Kypros

TEEMA Berliinin jälkeen jäi yksi

TEKSTI JA KUVAT: Axel Kukkurainen

11.11.1989 maailmalla juhlittiin, kun berliiniläiset nousivat muurille. Berliinin muurista oli muodostunut konkreettinen symboli maailman kahtiajaolle ja sen murtuminen oli symbolisimpia ihmiskunnan toivon hetkiä. Berliinin muuriin ruumiillistui Euroopan jakolinjat – lännessä demokratia ja idässä kommunismi. Muurin murtumista pidettiin tärkeänä ideologista syistä, mutta tärkeä se oli myös konkreettisesti. Lukemattomat perheet, sukulaiset ja tuttavat tapasivat jälleen. Saksa yhdistyi – maailma samalla hiukan. Kuitenkin Berliinin jälkeen Eurooppaan jäi vielä toinen jakautunut pääkaupunki, jossa jakolinja on säilynyt.

Nikosia jää mediahuomiossa kauas muista Euroopan pääkaupungeista. Kaupungissa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin Jyväskylässä ja sen nähtävyydet eivät varsinaisesti vedä vertoja muille välimerellisille kohteille. Kuitenkin Nikosia on geopoliittisesti kuumimpia kaupunkeja Euroopassa, vaikka se ei median vakiokohteisiin lukeudukaan. Kyproksen historiaa värittää Turkin vuonna 1974 aloittama valtausyritys saarella, mikä oli vastaus Kreikan sotilasjuntan tukemalle vallankaappausyritykselle. Sadattuhannet kyproslaiset menettivät kotinsa Turkin valtauksen seurauksena ja lähtivät evakkoon toiselle puolelle saarta. Pohjoisosa Kyproksesta jäi Turkin vallan alaiseksi ja Kypros, kuin myös pääkaupunki Nikosia, jäi kahtia jaetuksi.

Nikosiassa säilyy edelleen selkeä jakolinja. Kaupungin pohjoisosassa on Turkin hallinnoima alue ja etelässä Kyproksen. Välissä on ainutlaatuinen YK:n demilitarisoitu rajavyöhyke, joka erottaa nykyisen Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan sekä Kyproksen tasavallan toisistaan. Turkin valtaaman Kyproksen osan on edelleen tunnistanut valtioksi pelkästään Turkki, ja valtaus on ollut yksi Turkin EU-jäsenyyden esteistä.

Nikosiassa mikään ei ole yhtä päivänselvää kuin rajan läsnäolo. Vanhaa kaupunkia kiertäessä ei voi olla huomaamatta kylttejä ja raja-aitaa, jotka muistuttavat kaupungin jaosta. Jos joltain nikosialaiselta pääsee tämä unohtumaan, on Turkki ystävällisesti maalannut Nikosian viereiselle kukkulalle kaksi 450-metriä leveää Turkin lippua ja vapaasti suomennetun lauseen ‘’Kuinka iloinen on hän, joka voi sanoa olevansa turkkilainen.’’ Oman kokemukseni mukaan nikosialaiset vihasivat näitä lippuja ja näkivät ne lähinnä piikittelevänä muistutuksena katkerasta todellisuudesta.

Symboleja saari on muutenkin täynnä. Vaikuttaa siltä, että kummallekin osapuolelle on tärkeää ylläpitää oman historiansa perusteita. Selkein symboli löytyy Kyproksen lipusta. Lippuun on kuvattu kaunis ja yhtenäinen

TEEMA

Kyproksen saari, jonka väitän olevan ainoa maantieteellistä aluetta kuvaava symboli lipussa. Koko saaren kuvaaminen lipussa on sinänsä erikoista, sillä saarella on neljän eri tahon hallitsemia alueita, joista Kypros on yksi. Alueella on aiemmin mainittujen tahojen lisäksi myös kaksi suvereenia Britannian tukikohtaa, jotka ovat perua Iso-Britannian siirtomaahistoriasta.

Kyproslaisille on tärkeää ylläpitää historiantuntemusta, joka kertoo saaren oikeutetusti kuuluvan heille. Tämän takia Nikosiasta löytyy useampi muistomerkki ja museo, jotka kertovat tarinaa epäoikeudenmukaisesta ja raa’asta valtauksesta. Ollessani Erasmus-vaihdossa Nikosiassa vuonna 2017, ensimmäisillä oppitunneillani Gimnasio Palouriotissas-nimisessä koulussa hämmästelin luodinreikiä matikanluokan seinissä. Suomalaisesta yläastelaisesta luodinreiät luokan seinässä olivat mahdollisesti viimeinen asia, jonka ajatteli kuuluvan kouluun. Nikosialaisille luokkalaisilleni reiät olivat kuitenkin vain yksi muistutus muiden joukossa heidän kansakuntansa historiasta, minkä he väistämättä kohtasivat kaikkialla kotikaupungissaan.

Poliittiset kiistat saarella eivät jää pelkästään Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan välille. Ensinnäkin Kyproksen saarella olevat kiistat ovat vahvasti kiristäneet Kreikan ja Turkin välisiä välejä. Välimerellä konfl ikteja aiheuttavat etenkin merialueisiin liittyvät kiistat, sillä mahdolliset merenalaiset kaasuvarat saavat valtiot riitelemään, kenen alueella nämä luonnonvarat oikein sijaitsevat. Kreikka ja Turkki ovat kummatkin olleet NATO-jäseniä jo vuodesta 1952.

Kypros on esimerkki monimutkaisesta ja monitasoisesta konfl iktista, ” jossa eri osapuolet ymmärtävät oman toimintansa omien historiakokemustensa perusteella ”oikeutetuksi

Kuitenkin juuri välimerelliset alue- ja saarikiistat vaivaavat valtioiden välisiä suhteita tasaisin väliajoin.

Poliittishistoriallisesta näkökulmasta mahdollisesti ainutlaatuisinta on Kyproksen EU-jäsenyys. Vaikka saari on jakautunut kahteen eri hallintoon, myönnettiin EU-jäsenyys koko saarelle vuonna 2004. EU:n sivuilla lukee, että turkkilaiset kyproslaiset (Turkish Cypriots) ovat EU:n kansalaisia, jos heillä on tai ovat kelvollisia EU:n matkustusasiakirjoihin. Kuitenkin kahdesta Kyproksen virallisesta kielestä vain kreikka lukeutuu unionin virallisiin kieliin, kun taas turkki ei. Toinen, ja tärkein poikkeus on, että vaikka koko Kyproksen saari on virallisesti EU:n aluetta, on sen lainsäädännön käyttö kiellettyä alueilla, joissa Kyproksen tasavallan hallinto ei ole hallinnassa.

Kyproksen geopoliittiset haasteet ovat mielestäni hyvä muistutus ilmiselvästä tosiasiasta, jonka moni näyttää jälkikäteen sivuuttaneen. 1990-luvulla historia ei loppunut ja Eurooppa ei yhdistynyt vielä berliiniläisten noustua muurille. Saksa toki yhdistyi, mutta Euroopassa jakolinjoja oli silloin useampia ja on edelleen. Kypros on esimerkki monimutkaisesta ja monitasoisesta konfl iktista, jossa eri osapuolet ymmärtävät oman toimintansa omien historiakokemustensa perusteella oikeutetuksi. Rauhanneuvotteluja on pyritty vuosien saatossa käymään, mutta ne ovat usein jääneet alkutekijöihinsä. Varsinaisiin edistysaskeliin ei juurikaan ole päästy: suurimpina mainittakoot 2000-luvulla muutamat avatut rajanylityspaikat. Kuitenkin, kun kyselin 2010-luvun puolivälissä nikosialaisilta ystäviltäni Pohjois-Kyprokselle menemisestä, kieltäytyivät he nopeasti, sillä rajanylityksestä seuraava leima passissa olisi merkki Pohjois-Kyproksen hallinnon hyväksymisestä. Vierailu kaupungin pohjoisosiin jäi siis vielä sillä kertaa välistä. P