Kiljukotka 2/20 by Kiljukotka

”KK-logo” 2/20

Partiolippukunta Tampereen Kotkat Perustettu 1920 Hämeenpuisto 14 F 33210 Tampere www.tampereenkotkat.fi Lippukunnanjohtaja Ville Käkönen 0440951404 Johtajisto 2020: etunimi.sukunimi@tampereenkotkat.fi Ohjelmajohtaja Jani Sulunsilta Ja LPKJ:n apulainen 0407180856 Pestijohtaja Ville Vaarala 0500620774 Sihteeri Voitto Saarinen 0452005699 Yli-Akela Aino-Maija ”Kirppu” Aura 0504314184 Suursampo Henri Backman 0505500640 KK:n Päätoimittaja Joel Kujala 0449755787 Tiedotusvastaavat Matti Rintanen 0405314599 Joel Kujala 0449755787 Tarpojamestari Eetu Honkanen 0451370347 Samovaari Heikki Ruha 0403547740 Laivueen johtaja Aarni Vaahtera 0453509954 Kilpailuvastaava Kivi Vaahtera 0458791774

Sudenpennut: Karhut Antti Kemppi 0405460080 Janita Rintala 0400315877 Oravat Martti Runsten 0449919199 Silja ”Sipe” Suhonen 0409615734 Pyry Nurmilo 0449919199 Sauli Laine 0400282021 Uusi lauma Ritva ”Mussukka” Nurmilo 0415291163 Elli Vuori 0452335678 Simo Liang 0440102401 Seikkailijat: Peura Jani Sulunsilta 0407180856 Ville Vaarala 0500620774 Uusi joukkue Eetu Honkanen 0451370347 Henri Backman 0505500640 Paavo Saarinen 0443616099 Voitto Saarinen 0452005699 Tarpojat: Ilwes Mikko Häyrinen 0453509954 Tuukka Baggström 0458697499 Erähaukka Kivi Vaahtera 0458791774 Lauri Mäenpää 0458707327 Jalohaukka Sampo ”Vallu” Muttilainen 0451284776 Matti Rintanen 0405314599 Joel Kujala 0449755787

Kiljukotka 2/20 Pääkirjoitus 4 Kalenteri 5 Samoajien melontareissu 6 Johtajisto järisee 8 KK tutkii 9 KK Kiljuu 10 KK Testaa: Juhlakahvi 12 Paateilla pohjoiseen 14 Lempillä Kiville 18 KK Kilpailun voittajat 19 Toiminta jatkui kesälläkin 20 Sudenhuuto 21 Sanottua 22

Kiljukotka

Toimituskunta:

-Riippumaton edustaja -Tampereen Kotkien pyrstönkannattaja -Painos 230 -Painopaikka: Grano Luettavissa osoitteessa: www.tampereenkotkat.fi kiljukotka@tampereenkotkat.fi

Joel Kujala, päätoimittaja Kivi Vaahtera, toimitussihteeri Lauri Mäenpää, idearikassihteeri/poika Ville Käkönen, vastaava päätoimittaja Tämäkin lehti on toimitettu Pamauksella ihan hapoilla.

Pääkirjoitus Tässä sitä taas ollaan.

On urani toisen Kiljukotkan vuoro ja oman pääkirjoitusaiheen keksiminen on yhtä työlästä, kuin mitä se oli jo ensimmäistä lehteä tehdessä, mutta kyllä se tästä! Alkuvuosi on Kiljukotkan osalta ollut uuden opettelua, mutta ainakin omasta mielestä parempaa kohti mennään koko ajan! Samaa ei kyllä voi sanoa loppukesän tapahtumien osalta. Kesäkuun johtajistossa johtajien suosion saavutti Niinisaareen suunniteltu työleiri, jossa tarkoituksena oli parannella ja kunnostaa saarta tulevien kesäleirien käyttöön paremmin sopivaksi. Suunnitteluvaiheessa kaikki olivat työleirin kannalla ja osallistujiakin omien puheidensa perusteella oli jopa jonoksi asti. Sitten koittikin työleirille ilmoittautumisen vuoro. Kaikki kiinnostuneet olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen, ja kuksaan ilmoittautui vain 3 osallistujaa. Leiri oli täysi farssi, koska osallistujia ei ollut. Lopulta koko työleiri peruttiin tilanteen takia.

Mieleen herää vain kysymys, minne kaikki kiinnostuneet katosivat? Leiristä oltiin suunniteltu 2 viikkoista, jotta kaikki halukkaat pääsisivät piipahtamaan oman aikansa tekemässä hommia. Tällainen toimintamalli, jossa suunnitteluvaiheessa ollaan kiinnostuneita mutta itse tapahtuma ei sitten enää kiinnostakaan, on valitettavasti alkanut yleistymään niin partiossa, kuin muussakin elämässä. Mutta mitä asialle pitäisi tehdä? Kysymykseen on vaikea vastata, koska kiinnostuksen lopahtamiseen on varmasti omat syynsä kaikilla. Työleiri ei ehkä kiinnostanut käytännön tasolla, ei ollut jaksamista tulla tai ei ehkä saatu omia töitä sopimaan siten, että edes kerran pääsisi leirillä käväisemään. Tilanteeseen voisi auttaa se, että jo suunnitteluvaiheessa saataisiin ihmisiä sitoutumaan tapahtuman järjestelyihin ja sitä kautta mukana olemiseen. Täytyisi vain keksiä siihen jokin hyvä tapa, lahjominen tai

muulla tavalla väen houkuttelu. Uskon silti, että Kotkissa asiaan tullaan keksimään jokin kestävä ratkaisu ja hommat saadaan hoidettua kuntoon yhtä hyvin kuin ennen. Tähdätään siihe, että Kotkat ovat #parastapartiotatampereella

Kalenteri - 6.9. Johtajisto 8-2020

- 8.9. Syyskauden aloitustapahtuma ja vanhempainilta

- Lippukunnan Syysreissu (aika ilmoitetaan myöhemmin)

Samoajien melontareissu Suomenjoella 17.-19.7. Teksti: Mikko Häyrinen, Poika

Koronakevään heinäkuulle siirtämässä samoajien melontareissussa olivat monen melat kovilla. Reissun olisi kruunannut lauantaisauna, mutta telttasaunan keskisalon yläosa oli päättänyt hukkua hetkistä otollisimmalla. Yksi reissulainen oli myös päättänyt jättää retken väliin, eivätkä melat myöskään alkuun pysyneet kokemattomimpien kourissa täysin mutkitta, mutta kuitenkin suurta tarmoa ja kauhomisvimmaa osoittaen taittui matka varman tasaista tahtia ja itse reissukin päätyi lopulta olemaan kaiken kaikkiaan melamainen menestys.

Reissu alkoi perjantai-iltana tyypilliseen tapaan yhteisten tavaroiden pakkaamisella ja kanoottien hakemisella. Vesillelasku tapahtui asuntovaunuille tarkoitetun leirintäalueen rannalta, jonne saapuessa meni kuskimme ja paikallisen päällikön melat ristiin siitä, mikä olisi sopiva ajonopeus alueelle saavuttaessa. Tehtyämme sovinnon (kuulettuamme tarpeeksi torumista) aloimme melomaan kohti muutaman sadan melanmitan päässä sijaitsevaa yöpymispaikkaamme, jossa meloimme leipäläpeemme lukuisia kertoja hyväksi todettuja tortilloja ja siirryimme yöpuulle. Herättyämme, aamupuuron syötyämme ja yöllisistä hyttysenpuremista kohtuullisen määrän ulistuamme aloimme melomaan pitkin Suomenjokea –Suonenjoen läntistä, ja

hieman pienempää velipuolta. Meloessamme kohtasimme maisemia, jotka vuoron perään toivat mieleen kuvia etelävaltioiden soista, Amazonista sekä Vietnamista. Matkan varrella kohtasimme majavan jälkiä, hylättyjä ajoneuvoja sekä erinäisiä hökkeleitä, joista yhden edustalla oli vähintäänkin rohkea, mieskehoa kaikessa kunniassaan esittävä veistos. Myöhäisiltapäivään mennessä olimme saapuneet yöpymispaikallemme, eli Masonkosken laavulle. Paikka oli kerrassaan esteettinen ja muistutti lievästi Shrekin suota. Illaksi oli ohjelmana tyypillinen nuotiolla valmistetun ruoan, Unon ja yleisen häröilyn pyhä sekoitus.

Aamu lähti käyntiin asianmukaisen myöhään venähtävällä brunssilla, joka sisälsi muun muassa munia, pekonia, reissumiehiä (leipä) sekä lettuja. Syötyämme ja paikat siivottuamme aloitimme taas melomisen, tällä kertaa pitkin aavaa järven selkää. Mat-

kalla pysähdyimme syömään lounaan ja kahvittelemaan pienessä jyrkillä kallioilla varustetussa saaressa. Saavuttuamme päätepisteenämme toimineelle padolle ja lastattuamme kanoottimme peräkärryyn, aloimme ajamaan kohti Pamausta saattaaksemme reissumme päätökseen. Reissu loppui tyypilliseen tapaansa ennalta sovittua ajankohtaa myöhemmin: pääosin erinäisistä logistisista syistä, mutta tämä ei kuitenkaan ketään haitannut. Yleishenki oli hyvä, uutta tuli koettua ja samoajat olivat jälleen saaneet reissun onnistuneesti päätökseen.

Johtajisto järisee

Suursampo, Henri Backman Taas mennään!

Keväällä tuli meille kaikille pakollinen tauko partiosta. Moni huomasi, että se teki hyvää itselle. Varovaisesti mietittiin, että pitääkö potea huonoa omaatuntoa, kun nautti siitä, että tulee tauko viikkotoimintaan tai kokoukseen voi osallistua kotisohvalta verkkareissa ja huivi kaulassa. Ei pidä potea huonoa omaatuntoa. Hyvä partiolainen osaa antaa aikaansa myös itselleen, pitää itsestään huolta ja on armollinen itselleen. Syksyn alkaessa monella on varmasti paljon energiaa, mutta edelleen on tärkeää, että ottaa itsensä kokoisia pestejä ja osaa sanoa myös ei. Toiminta alkaa suunnitellusti elokuun lopulla. Kuitenkin on tärkeää noudattaa hygieniaohjeita tarkasti. On todella tärkeää, että kukaan ei tule kipeänä Pamaukselle kokoukseen tai reissuun tai muuhun partiotapahtumaan. Pamaukselle on hankittu puhdistusaineita ja käsidesiä, joita käytetään tilojen ja käsien puhtaana pitämiseen. Lisäksi pyritään pitämään kokouksia mahdollisimman paljon ulkona ja kokousten lopun veljespiiristä on luovuttava toistaiseksi. Onneksi me partiolaiset olemme luovia keksimään ohjelmaa hyvillä turvaväleillä. Syksyn aikana tehdään valtakunnan tasolla isoja päätöksiä. Peruskirja sekä partion strategia hyväksytään jäsen-

kokouksessa marraskuussa. Hyväksymisen jälkeen muun muassa partiolupaus muuttuu. Lupaukseen ja sen antamiseen liittyy myös uusia tuulia lippukunnassa. Elokuun johtajistossa päätettiin pitää lupauksenanto joulukuussa itsenäisyyspäivän alla. Osittain siksi, että korona perui varsinaisen lupauksenannon partioviikolta ja korvaavaan tilaukseen eivät kaikki päässeet. Toisaalta keskustelussa tuotiin esille, että syksyllä aloittavat sudenpennut ja seikkailijat eivät joutuisi odottamaan keväälle lupauksenantoa. Myöhemmin tehdään päätökset tuleeko joulukuun alun lupauksenannosta uusi perinne. Syksyyn kohdistuu siis paljon odotuksia mutta myös epävarmuutta. Voimme vain toivoa, että pääsemme nauttimaan 100 vuotta täyttävän lippukunnan syksystä yhdessä ja toteuttamaan partiotoimintaa kasvotusten. Ensi vuonna sitten juhlitaan!

KK tutkii: Pyöriikö hämeenpuistossa oleva marmoripallo Kiljukotkan viimenumerossa Johtajistomme jäsen, Samovaari Heikki Ruha Päästi tekstissään ilmoille väitteen: ”Hämeenpuistossa oleva marmoripallo ei pyöri”. Kiljukotkan aktiivisimmat kannattajat vaativat toimitusta tutkimaan asian välittömästi, heti kun olivat lehdestä väitteen lukeneet. Tämä Korviin särähtävä väite, tai jopa syytös nostatti KK:n toimittajien karvat pystyyn, asia olisi tutkittava tarkemmin. Juuri kun KK.n iskuryhmä oli lähdössä Hämeenpuistoon selvittämään tilannetta, Saimme Henkalta videon, jossa pallo oikeasti pyörii. Tällä todistusaineistolla toimitus sai jutulle siis selvyyden, Marmoripallo pyörii. Kiljukotkan toimitus pahoittelee, että lehteen oli päässyt väärää tietoa yhdestä tampereen kuuluisimmasta nähtävyydestä.

Painoteknisistä syistä emme saaneet videotodistetta mukaan lehteen. Video on nähtävillä osoitteessa: www.tampereenkotkat.fi/kiljukotka

Ulkopolitiikkaa

SP julkaisi ohjeistuksen syksyn toiminnan jatkamisesta taas hyvin myöhään. HC- Partiolaiset facebook ryhmään vedoten.

Kuksan uusi asiontipalvelu meni heti julkaisun jälkeen rikki. KK tutkii oliko syynä odotettua suuremmat kävijä määrät uudessa palvelussa, vai onko Kuksan uusi asiontipalvelu kooasiointipalvelu jul- dattu nopeasti vakistettiin. Asiointi- semmalla kädellä. palvelu tekee kuksan käyttämisestä selkeämpää huoltajille ja jäsenille. 10

Sisäpolitiikkaa

Niinisaaren työleiri oli floppi. Suunn i t t e l uva i h e e s s a tapahtuma keräsi suurta kannatusta. Mutta ilmoittautumisen päätyttyä jouduttiin tapahtuma perumaan osallistujia ollessa vain 3. Mihin kaikki kiinnostuneet katoavat kun pitäisi oikeasti tehdä jotain?

Kotkissa syksyn turvallisuus otetaan vakavasti. Pamaukselle on hankittu käsidesiä ja desinfiontiainetta jotta kädet ja pinnat pysyvät puhtaana viruksista. Kokouksia myöskin pyritään pitämään mahdollisimman paljon ulkona. 11

KK testaa: Juhlakahvi Kiljukotkan toimitus kokoontui aikaisin lauantai aamuna Pamaukselle maistelemaan ja haistelemaan kohuttua Juhlakahvia. Kahvi keitettiin Logic Coffee Maker kahvinkeittimellä joka uraa uurtavalla teknologiallaan uuttaa kahvista jokaisen aromin ja turauttaa sen kuppiin nautittavaksi. Tässä ovat monta tuntia kestäneiden koetusten tulokset

Kahvi maidon kanssa: - Maku häviää maidon kanssa - Sopivan pehmeä aromi - Maito peittää kahvin tuoksun - Hiveltää makuhermoja ihanasti mutta kokenut kahvinjuoja ei pidä maidon tuomasta lisäaromisweta -Maito tekee kahvista liian haaleaa juotavaksi - Pullava oli erittäin hyvä valinta kahvin kanssa. Voi syödä myös ilmankin kahvia 12

Kahvi ilman maitoa - Maku on pehmeän aromaattinen ja tuo mieleen amatsonin sademetsät raikkaudellaan. - Miinuksena härskiintyneen rasvan maku, jota kahvi on saanut kaapissa levätessään - Kahvi tuo raikkaudellaan mieleen kevätpäivän tasauksen pehmeyden ja japanin kirsikkapuut - Pullaa voi myös dipata tänne Summa summarum

Rajoitetuista testiolosuhteista huolimatta Juhlakahvi suoriutui ensiluokkaisesti. Tuomaristo totesi että Juhlakahvia voi nauttia niin Pamauksella, kotona, kuin myös Teiskon sademetsissä

Paateilla pohjoiseen Pitkä-VOK 27.6.-5.7. Teksti: Lauri Välimäki

Laivueen tämän vuoden pitkälle purjehdusreissulle lähdettiin Jänissaaresta lauantaina 27.6. Lähtö oli alun perin tarkoitus tapahtua kello 11:00, mutta valmistelujen myötä lähtö venyi noin kello 12:30:een. Päivä oli erittäin lämmin, aurinko porotti taivaalla ja tuuli oli lähtenyt toisaalle puhaltamaan. Ensimmäisen etapin (Tampere-Murole) välissä pidimme kolmet uimatauot, jolloin hypimme veneen laidalta sopivan lämpimään Näsijärveen. Lounas tehtiin keskellä Koljonselkää Myrskykotkan pienessä keittiössä. Tiskauksen suhteen ei odoteltu mantereelle pääsyä, vaan astiat tiskattiin veneen kannella, varoen ettei mikään tipu järveen. Siinä olisi sitten ollut kiva niitä hakea sieltä pohjasta. Muroleen kanavalle saavuimme kello 19:sta maissa. Pysähdyimme Muroleen kahvilaan tauolle. Spole huokaisi helpotuksesta, hän ei ollut saanut kahvia koko alkureissun aikana. Muroleesta suuntasimme Viitasaareen yöksi. Tämä etappi sentään onnistui purjehduksen merkeissä! Viitasaaressa grillasimme illallista ja saunoimme.

Niinisaaren jälkeen sää suosi meitä hyvillä tuulilla ja homma alkoi sujumaan. Ennen Ruoveden satamaan saapumista Myrskykotkan piti laskea mastoa Kautun avokanavassa. Homma sujui esteittä! Ruovedellä nautiskelimme lounaan ja sen jälkeen osa jäi tiskaamaan ja osa lähti kauppaan tekemään retkikunnan varaston täydennystä. Ruovedeltä suunnaksi otimme Virtain kaupungin. Ennen tätä kumminkin pysähdyimme Syvinkisalmeen, jossa kyydistämme jäivät kipparit Juho ja Spole. Kyytiimme nousi uusiksi kippareiksi Aarni, Lassi ja LPKJ Ville, sekä rivijäseneksi Matti. Jatkoimme matkaa yö purjehduksen merkeissä kohti Virtoja. Matka sujui nopeasti hyvien tuulien myötä ja saavuimme hyvissä ajoin Visuveden avokanavalle ennen kanavamestarin työpäivän päättymistä. Kanavasta pääsemisen jälkeen alkoi tuuli hiipua pikkuhiljaa. Matkasimme kumminkin purjeilla, mutta vauhtia tosi hidas. Päivälliseksi Kivi ja Simo tekivät meille ruokaisaa salaattia, joka oli erittäin mainiota! Matkan ohessa saimme koulutusta siitä, miten kuljetaan vesillä, Heräsimme sunnuntai aamuun ilman jos on hämärää/pimeää. Saavuimme mitään virallista herätystä. Teimme Virroille maanantaina noin kello 01:00 aamiaisen, tiskasimme astiat ja jatkoimme matkaa. Sunnuntain ensim- Maanantai, päivä Virroilla. Emme mäinen etappi oli Viitasaari-Ruovesi. tehneet oikein mitään muuta, kuin Matka alkoi heikolla menestyksellä. kävimme kaupassa. Päivän kohoTämä johtui tuulten vähäisyydestä. kohtana oli sauna. Tämä koitui aika

hässäkäksi maksuasioiden suh- oli ja olimme kannella kumartamassa teen. Se on kuitenkin ehkä liian pit- kolme kertaa noidalle. Pelkäsin että kä asia käytäväksi tässä artikkelissa. tulisi puuska, joka saisi veneen kallistumaan enemmän, jolloin tipahtaisin laidalta, mutta onneksi ei käynyt niin. Ruovedellä ohjelmassa oli lounas ja kauppareissu, jonka jälkeen Myrskykotkan tankkauksen kautta matka jatkui yömoottorointina kohti Viitasaarta.

Kasperi ohjausvuorossa Tiistaina oli yksi reissun kovimmista sateista. Lähdimme Virroilta kohti etelää. Purjehtimista ei tapahtunut etapilla Virrat-Puosunmaa. Ennen Puosunmaalle pääsyä meidän piti mennä Visuveden avokanavan kautta. Kanavalla söimme myös lounaan. Lassi jätti retkikunnan taakseen ja palasi bussilla Tampereelle. Päästyämme Puosunmaalle oli saunan ja grillaamisen aika, sen jälkeen menimme nukkumaan.

Keskiviikkona oli vuorossa puutalkoot. Työnteon jälkeen suunnaksi otettiin Ruovesi. Matka tapahtui purjehtien. Ennen Ruovedelle saapumista oli vuorossa partioperinne, jonka minä sain kokea ensimmäisen kerran elämässäni. Korppulanvuolteen kohdalla on kalliomaalaus, jota kutsutaan noidaksi. Perinteenä on tervehtiä tätä noitaa. Mielestäni tilanne oli hurja. Menimme purjeilla lähelle kalliota, jossa noita-

Torstaina heräsimme Viitasaaresta. Tullessamme laiturissa oli yksi vene, mutta aamun avartuessa se lähti kohti jotain muuta sijaintia. Viitasaari oli tyhjillään. Otimme aamusaunat ja saunassa viisaat päät lyötyämme yhteen saimme idean mahtavasta kotkakalenterista (Tästä vinkkiä johtajistoon)! Saunottuamme suuntasimme Muroleen kanavalle, jossa lounastimme ravintolaruuan merkeissä. Päästyämme kanavasta läpi alkoi tuulemaan. Tällöin matka kohti Kurua alkoi sujumaan hyvää vauhtia.

Perjantaina otimme suunnan hyvissä ajoin (noin 12:00) kohti Villen vanhempien kesämökkiä. Ennen lähtöä Myrskykotkan kippari Aarni päätti laittaa maksimi reivit, jolloin purjeen pinta-ala pieneni huomattavasti. Tämä liike johtui siitä, että koska satamassa tuuli jo huomattavasti, niin ajattelimme että selällä olisi myräkkä. Saavuttuamme selälle Aarni päätti ottaa reivit pois koska tilanne ei näyttänyt pahalta. Hetken kuluttua tilanne kuitenkin muuttui ja Myrskykotka kallistui niin paljon, että hörppäsi vettä itseensä. Tämän jälkeen otimme yhden reivin käyttöön. Myrskykotka kallistui silti paljon, mutta ei onneksi hörpännyt. Minulla oli aivan pasmat sekaisin, kun pelkäsin paljon, että joku tipahtaisi päälleni, koska istun Kotkan istumalaatikon alareunalla. Saavuimme Villen vanhempien mökille. Vastaanotto oli lämmin isäntäparilta, mutta tuulinen sään suhteen. Mökkirannan takia jouduimme käyttämään ankkuria ja tästä kerron myöhemmin vähän tarkemmin. Tässä vaiheessa Aarni jätti retkikunnan ja hänen tilalleen tuli Vaaralan Ville. Vuorossa oli perinteisesti saunomista. Tämän jälkeen illallinen tapahtui terassilla grillimaisteri Mikon taiteilleissa meille herkkusieniä, makkaraa ja maissia. Tämän jälkeen olikin ansaittu yöunet. Lauantaina oli herätys sovittu aamuksi eikä puoleksipäiväksi. Aamiaisen jälkeen oli perinteisesti veneiden siivousta. Tällöin veneiden jokainen pinta käytiin läpi. Siivouksen jälkeen osa meni saunaan ja saamaan aikaan Ville K esitteli osalle Myrskykotkan

teknologiaa ja systeemejä tarkemmin. Sitten tuli vuoron vaihto ja osa meni saunaan ja osa opetukseen. Tämän järjestelyn jälkeen paistoimme lättyjä. Silloin otettiin selvää, kuka pystyi tekemään parhaat lätyt ja kuka pystyi flippaamaan lätyt parhaiten.

Reissun viimeinen päivä… Alkoi taas aikaisin aamupalan merkeissä. Ennen lähtöä Villen vanhempien mökiltä oli vuorossa puutalkoita. Odotimme vähän suurempaa tehtävää, mutta homma oli pieni ja sujui helposti. Nyt palaan siihen ankkuriin josta puhuin aikasemmin. Koska olimme ankkuroineet veneet niin lähtö vaati vähän enemmän hikoilua. Lempin ankkuri irtosi pohjasta helposti ja Lempi pääsi nopeasti jatkamaan matkaa, mutta Myrskykotkan ankkuri oli uponnut syvälle rannan savipohjaan ja sitä yritettiin nostaa jonkin aikaa. Kun Topias sai vihdoin nostettua ankkurin, saimme huomata, että ankkuri oli käynyt todel-

la syvällä. Tämän päällä oli yli 30 sentin kerros savea. Noston jälkeen matka alkoi kohti Tamperetta. Matka taittui purjeilla aluksi hyvien tuulien kanssa. Lounaan teki Villet. Viimeinen ateria oli tonnikalapastaa ja se oli täyttävää! Lounaan tekemisestä vielä, samalla purjehdimme ja tällöin Myrskykotka oli vähän kallellaan, mutta jotenkin ihmeestä mitään ei läikkynyt kattiloista. Insinöörit olleet taitavia taas. Syömisen jälkeen laskimme purjeet, johtuen tuulen loppumisesta. Loput merimailit mentiinkin moottorilla sitten. Saavuimme Jänissaareen noin kello 16:00 sunnuntaina 5.7. Tämän jälkeen oli vielä kannen siivoamista, jotta näyttäisi muiden paattien joukossa hyvältä!

Kuvituskuva Lempistä

Lempillä Kiville Teksti: Kivi Vaahtera

Kesäkuussa tarpojapurjehduksella sattui ja tapahtui. Kotkien H-vene ylpeys Saavuimme Kiville aika rykoki kovan kolauksen, kun Vaahterat, tinällä. Onneksi kahvipöysekä herrat Häyrinen, että Liang irrot- tä oli valmiiksi katettu:D XDD tautuivat laiturista. Lempin perämoottorin puutetta ei nähty ongelmaksi ja toimenpide päätettiin suorittaa purjein. Sadan metrin korkuiset aallot ja myrskylukemat eivät meitä pelottaneet. Tuumailtuamme lähdön tarkasti päätettiin köydet irrottaa. Siinä kohtaa Vauriot eivät olleet kuolettavat ja emme kuitenkaan tienneet mitä tule- kaikki selvisivät tilanteesta hengisman piti. sä. Tapahtumaa puitiin muutamaan otteeseen ja korjaustöihin osallisVauhtia vetäistiin poijusta ja purjeita tuttiin. Kolhittu keula tuli paikanostettiin kovaa kyytiä. Siinä kohtaa al- tuksi nopealla amispatentilla juuri koi kuitenkin ongelmia ilmetä kun iso ennen johtajien VOK purjehdusta. purje ei tahtonut nousta. Vene läheni Viimeistelyn keulaan hoitaa ammatvaarallisesti vastarantaa piissä, eikä tilainen syssyllä tai kevään tullen. purjeet alkaneet nousta edes pakolla kiskomalla. Pikkuhiljaa alkoi paniik- Lippukunnassa sattuu ja tapahtuu, ki kasvaa ja häslinki alkoi tapahtua. mutta kun sattuu on tärkeää nostaa käsi ylös ja kantaa vastuu. Ongelmat ja tilanteet saadaan aina korjattua yhdessä

Aloin kuulla päässäni, kuin seireenin viimeisenä lauluna, Céline Dionin “My Heart Will Go on”. Se tapahtui hetkillä ennen jäävuoreen, siis kallioon osumista.

KK kilpailun voittajat Kiljukotkan edellisessä numerossa julkistettu kilpailu oli oikea jymymenestys lukuisien (2) osallistujien kesken. Tiukassa kilpailussa saimme selville vaeltaja- ja samoajasarjan voittajat! Vaeltajasarja: Lassi Kirjalainen

Samoajasarja: Sampo ”Vallu” Muttilainen

KK Onnittelee voittajia!

värilliset kuvat nähtävillä lehden lopussa.

Toiminta jatkui kesälläkin

Jäätävistä ajoista huolimatta Kotkissa onnistuttiin järjestämään kaikenlaista ohjelmaa kesälläkin. Alla otteita tapahtumaraporteista

RAT-KAI-SE RIS-TIK-KO!

“noni annas ny tähä nii setä näyttää...mites tällä mennään taaksepäin” - diginatiivi lpkj ”se on samaa mut siitä tulee vaa ripuli” - Kivi pohtii meksikonpa- dan ja italianpadan eroa ”tää on si ihan pirun härskiä kahvia” - Kivi kertoo että kahvi on ollut aukinaisena kaapissa pitkällä ”Heijari” - Pitkällä olleet

Partiolpk Tampereen Kotkat Hämeenpuisto 14 F 33210 Tampere

”Ei sisällä tuotesijoittelua”