SISÄLLYSLUETTELO Eläköityvän talousjohtajan tervehdys
3
Kuntaliiton kultaisten ansiomerkkien luovuttaminen
4
Kiikarissa Merja Mäntylä
5
Ikäihmisten kohtaamispaikka
6
Kuinka ja kuka hoitaa asioitani nyt ja tulevaisuudessa –luentotilaisuus
7
Kirjailija Salla Simukka vieraili Harjavallassa
8
Lukuviikolla Harjavallan kirjastossa
9
Tapahtumakalenteri
10
Liikkeen todellisuus—Realism of Movement Emil Cedercreutzin museossa
12
Vappujuhla
14
Kevään uimakoulut Harjavallan liikunta– ja uimahallilla
15
Harjavallan kirjaston kesäkisat, -kerhot ja poistomyynti
16
Kirjaston vuoden lainaajat
17
Kansalaisopiston kevään ja kesän kurssit Harjavallassa
18
Harjavallan kaupungin tonttitarjontaa omakotirakentajille
19
Toimituskunta: Satu Soppela-Hyle Johanna Laine Kaarina Lallukka Riikka Mattila Merja Mäntylä Katri Naski Satu Tenhonen Pertti Karjalainen 2
”TIEDÄMME KAIKEN HINNAN, MUTTA EMME MINKÄÄN ARVOA” Mikään ei ole niin pysyvää kuin ainainen muutos. Kunnallishallinto on varsinkin viime vuosina ollut jatkuvan myllerryksen kohteena. Kuntataloudessa se on näkynyt milloin lainsäädännön muutosten vaikutuksena, milloin valtuuston päätösten toteuttamisena. Jos on kulunut vuosi, että valtionosuuslainsäädäntöön tai verojärjestelmiin ei ole tullut muutoksia, niin ainakin arvonlisäverolaki on muuttunut. Jos valtakunnan tason päätöksiä ei ole tullut, niin takuuvarmasti on muutettu organisaatiota, siirretty toimintoja kustannuspaikasta toiseen tai kehitetty sisäistä laskentaa. Mitä kauemmas taaksepäin muistelee, sitä enemmän mieleen tulee isoja muutoksia. Markoista tuli euroja, liikevaihtoverosta arvonlisävero, tavallisista pankkitileistä IBAN-tilejä ja rahan käsittely muuttui sähköiseksi. Kaikki muutokset eivät ole toteutuneet. Useista yrityksistä ja selvityksistä huolimatta kuntarakenne on entinen. Taloushallinnon keskittäminen suuriin kokonaisuuksiin ei ole kannattanut. Palvelutuotannossakin on toki tapahtunut muutoksia, mutta edelleenkin lapsia opetetaan, kirjoja lainataan, sairaita hoidetaan ja teitä aurataan. Se ainakin on opittu, että suuruuden ekonomia ei tee aina automaattisesti autuaaksi. Kunnallista hallintoa kritisoidaan välillä byrokraattiseksi ja palvelutuotantokin saa kritiikistä osansa. Toisen kuntalaisen mielestä pitää aurata ja hiekoittaa heti paikalla se oman asunnon kohdalla oleva kadunpätkä ja toinen kuntalainen soittaa heti perään, että miksi on taas hiekoitettu niin, ettei pääse potkukelkalla. Valitettavasti ei ole vielä keksitty sitä ilmaan nostettavaa imuria, joka vetäisee kaikki kadut hetkessä puhtaaksi, kilometri kilometriltä pitää auran kulkea. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa jää miettimään, että nykyään ei ole varaa mihinkään, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Siteeraan tässä viisasta miestä, oikeustieteen tohtori ja sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärveä, joka on sanonut julkisen talouden muutoksesta: ”Suhtautumisemme sosiaaliturvan ja koulutuksen tavoitteisiin on muuttunut. Emme enää tuota sosiaali-, terveys- , koulutus- ja työvoimapalveluja taataksemme ihmisille paremman elämän ja yhteiskunnallisen menestyksen. Tuotamme niitä taataksemme taloudelle paremman menestyksen ja pääomalle paremman tuoton. Tiedämme kaiken hinnan, mutta emme minkään arvoa.” Näin viimeisinä aikoina työelämässäni haluan erityisesti muistaa aurausta hoitavien lisäksi ahkeria ja osaavia kirjanpitäjiä, jotka pitävät kaikin puolin tarkassa järjestyksessä kaupungin talouden. He ovat toteuttaneet tunnollisesti milloin kirjanpitoon, milloin ohjelmistoon tehtävät muutokset joustavasti. Ilman heitä en olisi työssäni pärjännyt. Olipa kuinka byrokraattista tahansa, juuri asioiden ja etenkin talouden on oltava hallinnassa. Niin toiminnan läpinäkyvyys ja kuntalaisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu toteutuu. Toivon menestystä koko henkilökunnalle. Kiitos yhteistyöstä, teette kukin omalla sarallanne tärkeää työtä! Pitäkää toisistanne huolta, arvostakaa työtänne, asiakkaitanne ja varsinkin toistenne työtä. Kiitos myös luottamushenkilöille, tehkää viisaita päätöksiä. Taloutta pitää katsoa pidemmällä ajanjaksolla kuin vuosi kerrallaan, koska verorahoitusjärjestelmät kohtelevat Harjavaltaa samoin kuin Helsinkiä! Voimia tulevissa myllerryksissä, joita SOTE ja uusi kuntalakikin saavat aikaan. Menestystä koko Harjavallalle, harjavaltalaisille, yrittäjille pienistä suurensuuriin. Olette avainasemassa kaupungin menestyksessä!
Inkeri Tiitinen entinen talousjohtaja, nykyinen titteli: mummo
3
KUNTALIITON KULTAISTEN ANSIOMERKKIEN LUOVUTTAMINEN
Suomen Kuntaliiton Kultaiset ansiomerkit luovutettiin tunnustukseksi 30-vuotisesta ja 40-vuotisesta ansiokkaasta työstä kunnallishallinnon hyväksi. Merkit luovutettiin 5.2. Hotelli Hiittenharjulla. Merkkien saajat ovat vasemmalta: lastenhoitaja Kirsi Aartti-Grönholm, 40-vuotismerkki; palvelusihteeri Sirpa Suomi, 40-vuotisansiomerkki; palvelusihteeri Taina Ruoho, 30-vuotisansiomerkki; lehtori Jouni Kokkonen, 30-vuotisansiomerkki. Konservaattori Erja Valtanen, joka sai Kuntaliiton Kultaisen ansiomerkin 30-vuotisesta kunnallisesta palvelusta, ei päässyt osallistumaan jakotilaisuuteen. Luovuttajina olivat valtuuston pj. Reijo Nummikari, hallituksen pj. Markku Rauta ja kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa.
4
KIIKARISSA MERJA MÄNTYLÄ 1. Kuka olet ja missä yksikössä työskentelet? Olen Merja Mäntylä ja työskentelen Harjavallan vapaa-aikatoimella nuoriso-ohjaajana. 2. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Ei sellaista olekaan! Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia ja riippuvat pitkälti siitä, mikä vuodenaika on ja mitä projekteja on meneillään. Kahtena iltana viikossa olen ohjaajana nuorisotilalla, muihin päiviin mahtuu nuorisotoiminnan kehittämistä, teemapäivien, retkien ja leirien suunnittelua sekä toteuttamista, nuorisotoiminnan markkinointia, nuorisotyön nettisivujen ylläpitämistä, nuorisovaltuuston vetämistä ja vaikka mitä muuta siinä sivussa. 3. Ketä kuuluu perheeseesi, mitä harrastat? Olen vielä sen verran nuori, etten omaa perhettä ole vielä kehdannut perustaa. Äidin, isän ja sisarusten lisäksi perhettäni on myös poikaystäväni perheineen. Harrastan muun muassa vesijuoksua, joogaa, laskettelua, geokätköilyä, vapaaehtoistyötä, pelaamista ja lukemista. 4. Mistä unelmoit? Unelmoin uusista elämyksistä, maailmassa on niin paljon koettavaa. Lisäksi olisi hienoa oppia joskus soittamaan pianoa. 5. Missä asut ja mistäpäin olet kotoisin? Asun tällä hetkellä Harjavallassa ja olen täältä myös alun perin kotoisin. Opiskeluvuodet olen viettänyt toisella puolella Suomea. 6. Miten olet päätynyt Harjavaltaan töihin? Valmistuin jouluna 2015 yhteisöpedagogiksi, joten työpaikan haku oli ajankohtaista loppuvuonna. Harjavallassa haettiin nuoriso-ohjaajaa, joten hain ja sain paikan. Ja tässä sitä ollaan!
5
PALVELUKESKUS HOPEAKEIDAS Palvelukatu 10 29200 HARJAVALTA Avopalveluohjaaja p. 044 432 5255
6
7
KIRJAILIJA SALLA SIMUKKA VIERAILI HARJAVALLASSA Harjavallan yläkoululaiset ja lukiolaiset pääsivät kuulemaan tamperelaisen Salla Simukan mietteitä kirjailijan työstä, kun hän vieraili Harjavalta-salissa huhtikuussa. Sallan mielestä kirjailijavierailut kouluissa ovat tärkeää työtä nuorten lukutaidon edistämiseksi. Yläkoululaiset tytöt haastattelivat kirjailijaa. Vierailun aluksi Salla näytti nuorille hänen Lumikkikirjoistaan tehdyn kirjatrailerin. Kirjatrailerissa on hänen mielestään hyvin onnistuttu tavoittamaan kirjojen tunnelma. Idean Lumikki-trilogiaan Salla on saanut alun perin saksalaisesta kirjakaupasta. Mustapunaisesta kirjakaupan värityksestä hänen mieleensä tulivat Lumikki-sadusta tutut lauseet, jotka sopivat kirjojen nimiksi: Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin eebenpuu. Salla ei halunnut kuitenkaan kirjoittaa satua eikä fantasiaa, vaan tällä kertaa jännitystä. Hän halusi saada kirjoihin mukaan oman Lumikkinsa, joten kirjasarjan päähenkilöstä tuli Lumikki Andersson. Lumikki-kirjojen julkaisuoikeudet onkin myyty huikeasti peräti 50 eri maahan. Salla on pienestä pitäen tykännyt tarinoiden kertomisesta ja kirjailijan ammatti oli jo lapsena hänen unelmansa. Lapsena hän piirsi paljon kuvia ja keksi niihin tarinoita. Salla rakasti lukemista sekä niitä tunteita, joita kirjojen lukeminen sai aikaan. Niitä samoja tunteita hän halusi itsekin luoda. Salla haaveili usein kirjastossa ollessaan, miten hän löytäisi Skirjaimen kohdalta joskus myöhemmin omia kirjojaan. Salla olikin jo nuorena hyvä kirjoittaja ja hänen kouluaineensa olivat runsaita ja pitkiä. Hän osallistui 18-vuotiaana kirjoituskilpailuun, josta hänet löydettiin kirjailijana. Prosessi kirjoittajasta kirjailijaksi oli kuitenkin pitkä. Hänen ensimmäinen kirjansa Kun enkelit katsovat muualle ilmestyi vuonna 2002, kun Salla oli 21-vuotias. Nuoria kirjoittajia Salla rohkaisi kirjoittamaan asioista, joista nuori itse haluaa. Kun ei ole vielä julkaissut mitään, on vapaa kirjoittamaan mistä vain. Ideoita ja aiheita kirjoihinsa Salla saa kaikkialta: uutisista, musiikista, elokuvista, keskusteluista. Hän on ollut kirjailijana nyt 14 vuotta ja on julkaissut sinä aikana 13 omaa romaania ja ollut mukana kolmessa kirjailijoiden yhteisjulkaisuissa. Lisäksi hän on tehnyt suomennoksia sekä ollut myös Uusi päivä -sarjan käsikirjoittajana. Kaksi viimeistä vuotta hän on kuitenkin keskittynyt pelkästään kirjojensa kirjoittamiseen. Tulevaisuudesta Salla toivoo, että hän pystyisi elättämään itsensä kirjailijana sekä saisi matkustaa kirjailijana ympäri maailmaa. Salla myös toivoo, että hän saisi joskus nähdä Lumikkitrilogiansa valkokankaalla. Syksyllä ilmestyy Sallan seuraava kirja Sisarla – seikkailu toisessa maailmassa, jonka päähenkilö on 11-vuotias Aliisa. Kun koko maailma tuntuu hukkuvan lumeen, putoaa Aliisa yllättäen lumen halki toiseen maailmaan. Sisarla on hieman nuoremmille suunnattu fantasiakirja. Kuva ja teksti: Saila Kurri
8
9
HARJAVALLAN TAPAHTUMAKALENTERI Su 17.4. klo 14 Koto-konsertti Emil Cedercreutzin museossa. Konsertissa esiintyy japanilaisen koto-soittimen taitaja, muusikko ja säveltäjä Minni Ilmonen. Vapaa pääsy. Ma 18.4. klo 19 Saunan lauteilta –kirjan julkistaminen Harjavallan kirjastossa. Harjavallan kirjoittajapiirin uusimman antologian julkaisutilaisuus. Harjavallan kirjoittajapiirin kevätnäyttely on esillä Harjavallan kirjastossa 18. – 30.4. Ke 20.4. klo 19 Kirjailijavieras Anni Kytömäki Harjavallan kirjastossa. Anni Kytömäki julkaisi esikoisromaaninsa Kultarinta vuonna 2014. Haastattelijana kirjastotoimenjohtaja. To 21.4. klo 14–18 Tussimaalaus Sumie -työpaja Emil Cedercreutzin museossa. Työpajaa ohjaa kuvataiteilija Tatsuo Hoshika. Ennakkoilmoittautuminen museoon. Materiaalimaksu 10€/hlö. Su 1.5. klo 12 Harjavallan Vappujuhla Emil Cedercreutzin museon sisäpihalla. Tervetulomusiikkia ja myyntiä jo klo 11.30 alkaen. Vapaa pääsy. To 5.5. klo 14 Movement-performanssi Emil Cedercreutzin museossa. Performanssi sisältää improvisoitua tanssia, saven muotoilua ja piirustusta. Vapaa pääsy. Pe 6.5. klo 14.00–15.15 Puu ja vesi -työnäytös Emil Cedercreutzin museossa. Japanilaisen höyläämisen työnäytöksessä esiintyy puutyömestari Masaru Kamijo. Vapaa pääsy. Pe 6.5. klo 15.15–16.30 Tree of Culture – Japanese harp and bamboo flute -musiikkiesitys ja luento. Englanninkielisessä tapahtumassa esiintyvät professori Takeshi Yamakawa (bambuhuilu) ja kototaiteilija Tamae Yamakawa (koto). Vapaa pääsy. La 7.5. klo 19 J. S. Bachin h-mollimessu Harjavallan kirkossa. Konsertissa esitetään suurteoksen osat 10-23. Porin Bach-kuoro, sekä Pori Sinfoniettasta ja Palmgrenkonservatorion opettajista koottu orkesteri, johtaa kanttori Sakari Salminen. Konsertin ohjelma maksaa 20 €/aikuiset ja 10 €/opiskelijat. Ke 11.5. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Kevään viimeisessä lukupiirissä keskustellaan Kari Hotakaisen Henkireikä-kirjasta. To 12.5. klo 14–18 Kukkien asettelu Ikebana -työpaja Emil Cedercreutzin museossa. Työpajaa ohjaa kuvataiteilija Tatsuo Hoshika. Ennakkoilmoittautuminen museoon. Materiaalimaksu 10-15€ /hlö.
10
To 12.5. klo 10 Keskustelupiiri kirjastossa. Kevään viimeisessä keskustelupiirissä keskustellaan ajankohtaisista asioista. Ke 8.6. klo 18 Musiikkia ja Sanaa Harjavallan vanhassa kirkossa. Esiintymässä Harjavallan Laulusiskot. Musiikkia ja Sanaa –tilaisuudet joka keskiviikko kesän aikana 3.8. asti. To 9.6. klo 9–15 Poistomyyntiä Harjavallan kirjastossa. Harjavallan Pelimannit musisoivat aamulla. To 9.6. klo 10–16 Leijan valmistus Tako Zukuri -työpaja Emil Cedercreutzin museossa. Työpajaa ohjaa kuvataiteilija Tatsuo Hoshika. Ennakkoilmoittautuminen museoon. Materiaalimaksu 15€/hlö. To 16.6. klo 16–20 Kirpputoritapahtuma Emilin iltatori Emil Cedercreutzin museon piha -alueella. Ti 5.7. Nuorten retki Turun Flowparkiin, tarkemmat osallistumistiedot tiedotetaan kevään aikana. Retken järjestää Harjavallan ja Kokemäen vapaa-aikatoimet. To 7.7. klo 10–16 Paperin taittelu Origami -työpaja Emil Cedercreutzin museossa. Työpajaa ohjaa kuvataiteilija Tatsuo Hoshika. Ennakkoilmoittautuminen museoon. Vapaa pääsy. La 9.7. klo 14 Okariinakonsertti Emil Cedercreutzin museossa. Konsertissa esiintyy japanilainen okariinaryhmä. Vapaa pääsy. La 30.7. KarmaRock-festivaali Harjavallassa, Koulukeskuksen rannassa Ke 3.8. klo 18 Musiikkia ja Sanaa Harjavallan vanhassa kirkossa. Kansanlaulukirkko – saa pukeutua kansallispukuihin. Pe 26.8. – su 4.9. Satasoitto-musiikkifestivaali Harjavallassa ja Kokemäellä La 27. – su 28.8. Harjavallan XXXVII markkinat Vapaa-aikatoimen kesän leirit: Ma 6.6. — ke 8.6. Koivurannan lastenleiri 3.-4.-luokkalaisille Ke 8.6. — pe 10.6. Koivurannan lastenleiri 5.-6.-luokkalaisille Hakuaika 2.-4.5. osoitteessa www.harjavalta.fi Pe 12.8. — su 14.8. Seiskaleiri uusille 7.-luokkalaisille Tuulikarissa Haku Harjavallan seurakunnan leirihakujen kautta toukokuun aikana. 11
LIIKKEEN TODELLISUUS – REALISM OF MOVEMENT 21.3.–10.7.2016 Emil Cedercreutzin museossa
Maanantaina 21.3.2016 Emil Cedercreutzin museossa avautui näyttely Liikkeen todellisuus – Realism of Movement. Näyttelykokonaisuus esittelee yleisölle neljä japanilaista nykytaiteilijaa, jotka ovat Tamio Hoshika, Tatsuo Hoshika, Makoto Katsuno ja Kashiko Kondo. Kevätkauden näyttely tuo yleisön nähtäville kansainvälisen kokonaisuuden modernia japanilaista kuvataidetta, veistotaidetta, tekstiilitaidetta ja keramiikkaa. Näyttely on avoinna yleisölle 10.7.2016 saakka. Liikkeen todellisuus – Realism of Movement pohtii tuoreella ja ennakkoluulottomalla tavalla subjektiivista tulkintaa erilaissa materiaaleissa ja esittämisen tavoissa. Keskiössä on liikkeen havaitseminen staattisissa objekteissa, havaintojen suhteutuminen perittyyn ja opittuun sekä mahdollisuudet rakentaa niiden pohjalta uusia tapoja hahmottaa visuaalista ympäristöä. Näyttelyyn valitut teokset tavoittelevat omilla tavoillaan äärirajojen herkkyyttä ja kauneutta, mutta toisaalta myös niiden voimaa ja vahvuutta. Samalla näyttely tuo Emil Cedercreutzin museoon ainutlaatuisen otannan japanilaisesta nykytaiteesta. Tamio Hoshika (s. 1955) on japanilainen teollisen muotoilun professori ja arkkitehtuurin opettaja. Hänen teoksissaan yhdistyvät tiede ja visuaalinen ilmaisu. Teosten inspiraationa ovat liikkeen illuusiot ja optiset näköharhat. Useissa töissä esiintyvä aaltoliike on ilmiö, joka kuvastaa elämän sykettä ja liikettä. Teokset tulevat tulkituiksi lopullisesti vasta katsojan silmissä teoksen ja katsojan kohdatessa näyttelyssä. Hoshikan teosten aiheet keskustelevat myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tatsuo Hoshika (s. 1955) on Japanissa syntynyt ja Suomessa kolmekymmentä vuotta asunut taidemaalari ja kuvataideopettaja. Hoshikan öljyvärimaalausten lähtökohtina ovat valon ja varjon muodostama liike ja sommitelma. Inspiraationsa taiteilija saa ennen kaikkea luonnon kauneudesta ja ihmishahmojen liikkeestä. Hoshikan teoksissa musiikin rytmi ja värit yhdistyvät luonnon havaitsemisen ja ihmisen liikkeen kanssa. 12
Makoto Katsuno (s. 1954) on japanilainen kuvanveistäjä ja kuvanveiston professori. Hänen teoksissaan tekniikaltaan perinteinen kuvanveisto yhdistyy moderniin näkemykseen. Töiden aiheina ovat naishahmot ja niiden herkkyyden sekä kauneuden kuvaaminen. Taiteilija pyrkii tavoittamaan teoksissaan kauneuden olemuksen ihmisen hahmossa ja liikkeessä. Teosten erityinen piirre on niiden valmistusmenetelmä: hyvin korkeassa lämpötilassa poltettava savi muuttuu ja samalla veistosten ilmeet muuttuvat osana prosessia. Taiteilija tavoittaa teoksissaan ilmeiden liikettä. Kashiko Kondo (s. 1950) on japanilainen muotitaiteilija. Hänen suunnittelemissaan kankaissa japanilaisen pukeutumisen perinteet yhdistyvät moderniin veistoksellisuuteen. Suunnittelun erityispiirteenä ovat luonnonmateriaalien, kuten puiden kuitujen käyttäminen osana työskentelyä. Installaatioissaan taiteilija pyrkii tavoittamaan kankaiden veistoksellisen luonteen erilaisten materiaali- ja värivalintojen kautta. Samalla installaatiot avaavat myös yhdistävän reitin nykypäivän ja perinteikkäämmän ilmaisun välille. Kuva: Makoto Katsuno
Liikkeen todellisuus – Realism of Movement -näyttelyä tukee laaja oheisohjelmisto, jonka keskeisimmät sisällöt koostuvat työpajoista ja performansseista. Lisäksi näyttelyyn on tulossa oheistapahtumana kansainvälinen muotoilun tutkimuksen symposiumi, johon on osallistumassa mm. 40 japanilaista tutkijaa. Tervetuloa näyttelyyn! Teksti: Satu Tenhonen
EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO
Yhteystiedot:
Museo perustuu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön.
Museotie 1 29200 Harjavalta p. 044 432 5345 Cedercreutzin.museo@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/museo Facebook: Emil Cedercreutzin museo Twitter: @ECMuseo
Perusnäyttelyt: Taiteilijakoti Harjula Maahengen temppeli Työn jälkeen –veistosnäyttely Emil Cedercreutzin siluettitaidetta ja taidekokoelma Veistospuisto
Aukioloajat:
Talvikausi 1.9. – 31.5: ti, ke, su to Vaihtuvat näyttelyt kevät– ja kesäkaudella 2016: ma, pe, la
21.3. – 10.7.2016 Liikkeen todellisuus – Realism of Movement 2.8. – 16.10.2016 Harjavallan Akvarellibiennaali 2016 – Kotiseutu ja kansainvälisyys
Kesäkausi 1.6. – 31.8. ti – pe, su la ma
12.00 – 16.00 12.00 – 18.00 suljettu
11.00 – 18.00 11.00 – 16.00 suljettu
Poikkeukset aukioloajoissa: www.harjavalta.fi/museo
13
14
Harjavallan liikunta– ja uimahalli Yhdyskatu 2 29200 HARJAVALTA
www.harjavalta.fi/palvelut/vapaa-ajanpalvelut/liikunta-ja-uimahalli/ Facebook: Harjavallan liikunta– ja uimahalli
Kahvila/lipunmyynti: 044 432 5443 Vapaa-aikasihteeri: 044 432 5353
15
16
Harjavallan kaupunginkirjasto Myllykatu 1, 29200 Harjavalta puh. 044 432 5338 harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/palvelut/kirjasto Facebook: Harjavallan kirjasto- ja kulttuuripalvelut Aukioloajat ma – to klo 11.00 – 19.00 pe klo 10.00 – 17.00 la klo 10.00 – 14.00 aattoina klo 10.00 – 17.00 Lehtilukusali avataan klo 10.00
Kirjasto on suljettu kesälauantaisin 16.5. 31.8.2016 Kirjaston kesäaukioloajat 27.6. - 31.7.2016: ma – ti klo 11.00 - 19.00 ke klo 10.00 - 17.00 to klo 11.00 - 19.00 pe klo 10.00 - 17.00 la suljettu Lehtilukusali avataan klo 10.00 Koivurannan tilojen varaukset kirjaston kautta
KIRJASTON VUODEN LAINAAJAT Lainan päivänä 8.2. kirjastossa valittiin Vuoden Lainaajiksi 2016 Minna Teini ja Tapio Heino.
17
KANSALAISOPISTON KEVÄÄN JA KESÄN KURSSIT HARJAVALLASSA VIIDAKKOSEIKKAILU (7-9 V) Vinnarin vanha koulu, lk 13 Ma-to 10-14, 6.-9.6.2016, 20 h Marianne Friberg , kurssimaksu 27 €, Ilm. 30.5. mennessä Seikkailemme viidakossa eläinten parissa piirtäen ja maalaten. Kohtaamme monenlaisia eläimiä, tunnelmia, värejä, mielikuvia ja tutustumme grafiikan press print –menetelmään vedostamalla eläimiä. Kurssimaksun lisäksi peritään materiaalimaksu. Eväät mukaan! BETONISTA PUUTARHAAN Ti ja to 7.6. ja 9.6. klo 17-21, 11h Maarit Naakka, kurssimaksu 18 €, Ilm.31.5. mennessä Kurssi pidetään Naakan pihassa. Tehdään betonista koristeita ja astioita pihalle. Betonin voit ostaa opettajalta, katso lista muista tarvikkeista Huittisten seudun kansalaisopiston ohjelmasta. HARJAVALLAN AKVARELLIKESÄ 2016 Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen valtakunnalliset kurssit yhteistyönä kansalaisopiston ja Emil Cedercreutzin museon kanssa Myllykatu Kympissä. Biennaalinäyttely Kotiseutu ja kansainvälisyys Emil Cedercreutzin museossa 2.8.-16.10.2016. Näyttelyyn valitaan teoksia vuosien 2015 ja -16 kurssien osanottajilta. Tiedustelut: Hanna Järvi, hanna.jarvi@kolumbus.fi Ilmoittautumiset 27.5. mennessä ritva.rautakoski@welho.com tai benita.suomi@icon.fi APERITIVO ALKUVERRYTTELY 25.7.–27.7. 2016 Kurssi palauttaa mieleen taitoja ja innostaa uusiin kokeiluihin sekä monimuotoisten akvarellien tekemiseen. Kurssimaksu 150 €. ANDANTE 25.7.–31.7.2016 Syvennytään akvarellin teknisiin haasteisiin. Tutkitaan sommittelun merkitystä kuvassa. Tarkastellaan tuloksia kannustavissa palavereissa. Kurssimaksu 270 €. EXPRESSIO 25.7.–27.7. 2016 Edellyttää usean vuoden maalauskokemusta. Tuetaan persoonallisen otteen vahvistamista. Laajennetaan omaa väripalettia värisekoituksilla ja –murtamisilla. Kurssimaksu 150 €. MESTARIKURSSI 28.7.–31.7.2016 Painotetaan persoonallisen tulkinnan vapautta ja otetaan haasteita akvarellin omintakeisista mahdollisuuksista rajoja rikkoen ja uutta etsien. Mielenkiintoiset palautteet täydentävät kurssin antia. Kurssimaksu 190 €. HUITTISTEN SEUDUN KANSALAISOPISTO TOIMISTO Kuninkaisten koulutus– ja kulttuurikeskus Risto Rytin katu 70 B 32700 HUITTINEN p. (02) 560 4581
kansalaisopisto@huittinen.fi www.huittinen.fi/kansalaisopisto www.facebook.com/kansalaisopisto.huittinen Toimisto avoinna ma-to klo 9-15 ja pe 9-13
18
19