinjä. Mittasuhteiden mukana on kaan minkälainen perinne tuli kasvanut myös salamyhkäisyys: synnytetyksi. vielä 2000-luvun alussa sillisLoppuvuodesta 1992 Suopaikkaa ja kaikkia järjestelyimi valmistautui 75-vuotisitsehin liittyviä kommelluksia puinäisyyspäivään ja polholaisettiin avoimesti hallituksen pöykin päättivät juhlistaa merkkitäkirjoissa päivää. Uudelle ylioppilastalolle Arvokkaaseen juhlaan on kokoontui nelisen kymmentoki sisältynyt myös alkutä henkilöä ja hyvän tunnelman maljat ja kahvi-avecit vuoksi tilaisuus päätettiin jär– usein myös jotain jestää tulevaisuudessakin. siltä väliltä. Jokaisesta Itsenäisyyspäivän sillisvuodesta jäävät tarinantä vietettiin 1990-luvulla usesa niin juhlijoille kuin asti Åbo Nationin tiloissa. Kuohuviinijärjestäjille. Milloin joku tarjoilun ja buffetpöydän voimin juhsytyttää Helan Gårin ailittiin puoliltapäivin kello neljään kana jo pöydässä tulipalon saakka. Olipa usein myös henkilökun– milloin taloudenhoitaja takin paikalla. Juhlien suosio kasvoi kyselee seuraavana aamuna ja 1990-luvullakin kaikkia halukkaihallituksen sähköpostilistalta ei pystytty ottamaan mukaan. Lola kassan perään. Kerran ItJulisteita. pulta konsepti kääntyi päälaelleen sari päätyi m tv:n kymmekun pienestä itsenäisyyspäivän brunssista tulinen uutisten loppukevennykkin kuusituntiset sitsit. Tultaessa 2000-luvulseksi ja kerran puheenjohtaja päätti poistua le Silliksen osallistujamäärä oli jo tuplaantunut jatkoille ensimmäisellä bussilla. Kävipä kerran yli 80 osallistujaan. paikalla myös Mannerheim. Kuten nykyäänkin, puheet ja laulu sekä tieLoput tarinat ovat pyyhkiytyneet Poleemin tenkin hyvä ruoka ovat kuuluneet Sillikseen mielestä jo bussissa jatkopaikalle. * alusta asti. Myös polholainen vapaa ilmapiiri on näkynyt erillisissä lauluvihoissa – viime vuosina mukaan on päässyt jopa Vöyrin marssikin. Ehkäpä asiaan vaikuttaa myös kylmän Juttua varten haastateltiin Polhon sodan jälkeen kasvaneet sukupolvetkin? 50-vuotishistoriateokseen aiheesta Istuvalle hallitukselle Itsari on toki logiskirjoittavaa Saila Kurkea. 24

VUODESTA '92 Kuvia vuoden 2005 Itsarisillikseltä. Kuvaaja tuntematon.

Koristeluryhmän TODOlista vuodelta 2011.

+ Teemu) 5. Koristeluryhmä (Riina

Laululärpäkkeitä.

15. Karrelle palanut enke li

Teemu Pe rhiö

12. säkeitä erwin rommelille

Itsarisillis

Jos eläisit tänään et kiinnostaisi minua vähääkään Olisit insinööri tai sotilas Ja minä olen valtsikalainen, et ymmärtänyt taidetta Kauniista luostarista sanoit että laittaisit siihen korsun Sinä elit väkivallan ajassa ja ammattisi oli sota lähetit joka päivä tuhansia varmaan kuolemaan olit silti suurempi kuin brutaali aika ympärilläsi täytit vaikeimman käskyn – osasit rakastaa vihollista Kun poliitikot ja humanistit olivat hiljaa katsoit Hitleriä silmiin ja sanoit häntä roistoksi sinulla oli tavalliset aivot mutta ajattelit itse liian rehelliset murhataan nykyäänkin varmasti murhataan nykyäänkin varmasti Paholainen lähetti hautajaisiisi sähkeen: suuret voittosi tultaisiin muistamaan historiassa se ei sinua kiinnosta – olit enemmän kuin historia vaati olit väkivallan ajassa aivan ihmismäinen ihminen

itsarisillis 2011

2012

Kun poliitikot...

13. minä soitan harmonikkaa Jalankulkijat juoskoon, astukoon lätäköihin kiiltäköön asfaltti vetinen Eihän tietää voi kansa joka märkänä kulkee miksi oon tänään niin iloinen Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna! Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu näyttää ilmaiseksi filmejä. Hyvää syntymäpäivää mulle toivottaa hän ja lahjoittaa viisisataa jätskiä Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna!

Yhteistyössä:

Yhteistyössä

TO DO: a sopii ajan tulevan/ - Koristelutalkoot – Riin (2x talkoot?) ssa kan sen vanhan hallituk in voi kirjoittaa + 120 joih jä ltte viky pah iä pien yms.) drinkkilippua (vege-info pöytien nimet - pahviset laput kertomaan la- ja snellman-sali) (juh lun iste kor ee - suunnittel ), kaitaliina (sininen koi • pöytiin: pöytäliina (val täliinaa/lahjapapenen) [tukusta paperista pöy ), servetit (samanson ohl s ria], sähkötuikut (cla kia? (Anna) värinen liinan kanssa?), kuk muotti)?? alta arik (M suomi-pipareita 2011), lumihiutari itsa pl (1k na laka ille: • sein leet (kultamaali) alle, Suomen lippu • kuppituikku ikkunalaud ketun turkista?) sini ja lin naa (tehdään itse /tukku) x8 son • ulos: ulkoroihu(clas ohl kaan mu n jeti bud an slist - tekee osto ku) (tuk et - käy ostamassa koriste - johtaa koristelua

Menneisyyden lähteillä Tänä syksynä julkaistut muistelmat ja päiväkirjat tarjoavat näkymän suomalaisen poliittisen vallan ytimeen. Kuinka luotettavia muistelmat ovat historiantutkimuksen lähteinä?

teksti Topi Houni kuvitus Teemu Perhiö

lämäkerta- ja muistelmakirjallisuus ovat vaikeita tyylilajeja. Parhaimmillaan omaelämäkerrallinen näkökulma valottaa menneisyyden pimeiksi jääneitä käännekohtia tai tuo lisäväriä jo valmiiksi läpikoluttuihin tutkimusaiheisiin. Heikoimmillaan elämäkerrat ovat pikaisesti kasattuja, pinnalliseen lähdemateriaaliin perustuvia henkilökuvia, joiden anti jää lukijan kannalta varsin ohueksi. Tänä syksynä varsin nimekäs sikermä konkaripoliitikkoja on päättänyt raottaa menneisyydenverhoa julkaisemalla teoksia joko elämäkerta- tai muistelmamuodossa. Iiro Viinasen Vaaran vuodet 1991–1995, Lillan. Elisabeth Rehnin uskomaton elämä, Erkki Tuomiojan Siinä syntyy vielä rumihia sekä Paavo Lipposen Murrosten aika ovat kaikki ilmestyneet lyhyen ajan sisällä.

Tammi

Otava

Vaikka nämä neljä kirjaa käsittelevät noin 70-vuotiaita entisiä – ja eräät vielä nykyisiä – eturivin poliitikkoja, kirjat lähestyvät kohdehenkilöiden menneisyyttä varsin erilaisista kulmista. Erkki Tuomiojan Siinä syntyy vielä rumihia on päiväkirjasarja vuosilta 1991–1994. Tuomiojan kirja ei ole varsinaisesti muistelmateos, koska autenttisten päiväkirjamerkintöjen lisäksi kansien välistä löytyy vain ohut kuvaliite sekä lyhyet, kuukausikohtaiset yhteenvedot sisä- ja maailmanpolitiikan keskeisistä tapahtumista. Iiro Viinasen Vaaran vuodet perustuu samantyyliseen päiväkirjasarjaan kuin Tuomiojan kirja. Viinanen tukeutuu suurelta osin autenttisiin päiväkirjamerkintöihin, mutta välivuosia, jolloin Viinanen oli omien sanojensa mukaan ”liian väsynyt kirjoittaakseen päiväkirjaa”, on täydennetty muistelmilla ja lehtileiketiedoilla. Murrosten aika on Paavo Lipposen viisi vuotta sitten aloitetun muistelmasarjan toinen osa. Toisen osan aikajänne on 1979–1995. Kahden ensimmäisen vuoden kohdalla Lipponen tukeutuu itse kirjoittamiinsa muistiinpanoihin, joita hän kirjoitti säännöllisesti työskennellessään Mauno Koiviston poliittisena sihteerinä. ”Lipposen muistelmien vahvin osa on vuodet 1979–1981, koska hänellä on käytössään tarkat muistiinpanot, joihin hän voi tukeutua. 1980-luvun edetessä muistiinpanojen säännöllinen kirjoittaminen herpaantui, ja Lipponen joutuu kirjoittamaan enemmän vanhat lehtileikkeet, puhereferaatit ja kokouspöytäkirjat tukenaan. Teksti muuttuu kuivakammaksi ja enemmän itsensä referoinniksi”, kommentoi historiantutkija Veli-Pekka Leppänen, joka arvosteli Lipposen kirjan Helsingin Sanomissa teoksen julkaisupäivänä.

ommunismia tutkinut Leppänen oli mukana toimittamassa Tuomiojan poliittisia päiväkirjoja. Yksityiselämää ja triviaaleimpia jaksoja lukuun ottamatta päiväkirjoista ei jätetty julkaisematta edes kitkerimpiä henkilökuvauksia. ”Osoittaa Tuomiojalta hyvää kanttia, ettei hän karsinut yksittäisiä kommentteja tai luon-

nehdintoja pois. Kirja on itsessään arvokas aikalaisdokumentti.” Jos Tuomiojan julkaistut päiväkirjat edustavat syksyn kirjoista autenttisinta tuotantoa, edustaa toimittaja Johanna Vesikallion kirjoittama Lillan-elämäkerta saman janan toista laitaa. Vesikallio haastatteli kirjaa varten Elisabeth Rehniä ja hänen lähipiiriään sekä henkilöitä, joilla ei aina ollut niin hyvää sanottavaa Rehnistä. Haastattelujen ja vanhojen lehtikirjoitusten avulla Vesikallio pyrki kirjoittamaan Rehnistä totuudenmukaisen ja särmikkään henkilökuvan. ”En ole lukenut Viinasen ja Rehnin kirjoja, mutta koko genrestä, johon Lillan-kirja kuuluu, minulla on kyllä sanottavaa”, Leppänen kertoo. Leppänen niputtaa Lillan-kirjan samaan ”pseudoelämäkertojen” sarjaan toimittaja Heikki Saaren keväällä kirjoittaman Jacob Södermanin elämäkerran kanssa. Kanavassa (6/2014) julkaistussa Jacke-kirja-arviossa tiivistyy Leppäsen kritiikki koko genreä kohtaan: ”Niissä jututetaan kohdehenkilöä ja joitakin muita häntä tuntevia, eikä pari kirja- tai lehtisitaattiakaan ole haitaksi. Näin muodostuu henkilökuva, siis jonkinlainen kuva päähenkilöstä. Lopputulosta ei kuitenkaan epäröidä kutsua ”elämäkerraksi” (…) vaikka tyyliltään ja sisällöltään kyse olisi ylipitkäksi venytetystä viikkolehtiartikkelista. Erona elämäkertatutkimukseen, tässä lajityypissä ylenkatsotaan arkistojen pakollista kaivaustyötä, muiden keskeisten primäärilähteiden jäljitystä, ja lopulta laiminlyödään myös ne tärkeimmät: lähdekritiikki ja analyysi.” Aivan kuten aavistaen tulevan kritiikin sävyn Johanna Vesikallio on sisällyttänyt Lillan-kirjan saatesanoihin oman puolustuspuheenvuoronsa: ”Lähestyin hänen [Rehnin] elämäänsä siis journalistin näkökulmasta, en poliittisen historian tutkijan näkökulmasta. Poliittisen historian kannalta tekstissä on varmasti aukkoja, mutta toivon, että journalistina olen osannut löytää Elisabeth Rehnin elämästä kiinnostavimmat kohdat. (…) Hämärään jäi monia asioita, joista olisi vielä voinut kirjoittaa tarkemmin ja enemmän.”

WSOY

Paasilinna

os elämäkerran kirjoittaja ilmoittaa suoraan, ta historiantutkimuksen käyttöön. Suomen laettä ”poliittisen historian kannalta tekstissä mavuodet, samanaikainen eu-jäsenyysprosessi on varmasti aukkoja”, onko tällaisesta kirjas- ja esimerkiksi sdp:n historia 1990-luvun alusta hyötyä lähdeteoksena tulevassa historian- sa ovat varmasti aiheita, joista historiantutkijat tutkimuksessa, esimerkiksi opiskelijoiden opin- lukisivat mielellään uusia tulkintoja elämäkernäytetöissä? tojen tai muistelmien muodossa. ”Minun periaatteeni on, että mieluummin ”Kokoomuksen Pertti Salolainen toimi enemmän kuin vähemmän lähteitä. Kaikki on Suomen puolesta pääneuvottelijana eu-prohyödyksi. Muistelmat ja kaikki omaelämäkersessissa, ja myös Heikki Haavisto oli ulkomirallinen materiaali, saati sitten muiden kirjoitnisterinä toimiessaan keskeisessä asemassa satamat elämäkerrat ovat kuitenkin hyvin ongel- maisessa prosessissa. Olisi myös mielenkiinmallisia lähteitä. Niiden kohdalla täytyy tehdä toista lukea Lauri Ihalaisen omat muistelmat. niin moninkertainen lähdekritiikki”, Leppänen Hänestä tuli sak:n puheenjohtaja vuonna kommentoi. 1990. Ihalainen oli niin keskeinen hahmo, että Leppäsen mielestä kyse on historiantuthänestä olisi tullut sdp:n puheenjohtaja vuonkijoiden ainaisesta työstä tunnistaa primääna 1993, jos hän olisi itse halunnut – mutri- ja sekundäärilähteiden ero. ta hän kieltäytyi”, Leppänen Sekundäärilähteiden kohdalmainitsee poliitikoista, jotla – kuten elämäkerta, joka ka eivät ole vielä muistelmiaan on kirjoitettu haastatteluiden kirjoittaneet. ”Muistelmat pohjalta – on lähdekritiikkiä ”Jos Ihalainen olisi päätkäytettävä runsaasti ja väitteitänyt toisin, Lipposella ei olija kaikki tä verrattava muihin lähteisiin si ollut minkäänlaisia mahdolomaelämä erityisen tarkasti. lisuuksia puheenjohtajaksi”, ”Lähdematskuna päiväkirLeppänen kertoo. kerrallinen jat ovat kyllä ihan ylittämättö”Minä tosin pelkään, etteimateriaali mät. Siinä toimii ihmisen nyvät poliitikot enää kirjoita päiovat hyvin kymuisti ja päiväkirjat rinnakväkirjoja. Eihän kukaan enää kain. Lähteiden hierarkiassa kirjoita kynällä kirjettä ja toiongelmallisia Viinasen ja Tuomiojan kirmita sitä postiin. Sellaista talähteitä.” jat ovat parhaat lähteet tuospahtuu korkeintaan eläkeläista valikoimasta ilman muuta, ja ten keskuudessa. Se kaventaa Lipponen parhaimmilta osilja köyhdyttää lähdepohjaa, entaan.” kä tiedä, mikä voisi olla korvaava muoto. Varmaan sähköpostit voisi josaikka tämän syksyn elämäkerrat, muistain kaivaa, mutta en tiedä, ovatko tutkijat telmat ja julkaistut päiväkirjat tarjoavat käyttäneet tätä mahdollisuutta paljon. Jos tutuusia näkökulmia menneisyyteen, ei kimusta tekee pelkän arkistomateriaalin pohLeppäsen mielestä ”pajatso niin helposti tyhjalta, niin köyhäksi se jää.” jene”. Tämän vuoden Poleemin päätoimituskunHistoriallinen yleiskuva on erittäin monita kehottaakin eläkkeellä olevia yhteiskunmutkainen tilkkutäkki, ja jokainen muistelma nallisia vaikuttajia julkaisemaan muistelmat tai uusi tutkimus tuo jotain uuttaa yleiskuvaan: tai päiväkirjat. Vallassa oleva sukupolvi voisi henkilökohtaisen näkökulman tärkeästä käänpohjustaa tulevaa työtään hankkimalla päinekohdasta tai kulissientakaista tietoa henkilö- väkirjan. kemioista. Ja lopuksi Urho Kekkosta vapaasti laina1990-luvun alusta on kulunut vasta pariten: pankaa tuulta puseroon ja lopettakaa kirkymmentä vuotta, ja monella asianosaisella on jallinen hiljaisuutenne. Veljellisin terveisin, vielä oma henkilökohtainen panos tarjoamatPoleemi. *

tilaa POLEEMI Mitä vielä odotat? Tilaa Poleemi vuodeksi kotiin kannettuna, joko itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi ystävällesi. Tilaus maksaa vain 25 euroa vuodessa, ja se sisältää neljä numeroa suoraan postiluukkuusi toimitettuna. Lähetä tilauksesi otsikolla "tilaus" osoitteeseen poleemi2014@gmail.com ja kerro viestissä osoitetietosi.

”

Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut. Antton

ERITYISAVUSTAJA VTM, M.A.

Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin. Anu

OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM

SINÄ OLET VAIKUTTAJA. Mutta millainen? Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.

lopussa a jan kuva

vaihtopäiväkir ja

mirrin murinat

* r ä ipssh a* tseermoi nn ataire it oj tao ji mu pi spti oj o u l u t *

hur j a-a r v o

Teemu Perhiö, Paskaa

Paskaa täynnä

a jan kuva

todettava se on. Vuosi 2014 oli täynnä paskaa.

Ukrainan kriisi alkaa Kiovan Maidanilta helmikuussa. Venäjä liittää Krimin itseensä maaliskuussa. Separatistit puuhaavat itsenäistä Itä-Ukrainaa, Venäjän ja lännen välit ovat kylmenneet täysin. Heinäkuussa Malaysia Airlinesin kone ammutaan alas Itä-Ukrainan separatistialueella ja 298 kuolee. Saman lentoyhtiön kone katosi maaliskuussa Intian merellä jäljettömiin mukanaan 239 matkustajaa. Länsi-Afrikassa Ebola-epidemia on vaatinut 17 000 henkeä ja Nigeriassa riehuu islamistijärjestö Boko Haram, joka on pelkästään 2014 ajanut sadat tuhannet pakoon kodeistaan vaatien 2000 uhria. Toukokuussa WHO julistaa hätätilan polio-epidemian takia ja IPCC:n viides ilmastoraportti varoittaa kasvihuonepäästöjen aiheuttavan vakavia ja peruuttamattomia vahinkoja maailmassa. Kesäkuussa ISIS aloittaa raa’at sotatoimet Irakissa ja julistaa luovansa maailmanlaajuisen kalifaatin. ISISin sotkeuduttua Syyrian sisällissotaan on Syyrian armeija saanut vahvan otteen opposition joukoista. Sota on jatkunut talvesta 2011. Heinäkuussa Israelin ja Hamasin konflikti eskaloituu seitsemän viikon taisteluiksi, jossa Gaza kärsii suunnattomia vaurioita sekä 2100 palestiinalaista ja 71 israelilaista menehtyy. Helsingissä paistaa aurinko marraskuun aikana vain 13 tuntia. 33

vaihtopäiväkir ja vaihtopäiväkir ja

RUOSTEISIA LADOJA JA TINDERIÄ Pietarissa vaihdossa oleva Eevi Heikkinen keräsi Poleemin leikekirjaan muistoja alkaneelta lukuvuodelta.

Mieleen jäänyt hetki

uomella on erityinen paikka pietarilaisten sydämissä. Suomi tunnetaan Pietarissa erityisesti laadukkaasta ruoasta sekä puhtaasta ilmasta ja täällä sanotaan, että tuon eron Suomen ja Venäjän välillä voi nähdä jo rajan ylittäessään. Mieleeni on painunut etenkin hetki, kun ensimmäisellä luennolla opettajani tervehti minua suomeksi ja jatkoi kuulustelemalla muita, pääasiassa aasialaisia opiskelijoita, heidän Suomi-tietämyksestään. Tämän jälkeen sain vielä kertoa koko ryhmälle Helsingin nähtävyyksistä sekä suomalaisten suhtautumisesta Venäjään, ja lopulta keskustelu kääntyikin jo Mannerheimin elämään Pietarissa. Eräänä iltana olimme ystäväni kanssa tulossa katsomasta venäläiseen klassikkoromaaniin pohjautuvaa oopperaa. Nappasimme kadunkulmasta pimeän taksin, ja kuten taksilla matkustamisen etikettiin täällä kuuluu, esittelimme itsemme ennen matkan alkua. Keskustelimme maailmansodista, Neuvostoliitosta ja nyky-Venäjästä. Samaan aikaan kun kuski kyseli aidon kiinnostuneena kotimaistamme, katsoin auton ikkunasta ulos ja ihastelin öistä kaupunkia. Jokainen rakennus ja kadunkulma henki Pietarin värikästä historiaa sekä loisteliasta kulttuuria. Silloin ymmärsin olevani juuri siellä, missä minun kuuluukin olla.

Eevin tärpit 34

Venäläiset jonottavat, paljon ja kärsivällisesti, niin ruokakauppaan, kirjastoon kuin metroonkin. Asetu mukavasti jonoon.

Venäjä on yhdistelmä rumaa ja kaunista. Vaalittujen maailmanperintökohteiden takaa löytyy ruosteinen Lada. Villin Erasmuselämän lisäksi ehtii toisinaan nauttia myös nähtävyyksistä uusien ystävien kanssa.

Kaupusteleviin babushkoihin voi törmätä lähes jokaisen metroaseman uloskäynnillä.

Ota marshrutka eli reittitaksi johonkin tsaarien piilopaikoista. PuŠkinissa viimeinen tsaariperhe oli arestissa ennen mestausta.

Kielimuurin pysäyttäessä Google Translate auttaa: olen tullut ymmärretyksi niin kaupassa kuin Tinderissäkin.

Palstalla yhteiskuntahistorian opintoasiainsuunnittelija Tero Vahtola vastaa opiskelijoiden kysymyksiin.

teron tie totoimisto

Oletko ollut tänä vuonna kiltti, Tero Vahtola? mystisempää ole. Ihmettelen silti josko nykyteinit kuuntelevat nelikymppisinä räppiä? Kun olet tuollainen musiikki- ja listafani: mikä on ollut käsittämättömin listaykkönen Suomessa? - De va kukku de 8/82 Mielestäsi Suomen käsittämättömin listaykkönen on todennäköisesti ollut Anita Hirvosen De va kukku de elokuulta 1982. Itse olisin kuitenkin taipuvainen ihmettelemään muuten niin hienon musiikkivuoden 1984 Suomen virallisen albumilistan ykköstä Vera Teleniuksen Miljoonaa ruusua. Se piti listan kärkipaikkaa hallussaan lokakuusta vuoden vaihteeseen. Kappaletta soitettiin joka ikisessä paikassa ja vielä taukoamatta. Osaan sen edelleen ulkoa. Muistan minä kyllä tuon Anitankin kappaleen. No nyt se palasikin päähäni soimaan:”… lähteä nyt Ruotsiin kun ei oo kielipää …” Tämä tästä enää puuttuikin. Oli ne vaan karmeita aikoja ystävät hyvät.

˝Nousi ihan hiki pintaan.˝

Haluaisin hankkia isälleni joululahjaksi jonkin levyn, mitä suosittelisit Nick Cavesta pitävälle? - Born to run Loistava ajatus! Isäsi voi olla ylpeä noin ajattelevaisesta ja välittävästä lapsukaisesta. Nick Cave kuuluu myös minun suosikkeihin. Hänen karismaattisesta olemuksestaan ja hienoista kappaleistaan on lähes mahdotonta olla pitämättä. Jos jotain artistia nyt pitäisi häneen verrata, niin ehkäpä Tom Waits tai Eels. Myös Glenn Danzig tai Frank Black voisi miellyttää isäsi musiikkikorvaa. Naispuolinen Nick Cave, eli PJ Harvey, on takuuvarma valinta talven synkkyyden ja kylmyyden keskelle. Hieman tuosta keski-ikäisten musamaun ymmärtämisestä: Kuuntelemme lähinnä sitä samaa mitä nuorenakin kuuntelimme. Ei siinä mitään sen

Voisitko kertoa pienen joulu tarinan Joulu-Poleemin 2009 hengessä! -Pieni tonttu. Eräs hienoimmista ja lämpimimmistä joulutarinoista on kerrottu erään erinomaisen elokuvan lopussa. Kyseessähän on tietenkin Paul Austerin käsikirjoittama ja Wayne Wangin ohjaama Smoke vuodelta 1995. Elokuvan lämminhenkisessä loppukohtauksessa Harvey Keitelin esittämä tupak-

kakauppias kertoo lounaalla William Hurtin esittämälle kirjailijalle mukavan pienen joulutarinan. Tottako vai ihan siinä lounaalla sepitettyä, se jääköön katselijan arvioitavaksi. Kaunis ja mieleen jäävä tarina joka tapauksessa. Lämpimin muistosi Yhiksen pikkujouluista? -pipariahmatti Kerran meinasin ihan hiiltyä, kun joku ahmatti oli syönyt kaikki piparit. Nousi ihan hiki pintaan. Johtuiko piparien puutteesta vai villatakista ja kuumasta glögistä. Mene ja tiedä. Muistuupa nyt mieleeni myös tapaus jolloin joku ystävällinen opiskelija keitti henkilökunnalle erikseen kahvitkin! Siitä ne vasta kuumat paikat tulikin kun ei millään hennonnut olla juomatta, vaikka kahvi oli aikamoista myrkkyä. Kanssakärsijöiden ilmeet olivat kyllä melkein santsikupin arvoisia, Paulin varsinkin.

Teemu Pe rhiö

Oletko ollut tänä vuonna kiltti? Mitä toivot pukilta joululahjaksi? -tuhma opiskelija Käsittääkseni olen ollut aina varsin kiltti. Koskaan en ole jäänyt jouluna ilman lahjuksia. Joulupukki on minulle vanha tuttu. Hän tietää mitä minä joka joulu kaipaan: Rauhaa, rakkautta, laatikoita, juustoa, viiniä, suklaata, lautapelejä ja hyvää musiikkia omien rakkaiden seurassa. Eiköhän se joulu noilla aineksilla varsin mukavasti kokoon saada. Ehkä voisin kuitenkin varalta kirjoittaa pukille uudesta villapaidasta ja jostain kirjasta. Levyt hankin mieluiten itse.

räps!

kuvat Poleemin combat camera

LIMBOA!

Mikon tyylinäyte asetti riman korkealle muille.

Ei limboa ilman glögiä, tuumi Lauri.

36 36

Yhiksen pikkujouluissa 1.12.2014 limbottiin. Poleemin combat camera oli paikalla.

Mea soitti ilmakitaraa alittaessaan lattialastaa.

Ida liikkui kuin kissa kuumalla katolla.

mirrin murinat

Miran Hamidulla

Osa IV: Elämä

hminen saa alkunsa hedelmöikäytännössä elossa, jos tämä ei viimeityksessä, ja päättää päivänsä elin sinä vuosinaan enää kykene kontaktiin toimintojen pysähtyessä joko saisen lähipiirinsä kanssa, jotka ovat hänen rauden tai onnettomuuden johdosta. elämänsä muodostaneet? Tai onko eläNäiden kahden tapahtuman väliin jää mää enää olemassa, jos se ei elä edes poelämä, jonka kesto vaihtelee henkilöstä tilaan muistoissa? ja tämän elintavoista riippuen. LähtöKooma tai Alzheimer-tapauksien kohtaisesti kuitenkin jopa jo keski-ikäiohella elämä saattaa olla ohi myös tasenä kuoleva on kuitenkin elänyt selpauksissa, joissa kuoleva tiedostaa elekeästi pidemmän elämän kuin esivantyn elämänsä. Moni parantumattomasti hemmat ihmisrodun alkuaikoina. sairas on jo kuollessaan tehnyt tilinteon Juridisesti elämän rajoilla on myös menneisyytensä kanssa ja suunnitellut muita mittareita. Laki sallii omat hautajaisensa. Loppu on vain abortin aina 12. raskausviienää väistämättömän odottelua kolle asti. Tämän jälkeen sisekä vähittäistä hiipumista, jon”Onko elämää kiö kehittyy piirteiltään ihka aikana kipulääkkeet muutenää olemassa, mismäisemmäksi, ja vain tavat kuolevan omaisen yhä jos se ei elä erityiset syyt sallivat aborvieraammaksi lähipiirilleen. edes potilaan tin enää 20. raskausviikolEutanasian vastustajat käytmuistoissa?” le asti. Elämän päätepiste on tävät asiansa edistämiseksi ihjuridisesti sen sijaan yksiselitmetarinoita. Kertomukset vuositeisempi. Elämä on ohi, kun elintoikymmenien koomasta heränneistä ovat minnot ovat pysähtyneet ja lääkäri on toki koskettavia, mutta ihmetarinoita todennut asian. juuri siksi, koska ne ovat niin harvinaiTätä ennen lääkärit ovat velvoitettusia. Yhtä ihmetarinaa kohden on tuhanja tekemään kaikkensa, jotta asian totea- sia kertomuksia hirvittävästä tuskasta ja minen siirtyisi myöhempään ajankohvoimattomuudesta, joka syntyy kun ihtaan. Vain sydämen pysähtyminen, eli minen menettää vähä vähältä kontrollinniin sanottu luonnollinen kuolema, sallii sa oman ruumiinsa perustoimintoihin. poikkeuksen. Lääkäri voi tällöin jättää Suomessa laki on jo vuodesta 1970 potilaan elvyttämättä, mikäli on saanut lähtien tehnyt elämän alkupisteen ratähän ennalta luvan hoidettavalta. jauksen joustavammaksi. SeuraavakElämän loppu ei kuitenkaan ole si olisi aika tunnustaa, että myös elämän näin yksiselitteinen. Onko esimerkikloppupisteen määrittely kaipaisi hieman si vuosia koomassa ollut henkilö enää lainopillista hienosäätöä.

Tietovisa vastaa oikein viiteen kysymyk-

seen tämän lehden sisällöstä ja voita huikea palkinto! Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen: Polho ry Yhteiskuntahistorian osasto PL 54 00014 Helsingin yliopisto. Laita otsikoksi ”Paskavisa”. Oikein vastanneiden kesken arvotaan näköisversiö Teemu Perhiön sivulla 33 olevasta taideteoksesta Paskaa. Onnea matkaan!

1 2 3 4 5

Kuka on Polhon ensi vuoden puheenjohtaja Topi Jugan partaidoli? a) Juha Mieto b) Esko Valtaoja c) Conchita Wurst Mistä Hanna Kuusi kertoi Poleemille? a) kissatesteistä b) kissatutkimuksista c) kissakokeista

Millä Kimmo Rentola aikoo sisustaa työhuonettaan? a) Leninin rintakuvalla b) Demarikondomeilla c) Machiavellin patsaalla enestä kertova kirjan V-P Leppänen on K jättänyt lukematta? a) Elisabeth Rehnistä b) Riitta Uosukaisesta c) Erkki Tuomiojasta ikä lehti valittiin HYY:n järjestölehti M kilpailussa vuoden parhaaksi lehdeksi? a) Irtolainen b) Policy c) Poleemi

Alk.per. kuvat: Douglas Edwards & KaoutherBed CC-BY-SA 4.0 Kuvankäsittely: Teemu Perhiö

h ur j a-a r v o

Ossi Hietala

BORDERS isha seminar ISHA Helsingin ja ISHA Turun seminaari Helsingissä 13.–16.11. kuvat Teemu Perhiö & Kasperi Lavikainen

Ylimpänä Deténte-sitsit vetivät salin täyteen: paikallisten lisäksi vieraina oli turkulaisia, ISHA Grazilaisia, EGEAlaisia sekä vaihtareita. • Keskellä vasemmalla Timo ja Hanna esittivät joutsenlammen tauolla. • Keskellä alhaalla Kronoksen Maija rauhan asialla. • Oikealla alhaalla Aleksilta, rakkaudella.

1.12. YHIKSEN JUPPIJOULUT

Ylimpänä Teema oli pukeutumisen kannalta helppo, sillä nämäkin hymyveikot käyttävät vapaaajalla samoja kledjuja. • Keskellä vasemmalla Yliopistonlehtori Hanna oli liekeissä tuolileikissä. • Keskellä oikealla Rauhan aate elää vahvana tässä sukupolvessa. • Vasemmalla alhaalla Sakari-profan osakeannista pääsivät nauttimaan vain harvat. • Oikealla alhaalla Alina on kutsu mm. tanssimaan.

kuvat Teemu Perhiö