Vallan Väylä
HARJAVALLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2022
sisällysluettelo Keväinen tervehdys ...........................................................................................................3 Kiikarissa Helena Urpulahti ...............................................................................................4 Harjavallan vanhusneuvosto esittäytyy .............................................................................5 Harjavallan Vappujuhla .....................................................................................................6 Sataopiston kurssitarjontaa ...............................................................................................7 Harjavallan Martat ry ........................................................................................................8 LC Harjavalta Huovi .........................................................................................................10 LC Kokemäki/Jokilaakso ..................................................................................................11 Lions-järjestö ..................................................................................................................12 Vapaita omakotitontteja..................................................................................................13
Tapahtumakalenteri ........................................................................................................14 Satalinnan mysteeri.........................................................................................................16 Iloa, rakkautta ja romantiikkaa Emil Cedercreutzin museon keväässä .............................18 Harjavallan Pallo ry……………………………………………………………………………………………………….22 Harjavallan Jymy / Pesäpallojaosto .................................................................................23 Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tapahtumia .....................................................................24 Raittiuskilpakirjoituksen satoa ........................................................................................26 Iltamusiikkisarja Suvi soi .................................................................................................29 Liikunta– ja uimahallin tapahtumia .................................................................................30 Vallan Väylä – Harjavallan kaupungin tiedotuslehti Päätoimittaja: Satu Soppela-Hyle (satu.soppela-hyle@harjavalta.fi)
Etukannen kuva: Katri Naski (Kokemäenjoki) Takakannen kuva: Satu Tenhonen (ECM, veistospuisto) Seuraava numero ilmestyy 2.9.2022 2
Vallan Väylä
Keväinen tervehdys Tätä tervehdystä kirjoittaessani eletään maaliskuun loppua ja kevät lähestyy. Ulkona puhaltaa myrskytuuli ja muutamia lumihiutaleita satelee. Edeltävien päivien lämpimät säät ovat kuitenkin saaneet mielen heräämään kevääseen ja aamujen valoisuus on piristänyt mieltä mukavasti. Kirjaimellisesti niin kuin vanha sanonta sanoo; kevät keikkuen tulevi. Harjavallan kaupungille kuuluu hyvää, ja on paljon positiivisia asioita meneillään. Yritysmaailman monet investoinnit Harjavaltaan ovat hieno asia, ja on upeaa että juuri Harjavalta on valikoitunut niin monen yrityksen perustamispaikaksi. Näiden investointien myötä toivon myös kaupungin väkiluvun lähtevän nousuun. Täällä on hyvät peruspalvelut ja monipuolinen harrastustarjonta, oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Toki kaikki investoinnit Satakuntaan ovat tervetulleita ja yhdessä Satakunnan kuntien tulee tehdä työtä tämän eteen. Sosiaali- ja terveystoimen muutos tulee olemaan suuri, ja uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tähän valmisteluun on käytetty paljon resursseja sekä aikaa. Uudet luottamushenkilötkin ovat jo aloittaneet hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa. Heiltä toivomme hyviä päätöksiä koko Satakunnan kannalta. Palvelujen tasapuolinen saatavuus, kustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla, ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat iso haaste. Toivon kaikille uusille luottamushenkilöille menestystä uudessa tehtävässään. Tämän uudistuksen myötä kaupungin tehtävistä nousevat yhä tärkeämmiksi koulutus, kulttuuri ja liikunta. Panostaminen mm. liikuntaan ja harrastusmahdollisuuksiin on parasta ennalta ehkäisevää työtä ja satsausta kuntalaisten hyvinvointiin.
Kuntalaisten ja eri yhdistysten mielipiteiden kuuleminen on tärkeää ja arvokasta. Hyvä esimerkki on osallistava budjetti, jossa kaupunki kysyi kuntalaisten mielipidettä teknisen lautakunnan osalta toteutettavista hankkeista. Eniten ääniä saanut hanke tullaankin toteuttamaan. Tulossa on myös kaupungin järjestämä yhdistysilta – hyvää vaikuttamista, mielipiteiden vaihtoa ja keskustelua yhteistyössä. Yksi asia mikä edelleen on keskuudessamme – koronapandemia. Epidemia on vaikuttanut kaupunginkin toimintaan jo kahden vuoden ajan. Luottamushenkilön roolissa etäkokoukset ovatkin olleet arkipäivää, eikä yleisötapahtumia juurikaan ole ollut. Nyt olemme jälleen alkaneet kokoontua kokouksiin läsnä olevina, mutta maskisuositus on edelleen voimassa ja turvavälejä noudatetaan. En voi tässäkään tervehdyksessäni ohittaa tuota Ukrainan tilannetta, se koskettaa varmasti meitä kaikkia. Kuka olisi uskonut, että 2020-luvulla Euroopassa on sota. Harjavalta ja niin moni muukin kunta on varmasti tarkastellut valmiussuunnitelmiaan, varautumista ja miten voisi auttaa tai ottaa vastaan pakolaisia. Tämä vaikuttaa meidän kaikkien arkeen ja erityisen huolissani olen nuorten jaksamisesta. Ensin korona ja sitten tämä sota, toivottavasti nuoremme saavat tarvitsemaansa apua asioiden käsittelyyn, mm. keskustelua asioista, jottei mielenterveys järkkyisi. Mutta tässäkin asiassa parempaan tulevaisuuteen on uskottava. – Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille kuntalaisille. Pirjo-Riitta Tuomela kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Ikäihmisten neuvontapuhelin 044 450 3500
Palvelee arkisin klo 9–15 3
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Kiikarissa helena urpulahti 1.Kuka olet ja missä yksikössä työskentelet? 4. Keitä kuuluu perheeseesi?
Olen Helena Urpulahti, Harjavallan kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija. Aloitin maaliskuun puolessa välissä, joten voin vain kuvitella kokonaisuuden, joka koko työkenttäni tulee olemaan. Työpisteeni sijaitsee kaupungintalolla. Tuotan mm. kaupungin brändin mukaista markkinointimateriaalia eri kanaviin. Sydäntäni erityisen lähellä on kuntamarkkinointi. Viestini ovat vielä rosoisia, mutta toivon, että saan herkästi monenlaisia neuvoja, yhdessä me saadaan Harjavallan markkinointi rokkaamaan!
Asun mieheni ja kolmivuotiaan poikani kanssa omakotitalossa. Onneksi uhmaiässä olevan lapsemme isovanhemmat asuvat melko lähellä, toiset Länsi-Porissa ja toiset Ulvilassa. Isomummun eli pikkumummun luona vieraillemme myös aika ajoin.
5. Miten vietät vapaa-aikaasi? Talviseen aikaan tykkään käydä kuntosalien ryhmäliikuntatunneilla, zumba, lavis ja sh’Bam ovat kivoja. Perinteinen kiertoharjoittelukin on ihan mukavaa, minitrampoliinijumppa on suosikkini! Käyn myös lapseni kanssa perheliikkarissa sekä taaperojumpassa. Kohta tulee kevät ja Porin Tupalassa oleva ryhmäpuutarhamökkini alkaa taas houkutella kun maasta jo pilkistää uutta kasvua, ensimmäisinä kukkijoina ilahduttavat krookukset, idänsinilijat ja tetenarsissit.
2. Missä asut ja mistäpäin olet kotoisin? Asun Porissa, Koivulan kaupunginosassa. Töihin kuljen junalla. Aamulla saavun Harjavaltaan InterCityllä ja illalla lähden kotiin Pendolinolla. Junamatkaan menee 12 minuuttia. Matkakeskukseen pyöräilen kotoa kymmenisen minuuttia ja saman ajan kävelen Harjavallan kaupungintalolle. Autolla matka veisi yhtä kauan, mutta olen iloinen, ettei minun ole vielä koskaan tarvinnut ostaa autoa! Toki olen kyllä erinomainen kuski, aina kun auton rattiin
6. Mistä unelmoit? Unelmoin täysin rauhallisesta ja vapaasta maailmasta. Haaveilen lomamatkasta, jossa lapseni näkisi muutakin kuin vain Suomen. Hieman arkisempana haaveena on puutarhamökkini ulkopuolen kunnostaminen, kun vain keksisin millaisen siitä haluaisin. Mökin saunan ovi on jo maalattu turkoosiksi.
pääsen.
3. Miten olet päätynyt Harjavaltaan töihin? Törmäsin sattumalta Harjavallan uudistettuun brändiin, jossa näen kaikuja Posiva Oy:n brändistä, jonka kanssa työskentelin tiiviisti edellisessä työssäni Olkiluodossa. Kun näin markkinointi- ja viestintäsuunnittelijan paikan avoinna, innostuin heti hakemaan. Toivon tuovani mukanani hyvää energiaa sekä positiivisesti yllättävää viestintää.
7. Mikä sinusta on parasta Harjavallassa? Laadukkaat palvelut ja erinomaiset liikenneyhteydet. Hyvä yhteishenki, vahvat ja rohkeat kuntalaiset, työntekijät, hallinto ja päättäjät. Harjavaltalainen You Rock!
Vastaukset: Helena Urpulahti Kuva: Kaarina Lallukka
4
Vallan Väylä
Harjavallan vanhusneuvosto esittäytyy MIKÄ ON VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto on kaupungin alueella toimivien ikäihmisten ja eläkeläisjärjestöjen, omaishoitajien ja muiden ikäihmisiä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Vanhusneuvosto osallistuu alueellaan ikäihmisten elinoloja koskevaan päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen sekä seurantaan. Vanhusneuvosto osallistuu myös palvelujen laadun ja riittävyyden arviointiin sekä ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien valmisteluun. Harjavallan kaupunginhallitus asettaa vanhusneuvoston sekä määrää sen tehtävistä ja toimivallasta. Vanhusneuvosto koostuu yhteensä kymmenestä jäsenestä, jotka Harjavallan Kansalliset Seniorit, Eläkeliiton Harjavallan yhdistys, Harjavallan Eläkkeensaajat, Harjavallan Eläkeläiset, YARA/OKHA, Harjavallan Seudun Invalidit, Kessote, Harjavallan seurakunta ja Harjavallan kaupunki ovat keskuudestaan valinneet. Kaupunginhallituksen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvostossa. Kaupunginhallitus valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vanhusneuvoston eläkeläisjärjestöjen edustajista toimikaudeksi. Vanhusneuvoston jäsen edustaa Harjavallan kaupungin ikäihmisiä neuvostossa, ei vain edustamaansa järjestöä. Sihteeri on kaupungin toimihenkilö. Vanhusneuvoston toimikausi on neljä vuotta ja noudattaa valtuustokausia. Vanhusneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokouksen esittelijänä, asioiden valmistelijana ja päätösten toimeenpanijana toimii puheenjohtaja.
VANHUSNEUVOSTON TOIMINTA JA TEHTÄVÄT Tehtävänämme on edistää ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien palvelujen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan; edistää viranomaisten, ikääntyneen väestön ja eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa kunnassa; tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta ikääntyneen väestön elinoloihin ja iäkkäiden henkilöiden palveluihin; osallistua ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia sekä itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen suunnitteluun sekä seurata ja arvioida näiden palvelujen toteutumista alueellamme. Laadimme toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen ja huolehdimme vanhusneuvoston käsittelemien asioiden tiedottamisesta. Vaikutamme ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat ja vastaavat soveltuvat myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua ja toimia on iän, vamman taikka sairauden vuoksi rajoittunut. TÄMÄN VUODEN TOIMINTASUUNNITELMASTA Pyrimme yhteistyöhön Kessoten kanssa, josta viime kokouksessa saimmekin esittelyn kotona asumista tukevasta teknologiasta. Samoin yhteistyötä teemme Kessoten alueen vanhusneuvostojen kanssa yhteistapaamisilla. Yhteistyössä olemme myös Satakunnan vanhusneuvostoon. Tavoitteena on myös yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa ja sitä tehdään etenkin kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Suunnitelmissa on myös järjestää pienimuotoisia tapahtumia yleisöluennoin. Vanhustenviikon toimintapäivään osallistumme myös. Teksti: Katri Naski ja Hilkka Ruuti Kuvat: Harjavallan kaupunki
Harjavallan vanhusneuvosto
Puheenjohtaja: Hilkka Ruuti sähköposti: hilkkaruuti@gmail.com Sihteeri: Katri Naski, puh. 044 432 5243 sähköposti: katri.naski@harjavalta.fi 5
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
6
Vallan Väylä
Sataopiston kurssitarjontaa Pikkukuvis (4–6 v) Vinnarin vanha koulu, lk 13 Ke 20.4.–11.5.2022, klo 16–17 Anna Turunen, kurssimaksu 26,00 € Ilmoittaudu 13.4.2022 mennessä. Kuvista! (11–19 v) Vinnarin vanha koulu, lk 13 Ke 20.4.–11.5.2022, klo 17.15–19.30 Anna Turunen, kurssimaksu 40,00 € Ilmoittaudu 13.4.2022 mennessä. Vaaleat kuohuviinit Myllykatu Kymppi, luokka 167 Pe 22.4.2022 klo 18–20 Reima Antola, kurssimaksu 12,00 € Ilmoittaudu 11.4.2022 mennessä. Hyvinvointia luovista menetelmistä Myllykatu Kymppi, luokka 167 Ma 25.4.–23.5.2022 klo 19–20.30 Marjo Elomaa, kurssimaksu 22,00 € Ilmoittaudu 18.4.2022 mennessä. Tuolijumppa Myllykatu Kymppi Entinen kirjasto Ma 25.4.–23.5.2022 klo 17–17.45 Marjo Elomaa, kurssimaksu 22,00 € Ilmoittaudu 18.4.2022 mennessä Kehonhuolto Myllykatu Kymppi Entinen kirjasto Ma 25.4.–23.5.2022 klo 18–18.45 Marjo Elomaa, kurssimaksu 22,00 € Ilmoittaudu 18.4.2022 mennessä. Maisemajooga Ti 26.4.–31.5.2022 klo 18–19.30 Johanna Nieminen, kurssimaksu 30,00 € Ilmoittaudu 19.4.2022 mennessä. Jokamiehen ja -naisen erätaitokurssi Ke 4.5., ma 9.5. ja ke 11.5., Ke 16.30–19.30, ma 16.30–19.30 Eeva Heikkinen-Kemppinen, kurssimaksu 28,00 € Ilmoittaudu 28.4.2022 mennessä. Lähtöpaikka Valtatie Kakkosen P-paikka (Liikuntatie 4). Perinteiset pikkuleivät Taitotalo, kotitalousluokka Ke 4.5.2022 klo 17.30–20.30 Riitta Isotalo, kurssimaksu 15,00 € Ilmoittaudu 27.4.2022 mennessä.
Opi golfia Ti ja to 10.–19.5.2022 klo 17–19 Kurssimaksu 10,00 €, ilmoittaudu 3.5.2022 mennessä. Tutustu melontaan Arantilankosken Kajakkiranta Ma 23.5.2022 klo 18–19.30 Marja Kares-Oksman, kurssimaksu 15,00 € Ilmoittaudu 16.5.2022 mennessä Varapäivä huonon sään varalta ti 24.5. Aurinkotaide 1 (7–10 v) Vinnarin vanha koulu, lk 13 6.–9.6.2022, ma 9.30–13.15, ti 9.30–13.15, ke 9.30– 13.15, to 9.30–13.15 Heli Vehkaperä, kurssimaksu 45,00 € Ilmoittaudu 30.5.2022 mennessä. Aperitivo Myllykatu Kymppi, suurluokka 274 28.–31.7.2022, to 9–17, pe 9–17, su 9–13, la 9–17 Kurssimaksu 200,00 € Harjavallan akvarellikesä 2022 Sataopiston, Emil Cedercreutzin museon, Harjavallan Seudun Taideseura Ry:n ja Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen yhteisprojektina käynnistyvät valtakunnalliset akvarellikurssit. Ilmoittaudu 15.6. mennessä. Andante Myllykatu Kymppi, ruokasali 25.–31.7.2022 Ma 10–17, ti 9–17, ke 9–17, to 9–17, pe 9–17, la 9–17, su 9–13 Mika Törönen, Marja Mali, Krista Kortelainen Kurssimaksu 290,00 €, ilmoittaudu 15.6. mennessä. Expressio Myllykatu Kymppi, suurluokka 274 25.–27.7.2022, ma 10–17, ti 9–17, ke 9–17 Tatsuo Hoshika Kurssimaksu 160,00 €, ilmoittaudu 10.6. mennessä. Hugo Simberg- enkeli vai piru? Myllykatu Kymppi, suurluokka 274 To 28.7.2022 klo 18–19.30 Tuula Palmunen-Saari, maksuton. Yksinlaulun kesäkurssi Myllykatu Kymppi, luokka 278 Ma-to 1.–4.8.2022 klo 13.30–19.00 Sari Anneli Ruokonen, kurssimaksu 105,00 € Ilmoittaudu 16.6.2022 mennessä. 7
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Harjavallan martat ry Yhdistyksemme juuret ovat Räisälän Marttayhdistyksessä, jonka jäsenet olivat sodan jaloista asettuneet ensin Jalasjärvelle ja sieltä ympäri Satakuntaa.
oli ollut monta marttakerhoa. Nämä karjalaiset martat kokoontuivat sitten yhteen pohtimaan yhdistystoiminnan elvyttämistä, huoltoneuvontatyötä ja rintamamiesten kotiinpaluujuhlien järjestämistä. Elämä siirtolaisena uusilla asuinalueilla ei ollut aina helppoa. Marttojen mieli teki järjestää edelleen erilaisia kursseja, kasvattaa kasvitarhaa jne. Martat yrittivät luoda yhteistyömahdollisuuksia Satakunnassa toimiviin muihin naisjärjestöihin, sillä he eivät halunneet mitenkään eristäytyä. Heillä oli myös työtä asettuessaan uusille asuinalueille ja luodessaan elämäänsä siellä.
Lainaus vuoden 1944 vuosikertomuksesta: ”Vuosi 1944 ei ole mennyt ohitsemme jättämättä jälkeään. Viettäessämme viime vuosikokousta aloimme tämän vuoden toivoen, että voisimme päättää sen rauhan toimin ja saisimme säilyttää rakkaat kotimme. –Toiveemme on toteutunut sikäli, että saimme päättää vuoden rauhan merkeissä, mutta rakkaat kotimme ja kauniin Karjalamme olimme menettäneet. Vuoden aloimme suurin toivein, teimme suuret suunnitelmat sen varalle, olimme päättäneet mm. järjestää suuremmat arpajaiset tämän vuoden aikana, mutta se kuten monet muutkin suunnitelmat ovat näissä oloissa jääneet vain pelkiksi suunnitelmiksi. Se alkuvuosi, jonka uurastimme siellä rakkaalla kotiseudulla oli todella muutamissa kerhoissa kuin kilvoitusta, innolla alettiin toteuttaa sitä, mikä oli vuoden päämääräksi otettu. – Kevään tullen sirottelimme siemenet mustan mullan uumeniin suurin toivein, pahaa aavistamatta. Kohensimme kotejamme, loimme viihtyisyyttä ja kauneutta sen ympäristöön. – Uhkaavat pilvet kohosivat äkkiarvaamatta Karjalan taivaalle, alkoi kuulua kiivas tykkien jyske ja sota kaikkine kauhuineen ja julmine seurauksineen alkoi vyöryä karjalaisella maan kamaralla uhaten sen tuhota täydellisesti. Kohta räisäläläisetkin saivat lähtökäskyn. Oli lähdettävä kesäkuiselle evakkotielle karjoineen ja tavaroineen, jätettävä kodit lupaavine viljavainioineen ja heinäpeltoineen. Luonnon kauneimmillaan ollessa, kotipuutarhan kukkien ihanimman tuoksun vallitessa sai karjalainen nainen ja mies, vanhus ja lapsi painaa toistamiseen kodin oven kiinni, tietämättä, koska sen jälleen aukaisee - vai eikö koskaan -?”
Koska välimatkat olivat pitkät, ja martat usean pitäjän alueella, alettiin vuonna 1948 perustaa pitäjäkohtaisia marttakerhoja. Niin meidänkin yhdistyksestämme perustettiin Harjavallan Marttakerho. Sodan jälkeisenäkin aikana martat opastivat kankaankudonnassa, puutarhan hoidossa, marjapuskien ja omenapuiden istutuksessa, ruokakursseilla ja toimivat juhlien muonittajina. Oli rottinkikurssia, lampunvarjokurssia, ompelukurssia, vuodevaatekurssia, miesten housukurssia. Marttatoiminta oli myös tärkeää yhteenkuuluvuuden tunteelle, koska useimmilla oli karjalaiset juuret ja oli edessä tarve rakentaa elämää Satakuntaan. Nyt vietämme yhdistyksen 74. toimintavuotta. Liittomme teemana on ”Kohtaaminen ja yhdenvertainen arki”. Toiminnallemme tärkeitä ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.
Harjavallan martat ry Perustettu v. 1948 Puheenjohtaja: Hilkka Ruuti, puh. 0405911881 Sihteeri: Outi Rimpinen, puh. 0505401891 Nettisivut: martat.fi (harjavallan martat) Facebook: Harjavallan Martat ry S-posti: harjavallanmartat16@gmail.com
Elettiin Lapin sodan aikaa syksyllä 1944. Kotiseudultaan Räisälästä ihmiset oli siirretty mm. Jalasjärvelle ja sieltä vuonna 1945 Satakuntaan. Räisälässä ja sen lähipitäjissä
Marttojen valmistamia täytekakkuja.
Oikeanpuoleisessa kuvassa villasukkia äideille.
8
Vallan Väylä
TOIMINNASTA Kaikkiin tapahtumiin, joista julkisesti tiedotetaan, olet tervetullut. Kukaan ei kysele, oletko jäsen. Tervetuloa siis mukaan. Toimitilassamme Marttalassa, Jutinkatu 16 B, toimii kässäkahvila joka toinen viikko perjantaisin. Kudoimme muutama vuosi sitten sukkia Satasairaalaan ensisynnyttäjääideille ja neuvolaan tehtiin vauvoille pipoja, sukkia ja tumppuja. Olemme myös tehneet omia käsitöitä kahvittelun lomassa tai vain keskustelleet seurustelun sakramenttia unohtamatta. Muutama vuosi sitten teimme eri tavoilla patalappuja, joita sitten ilmaiseksi monen hämmästykseksi jaoimme ohikulkijoille hyvän mielen terveisinä. Marttailtoja pidettiin ennen koronaa noin joka toinen tiistai, nyt tavoitteena kerran kuussa. Pyrimme toimintasuunnitelmaa laatiessa siihen, että olisi vaihtelevia aiheita liittyen terveyteen, ravintoon, ympäristöön, kasvienhoitoon ja puutarhaan, mielen hyvinvointiin, liikuntaan, ruuanlaittoon ja retkeilyyn. Kuluneina vuosina on syvennytty verenpaineasioihin ja sydänterveyteen, pukeutumiseen ja hiustenhoitoon. Marttalassa on ollut myös tuote-esittelyiltoja. Monenlaiset ruuanlaitot ovat aina kuuluneet ohjelmaan ja viimeksi olikin aiheena ”tehdään hyvää ja syödään yhdessä”. Sieni- ja karpalonpoimintaretkiä olemme tehneet jo useana vuonna. Olemme myös pitäneet torilla sieninäyttelyitä ja toisaalta tutustuneet sienien puhdistamiseen ja tehneet sieniherkkuja. Viime vuosien aiheina ovat olleet myös energiankulutukseen ja pakkausmerkintöihin liittyvät asiat.
Marttojen ”Vilppu”-hankkeeseen olemme osallistuneet ja järjestäneet sen kahdesti. Kuuden kerran kokoontumisiin on liittynyt kulttuuria, retkeilyä ym. ja viimeksi se huipentui juhlapäivälliseen, jonka itse valmistimme ja tietysti söimme. Perinteitä olemme vaalineet, mm. Martanpäivänä olemme torilla erilaisilla aiheilla, mutta kohokohtana on yhdistyksemme ”Vuoden Martan” valitseminen jo vuodesta 2008. Perinteinen puurojuhla on myös jo monivuotinen. Cedercreutzin museoalueen haravointi on ollut myös monivuotinen talkootapahtuma. Monenlaiset kahvitukset ja ruokailut olemme olleet järjestämässä ja piirakkaja ruokakursseja pitäneet. Koulujen kanssa on ollut monenlaista yhteistyötä karjalanpiirakkaopetuksesta moppirataan ja ympäristöasioihin. Kirjastossa olemme kerran kuukaudessa opastamassa erilaisia kätten töitä. Tulossa hyönteishotelli kirjasta. Taannoisina vuosina olemme kahdesti järjestäneet leikkimieliset ”Kesäolumppialaiset” eri yhdistysten kesken. Viime kesänä oli rantaongintaa lapsiperheille. Martoissa voi myös opiskella ja suorittaa I-, II- ja IIIavaimen ja osaajapasseja, Martta-akatemiassa myös muita. Tulevia tapahtumiamme ovat Ekologinen siivoaminen sekä arjen kemikaalit ja muovit 9.4. ja Viljelylaatikon teko ja perustaminen 23.5. Retken teemme Raumalle. Teksti ja kuvat: Hilkka Ruuti
Mieleenpainunut retkeilykohde oli eräänä kuutamoiltana käynti Ulvilan vesitornin ”observatoriossa”, johon kiipesimme hengästyttävät kierreportaat ja jossa saimme kookkaiden kaukoputkien kautta tutkailla pilvettömän taivaankannen hämmästyttäviä tähtiä loistavan opastajan avustamana. Toinen sykähdyttävä retkikohteemme oli sairaalan alueella kiertelevä elämyspolku ja sen esiin nostaneet pohdiskelut. Retkeilynä on ollut myös konsertti- ja teatterimatkoja. Puutarhamarttojen järjestämältä retkeltä Raisioon tuli kaikille mukaan monenlaisia taimia. Myös Marttapiirin retkille on osallistuttu, kuten Marttaliiton 120-vuotisjuhlille muutama vuosi sitten.
9
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
LC harjavalta huovi Vuonna 1969 perustettu klubimme on tukenut toiminnallisesti ja taloudellisesti paikallisia avuntarvitsijoita yli 50 vuoden ajan. Painopistealueitamme ovat alusta alkaen olleet nuoret ja ikääntyneet.
validien kanssa järjestämme Harjavallan markkinoita ja joulutoria. Tapahtumilla teemme tunnetuksi myös kotikaupunkiamme ja luomme elävää kaupunkikuvaa.
Kansainväliseen nuorisovaihtoon lähetimme ensimmäisen stipendiaatin kesällä 1973. Koronan väistyttyä elvytämme kansainvälistä vaihtotoimintaamme, jolla luodaan suomalaisille nuorille mahdollisuuksia nähdä ja kokea uusia kulttuureja ja elämää vieraissa maissa sekä luoda uusia ystävyyssuhteita ja antaa nuorelle tilaisuus kasvaa ja kehittyä itsenäisesti toimeentulevaksi kansalaiseksi.
Yhteistyössä muiden Harjavallassa toimivien klubien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tuemme harjavaltalaisia avuntarvitsijoita, tuotamme iloa lapsille ja mahdollistamme esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupadan paikalliskeräyksen. Alakoululle suunnattu ”Kiusaamisesta terveeseen nettikäytökseen” (KiTeNet), jossa ohjataan lapsia itsensä suojelemiseen ja toisen kunnioittamiseen internetissä, etenee koronan hellitettyä yhteistyössä koulutoimen kanssa.
Urheiluseurat, partiolaiset, yhdistykset, yksittäiset opiskelijat ja urheilijat ovat saaneet vuosien aikana merkittävää tukea klubiltamme. Lähinnä nuoriin on kohdistettu myös vuosittain haettavat Leijona-stipendimme, joilla tuemme opiskelua ja muuta itsensä kehittämistä.
Teemme työtä myös ympäristömme hyväksi. Esimerkiksi Hiittenharjun kuntoradan valaistuksen toteuttamisessa ja Hiirijärven alueen hiidenkiukaiden siistimisessä olemme olleet vahvasti mukana. Viime syksynä poistimme osana Merikarhun Kierroksen kulttuurireittiä olevan Kuumoonmäen suurimman kiukaan ympärille kasvaneen vesaikon. Tänä keväänä adoptoimme tämän historiallisen luontokohteen ja pidämme alueen tulevaisuudessakin siistinä tutustumiskohteena niin paikallisille kuin muillekin alueen muinaishistoriasta kiinnostuneille.
Lapset ja nuoret tarvitsevat myös sosiaalisia taitoja selvitäkseen elämässä vastaan tulevista haasteista ja muutoksista. Leijonien Quest-ohjelman koulutus antaa opettajille ja kasvattajille käytännön työkaluja ohjattavien toiminnalliseen elämän taitojen harjoitteluun. Ohjelma tarjoaa koulutusta myös liikuntaseuravalmentajille ja muissa vapaaajan harrastuksissa toimiville, jotka työssään kohtaavat erilaisista taustoista tulevia nuoria.
Leijonatoiminta ei ole vain yhdessä tekemistä ja tarpeessa olevien taloudellista avustamista, se on myös retkiä, osallistumista ja iloista yhdessäoloa.
Paikalliset sotaveteraanijärjestöt ovat meille sekä käytännön tuen että taloudellisen avun kohde, ovat olleet sitä koko klubimme olemassaolon ajan. Yhteistyössä Sotain-
Teksti: Erkki Maula
Kuumoonmäen kiuasalueen siivous oli perhetapahtuma, johon myös leijonanpentuja osallistui. Kuva: Jaakko Suontausta
10
Vallan Väylä
Lc kokemäki/jokilaakso Lions Club Kokemäki/Jokilaakso on vuonna 2004 perustettu naisklubi, joka toimii Kokemäki–Harjavalta -alueella. Jäseniä klubissamme on usealta paikkakunnalta. Klubimme sydäntä lähellä ovat erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset. Kirje joulupukille on yksi klubin vanhimmista aktiviteeteistä. Myöhemmin alueen muut klubit ovat osallistuneet rahalahjoituksella. Kokemäen ja Harjavallan sosiaalitoimet keräävät vähävaraisilta lapsilta kirjeet joulupukille, joiden mukaan klubi ostaa lahjat. Sosiaalitoimet hoitavat paketit perille. Leluarpajaisilla on kerätty varoja lasten ja nuorten hyväksi jo monena vuotena. Jäsenet itse kustantavat arpajaisvoitot, jolloin tuotto saadaan lyhentämättömänä edelleen lahjoitettavaksi. Näillä varoilla on useana vuonna lahjoitettu mm. stipendejä esim. yläkoulun päättäville oppilaille. Muiden alueen klubien kanssa teemme tiiviisti yhteistyötä sekä Harjavallassa että Kokemäellä. Olemme olleet mm. järjestämässä diabeteskävelyä, Leijona-riehaa, joka on leikkimielinen kilpailu 3.–6. luokan oppilaille ja osallistuneet Kotiseutulehden mainosmyyntiin. Klubien yhteistyöllä saadaan enemmän aikaiseksi.
Korona-aika korosti avun tarvetta ja klubi lahjoitti useampaan kertaan ruokakasseja vähävaraisille sosiaalitoimen ja diakoniatyön kautta molemmilla paikkakunnilla. Käsityöt ovat lähellä jäsenten sydäntä. Siitä syystä klubi on lahjoittanut mm. neulomiaan villasukkia koronaaikana kärkitaistelija-keräykseen, Suomi 100 -keräykseen vauvannuttuja, Satasairaalan keskolaan peittoja, myssyjä, sukkia, hypistelylonkeroita ja vanhushuoltoon hypistelymuhveja ja -lonkeroita. Uusin ja toivottavasti pitkäaikainen aktiviteettimme on lahjoittaa neulottuja peittoja vastasyntyneille vauvoille Harjavallan ja Kokemäen neuvoloiden kautta. Klubimme on myös edistänyt kaikkien kaupunkilaistemme viihtyvyyttä tekemällä vuorokuukausina siivouskävelyjä molemmilla paikkakunnilla, jolloin keräämme roskia teiden varsilta. Lyhyellä ajalla ja pienellä matkalla on yleensä kertynyt roskia useamman pussillisen verran. Näiden mainittujen aktiviteettien lisäksi teemme erilaisia yksittäisiä lahjoituksia ja tempauksia toimintakaudella. Klubimme tekemisiä voi seurata Facebookista tai Instagram-tililtämme @lionsclubkokemakijokilaakso. Teksti: Tina Viberg
Yhteiskuva naisklubilaisista. Kuva: LC Kokemäki/Jokilaakso
11
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Lions-järjestö Lions-järjestö on maailmanlaajuinen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton hyväntekeväisyysjärjestö, joka tuo apua sitä tarvitseville ihmisille. Lionstoiminta on palkatonta vapaaehtoistyötä. Keräysten tuotto välttämättömien keräyskulujen jälkeen käytetään kokonaan avustuskohteisiin. Lionstoiminta on myös iloista yhdessä tekemistä – se on monta tapaa tehdä hyvää.
• Punainen Sulka -kampanjoilla on kerätty varoja hyväntekeväisyyteen 1972 alkaen. Kohteina ovat olleet syövän ja sydäntautien ehkäisy, sotiemme veteraanien auttaminen, vammaisten, vanhusten sekä viimeksi nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja yhdistysten tukeminen. • Diabetesta torjumme yhteistyössä Suomen Diabetesliiton kanssa ja paikallisesti lionsklubit ovat järjestäneet vuosittain diabeteskävelyn, jonka yhteydessä on suoritettu myös verensokerimittauksia.
Suomen Lions-liitolla on lukuisia yhteistyökumppaneita ja monenlaisia hankkeita, joista täällä paikallisesti osallistumme mm. seuraaviin: • Opetushallituksen kanssa on Elämisentaitoja – Lions Quest –ohjelma kasvattajien avuksi. • Lastenklinikoiden Kummien kera järjestetään yhteistyössä varainkeruukonsertteja ja –tapahtumia syöpälasten hyväksi. • Sydänliiton kanssa tehdyllä yhteistyöllä Suomeen on saatu noin 1 000 sydäniskuria lisää. Paikalliset klubit rahoittivat Harjavaltaan kaikkiaan 4 uutta iskuria. • Nenäpäiväkeräyksissä klubit ovat keränneet vuosittain varoja yhteiseen isoon Nenäpäiväpottiin kehitysmaiden lasten hyväksi.
Tunnuslauseemme on: Me palvelemme – We serve. Lions-klubin jäseneksi voi tarjoutua kuka tahansa mies tai nainen, kunhan on innostusta auttaa ja palvella. Lionstoiminnassa saa uusia ystäviä, iloista tekemistä, merkitystä ja sisältöä elämään ja voi kehittää itseään erilaisilla kursseilla ja edetä halutessaan kansallisiin tai kansainvälisiin lions-tehtäviin. Lisää tietoa lionstoiminnasta saat verkkosivuiltamme, osoitteesta https://www.lions.fi. Tule mukaan toimintaan!
Lc kokemäki/jokilaakso Perustettu v. 2004 Presidentti: Kristiina Hokkanen Sihteeri: Leena Kopio S-posti: kokemaki.jokilaakso@lions.fi Nettisivut: https://e-clubhouse.org/sites/ kokemaki_jokilaakso Facebook: lions club kokemäki/jokilaakso Instagram: lionsclubkokemakijokilaakso
Lc harjavalta huovi Perustettu v. 1969 Presidentti: Erkki Maula, 050 360 4623, erkki.maula@dnainternet.net Sihteeri: Juha Kalliomäki, 050 527 7647, juha.a.kalliomaki@hotmail.com Facebook: Lions Club Harjavalta/Huovi
Teksti: Erkki Maula
Ympäristötalkoot Kuumoonmäessä
Kuva: Tapio Routimo
12
Vallan Väylä
13
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
tapahtumakalenteri Ti 12.4. klo 19 Kirjailijavieraana tietokirjailija Teemu Keskisarja kirjastossa. Myytävänä Keskisarjan kirjoja. Ke 20.4. klo 10–11.30 Aamulukupiiri kirjastossa. Luettavana kirjana Hubaran Bechi. Kirjoja voi tiedustella kirjastosta. To 21.4. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Näkökulmia poliisin työhön” Emil Cedercreutzin museossa. Harjavaltalainen ylikonstaapeli Matti Uotila on toiminut poliisina 22 vuotta. Huhtikuun Kulttuuritorstai-luennolla Uotila kertoo yleisölle poliisin mielenkiintoisesta työstä ja työn arjesta. Vapaa pääsy. Yhteistyössä Emil Cedercreutzin museo ja Sataopisto. Ti 26.4. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Käsityöillassa askarrellaan kirjaston poistokirjoista kirjahotelli hyönteisille. Kirjahotellin tarvikkeet tarjolla kirjastossa. Ohjaajina toimivat Harjavallan Martat. Ke 27.4. klo 13–15 Digiklinikka kirjastossa. Paikalla kirjaston henkilökuntaa avustamassa älylaitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi mukana Kessoten edustaja ja Nordean henkilökuntaa. Tervetuloa kysymään heiltä Omaolo-palvelusta tai verkkopankkiasioinnista. Ota mukaan oma älylaitteesi! Su 1.5. klo 11.30 alkaen Harjavallan vappujuhla Harjavalta-salissa. Tervetulomusiikkia Harjavallan Pelimannit. Ohjelmaosuus alkaa klo 12. Ohjelmassa Harjavallan Soittokunta, vappupuhe: puhujana Jukka Moilanen, kaupunginjohtaja emeritus, Cafe Olé. Lastenesiintyjänä Maddaleena. Myytävänä munkkeja ja kahvia/teetä/mehua, muurinpohjalettuja ja makkaraa. Simatarjoilu. Harjavalta-tuotteiden (t-paidat, mukit, kassit) myynti ukrainalaisten hyväksi.
Ma 2.5. – 30.5. Päivi Kuoppalan kevätnäyttely kirjaston näyttelytilassa. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina. Ti 3.5. klo 18–19.30 Maisemajoogaa Emil Cedercreutzin museon piha-alueella. Osallistu Harjavallan joogaan ja koko kurssille, jonka Sataopisto järjestää upeissa maisemissa! Lisätiedot, osallistumismaksut ja ennakkoilmoittautuminen Sataopiston sivuilla www.opistopalvelut.fi/sataopisto, kurssiavain 8305309. Yhteistyössä Emil Cedercreutzin museo ja Sataopisto. To 5.5. klo 10 Kymppiluokka seurakuntatalolla. 105 vuoden kuvamatka Harjavaltaan. FM Satu Rantala, Harjulan Kilta. Tervetuloa kuuntelemaan luentoa ja keskustelemaan! To 12.5. klo 10–12 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Kesän odotusta. Kahvitarjoilu. La 14.5. klo 13 Paasto ja pätkäpaasto – terveyden edistämiseen tähtäävä luento kirjastossa. Puhujana Otto Taimi. Tilaisuus on avoin kaikille. Su 15.5. Kaatuneitten muistopäivä. Klo 10 jumalanpalvelus kirkossa. Noin klo 11 seppeleenlasku sankarihaudalla, minkä jälkeen ohjelmallinen kahvitilaisuus seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu. Puhe: Pirjo-Riitta Tuomela. Su 15.5. klo 15 Koko perheen konsertti kirkossa, esiintyjänä Jukka Salminen. Konsertin jälkeen seurakuntatalon leikkipiha-alueella Kevätkarnevaali. Tarjolla keväistä ohjelmaa, temppurataa ja pupuja silitettäväksi. Sään salliessa poniajelua. Kioskissa myytävänä makkaraa, kahvia, mehua, pullaa ja karkkia. Karnevaaliliput (perhelippu) 10 €, myynnissä kioskissa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Ma 16.5. klo 9–11 Kuulolähipalvelu kirjastossa. Ke 18.5. klo 10–11.30 Aamulukupiiri kirjastossa. Luettavana kirjana Alakosken Pumpulienkeli. Luettavia kirjoja voi tiedustella kirjastosta.
14
Vallan Väylä
To 19.5. klo 10 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Tietoa – tukea – toimintaa. Vieraana sairaanhoitaja Sirpa Vanhala Satakunnan syöpäyhdistyksestä. Tervetuloa kuuntelemaan luentoa ja keskustelemaan! Ke 1.6. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Kanttorikaksikko kajauttaa. Leena Kivi, Pasi Flodström. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 8.6. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Satakieli laulaa. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilu ja laulu – Marja Nevankallio, konserttikantele. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 15.6. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Oi, kiitos sä luojani armollinen. Ritva Kotanen, sopraano – Keijo Kuivanen, tenori – Tuomas Honkkila, piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. To 16.6. klo 10–15 Poistomyynti kirjaston etupihalla. Sateisella säällä sisätiloissa. Tule tekemään edullisia löytöjä! Poistomyynti jatkuu kesä-heinäkuun ajan sisätiloissa. Ke 22.6. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Kesäillan ranskalaista urkumusiikkia. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 29.6. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Sellon ja laulun ilta. Seeli Toivio, sello ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 6.7. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Laulan, koska laulattaa! Lauluyhtye Keinu. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 13.7. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Duettoja ja saksalaisia urkusäveliä. Aino ja Aida Heikkala, laulu – Heidi Heikkala, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 20.7. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Kesän värit. Emilia Koskinen, laulu – Pasi Flodström, piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. Ke 27.7. klo 18 Iltamusiikkisarja Suvi soi kirkossa. Kansanlaulukirkko. Tiina Heino, Pasi Flodström, Kansanlauluorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €. La 30.7. 30. Karmarock Ma 1.8. – ke 31.8. Harjavallan Seudun Taideseuran akvarellinäyttely kirjastossa. Näyttelyyn voi tutustua aukioloaikoina.
Ti 23.8. klo 17 – 19 Maalauksia ja musiikkia kirjastossa. Ohjelmassa musiikkia, maalauksiin tutustumista, työnäytöksiä, tarjoilua. Pe 26.8. – su 4.9. Satasoittofestivaali La 27.– su 28.8. Harjavallan Markkinat
Tässä tapahtumakalenterissa on lehden julkaisuhetkellä tiedossa olleet tapahtumat. Kunkin järjestäjän verkkosivuilta löytyvät ajantasaiset tiedot. https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto-ja-kulttuuripalvelut/tapahtumat-ja-nayttelyt/ https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/tapahtumat/ https://www.harjavallanseurakunta.fi/tapahtumat https://karmarock.fi https://www.satasoitto.fi Tervetuloa osallistumaan tapahtumiin! Muistetaan vielä ehkäistä koronan leviämistä ja huomioidaan toiset. 15
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Satalinnan mysteeri 3. Mikä Harjavallassa on ollut hyvää ja toimivaa yrityksen perustamisen kannalta?
1. Mikä on yrityksesi ja mikä sen toimiala on? Milloin se on perustettu? Missä yrityksesi on?
Prizztechin Pekasta oli paljon apua yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Oli mukavaa, että sai kaupungin kautta maksuttomasti apua. Sain myös Harjavallan kaupungilta pienen kulttuuriavustuksen toimintaani. Vaikka se ei rahallisesti ollut kovin suuri, koin, että se oli minulle enemmänkin “kirjallinen” tuki kaupungin puolelta – tapa sanoa, että “Hienoa, että tuot jotain uutta kaupunkiin!”.
Yritykseni on virallisesti Lehtimäki Tuotannot ja tämän toiminimen kautta tuotan tällä hetkellä pakohuoneita Satalinnan Mysteeri -brändin alla. Perustin yrityksen ja Satalinnan Mysteerin kesällä 2021. Yritykseni tämänhetkinen toiminta keskittyy pakohuonealaan, mutta haaveena olisi laajentaa tulevaisuudessa toimintaa muihin projekteihin kulttuurialalla. Yrityksen toimipiste sijaitsee Harjavallassa Satalinnan vanhan sairaalan päärakennuksessa ja tällä hetkellä minulla on siellä kaksi eri pakohuonepeliä ja kesällä 2022 on aukeamassa kolmas peli.
Aluksi ajattelin, että Harjavallan sijainti on hankala pakohuoneen kannalta, että tuleeko kauempaa asiakkaita, mutta heti alkuun huomasin, ettei se ole ongelma. Eniten on tullut asiakkaita Porista, mikä on kertonut sen, että myös liikennettä tänne suuntaan on mahdollista saada paljon – eikä vain Harjavallasta Poriin.
2. Mistä sait sysäyksen perustaa yrityksesi juuri Harjavaltaan? Olen alunperin kotoisin Harjavallasta ja muutin valmistumiseni jälkeen Turusta takaisin Harjavaltaan syksyllä 2020 tekemään väliaikaisesti töitä R-kioski Kultakulmassa, jonka kauppiaana äitini toimii. Muutin silloin Satalinnan kerrostaloihin ja sitä kautta syntyi idea perustaa pakohuone Satalinnaan. Vanha sairaalarakennus houkutteli täydellisenä miljöönä pakohuoneille.
Harjavalta on sijainniltaan myös siinä suhteessa hyvässä paikassa, että Turun ja Tampereenkin alueelta on käynyt välillä asiakkaita eli myös sieltä on hyvät kulkuyhteydet tänne. Itse olen kokenut Harjavallassa hyväksi sen, että paikalliset tukevat avoimin mielin mielellään uusia yrityksiä ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä täällä tapahtuu.
Ilmakuva Satalinnasta. Kuva: Teppo Peltomäki 16
Vallan Väylä
4. Mitä ohjeita antaisit yrityksen perustamista harkitsevalle? Älä yritä tehdä itse kaikkea yksin, vaikka ehkä osaisitkin. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti mieluisampaa kuin yksin! Ota rohkeasti yhteyttä ympärilläsi oleviin ihmisiin ja kysy apua ja neuvoja. Monesti muut auttavat enemmän kuin mielellään ja tukevat uusia yrittäjiä. Älä pelkää epäonnistua ja uskalla heittäytyä kohti uutta ja tuntematonta.
7. Mistä olet kotoisin ja keitä kuuluu perheeseesi? Olen kotoisin Harjavallasta. Perheeseeni kuuluu 9vuotias kissaneiti Muusa. 8. Mitä harrastat vapaa-aikana vai jääkö yrittäjälle vapaa-aikaa? Lukemista, ompelemista, neulomista, maalaamista, leffojen ja sarjojen katselua sekä viherkasvien kasvattamista. 9. Mikä oli haaveammattisi lapsena?
5. Miten korona-aika on näkynyt yrityksesi toiminnassa?
Olen haaveillut lapsena monista eri ammateista, mutta päällimmäisenä mielessä ovat arkkitehti ja poliisi.
Pakohuoneet ovat olleet turvallista toimintaa näin korona-aikaan, joten rajoitukset eivät ole koskeneet toimintaani ollenkaan, mikä on ollut todella hyvä juttu. Pakohuoneisiin osallistuu yleensä kerrallaan 3-6 hlön ryhmä, joka koostuu perheenjäsenistä, työkavereista tai muista läheisistä ihmisistä, jotka normaalisti arjessa kohtaavat, joten ulkopuolisten altistaminen virukselle on ollut hyvin epätodennäköistä. Itse olen koko ajan käyttänyt töissä kasvomaskia, mutta en ole vaatinut sitä asiakkailta, sillä olen halunnut antaa heille halutessaan mahdollisuuden “normaaliin” elämykseen korona-ajan keskellä. Kesällä ja syksyllä korona näkyi hyvin vähän toiminnassani, mutta joulukuusta lähtien on tullut aikaisempaa enemmän äkillisiä peruutuksia sairastumisista tai altistumisista, jolloin en ole ehtinyt saamaan uutta ryhmää nopeasti tilalle pelaamaan.
Vastaukset: Petra Lehtimäki
Kaiken kaikkiaan uskon, että pakohuoneeni lähti hienosti pyörimään alusta lähtien sen takia, että pakohuoneet on yleisesti koettu turvalliseksi irtiotoksi arjesta, kun tapahtumia ja muuta kulttuurialan toimintaa ei ole paljoa ollut. 6. Miten asiakkaat ovat ottaneet sinut vastaan? Asiakkaat ovat ottaneet minut todella hyvin vastaan ja ovat mielellään kertoneet pakohuoneista eteenpäin ja jakaneet ryhmäkuvia käynnistään sosiaalisessa mediassa. Monet asiakkaat ovat tulleet uudestaan pelaamaan toista pakohuonetta sekä luvanneet tulla pelaamaan myös muita tulevia pelejä. Monelle on tullut yllätyksenä se, että pyöritän yritystä yksin. Monesti olen kuullut kiitoksia – varsinkin paikallisilta – siitä, että olen lähtenyt hyödyntämään Satalinnaa ja tuonut jotain uutta alueelle. Monet pakohuoneita harrastuksena pelaavat ovat myös olleet innoissaan, että alueelle on tullut uusia pelejä pelattavaksi ja varsinkin näin uniikkiin miljööseen. Paljon on käynyt myös ensikertalaisia pelaajia, ja on ollut itselleni hienoa, että olen voinut omalla toiminnallani kasvattaa pakohuonealaa ja herätellä mahdollisen harrastuksen pariin uutta väkeä.
Kuvassa Petra Lehtimäki. Kuva: Noora Aalto
Lehtimäki tuotannot, satalinnan mysteeri Perustettu v. 2021 Yrittäjä: Petra Lehtimäki, 26 Ammatti: Kulttuurituottaja Osoite: Satalinnantie 77, 29200 Harjavalta Sähköposti: petra@satalinnanmysteeri.fi Nettisivut: satalinnanmysteeri.fi Facebook ja Instagram: @satalinnanmysteeri 17
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Iloa, rakkautta ja romantiikkaa emil cedercreutzin museon keväässä Tiistaina 29.3.2022 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa yleisölle avautuivat kevätkauden kaksi ihanaa naivisminäyttelyä: Ilon puutarha – Elämää naivistin silmin ja Rakkautta ja romantiikkaa – Teoksia Suomen Gallupin Säätiön kokoelmista. Kahden laajan näyttelyn kokonaisuus tuo yleisön nähtäville ainutlaatuisen koosteen naivistista nykytaidetta ja naivismin historiaa. Näyttelykaksikko on avoinna 10.7. saakka. Tämä upea kokonaisuus kannattaa tulla katsomaan!
Näyttelyn töitä yhdistävä teema on syntynyt ilon, onnen ja myönteisen elämänkäsityksen ympärille. Katsojan ensikosketus näyttelyyn on sen nimen mukainen – värikäs, herkkä ja fantasian kaltainen sukellus ilon maailmaan ja puutarhaan, jossa onni kasvaa paitsi konkreettisesti puutarhan kasveina, niin myös käsitteellisesti ja henkisesti tunteena ja elämänkäsityksenä. Ilon puutarha on kuitenkin myös kuvainnollinen käsite, joka avaa yleisölle näyttelyn henkeä ja mielentilaa. Samalla kokonaisuus tuo esiin naivistitaiteilijoiden katsetta ja käsitystä, joilla he kuvaavat ympäristöään ja samalla käsitystään elämästä. Yksi näyttelyn tarkoituksista onkin tuoda yleisön nähtäville se moni-ilmeisyys, joka suomalaisessa nykynaivismissa on.
Matka ilon ihanaan puutarhaan Museon Satakunta-saliin levittäytynyt hurmaava ja värikäs näyttely Ilon puutarha – Elämää naivistin silmin koostuu neljäntoista nykynaivistin teoksista ja tarjoaa katsojalle mahdollisuuden sukeltaa ilon ja onnen tunnelmiin. Näyttely on syntynyt naivistitaiteilija Seija Levannon ja Emil Cedercreutzin museon yhteistyönä.
Vaikka nyt avautuva näyttely onkin täynnä iloa ja onnea, on sen taustalla kuitenkin myös syvempi ja vakavampi taso – pitkänä ja raskaana koetun pandemia-ajan jälkeen onnen tunteille on koettu olevan tarvetta ja tilausta. Näyttelyllä museo pyrkiikin antamaan yleisölle myös valoisia hetkiä korona-ajan muokkaamien viime vuosien kokemusten jälkeen. Tässä näyttelyssä museo kannustaa yleisöä uppoutumaan iloon sekä onneen ja näkemään ne paitsi huikeiden nykytaiteilijoiden teoksissa, myös oman elämänsä yksityiskohdissa – ja sydämissään.
Ilon puutarha on katsaus suomalaiseen nykypäivän naivistiseen taiteeseen. Museo on kutsunut näyttelyyn neljätoista nykytaiteilijaa, jotka pääsääntöisesti vaikuttavat Satakunnan ja Pirkanmaan alueella. Näyttely sisältää teoksia taiteilijoilta: Kaarina Alsta, Margit Hakanen, Petra Heikkilä-Perkiö, Hannu Hirsivuori, Miia Ikimeri, Maija Kanerva, Minna Iso-Lähteenmäki, Matti A. Laine, Heli Laaksonen, Esa Leppänen, Seija Levanto, Raija Nokkala, Kikka Nyrén ja Aimo Vuorinen.
Kaarina Alsta, Mitä kello on? 2005–2006 Kuva: Kaarina Alsta 18
Vallan Väylä
Hurmaavaa rakkautta ja romantiikkaa Museon Ilmari-salin puolestaan on valloittanut rouhea näyttely Rakkautta ja romantiikkaa – Teoksia Suomen Gallupin säätiön kokoelmista. Näyttely esittelee yleisölle säätiön kokoelmista koostetun kokonaisuuden suomalaista naivistista taidetta. Näyttelyn teokset luotaavat samalla naivismin historiaan ja johdattavat katsojan tutustumaan tämän ainutlaatuisen taiteenlajin vuosikymmeniin Suomessa. Rakkautta ja romantiikkaa -näyttelyn on kuratoinut säätiön taideasiantuntija Seppo Salmi. Noin kuusisataa teosta sisältävä Suomen Gallupin Säätiön kokoelma on saanut alkunsa vuonna 1974. Sinä vuonna Suomen Gallup Oy:n toimitusjohtaja Jouko Jokinen asteli sattumalta taiteilija Martti Innasen näyttelyyn. Näyttelyssä Jokinen törmäsi Innasen teokseen Einari Kääriäinen soittaa haitaria Kheopsin pyramidin avajaisissa. Törmäys aiheutti tyrmäyksen, jonka seurauksena kaupat teoksesta syntyivät ja taiteilija kantoi maalauksensa Jokisen kotiin. Tästä alkoi ystävyys, yhteistyö ja avunanto, jota kesti Innasen kuolemaan asti. Emil Cedercreutzin museolla on ilo kertoa, että myös tämä merkityksellinen Martti Innasen teos on nähtävillä nyt avautuvassa näyttelyssä. Jokisen innoittamana Suomen Gallup Oy hankki jatkossa satamäärin naivismia koti- ja ulkomaisista näyttelyistä. Kysyttäessä miksi näin toimittiin, Jokinen vastasi: ”Huvin vuoksi! Hankittu taide sijoitettiin yhtiön toimitiloihin. Naivismi synnytti työntekijöissä iloa ja hyvää mieltä. Paransi työtehoa ja viihtyvyyttä.”
Vuonna 1999 yhtiö lahjoitti kokoelmansa perustamalleen säätiölle. Rakkautta ja romantiikkaa -näyttelyn kuraattorin Seppo Salmen mukaan näyttelyn kantavaksi voimaksi muodostuivat ihmisen elämän hetket – ilon, onnen, yhdessäolon, vapauden ja rakkauden kuvat. Salmi kertoo teeman synnystä: ”Ensin suunnittelin näyttelyä, joka kuvaa ihmisiä arkisissa askareissaan, mutta sitten pari vuotta kestänyt pandemia alkoi vaikuttaa minuun kesken työn. Pakollinen eristäytyneisyys ja yhteisöllisyyden puute alkoivat vaatia toisenlaista kuvakerrontaa. Arkisten kuvien sijaan mieleeni alkoi nousta kuvia täynnä iloa, vapautta ja yhdessäoloa. Arjen tilalle vyöryi elämän iloisempi puoli. Iloisia kuvia kohtaamisista, onnea tavoittelevista ihmisistä. Ihmisistä, joilla on haaveita ja toiveita. Tämä näyttely koostuu kuvista, jotka ovat täynnä rakkautta ja romantiikkaa”. Näyttely sisältää noin kolmekymmentä teosta taiteilijoilta Anita Backlund, Håkan Brunberg, Annukka Grönlund, Anna-Liisa Hakkarainen, Pentti Happonen, Enni Id, Martti Innanen, Alice Kaira, Reijo Kivijärvi, Nikolai Lehto, Pirkko Lepistö, Jarkko Peltonen, Lea Pihkala, Anja Santala, Seija Toivola-Koski ja Pertti Ylinen. Tervetuloa näyttelyihin!
Teksti: Satu Tenhonen ja Seppo Salmi.
Lea Pihkala, Ehtoopuolen lempeä, 1998 Suomen Gallupin säätiön kokoelmat Kuva: Suomen Gallupin säätiön kokoelmat
19
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Matti A. Laine, Muistoissa on ilo elää, 2021. Kuva: Matti A. Laine
EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO
Yhteystiedot: Museotie 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5345 cedercreutzin.museo@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/museo Facebook: Emil Cedercreutzin museo Twitter: @ECmuseo Instagram: @emilcedercreutzinmuseo
Taide– ja kulttuurihistoriallinen museo, joka perustuu kuvanveistäjä, siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön. Perusnäyttelyt: Taiteilijakoti Harjula (tilapäisesti suljettu) Maahengen temppeli Työn jälkeen –veistosnäyttely Emil Cedercreutzin siluettitaidetta ja taidekokoelma Veistospuisto
Aukioloajat 31.5.2022 asti: ti, ke, su 12.00 – 16.00 to 12.00 – 18.00 ma, pe, la suljettu Aukioloajat 1.6.–31.8.2022: ti–pe, su 11.00 – 18.00 la 11.00 – 16.00 ma suljettu
Vaihtuvat näyttelyt 29.3.–10.7.2022: Ilon puutarha – Elämää naivistin silmin Rakkautta ja romantiikkaa – Teoksia Suomen Gallupin säätiön kokoelmista
Aukioloaikojen poikkeukset voit tarkistaa verkkosivultamme: www.harjavalta.fi/museo.
20
Vallan Väylä
21
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Harjavallan pallo ry Harjavallan Pallo ry eli FC HaPo on jalkapallon erikoisseura, joka on perustettu 29.8.1950 sen aikaisessa Ravintola Aulassa Harjavallassa. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Eino Kuisma. 60-luvun seura vietti hiljaiseloa, kunnes 70-luvun alussa viime vuonna edesmennyt kunniapuheenjohtaja Touko Salonen elvytti toiminnan uudelleen kunnolla käyntiin. Urheilullisesti parhaimmillaan seuran miesten edustusjoukkue lähenteli paikkaa jopa 2. divisioonassa viime vuosituhannen lopulla pelaten kuitenkin vuosia 3. divisioonassa.
nut jonkun verran pelaajamäärää. Hapo on kuitenkin jopa hieman valitettavasti paikalliskamppailujen kannalta ainoa seura, jolla keskisessä Satakunnassa on miesten ja naisten edustusjoukkue. Luonnollisesti joukkueissa pelaa myös pelaajia naapurikunnista ja hyvä näin. Pelaajien lisäksi seurassa toimii n. 30 toimihenkilöä valmennus- ja joukkueenjohtotehtävissä sekä seuran johtokunnassa. Seuran toimihenkilöt pyörittävät toimintaa täysin vapaaehtoisesti ilman rahallista korvausta. Otteluita Honkalan kentillä pelataan huhti-lokakuun välillä satoja, joten tekonurmen saaminen vuonna 2018 oli lähes ehdoton edellytys seuran nykymuotoiselle ja -laajuiselle toiminnalle. Seura anoikin kaupungille Palloliiton Respectpalkinnon kiitokseksi erittäin nopeasta ja mallikkaasta toiminnasta tekonurmen aikaansaamiseksi. Seuran johtokunnan laatiman kuntalaisaloitteen jättämisestä vuoden päästä kentällä jo pelattiin avausottelut. Samoin talviharjoitteluolosuhteet Harjavallassa ovat erittäin hyvät 2014 valmistuneen liikuntahallin myötä ja hallin iso sali mahdollistaa futsal-sarjapelit, johon ei Harjavallassa aiemmin ollut paikkaa. Olosuhteet kotikaupungissamme ovat siis ensiluokkaiset.
Seuran lajivalikoimaan on aikanaan kuulunut koripallojaosto, jonka toiminta siirtyi parisenkymmentä vuotta sitten omaan varta vasten perustettuun erikoisseura Vallan Koriin. Nykyään osa seuran joukkueista osallistuu lähinnä talviharjoittelun lisänä futsal-sarjoihin, joissa tosin on saavutettu kilpailullista menestystä niin alueellisesti sekä jopa Suomen mestaruuksia myöten. HaPo pyrkii mahdollistamaan jalkapallon harrastamisen kaiken ikäisille harjavaltalaisille tytöistä naisiin ja pojista miehiin. Seurassa toimii tällä hetkellä 11 joukkuetta ja kaksi pallokoulua. Miesten edustusjoukkue pelaa tänä vuonna SPL:n Läntisen alueen (=entiset Turun ja Satakunnan SPL:n piirit yhdistettynä) Vitosta ja naisten edustusjoukkue saman alueen Nelosta. Juniorijoukkueet osallistuvat eri tasoisiin alueen sarjoihin lähinnä Satakunnan alueella. Pallokoulutoimintaa järjestetään aikuisille ”Kunnossa kaiken ikää”-teemalla sekä alle kouluikäisille lapsille pääasiassa kesäaikaan. Pelaajamäärä on viimeisten vuosien aikana vaihdellut 200-260 lisenssipelaajan välillä. Haastetta harrastajamäärään on luonut harjavaltalaislasten ikäryhmien pienuus ja myös korona on verotta-
Mikäli seuran toiminta ja jalkapalloiluharrastus kiinnostavat, ota yhteyttä seuran johtoon tai valmentajiin joiden yhteystietoja löydät Harjavallan Pallon kotisivuilta. Otamme uusia pelaajia läpi vuoden jokaiseen joukkueeseen ja harrastuksen aloittamisen kynnys on matalalla. Teksti ja kuva: Janne Lahtinen Kuvassa naisjoukkue kulmatilanteessa Jomala IK:n maalilla.
Harjavallan Pallo ry Perustettu v. 1950 Puheenjohtaja: Janne Lahtinen, puh. 050 438 4101 Sihteeri: Jari Luhtanen, puh. 040 094 3682 Sähköposti: janne.lahtinen@ nornickel.fi Facebook: harjavallanpallo Nettisivut: https:// harjavallanpallo.yhdistysavain.fi 22
Vallan Väylä
Harjavallan jymy / pesäpallojaosto Pesäpallo on koko perheen kesäharrastus Talvikauden harjoittelut ovat takana ja Jymyn pesäpalloväki odottaa innolla kesän pelejä. Keväällä alkaa kova tohina, kun valmistelut pelimatkoja ja kotipelejä sekä leirejä varten alkavat. Talvikauden harjoittelu sujui hyvin ja varmasti harjoitusaktiivisuuteen vaikutti Pesäkarhujen naisten suomenmestaruus, sillä moni tytöistä seuraa jo aktiivisesti kansallista pesäpalloa. E- tyttöjen joukkueessa on pelaajia, jotka ovat pelanneet pesäpalloa hyvin nuoresta asti ja valmiudet kehittyä huippupesäpalloilijaksi on useammallakin. Pesäpallon harrastaminen vaatii tietenkin innostusta liikunnasta. Pesäpallo on haastava urheilulaji, joka vaatii monia erilaisia ominaisuuksia sen harrastajalta. Tyttöjen harjoitukset koostuvat yleensä lihaskunto/ juoksuharjoitteesta ja lajitaitoharjoitteesta unohtamatta alkuverryttelyä. Ennen kaikkea pesäpallo on joukkuelaji ja tyttöjen joukkueissa on hyvä yhteishenki ja yhdessä laaditut säännöt, joita harjoituksissa noudatetaan. Joukkueiden kantava voima on alusta asti ollut positiivinen asenne ja iloinen mieli. Harjoituksissa ja peleissä pitää olla hauskaa. Harjavallan Jymyn pesäpallojaosto lähtee kesäkaudelle 2022 kolmen joukkueen voimin: G-F ja E-tytöt pelaavat kaikki Läntisen alueen aluesarjaa. Aluesarjan ottelut pelataan Vinnarin hiekkakentällä, jonne toivotaan yleisöä seuraamaan ja kannustamaan tyttöjen otteluita. Peleistä tiedotetaan jaoston Instagram ja Facebook-sivuilla. G- ja F-tytöt lähtevät kesäkuussa Lapualle viikonlopun ETENEE-leirille, jonne kerääntyy koko Läntisen Suomen pesäpalloväki. E-tytöt pelaavat kesäkuussa ETENEE-leirillä Kurikassa. Lisäksi E-tytöt lähtevät valtakunnalliselle viikon
Voittajien on helppo hymyillä! Kuva viime kesän G-tyttöjen turnauksesta. Kuva: Sanna Tuomisto
kestävälle leirille Sotkamoon, jonne kerääntyy koko Suomen pesäpalloväki omasta ikäluokasta. Jokaisessa joukkueessa löytyy vielä tilaa innokkaille harrastajille, joten yhteydenotot jaoston puheenjohtajaan, jos innostusta harrastukseen löytyy. G-tytöt (2014-2015) Pelinjohtaja: Pasi Juvonen Joukkueenjohtaja: Taina Juvonen
F-tytöt ( 2013-2012) Pelinjohtajat: Heidi Kuoppala ja Henri Lehtiniemi Joukkueenjohtaja: Elina Snieg
E-tytöt (2011) Pelinjohtajat: Sanna ja Petri Tuomisto Joukkueenjohtaja: Krista Ritola Teksti: Sanna Tuomisto
Harjavallan jymy / Pesäpallojaosto Perustettu v. 2013 Puheenjohtaja: Sanna Tuomisto, 040 412 6991 Sihteeri: Krista Ritola, 050 570 4433 Valmennusvast.: Petri Tuomisto, 044 781 6208 Facebook: jymy pesäpallo Instagram: jymypesis
Viime kesän kohokohta: E-tyttöjen voitto Pesäkarhujen joukkueesta. Kuva: Sanna Tuomisto 23
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tapahtumia
Harjavallan Marttojen ohjaamassa käsityöillassa tehdään kirjahotelli hyönteisille vanhoista poistokirjoista. Käsityöilta järjestetään Harjavallan kirjastossa ti 26.4.2022 klo 17.30–19. Kirjasto tarjoaa tarvikkeet. Tervetuloa askartelemaan!
Tietokirjailija Teemu Keskisarja vierailee Harjavallan kirjastossa tiistaina 12.4.2022 klo 19.
Harjavallan kirjaston Puolen vuoden lukukampanja jatkuu vielä 5.8.2022 asti. Hae oma lukukampanjalomakkeesi kirjastosta ja lue kampanja-aikana yhteensä 25 kirjaa. Täytä lukemiasi kirjoja sopiviin kohtiin ja palauta lomakkeesi Harjavallan kirjastoon viimeistään 5.8.2022.
Tarvitsetko digitukea? Tervetuloa Harjavallan kirjaston digiklinikalle ke 27.4.2022 klo 13–15! Mukana Kessote kertomassa Omaolopalvelusta ja Nordea verkkopankkiasioinnista. Kirjaston henkilökunta auttaa muissa digitukea vaativissa asioissa. Ota mukaan oma älylaite.
Satakirjastojen elokuvahaaste 2022 Käy hakemassa leffahaasteen osallistumislomakkeesi kirjastosta ja katso vuoden aikana 50 elokuvaa ja palauta lomake omaan kirjastoosi viim. 5.1.2023. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan leffalippuja! 24
Vallan Väylä
Harjavallan kirjaston loppukevään satutunnit klo 10–10.30 ke 13.4. pe 22.4. pe 6.5.
Kirjastokerho alakoululaisille kouluviikoilla torstaisin klo 14–15, jatkuu 5.5. asti.
Noidan satupata Lohikäärmemaassa Sirkus saapuu kaupunkiin
Harjavallan kirjaston kesäkerhot alakouluikäisille klo 13–14 ke 8.6., ke 15.6., ke 22.6. ja ke 29.6. Kesäkerhossa askarrellaan ja pelataan lautapelejä.
Mukaan mahtuu vielä kotona olevia lapsia vanhempineen.
HARJAVALLAN KIRJASTO Yhteystiedot: AUKIOLOAJAT 1.9. 2021 – 31.5.2022 Ma Ti Ke To Pe La Aattoina*
12–19 12–19 11–17 12–19 11–17 10–14 11–15
(9–12) (9–12) (9–11) (9–12) (9–11) (–) (9–11)
KESÄAUKIOLOAJAT 1.6.–31.8.2022 Ma Ti Ke To Pe Aattoina*
12–19 11–17 11–17 12–19 11–17 11–15
(9–12) (9–11) (9–11) (9–12) (9–11) (9–11)
Myllykatu 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5338 (ei tekstiviestejä!) harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi Facebook: Harjavallan kirjasto– ja kulttuuripalvelut Instagram: @harjavallankirjasto
Harjavallan kirjaston asiakkaana olet samalla Satakirjastojen kaikkien yleisten kirjastojen asiakas. Satakirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt, yhteinen asiakas– ja aineistotietokanta ja kirjastojen väliset seutuvaraukset ovat nopeita ja maksuttomia. www.satakirjastot.fi
*: yleisiä juhlapäiviä edeltävinä arkipäivinä
Suluissa omatoimiajat. Omatoimiaikana ei asiakaspalvelua; lainaus ja palautus automaatilla. 25
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Raittiuskilpakirjoituksen satoa Lilja Seppälä, Keskustan alakoulu. 1. palkinto Xai istui autossa, jota Maria ajoi. He olivat lähteneet kohti Xain kotia. “Asutko täällä?” Sonja kysyi ja osoitti heidän naapuritaloaan, joka oli täydellinen. “En,” Xai sanoi nolosti, ja nousi kyydistä kohti heidän oikeaa taloaan. “Äitisi nimi on Rianna Säihkepelto, eikö niin?” Maria kysyi, kun he menivät kohti tummaa taloa, joka oli kaukana muista. “Ehm, joo kai? En tiedä,” Xai sanoi. “No kohta se selviää,” Sonja sanoi ja avasi oven, ja kaikki pölyt lensivät suoraan ulos. “Hei, olemme sosiaalityöntekijät, Sonja ja Maria,” Sonja sanoi. “Oletteko kenties Rianna? Rianna Säihkepelto?” Maria kysyi. “En tiedä,” äiti sanoi. Maria poistui ulos ja soitti jonnekkin. Xai puristi paitaansa ja puri alahuultaan. “Olen huolissani äidistä. Olen ollut huolissaan jo kauan. Hän tuskin elättää itseään ilman minua, enkä tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä,” Xai sanoi ja puhkesi kyyneliin. Sonja halasi Xaita ja Maria tuli sisälle. “Muutat hetkeksi sijaisperheeseen, sillä äitisi menee hoitoon. Tapaamme joka viikonloppu, ja näet äitisi joka viikonloppu,” Maria sanoi. Xai vain tuijotti taas lattiaa. “Se-Selvä..” Xai sanoi hiljaa.
Muutos “PIIP PIIP! HERÄTYS” Xai avasi silmänsä tunkkaisessa kodissa, jossa haisi tupakka. Kunpa hän pääsisi jo kouluun, jossa kaikki oli siistiä ja raikasta. Xailla oli ruskea tukka, joka näytti mustalta kaiken pölyn takia, jota ei koskaan siivottu. Hänellä oli myös sähkönsiniset silmät ja tumma iho. Hän astui ylös sängystä ja laittoi jalkaansa harmaat tossut, jotka olivat olleet valkoiset. Tuskin niistä edes huomaa sitä. Xai meni suoraan käytävälle hieromaan silmiään. Pesukone oli päällä. Äiti siis oli edistynyt. Ennen kaikki kotona oli ollut raikasta ja TÄYDELLISTÄ, mutta kun Xain vanhemmat erosivat, äiti masentui. “Söitkö lääkkeesi?” Xai kysyi, mutta äiti vain tuijotti seinää. “En tiedä,” äiti sanoi. Hänellä oli ollut myös ruskeat hiukset, mutta ne olivat mustat pölyn takia. Xai lähti hitaasti kohti ulko-ovea. “Lääkkeet ovat siinä pöydällä. Muista syödä ne.” Xai sanoi. “Hei Xai! Tulisitko käymään opettajanhuoneella?” Opettaja Ms. Wild sanoi. Xai oli päässyt koululle ja Ms. Wild oli tullut puhumaan Xaille. Ms. Wild tuoksui raikkailta ruusuilta, ja hänellä oli vaaleat hiukset. “Okei,” Xai sanoi ja alkoi seurata pitkää naista. Xai ei ollut käynyt tällä puolella koulua. Se oli siisti, raikas ja siellä oli paljon kasveja ja säkkituoleja. Ms. Wild avasi oven. Sisällä oli kaksi naista, joista toinen oli pitkä ja laiha ja toinen lyhyt ja pyöreä. “Hei! Olemme sosiaalityöntekijöitä ja ystäväsi Leea soitti meille,” pyöreä nainen sanoi. “Ööh, okei.. No minun kotonani on kaikki hyvin?” Xai sanoi. Häntä alkoi ahdistaa, sillä hän tunsi katseet selässään. “Me tiedämme, että valehtelet. Äitisi juo alkoholia masennukseen. Miksi valehtelet?” pitkä nainen kysyi lempeällä äänellä. “E-En valehtele.. Vanhempani ovat ehkä eronneet mutta huolehdin äidi.. Eikun siis hän huolehtii minusta,” Xai sanoi hiljaa. “Juuri toisin päin,” pyöreä nainen sanoi. “Keitä te edes olette?” Xai kysyi. “Minä olen Sonja ja tuo on Maria,” toinen naisista sanoi. “Ööö, no kiitos!” Xai sanoi ja lähti ovea kohti. “Ei, et sinä vielä lähde. Meidän pitää keskustella,” Maria sanoi. Xai nyrpisti kulmiaan ja kysyi: “Miksi?” “Koska tarvitset apua,” Sonja sanoi. “Niin.. Niin tarvitsen,” Xai sanoi ja katsoi tyhjällä katseella opettajien huoneen sinistä lattiaa, joka oli hyvin puhdas Xaihin verrattuna.
Kuukaudet kuluivat ja Xai oli tottunut asumiseen sijaisperheessä. Tänään oli silti ihmeellinen päivä, sillä Xain äiti pääsi pois hoidosta. “Huomenta Xai! Tänään on sinun viimeinen päiväsi meidän kanssamme,” Xain täti sanoi. “Niin on, pakkasin jo,” Xai sanoi. “Minä ikävöin sinua niin paljon,” täti sanoi saattaessaan Xaita ulko-ovelle, missä Sonja ja Maria jo odottivat Xaita. “Hei taas Xai!” Sonja sanoi ja avasi auton oven. “Me teimme vähän remppaa teidän kodissanne. Siellä on nyt siistimpää ja äitisi odottaa sinua,” Maria sanoi. Maria oli oikeassa, sillä koti näytti aivan erilaiselta, eikä siellä ollut enää tunkkaista. “Hei Xai!” äiti sanoi ja hymyili. Xai ei tiennyt mitä pitäisi tehdä. Hän vain hymyili. Siitä lähtien Xai eli hyvää elämää äitinsä kanssa.
Loppu
26
Vallan Väylä
Helmi Rantala, Keskustan alakoulu. 2. palkinto Lopeta silloin kun vielä voit “ Maista ny vaa! Ei se oo ees paha”. Sitä sanottiin ja jankutettiin monta kertaa. Päätin maistaa, koska se oli silloin tosi siistiä, mutta en tiennyt mitä ongelmia siitä voisi seurata. Mä oon Evelina ja mä kerron nyt just sulle, miten menetin melkein kaiken mun elämässä alkoholin takia. Ensimmäinen viikko yläasteella sujui erittäin hyvin. Sain paljon uusia kavereita ja musta pidettiin tosi paljon, vaikka olin silloin vasta 7-luokkalainen. En tiennyt silloin, mitä haittaa uusista ystävistäni oli. Muutama päivä myöhemmin olin uusien kavereiden kanssa koulun pihalla ja yksi heistä otti alkoholipullon repustaan ja kysyi: “Haluuks joku maistaa? Sain kerranki luvan iskältä ottaa tän mukaa.” Hänen nimensä oli Jessica. Jessica oli kaunis punatukkainen tyttö, mutta luonteeltaan hän oli kauhea ja selkäänpuukottaja, kun opin tuntemaan hänet kunnolla. Kaikki muut sanoivat joo, mutta minä en halunnut maistaa, koska ajattelin, että alkoholi oli pahaa ja se voisi riistää hengen. Mutta yhtäkkiä kaikki katsoivat minua, ja Jessica tuli luokseni ja sanoi: “Ei ihme, että et haluu maistaa, kun oot tommone nössö nörtti, jolla on ruskeet hiukset ja silmälasit.” Ja hän nauroi vain päälle, kun kaikki muut vain tuijottivat ja melkein nauroivat.
Jessica ja kaksi muuta tyttöä, Jenni ja Pinja, jankkasivat lausetta “Maista ny vaa! Ei se oo ees paha.” Se ärsytti, joten nappasin pullon Jessican kädestä ja aloin juomaan. Unohdin, mitä olin ajatellut alkoholista ja taisin unohtaa sen silloin kokonaan. Myöhemmin vanhemmalla iällä olin addiktoitunut alkoholiin ja join sitä holtittomasti. Kaikki rahani menivät alkoholiin, eikä ruokaan. Menetin asuntoni, koska en voinut enää maksaa vuokraa, joten minusta tuli koditon. Anoin äidiltäni monta kertaa, että saisin paikan, jossa edes nukkua. Lopulta hän suostui. Sain myöhemmin monen yrityksen jälkeen pienestä kahvilasta töitä, jolla pystyin ostamaan myöhemmin talon itselleni. Sain myöhemmin paremman työn ja nyt sen avulla pystyn elättämään itseni. Tajusin miten alkoholi oli pilannut elämäni ja ilman sitä eläisin paljon paremmin. Joten päätin lopettaa alkoholin ostamisen ja elämäni parani huomattavasti. En kuullut paljoa mitään Jessicasta ja hänen ystävistään, paitsi jotain huhuja yläasteella, että heidät erotettiin siitä koulusta vain ja ainoastaan alkoholin takia. He olivat kuulemma tuhonneet paikkoja ja paljon kaikkea muuta pahaa. Lopeta alkoholin käyttö silloin kun vielä voit. Alkoholista voi olla paljon haittaa, pahimmassa tapauksessa se voi riistää hengen. Tajusin sen itse vasta, kun olin täysiikäinen, mutta onneksi tajusin sen. Voisin olla pahassa pulassa nyt, jos joisin vielä alkoholia. Lopeta silloin kun vielä voit.
27
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Eemeli Pajunen, Pirkkalan koulu. 3. palkinto -Minua sattuu rintaan, hartioihin ja luustoon miksi näin? Pete kysyi.
Päihteet 15-vuotias Pekka oli kavereidensa kanssa koulun takana juttelemassa, mutta sitten Pekan kaveri Pete ottaa tupakkapaketin ja sytkärin esiin taskusta.
-Sinulla on keuhkosyöpä, lääkäri totesi. Tämän takia ei saa tupakoida. Usein moni nuori haluaa testata päihteitä, esim. tupakkaa ja nuuskaa. Nuoret eivät saisi käyttää päihteitä, koska niissä on paljon haittavaikutuksia. Sen takia päihteissä on eri ikäraja riippuen siitä, mitä vaikutuksia niistä tulee.
- Kuka haluu testata? hän kysyi. Kaikki vähän epäröivät, mutta silti haluavat testata miltä se tuntuu. Paitsi Pekka. - Mä taidan jättää välistä, Pekka sanoi.
Tupakka suurentaa erilaisten tautien mahdollisuutta, koska siinä on paljon haitta-aineita. Tupakkaa ostaessa pitää olla 18-vuotias. Nuuska on tupakasta valmistettu tuote. Yleensä nuuskaa käytetään ylä- tai alahuulen alla, jotta nikotiini imeytyy verenkiertoon limakalvon kautta. Nuuskaa ostaessa pitää olla 18-vuotias.
- Ootko sä nössö? Pete kysyi. - En, se vaan tekee pahaa keholle, Pekka puolusti. - No sä vaan jäät hauskasta pois, Pete totesi. Kaikki paitsi Pekka testasivat tupakkaa. Viiden vuoden päästä Pete käyttää edelleen tupakkaa, koska hän oli testannut tupakkaa liian nuorena. Petellä on ollut kipua rinnassa, hartioissa ja luustossa. Hän menee lääkäriin katsomaan syyn miksi näihin alueisiin sattuu.
Alkoholia yleensä juodaan surusta, juhlissa ja Suomessa saunoissa. Alkoholiin saattaa tulla riippuvuus, jos juo nuoressa iässä. Riippuvuudesta voi johtua kodittomuus koska käyttää liikaa rahaa alkoholiin.
Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin.
Kuva: Katri Plaami (kuvan oikeudet: Harjavallan kaupunki)
Harjavallan 5. luokkalaisten raittiuskilpakirjoitus 2022
Kunniamaininnat: Elise Soe ja Väinö Hakala, Pirkkalan koulun 5. luokka
Kilpailun tulokset: 1.
palkinto: Lilja Seppälä, Keskustan alakoulun 5. luokka
Kaikki kilpailun palkittavat saavat kirjapalkinnon.
2.
palkinto: Helmi Rantala, Keskustan alakoulun 5. luokka
3.
Palkinto: Eemeli Pajunen, Pirkkalan koulun 5. luokka
Harjavallan Raittiusyhdistys ry järjesti yhteistyössä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kanssa perinteisen raittiuskilpakirjoituksen Harjavallan viidesluokkalaisille.
28
Vallan Väylä
29
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
Liikunta– ja uimahallin tapahtumia
VIRTAA VEDESTÄ -kampanja aikuisille 1.–30.4.22 uimahallilla. Osallistu kampanjaan keräämällä rasti väh. 30 min kestävästä suorituksesta (uinti, vesijumppa, vesijuoksu, virtuaalivesijumppa). Eniten rasteja keränneet palkitaan, lisäksi myös arvontapalkintoja. Uimahallin sisäänpääsymaksu.
TIPUJAHTI lapsille uimahallin allastiloissa pitkäperjantaina 15.4.22 ja lauantaina 16.4.22 klo 11.00. Maukkaat palkinnot kahvila Cafe Vannasta. Uimahallin sisäänpääsymaksu.
LASTEN PÄÄSIÄISLIIKUNTAMAA liikuntahallilla la 16.4.22 klo 10.00-13.00. Liikkumisen riemua ja pääsiäisaiheista toimintaa lapsille. Tapahtuma on maksuton.
30
Vallan Väylä
ÄITIENPÄIVÄNÄ su 8.5.22 äideillä maksuton sisäänpääsy uimahalliin. Uimahalli avoinna klo 10.00-16.00. VAPPUPARTY vappuaattona 30.4.22 klo 14.0015.30 uimahallilla monitoimialtaalla. 100:lle ensimmäiselle sima- ja minimunkkitarjoilu kahvila Cafe Vannasta. Uimahallin sisäänpääsymaksu.
HARJAVALLAN LIIKUNTA– JA UIMAHALLI Yhdyskatu 2, 29200 Harjavalta Kahvila/lipunmyynti: 044 432 5443 Vapaa-aikasihteeri: 044 432 5353 www.harjavalta.fi/liikuntajauimahalli Facebook: Harjavallan liikunta– ja uimahalli Instagram: @harjavallanliikuntajauimahalli UIMAHALLIN POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT, KEVÄT 2022
Aukioloajat: Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
klo klo klo klo klo klo klo
14–20 6–20 8–20 6–20 8–20 10–16 10–16
Lipunmyynti ja kahvila suljetaan tuntia ennen uimahallin sulkemista.
Pitkäperjantai 15.4.
klo 10.00 – 16.00
Lauantai 16.4.
klo 10.00 – 16.00
Pääsiäispäivä su 17.4. SULJETTU 2. pääsiäispäivä ma 18.4. SULJETTU Vappuaatto la 30.4.
klo 10.00 – 16.00
Vappu su 1.5.
SULJETTU
Helatorstai 26.5.
klo 10.00 – 16.00
Kesätauko
13.6. – 7.8.2022
31
Harjavallan tiedotuslehti 1/ 2022
