Kiljukotka 1/20 by Kiljukotka

1/20

Partiolippukunta Tampereen Kotkat Perustettu 1920 Hämeenpuisto 14 F 33210 Tampere www.tampereenkotkat.fi Lippukunnanjohtaja Ville Käkönen 0440951404 Johtajisto 2020: etunimi.sukunimi@tampereenkotkat.fi Ohjelmajohtaja Jani Sulunsilta Ja LPKJ:n apulainen 0407180856 Pestijohtaja Ville Vaarala 0500620774 Sihteeri Voitto Saarinen 0452005699 Yli-Akela Aino-Maija Aura 0504314184 Suursampo Henri Backman 0505500640 KK:n Päätoimittaja Joel Kujala 0449755787 Tiedotusvastaavat Matti Rintanen 0405314599 Joel Kujala 0449755787 Tarpojamestari Eetu Honkanen 0451370347 Samovaari Heikki Ruha 0403547740 Laivueen johtaja Aarni Vaahtera 0453509954 Kilpailuvastaava Kivi Vaahtera 0458791774

Sudenpennut: Karhut Antti Kemppi 0405460080 Janita Rintala 0400315877 Nella Mäntyniemi 0449992139 Oravat Martti Runsten 0449919199 Silja Suhonen 0409615734 Korpit Jari Juhola 0401686627 Sanna Luoma-aho-Nyman 0405341375 Seikkailijat: Peura Jani Sulunsilta 0407180856 Ville Vaarala 0500620774 Lassi Kirjalainen 0451296019 Mäyrä Eetu Honkanen 0451370347 Henri Backman 0505500640 Paavo Saarinen Juho Virtanen 0400373798 Tarpojat: Ilwes Mikko Häyrinen 0453509954 Tuukka Baggström 0458697499 Erähaukka Kivi Vaahtera 0458791774 Lauri Mäenpää 0458707327 Jalohaukka Matti Rintanen 0405314599 Joel Kujala 0449755787

Kiljukotka 1/20 Pääkirjoitus Johtajiston kuulumiset Erä-Mikon Erävinkki Mäyrän siirtymäreissu KK Kiljuu KK Kilpailu Mistä nyt on kyse? KK penkittää Sudenhuuto Sanottua

4 6 8 10 12 14 16 18 21 22

Kiljukotka

Toimituskunta:

-Riippumaton edustaja -Tampereen Kotkien pyrstönkannattaja -Painos 250 -Painopaikka: Grano Luettavissa osoitteessa: www.tampereenkotkat.fi kiljukotka@tampereenkotkat.fi

Joel Kujala, päätoimittaja Kivi Vaahtera, toimitussihteeri Lauri Mäenpää, idearikassihteeri Ville Käkönen, vastaava päätoimittaja Lehti on toimitettua aivan järkyttävällä vauhdilla toimituskunnan kesken.

Pääkirjoitus Kevät on ollut muutoksien, pettymysten ja kompromissien aikaa, niin Kotkissa, kuin jokaisen yksityiselämässäkin. Keväällä käsiin räjähtänyt koronapandemia laittoi Suomen solmuun, jonka seurauksena myös kaikki harrastustoiminnot jouduttiin keskeyttämään.

Korona-aikana kokoontumisrajoitusten takia viikkokokouksia ei pystytty pitämään. Tilanteen ollessa uusi kaikille, meni etäpartion suunnittelussa ja aloituksessa oma aikansa. Olen kuitenkin ylpeä siitä, kuinka opiskelujensa ja töidensä kanssa hapoilla olevat johtajat jaksoivat hyvinkin lyhyellä varoitusajalla suunnitella ja järjestää etäpartiotoimintaa pojille lähes koko kevään ajan. Suuret kiitokset siis aivan kaikille johtajille, ilman teitä Kotkissa ei varmaankaan olisi koko keväänä tehty yhtään mitään.

Nyt kun rajoituksia on alettu hieman purkaa, on avautunut mahdollisuus järjestää kesän aikana edes joitakin reissuja, joita jo varmasti moni onkin kaivannut. Tässäkin kohtaa haluan kiittää kaikkia johtajia, jotka ovatkin jo alkaneet suunnitella ryhmiensä reissuja kesälle. Mikä tietysti on hankalampaa kuin ennen, koska hygieniaan ja muihin koronarajoituksiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota niin reissussa, kuin jo suunnitteluvaiheessa. Koronan lisäksi kevät on tuonut muitakin muutoksia, nimittäin uuden Kiljukotkan toimituskunnan. Vaikka lähdinkin päätoimittajan pestiin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla ja ilman sen suurempaa tietämystä lehden teosta, saimme mahtavan toimituskunnan kanssa loihdittua tämän lehden yllättävän nopeasti kasaan! Tehdään tästä kesästä niin mahtava partiokesä, kuin se vain rajoitusten nojalla on mahdollista!

Joel Kujala, Päätoimittaja 4

Johtajiston kuulumiset Samovaari, Heikki Ruha

Heikki kakskytvee Oulusta, etsimässä laatupartiota tositarkoituksella. Elämän tuulet lennättivät minut Tampereelle opiskelemaan, ja kauan jatkuneen partioharrastuksen täytyi jatkua. Vaihdoin Ynnin Namikaan ja Pohjan Veikot Tampereen Kotkiin.

Vaikka Oulua niin kovasti kehutaan pyöräilykaupungiksi, ainakin omalta osaltani pyöräily on täällä osoittautunut mutkattomammaksi. Täällä on enemmän erikseen merkittyjä pyöräkaistoja, mutta Oulun hyväksi mainittakoon, että sielläkin on nyt rakennettu ja merkitty uudelleen reittejä vain pyöMuutto Oulusta sujui ilman suu- räilijöiden käyttöön. Toivon, että rempia ongelmia. Mitä nyt pelkää- näin haahuilevat kävelijät pysyvät jänpaikalla oli tyttöystäväni sijasta poissa tieltä eivätkä kävele pahki. imuri ja huonekasveja. Ensimmäisellä kierroksella riitely musiikista Vuoden opiskelun jälkeen voin äityi niin pahaksi, että pistin tyt- sanoa, että Tampere oli ihan töystävän suosiolla junaan (tyttöys- ok valinta. Suosittelen korkeatävää ei vahingoitettu prosessissa). kouluihin lähiaikoina hakevia harkitsemaan muita paikkakunSopeutuminen Tampereelle sujui tia, kuin sitä, missä on saattanut hienosti. Olen jo käynyt syömässä elää koko elämänsä. Ei turhaan mustaa makkaraa Tammelan to- sanota, että vaihtelu virkistää. rilla ja saunomassa Rauhaniemen kansankylpylässä. Murre ei (on- Muita huomioita: neksi) ole vielä kuitenkaan tarttunut. Luontokohteista on nähty - Täälä on jääkiekkofannaatikkoja Kintulammea, johon osalla johta- enemmä ku Oulusa, ainakin jos usjistosta tuntuu olevan jonkinlai- koo autojen tarroja nen viha-rakkaussuhde, Pirunlinnaa, Birgitan polkua ja Hatanpään - Tampereen keskustasa on enemArboretumia sekä talon viereistä mä ku kolome kahavilaa ja enemmä puistoa, jossa rellestävät niin ci- ku yks kauppakeskus (S-Mafia™). tykanit, lokit kuin naapuritkin. Ravintolatarjonta on ylivoimanen! Mite te saatte päätettyä mihin

meette syömää?

- Oulusa joutuu kulukemaa aina vastatuuleen, mutta Tampereella sää suosii kulukijaa jokasena vuoden päivänä

- Oulu haisee, vaikka Tampereella tehtaiden savupiippuja löytyy myös ruutukaava-alueelta

- Oulu tosiaa on lättänä. Pitänee miettiä uuestaa tuota Flat Earth -kantaani - Tampereella tarvittee kaikenlaisia muitaki kortteja. Oulusa ainoa minkä tarvittet on S-bonuskortti (kaupallisesa yhteistyösä Oulun ikioman S-Mafian™ kansa)

- Koti-ikävääkin voi mennä helpottamaan Oulu-feikkien luokse. Niitä on mm. pieni marmoripallo vedessä Hämeenpuistossa ja keskustorilla sijaitseva Engelin suunnittelema tapuli. Huomion arvoista on, että pallo ei pyöri ja kun Oulussa on kokonainen Engelin suunnittelema tuomiokirkko, on täällä vain pieni tapuli

Heikki Ruha

Erä-Mikon Erävinkki: Perinteinen korpisisäistin! Katsoisin olennaiseksi esitellä tuleville sukupolville perinteisen erärakennelman, joka oli aikoinaan yhtä tunnettu, kuin esimerkiksi rakovalkea, kolmijalka tai risukeitin mutta jonka valmistamisen jalo taito on nykyään päässyt unohtumaan todennäköisesti kännyköiden, somen ja velttouden vaikutuksesta. Toivon, että artikkelini virkistää nuorison muistia ja auttaa säilyttämään hienon suomalaisen eräperinteen hengissä seuraavalle polvelle.

Perinteisen korpisisäistimen rakennus aloitetaan keräämällä halutun sisäistimen kokoon nähden sopiva määrä riukuja. Parhaiten niiden tarvittua määrää oppii arvioimaan yksinkertaisesti tekemällä, mutta yleinen hyvä muistisääntö on kertoa rakennelman ennustettujen käyttäjien lukumäärää lähimpänä oleva alkuluku rakennusmaastosta n. 1m välein otettujen korkeusarvojen summalla ja ottaa perästä haluamansa määrä nollia pois sen mukaan, miten kestävän rakennelmasta haluaa. Puuksi kelpaa mikä tahansa lajike, jonka syyt eivät mene syidenvastaisesti. Itse kokoaminenhan aloitetaan kasaamalla riu`uista köytöksiä käyttäen useita kuutioita,

(Huom. Köytös ei missään nimessä saa sisältää negatiivista kaarevuutta), joita sitten myöhemmin liitetään toisiinsa puuliitoksia käyttäen laajemmaksi riukuhilaksi.

Tämän jälkeen siirrytään monille vasta-alkajille vaikeimpaan osuuteen, joka on seuraavanlainen: Kootaan toinen identtinen riukuhila ja liitetään se aiempaan siten, että ne ovat pituus-, leveys- ja korkeusulottuvuuksiensa kannalta samassa pisteessä avaruudessa, mutta silti eri paikassa perinteisen kolmiulotteisen tilan yläpuolella olevan 4:en akselin arvojensa kannalta. (n.4-5m on hyvä.)

Tämän jälkeen rakennelmaa voi somistaa vaikkapa tekemällä siihen kaiverruksia tai polttokoverruksen. Parhaimmillaan korpisisäistin kesäisellä rantakalliolla ystävien kanssa nautittuna.

Tässä kohtaa aistin kysymyksen, joka menee osapuilleen näin: “Mihin sitä käytetään?”

Ja siihen vastaan, että onko sillä edes väliä? Tarvitseeko mukavalla puuhastelulla aina olla jotain korkeampaa tarkoitusta. Minun on hankala henkilökohtaisesti uskoa, että terve nuori käyttäisi mieluummin aurinkoiset kesäpäivänsä johonkin muuhun, kuin perinteisen ja perisuomalaisen korpisisäistimen kasaamiseen. - Mikko Häyrinen, Ajattelija

Mäyrän siirtymäreissu Teksti: Eetu Honkanen

Nyt kesän tullen on hyvä aika muistella kevään lähes ainoaksi jäänyttä tapahtumaa, Mäyrän siirtymäreissua. Tänä keväänä Mäyrän kahden vuoden taipaleen loppumetrit alkoivat jo häämöttää. Jotteivat mäyrät olisi ikuisiksi ajoiksi jääneet seikkailijoiksi, täytyi seikkailijaohjelma viedä arvoiseensa päätökseen siirtymäreissun muodossa. Toukokuussa rajoitusten löyhentyessä mahdollistui päiväretken järjestäminen aivan kasvotusten. Eräänä aurinkoisena lauantaiaamuna Mäyrä kerääntyi Pamaukselle. Hetki oli odotettu, olihan edellisestä tapaamisesta kertynyt useita kuukausia. Reissuinto oli käsinkosketeltavaa. Autonpenkeillä kuulumisia vaihtaen onnistui siirtymä Seitsemiseen yllättävänkin ripeästi. 10

Jalkauduttuamme Koveron perinnetilalla oli aika lähteä taittamaan kanssaretkeilijöiden toimesta tiheästi liikennöityä Torpparinpolkua. Kesäinen sää oli selvästi lisännyt seikkailuintoa muidenkin kuin seikkailijoiden keskuudessa.

Kovin kauaa ei Mäyrän pojilla nokat tuhisseet, kun jo oltiinkin lounaspaikalla. Vielä ei kuitenkaan ollut ruuan aika. Olennaisena osana perinteisiä siirymäreissuja on myös opittujen taitojen testaus ja arviointi, olisiko pojissa aidosti tarpoja-ainesta. Lounasta saadakseen olikin poikien puukkoineen näytettävä taitonsa. Jokaisen oli valmistettava esittelykelpoinen kiehinen, jonka Voitto suurena kiehistuomarina myöhemmin arvostelisi. Harva taito on metsässä yhtä oleellinen kuin kauniiden kiehisten veistely, joten sopii se loistavasti yleiseksi mit-

tariksi partiotaidoista. Kuten arvata saattoi, suoriutuivat mäyrät kiehistehtävästä mallikkaasti ja voitiin siirtyä ansaitun lounaan pariin.

Lounaan voimin olikin keveä taivaltaa loppumatka jäljellä ollutta kävelylenkkiä. Energiaa selvästi riitti. Matkalla seikkailijat intoutuivat täysin yhtäkkisesti jopa improvisaatioteatteriesityksiin. Lavalla nähtiin muun muassa sen verran taitavaa mimiikkaa, että oli johtajienkin pistettävä oma esitys pystyyn pikaisella aikataululla. Emme kuitenkaan pystyneet täysin vastaavaan ilmiömäiseen improvisaatioon vaan kaavoihin kangistuneina turvauduimme klassikkosketsiin. Retki huipentui saavuttuamme takaisin Koveron perinnetilalle. Ensin suoritettiin asiaan kuuluvat Aapon syntymäpäiväjuhlallisuudet kakkuineen, minkä jälkeen oli seremonioiden aika. Seurasi juhlallisa puheita ja kättelyn-

korvikkeita. Jokaisen mäyrän katsottiin olevan valmis siirtymään seuraavaan tarpojiin, mistä he saivat paitoihinsa merkiksi seikkailija-ikäkauden päätösmerkit.

Yllättävästi vielä autokyydin odottelu osoittautui seikkailijoiden retken lempiosuudeksi, kun tarjoutui vielä viimeinen tilaisuus seikkailla Koveron perinnetilan tiluksilla. Tämän jälkeen oli kuitenkin aika suunnata kotiin ja todeta Mäyrän elinkaaren olevan onnistuneesti päätöksessään. Kiitos vielä omasta puolestani Mäyrän pojille, ja toki johtajillekin, kuluneesta kahdesta vuodesta. Ensi syksynä odottaa uudet kujeet.

Ulkopolitiikkaa Sp:n käynnistämä Bitti niminen Minecraft partioleiri tuotti heti avauduttuaan pettymyksen monelle pelaajalle. Sp:llä ei selvästi oltu tietoisia Minecraftin korkeasta asemasta pelaajien keskuudessa, koska suureen ilmoittautujamäärään ei oltu osattu varautua. KK:n tietojen mukaan osa pelaajista odottaa edelleen hyväksyntää serverille, vaikka koko prosessin on sanottu vievän alle vuorokauden.

Sp julkaisi toukokuussa ohjeistuksen partiotoimintojen jatkamisesta koronarajoitusten pienennyttyä. Kyseinen julkaisu kertoi kuitenkin vain hallituksen linjauksista, eikä antanut käytännön ohjeita, joita moni olisi kaivannut kesän leirejä silmällä pitäen. Myöskin HC partiolaiset –Facebook ryhmässä pohdittiin, miksei tähän liian kauan odotettuun tiedotteeseen saatu rutistettua edes joitain käytännön vinkkejä.

Sisäpolitiikkaa KK:n tietojen mukaan johtajiston kokouksia on jälleen voitu pitää Nikamalla. Erityisesti johtajistosaunan puute on aiheuttanut pahaa mieltä johtajistossa, joten muutos tuli todella tarpeeseen. Pamauksen takka sai jälleen palokunnan paikalle. Takkaan asennettu uusi huippuimuri vetää sen verran mallikkaasti, että vanhan lenksan arkistoja polttaessa koko pamaus täyttyi savusta, mistä osa myös ilmeisesti päätyi kerrostalon rappukäytävään. KK haluaisi saada kyseisen huippuimurin

asentaneen ja toimivaksi todenneen urakoitsijan haastatteluun kertomaan miten tämä on mahdollista. Kotkien johtajat ovat todistetusti huippuluokkaa. Koronakriisin aikana johtajat suunnittelivat ja toteuttivat mahtavaa etäpartiotoimintaa pojille.

Osallistu Kiljukotkan upeaan kisaan! Ikuista retkeilyhetkesi esimerkiksi nuotiolla tehdystä ruoasta tai veistelystä, ja lähetä kuva Kiljukotkan toimitukselle. Jokaisesta ikäkaudesta palkitaan parhaan kuvan ottanut erityisellä palkinnolla.

Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen: kiljukotka@tampereenkotkat.fi

Otsikkoon kirjoita KK-kilpailu ja ikäkautesi, sekä viestiin oma nimesi. Voittaneet kuvat julkistetaan seuraavassa Kiljukotkassa ja toimitus ottaa voittajiin yhteyttä henkilökohtaisesti. 14

Haluatko mainoksesi Kiljukotkaan? Jos haluat tukea Kiljukotkaa, voit ostaa itsellesi tai yrityksellesi mainospaikan lehteen! yhteydenotot: kiljukotka@tampereenkotkat.fi

Mistä nyt on oikein kyse? Teksti: Er-Ha

Er-Ha vartion huippu reportterit käärivät hihansa ja ryhtyivät tutkivaan jornalismiin. Niin siis mentiin sinne ruohonjuuritasolle etsimään hyvää kiljukotkajuttua. Vartion reportterit Juuka ja Santtu lopulta löysivät jymyjutun suoraan Pamauksen lattioilta. Vain materiaali puuttui lehtijuttuun ja sitä alettiinkin toden teolla keräämään. Aloitimme tekemällä tumutustyötä. Tutkijamme vakoilivat muiden toimintaryhmien kokouksia ottaen selvää osallistujamääristä.

Tutkimustulokset: - Tavallisessa sudenpentulaumassa on kokouksissa paikalla noin 25 sudenpentua

- Tavallisessa seikkailijajoukkueessa on kokouksissa paikalla noin 10+ seikkailijaa

- Ensimmäisen vuoden tarpojissa on 7 aktiivista kokouksissa kävijää - Toisen vuoden tarpojissa on 4 aktiivista kokouksissa kävijää - Kolmannen vuoden tarpojissa on 1 aktiivinen kokouksissa kävijä

Toimittajamme esittivät myös kolme kysymystä johtajille selvittääkseen mistä nyt on oikein kyse. 1. Mistä nyt on oikein kyse osoitteessa Hämeenpuisto 14?

Simo Liang: “Vaikka tortillaa, koska se on sellainen perinteinen ja hyvä.” Lopullinen raportti:

Yläkoulussa monet lopettavat partion, koska he ajattelevat, että se ei Matti & Joel: “Jos vaikka menee ole niin siisti harrastus, kuin esimerlukioon, niin koulu vie enemmän kiksi jotkut urheilulajit, sekä koulu aikaa, kuin ennen. Se johtaa siihen, alkaa viedä enemmän aikaa, joten että jostain on leikattava, eikä partio joistain harrastuksista pitää höylätä, ole nykyisin niin trendikästä kuin kuitenkin toimittajamme löysivät esim. Vesipallo.” keinon pitää ikäryhmät suurina, eli ruisherkkua ilman mantelimassaa, Simo Liang: “Kuolleisuus kasvaa iän sekä tortilloita syödään jokaisessa myötä sekä tytöt ja harrastukset kokouksessa, mikä on jo hyväksytvievät aikaa.” ty lippukuntamme johtajistossa ja pannaan käytäntöön pikimmiten. 2. Minkälaista kemiaa siellä keski- kentässä nähdään tällä kaudella? Matti & Joel: “Jos henkilö tuntee kuu- Näihin kuviin ja tunnelmiin Er-Ha:n luvansa Kotkiin, niin jääminen on toimittajat kiittävät, kuittaavat ja varmempaa, mutta jos on ensisijaimenevät syömään ruisherkkua. sesti urheilija, niin valinta on selvä.” Simo Liang: “Partio vie vähän aikaa, joten se ei jää jälkeen, kun kokoonpanoa lähdetään rakentamaan.”

3. Jos vartiolaisen jatkaminen partiossa olisi kiinni yhdestä ruokakokouksesta, niin mitä ruokaa kokouksessa tehtäisiin? Matti & Joel: “Vastaus on sanomattakin selvä. Ruisherkkua ilman mantelimassaa.”

KK Penkittää: Ford Transit Connect II 1.6l DOHC Duratec NA FWD Bluetooth (w/ heated windshield) Teksti: Matti Rintanen

KK:n toimitus sai unohtumattoman mahdollisuuden päästä kokemaan jo vuonna 2014 Vuoden pakettiauto –palkinnon saavuttanutta Ford Transit Connectia, joka myös NMKYn omistuksesta löytyy. Ford Focuksen tekniikkaan pohjautuva sporttipaku 150 hevosvoiman Duratecilla luulisi manuaalivaihteiston kruunaamana olevan jokaisen järjestöaktivistin unelmavehje, mutta ainoastaan KK:n ”hands on” testi paljastaa auton todellisen luonteen.

keskenään vielä tila lopu, mutta kolmannen matkustajan kanssa pelkääjä joutuu toteuttamaan jonkin sortin etupylly-takapylly manuuvereita mukavuuden takaamiseksi. Kuskin valtaistuimelta ohjaa kätevästi auton jo melkein välttäväksi arvioitua audiototeutusta, mutta testin viimemetreillä löytynyt Bluetooth-ominaisuus onnistuikin yllättämään kriitikot positiivisesti. Tavaratilaan todettiin mahtuvan erinäisiä reissuvarusteita, eikä tilanpuutetta esiintynyt.

Whatsapp-viestillä Transitti saatiin varattua oikeaan käyttöön tarpojien talvireissuun, ja KK:n toimitus pääsi tositoimiin. Pamauksella auto kuormattiin huippunopeasti kahdesta aukosta, jonka jälkeen matkaan kohti Roninmaan laavua lähdettiin Duratecin siivittämänä. Ajo-ominaisuuksista ei repsikan paikalla istuneelle toimittajalle paljoa sanottavaa jäänyt, mutta kivasti auto kulki kaupungissa ja moottoritiellä matkan alkuosan. Kuitenkin aitoon KK:n tapaan, vietiin Transittikin hyvin nopeasti extreme-olosuhteisiin.

Ulkoasuna KK:n testaamassa yksilössä oli varmasti päitä kääntävä valkoinen pohjaväri NMKYN Yökoris -mainosteipeillä. Sporttisen muotoilun lisäksi autosta löytyy tavaratilaan pääsy niin takaa kuin sivustakin, ja ohjaamoon on ainakin yritetty mahduttaa kolme istuinta. Kuskilla ja repsikalla ei Google Mapsin loistokkaan reittiva-

kunnes lumipeite nousi ylämäessä jo liian korkeaksi. Nastarenkaista katosi pito, ja auto valui mäkeä alas. Lannistumattomat toimittajat kuitenkin hakivat lisää vauhtia, ja toisella yrityksellä auto saatiin mäen yli. Sama toistui useampaan otteeseen, ja helmikuun ilta ehti pimentyä jo ennen kuin Transit saatiin kohteeseen. Transit-ryhEdeltä Hummer H1 –autoilla liik- män nähdessä aiemman iskuryhkuneen iskuryhmän saavuttaessa män otsalamput pimeydessä, valpäämäärän, Transit-ryhmä soitti tasi onnistumisen tunne heidät. ilmoittaakseen olevansa hieman jumissa. Transit oli kohdannut Testattuaan Ford Transit Connect jääpeitteessä olevan tien levyisen sporttipakun ominaisuuksia käyreiän, jonka syvyydeksi KK:n toi- tännössä, voi KK:n toimitus todeta, mitus arvioisi noin 30cm. Kuljetta- että auto selviytyi urakasta jopa ylja oli ajanut auton reikään, mutta lättävän hyvin. Kotimatkalle valitun juuri silloin satelliitipuhelinyhteys paremman reitin kanssa ongelmia katkesi, ja Transit-ryhmä jäi omil- ei oikeastaan kohdattu, ja kyyti oli leen ilman hinausapua. Teräksestä kahdelle varsin mukavaa. Kuitenkin taotut toimittajat kuitenkin saivat täytyy vielä loppuun huomauttaa, peruutettua auton teräväreunaises- että Tampereen Kotkien monipuolita reiästä, ja hyödyntäen vuosien seen käyttöön voisi paremmin sopia kokemustaan Kotkien riveissä, ra- vaikka Jeep Wrangler, tai jo toimikensivat jäästä ja puunpaloista jon- vaksi todettu Hummer H1. kinmoisen sillan Transitille. Etuvetoinen paku ei taisteluitta ylittänyt seuraaviakaan reikiä, mutta noin tunnin aherruksen jälkeen oli Transit ryhmä taittanut extreme-olosuhteissa jopa noin 200 metrin matkan. linnan seurauksena Transitti kohtasi hyvin nopeasti soratien, joka oli talvisäällä päässyt valitettavan huonoon kuntoon. Auton kohdatessa lumipeiton, jonka korkeus päihitti huomattavasti käytössä olevan maavaran, tulikin matkasta hieman odotettua hitaampi. Pahin oli kuitenkin vielä edessä.

Ohitettuaan reiät, Transit jatkoi matkaa jo tässä vaiheessa päätä huimaavalla 15 km/h nopeudella,

TĂ¤llĂ¤ kuvalla testaamme tulostuksen laatua.

JA-NIN KAH-VI-HAM-MAS-TA KO-LOT-TAA. AU-TA JA-NI-A LÖY-TÄ-MÄÄN JUH-LA-KAH-VI

”Eihän teidän Kotkien rahoista kannata olla huolissaan kun ei niitä käytännössä ole.” - YMCA Tampereen hallituksen jäsen kommentoi tilien yhdistämistä ”Perinteinen kuulostaa siltä, että vanhat miehet vaan piereskelee jossain” - Perinteisen partiopoikalippukunnan historiikkiprojektin vetäjä “Aina voi syödä pullaa, jos ei voi purjehtia” -Ex lpkj Kotkien purjehdustoiminnan tulevaisuudesta ”Mä näin unta, että Pamauksen takka veti kuin unelma” - LPKJ

Kotkien iskuryhmĂ¤ Amerikassa

Partiolpk Tampereen Kotkat Hämeenpuisto 14 F 33210 Tampere

”Homma on Hankala!”