Maisemanhoitoalue tukee alueellisia vahvuuksia

Maisema voidaan ymmärtää yhteisön jaettuina merkityksinä, rakentuneena ja vuorovaikutteisena käsitteenä, aluekehityksen jatkuvuuden tai muutoksen indikaattorina, instrumenttina eli tavoitteiden saavuttamisen välineenä sekä prosessina. Maisema on luonteeltaan muuttuva, jatkuvasti uudelleen määriteltävä ja sopimuksenvarainen yhteisomaisuusresurssi.

Maisemanhoitoalue on yksi väline, jonka avulla voidaan tukea maaseudun kulttuurimaiseman valittujen ominaispiirteiden säilymistä – yhdessä maankäytön suunnittelun ja muun maisemaan vaikuttavan toiminnan kanssa.

Potentiaalisimpia kohteita edustavat identiteettiään vaalivat, muuntautumiskykyiset maaseutualueet, joiden asukas- ja elinkeinorakenne sekä maatalouden tuotantotavat ovat muutoksessa.

Identiteetin säilyminen tärkeää

Maisemanhoitoalue ei ole suojelualue, vaan tarkoituksena on tukea alueen muutoskehitystä tavalla, joka mahdollistaa oman identiteetin säilymisen.

Maisemanhoidon tärkeimpiä tavoitteita ovat kylien elinvoimaisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman rakenteen ja avoimuuden, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten sekä luontoarvojen säilyttäminen.

Maisemanhoitoalueiden perustamisprojekteilla ja niitä seuranneilla toimilla on ollut alueellista elinvoimaisuutta vahvistavia tai ylläpitäviä vaikutuksia. Maisemien valitut ominaispiirteet ovat säilyneet tai kehittyneet tavoitteiden mukaisesti. Maisemanhoitoalueet ovat lisänneet maiseman avoimuutta, asuinympäristön sekä maiseman arvostusta ja hoitoa, niihin liittyviä taloudellisia tukia, yhteistyötä, yhteisöllisyyttä sekä laajentaneet verkostoja ja vahvistaneet alueiden sosiaalista pääomaa. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksena ne ovat vaikuttaneet myönteisesti asukkaiden tulevaisuuskuviin.

Asukaslähtöinen maisemanhoitoalue

Luonnonsuojelulain mukaan luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa maisema-alue. Suomeen niitä on perustettu neljä valtakunnallista ja kaksi maakunnallista.

Maisemanhoitoalueessa on kyse on ensisijaisesti eri toimijoiden yhteisistä tavoitteista ja vapaaehtoisista toimenpiteistä.

Aloitteen maisemahoitoalueen perustamiseksi voi tehdä esimerkiksi kyläseura. Perustamisprojektissa korostuvat asukkaiden osallistaminen tai vuorovaikutteinen yhteistyö, vapaaehtoisuus, yhteisesti jaetut tavoitteet, asukkaiden hyväksyntä alueen perustamiselle sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen ennen perustamispäätöstä.

Perustamisen jälkeen maisema-arvojen säilyttämistä ja hoitotoimenpiteiden jatkuvuutta voidaan tukea yhteistyörakenteiden avulla. Maisemanhoidon keskiössä ovat yksittäisten maanomistajien valinnat ja eri toimijoiden yhteistyö.

TEKSTI JA KUVA: MAT TI RIIHIMÄKI

Matti Riihimäen väitöskirja 2019: Polkuja maisemaan – maiseman polkuja. Maisemanhoitoalueet kulttuurimaiseman suojelun välineenä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7835-9

Kokkolassa tavoitteena mutkattomat kotiseutupäivät

Vuoden 2020 Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelmaa rakennetaan tiiviisti Kokkolan kauppatorin ympärille.

"Tapahtumahotellit ovat keskeisten tapahtumapaikkojen välittömässä läheisyydessä ja myös bussiretket päästään käynnistämään kauppatorin kupeesta. Tavoitteena on, että tapahtumavieraat muistaisivat Kokkolan kotiseutupäivät helposta lähestyttävyydestä", tiivistää tapahtumakoordinaattori Elina Perälä Kokkolan Valtakunnallisten kotiseutupäivien suunnittelua.

Kotiseutupäivien keskuksena toimii Kokkolan kaupungintalo, minkä lisäksi ohjelmaa on kauppatorilla, K.H.Renlundin museon ihastuttavassa Roosin talossa sekä kaupungin perinteikkäässä Länsipuistossa.

"Viikonlopun ohjelma on rakennettu seudun vahvan musiikkiperinteen ympärille", kertoo kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Sampo Purontaus. Kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjotaan niin kotiseutupäivävieraille kuin kaupungin asukkaillekin laadukkaita puistokonsertteja ja toriohjelmaa.

Valtakunnallisten kotiseutupäivien Perinne on voimaa -teemaan liittyen päivien kotiseuturetket esittelevät Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon monipuolista kulttuuriperintöä ja sen ilmenemismuotoja tässä päivässä.

"Keski-Pohjanmaata nimitetään myös viuluPohjanmaaksi. Perusteet nimitykselle tulevat päivien aikana tutuksi myös kotiseutupäivien vieraille", lupaa Sampo Purontaus.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kokkolassa 13.–16.8.2020 teemalla Perinne on voimaa – Tradition är styrka. Ilmoittautuminen alkaa 21. helmikuuta.

Kutsu Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen 2020

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään Kokkolan Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä perjantaina 14. elokuuta kello 14–16. Kokouspaikka on kaupungintalon Kokkolasali osoitteessa Kauppatori 5.

Varsinaisten jäsenten valtakirjojen tarkastus on samana päivänä kello 10 alkaen kokoustilan edessä. Valtakirjaa vastaan saa äänestyslipukkeen.

Kannatusjäsenillä ja muilla kuin virallisilla kokousedustajilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus mutta ei äänioikeutta. Ilmoittautuminen erilliselle listalle kokoussalin ulkopuolella.