Harjavalta tiedottaa 1/2014 by Harjavallan kaupunki

HARJAVALTA TIEDOTTAA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

SISÄLLYS KAUPUNGINJOHTAJAN TERVEHDYS

EU-VAALIT

PALVELUKESKUS HOPEAKEIDAS

VINNARE

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

LIIKUNTA– JA UIMAHALLI

NUKKETEATTERIKERHO

VALOKUVAUSKERHO

NUORISOVALTUUSTO

KUN KÄSKY KÄVI –NÄYTTELY

SARJAKUVAHANKE

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO

JOENRANNAN PÄIVÄKOTI AVASI OVENSA

KEVÄÄN 2014 UIMAKOULUT

VAPAA-AIKATOIMEN KESÄLEIRIT 2014

HARJAVALLAN KIRJASTON LASTEN JA NUORTEN KESÄTOIMINTA

KAUPUNGINJOHTAJAN TERVEHDYS Harjavallan kaupunki julkaisee pitkästä aikaa kaupunkilaisille suunnatun tiedotuslehden. Lehteen on koottu eri ikäryhmiä kiinnostavia ajankohtaisia aiheita. Toivottavasti viihdytte lehden parissa. Nyt jo taaksejäänyt talvikausi on ollut kaupungin työntekijöille melkoisen työntäyteinen ja moninaisilla muutoksilla rikastettu. Kaupunki on ensisijaisesti palveluorganisaatio, joka jatkuvasti pyrkii kehittämään kuntalaistensa palveluita heidän tarpeitaan mahdollisimman hyvin vastaaviksi, mutta samalla säilyttämään niiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Tätä työtä tehdään jatkuvasti joka sektorilla. Viime syksynä saimme iloita uuden liikunta- ja uimahallin valmistumisesta ja avautumisesta kuntalaisille. Halli onkin saanut suuren suosion ja kävijöitä on ollut enemmän kuin osasimme odottaa. Kiitos tästä jokaiselle käyttäjälle: olette osoittaneet, että halli rakennettiin tarpeeseen. Kaupungille on myös tärkeätä, että palvelutuotannolle on kunnolliset ja tarpeenmukaiset toimitilat. Meillä ei ole homekoulu- eikä homepäiväkotiongelmia! Varhaiskasvatuksen tilatarpeisiin vastasimme uudisrakennuksella. Koulukeskuksen pihapiiriin valmistui tammikuussa 2014 uusi Joenrannan päiväkoti. Varhaiskasvatuksen tilajärjestelyt saadaan käytäntöön uuden toimintakauden alkuun eli 1.8. mennessä. Harjavallan kaupunki on mukana kahdessakin kuntajakoselvityksessä. Porin kaupunkiseudun kuntajakoselvityksessä on mukana 10 kuntaa. Tämä selvitysalue oli Harjavallalle kuntarakennelain mukaan pakollinen. Pakko kohdistuu selvittämiseen, ei kuntaliitokseen. Siitä, jatkammeko kuntaliitosvalmistelua, päätetään valtuustossamme alkusyksystä. Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä teemme vapaaehtoiselta pohjalta ja siinä on mukana 5 nykyisen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntaa (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila). Myös tämän hankkeen osalta teemme jatkopäätöksiä syksyllä. Näihin molempiin hankkeisiin tuo runsaasti lisäväriä sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva järjestämislaki, joka kuukausi sitten muutti tyystin muotoaan siitä mallista, joka on ollut kunnissa lausunnolla kahteenkin kertaan. Aikainen kevät aurinkoisine päivineen on hellinyt meitä jokaista. Kaupungin ja omasta puolestani toivotan kaupunkilaisille kaikin puolin mukavaa, lämmintä ja antoisaa loppukevättä ja kesää!

Jaana Karrimaa kaupunginjohtaja

PALVELUKESKUS HOPEAKEIDAS Palvelukeskus Hopeakeitaan toiminta on osa Harjavallan kaupungin perusturvapalveluita. Hopeakeidas sijaitsee keskustan tuntumassa, lähellä muita palveluita. Hopeakeitaan toiminnan tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja tukea kotona selviytymistä, sekä lisätä tietoa Harjavallassa tarjolla olevista ikäihmisten palveluista. Palvelukeskuksessa toimii maanantaisin klo 9-11 ikäihmisten neuvontapiste, johon voi tulla ilman ajanvarausta. Neuvontapisteen työntekijä ohjaa ja opastaa oikeiden palveluiden piiriin löytämisessä ja erilaisten etuisuuksien hakemisessa. Tiistaisin Hopeakeitaalla on asiakkaille ohjattua toiminnallista ohjelmaa virikeohjaajan ja fysioterapeutin toimesta. Keskiviikosta perjantaihin toimintapäivä sisältää mahdollisuuden avustettuun saunomiseen ja peseytymiseen. Hopeakeitaalla on tarjolla lounas joka arkipäivä. Asiakkaaksi tuleminen tapahtuu ottamalla etukäteen yhteyttä joko avopalveluohjaajaan tai suoraan palvelukeskukseen. Hopeakeitaan tarjoamat ohjatut/ avustetut palvelut sekä lounas ovat maksullisia. Palvelukeskus Hopeakeidas Palvelukatu 10 puh: 02-674 3708

Palvelukeskuksen tiloja voivat vuokrata ensisijaisesti vanhus- ja eläkeläisjärjestöt omaan yleishyödylliseen toimintaansa, mutta myös yksityiset henkilöt voivat kysellä tiloja käyttöönsä.

Avopalveluohjaaja puh: 044 432 5255

HARJAVALLAN VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi 1.7.2013 voimaan tulleen ns. vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) myötä. Harjavallassa on toiminut vanhusneuvosto (ent. HEYel, Harjavallan Eläkeläisjärjestöjen Yhteiselin) vuodesta 2003, mutta se ei ole kuulunut kaupungin organisaatioon. Vanhusneuvosto pyrkii varmistamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Harjavallassa. Vanhusneuvosto vaikuttaa eri toimialojen palveluiden suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista selviytymisen kannalta. Vanhusneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ikäihmisiä ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa ja osallistuu niistä tiedottamiseen. Harjavallan kaupunginhallituksen nimeämät vanhusneuvoston jäsenet toimikaudeksi 2014–2016: Leila Saarela (esittelijä), Meeri Lamminen (puheenjohtaja), Liisa Luomanen, Seija Toivonen, Tahvo Rännäli, Risto Laine ja Veijo Huuki.

VINNARE (Työllistämis- ja kuntoutumiskeskus) Vinnaren työpajan kohderyhmänä on 17-63 – vuotiaat, sekä koulutetut että kouluttamattomat harjavaltalaiset asiakkaat. Työpajatoiminnalla on tarkoitus ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea vaikeuksissa olevia nuoria ja aikuisia. Työpajatoiminnan tavoitteena on työllistyminen tai koulutuspolun luominen jokaisen henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Työpajatoiminta on paikallisista tarpeista nousevaa asiakaslähtöistä toimintaa, joka tarjoaa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea työpaja-asiakkaalle. Toimintaa järjestetään viitenä päivänä viikossa pajan erilaisissa tehtävissä. Työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tarjota asiakkaalle moniammatillisen verkoston palvelut, jossa eri sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla on jatkumo myös työpajajakson jälkeen. Vinnaressa on myös toiminnallisia ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa. Toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät ovat tarkoitettu harjavaltalaisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja työikäisille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea erilaisissa arkielämän hallinnan tilanteissa. Yhteystiedot: Vinnare Annalankatu 8 Työllistämistoiminta: työllistämissuunnittelija puh: 044 432 5236

Ryhmätoiminta: sosiaaliohjaaja puh: 044 432 5252 sairaanhoitaja puh: 044 432 5253

Kokemäenjokipäivät järjestetään 1. - 3.8.2014 Harjavallassa, Kokemäellä ja Huittisissa. Lisätiedot: http://www.kokemaenjokipaivat.fi/

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä nuorisotyöntekijä Kirsi Mäkinen aloitti työnsä Harjavallassa 13.8.2012, mistä lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta toimintaan. Jatkohakemus tehtiin myös toimintavuodelle 2014–2015. Tavoitteena on 15–29 -vuotiaiden harjavaltalaisten nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskentely sekä polkujen etsiminen koulutukseen ja työelämään yhdessä heidän kanssaan. Lisäksi tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja nuorten elämänhallinnan tukeminen. Vuonna 2013 oltiin yhteydessä ja tavoitettiin yhteensä 60 nuorta, joista kaksi oli yli 29vuotiasta. Naisia heistä oli 31 ja miehiä 29 henkilöä. Keski-ikä nuorilla oli 21 vuotta. Tavoitetut nuoret ohjautuivat etsivän työtoiminnan pariin oppilaitoksista (30 %), sosiaalitoimesta (42 %), muiden viranomaistahojen kautta (15 %) sekä Etsivä nuorisotyö vastaanottaa oppilaitosten ilmoituksia nuorista, jotka keskeyttävät ammatillisen tai lukiokoulutuksen. Puolustusvoimat ilmoittavat myös keskeytyneistä varusmiestai siviilipalveluksista. Toiminta on nimetty varuskunnissa Time out! - toiminnaksi. Tarkoituksena on tehdä jatkosuunnitelma, jotta nuori ei jäisi kotiin tekemättä mitään. Moni haluaa tietoa vaikkapa opiskeluun, työnhakuun, asumiseen, toimeentuloon tai terveyteen liittyvissä asioissa. Etsivän nuorisotyöntekijän työpäivä koostuu suurelta osin yksilöohjauksesta. Nuoren asioita hoidetaan ja selvitellään nuoren tarpeista käsin. Moni tuntee tarvetta ottaa itseään niskasta kiinni asioiden hoitamisessa, mutta ei tiedä, miten ryhtyä toimeen. Asioita voidaan aluksi tehdä yhdessä, ja vähitellen nuori ottaa itse hoitaakseen yhä laajempia asioita itsenäisesti. Monenlaiset paperit ja lomakkeet ovat osalle melko vaikeaselkoisia, ja jos kotijoukkoja ei ole asioissa auttamassa, saattaa asioiden hoitaminen tuntua välillä ylivoimaiselta. Kun asioiden hoitaminen pitkittyy, se usein myös mutkistuu, sillä monissa hakemuksissa ja lomakkeissa on määräpäivät palauttamisille. Etsivä nuorisotyö on nuorille täysin maksuton palvelu ja se perustuu nuoren osalta vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen aikuinen, mikäli haluaa keskustella asioistaan ulkopuolisen henkilön kanssa. Mikä tahansa ihan normaaliin arkielämään kuuluva asia, joka painaa mieltä, voi olla perusteena yhteydenottoon. Parempi keskustella ja pyytää apua, kuin jäädä odottamaan, sillä kukaan ei hoida asioitasi puolestasi! Etsivä nuorisotyö liikkuu ja toimii siellä, missä Harjavallan nuoriso on. Muun muassa yläkoulun toimintapäivät, 9- luokkien opotunnit ja nuorisokuppilan teemaillat ovat osa työkenttää. On tärkeää olla läsnä osana nuorten arkipäivää. Jos kasvot ovat ennestään tutut, on nuorten helpompi nykäistä hihasta ja jäädä juttusille tarpeen vaatiessa. Ota yhteyttä Etsivä nuorisotyöntekijä Kirsi Mäkinen puh: 044 432 5356 Vinnare, Annalankatu 8, 29200 Harjavalta Facebook: Etsivä Nuorisotyö Kirsi Mäkinen

Uuden liikunta– ja uimahallin ensimmäiset kuukaudet ovat olleet vilkkaita

Satakunnan ensimmäinen, vuonna 1967, rakennettu uimahalli sai viime syksynä seuraajakseen uuden liikunta- ja uimahallin. Uuteen halliin panostettiin tekemällä tästä moderni monitoimihalli; kattavien uima-allastilojen lisäksi liikunta- ja uimahallista löytyvät kuntosali, monitoimi- ja liikuntasalit, juoksusuora sekä sisäpyöräilysali. Uusi halli on otettu kaupunkilaisten keskuudessa hienosti vastaan, ja kävijöitä on riittänyt yli odotusten; viime syksynä kuntosalilla ja uimahallilla asiakkaita oli yhteensä hieman yli 26000 henkilöä, ja tänä keväänäkin on päästy jo melkein 24000 kävijään. Lisäksi hallilla pyörivät ohjatut liikuntaryhmät, joita on yli 20 viikossa. Asiakkaita näissä kävi syyslukukaudella hieman yli 1700 henkilöä. Liikunnan hyvinvointia lisäävän vaikutuksen toivotaan omalta osaltaan vaikuttavan liikunta- ja uimahallin asiakkaisiin positiivisesti. Liikunta- ja uimahallilla on myös järjestetty uimakouluja esi- ja alakoululaisille. Näissäkin osanotto on ollut runsasta, uimakouluissa oli syyslukukaudella käyntikertoja yli 1000. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi on uimataitoinen mahdollisimman varhaisessa iässä. Lisäksi hallin tiloja vuokrataan seuroille ja järjestöille. Palvelut pyritään pitämään mielekkäänä, ja kaikenikäiset ja –kuntoiset asiakasryhmät pyritään ottamaan huomioon palvelutarjonnassa. Liikunta- ja uimahallilla on myös järjestetty muun muassa kynttiläuinteja, vesidiscoja ja lasten liikuntamaa –päiviä. Palveluja pyritään jatkuvasti kehittämään asiakkaiden toiveiden mukaiseksi, joten annathan rohkeasti palautetta! Terveisin

Aukioloajat

Harjavallan liikunta- ja uimahallin henkilökunta

Uimahalli Maanantai

klo

14.00 - 20.00

Tiistai

klo

6.00 - 20.00

Keskiviikko klo

8.00 - 20.00

Torstai

klo

6.00 - 20.00

Perjantai

klo

8.00 - 20.00

Lauantai

klo

10.00 - 16.00

Sunnuntai

klo

10.00 - 16.00

Kuntosali joka päivä klo 06.00 - 22.00 Poikkeukselliset aukioloajat löydät www.harjavalta.fi

Nukketeatterikerho kokoontuu kirjastossa Harjavallan kaupunginkirjastossa on kokoontunut nukketeatterikerho vuoden 2013 keväästä lähtien. Kerho on kirjaston omaa toimintaa ja nukketeatterikerhoa vetää lastenkirjastotäti Saila. Nukketeatterikerho on tarkoitettu alakouluikäisille ja kerhoon on mahtunut kerrallaan kuusi lasta. Kerhossa valmistetaan nukketeatterinukkeja sekä ideoidaan ja valmistetaan esitettäväksi omia näytelmiä. Kerholla onkin oma nukketeatteri nimeltään Nukketeatteri Satumainen. Kerhossa lapset ideoivat valitun aiheen mukaan näytelmän juonta ja vaihtelevissa ryhmissä tehdään improvisaatioharjoituksia valmiiksi saaduilla nukeilla. Näistä harjoituksista yleensä näytelmään saadaan paljon hyviä ideoita. Saila kirjoittaa lopulta lasten ideoiden ja harjoitusten pohjalta näytelmätekstin valmiiksi. Näytelmätekstin valmistuttua näytelmä harjoitellaan esityskuntoon ja lisäksi valmistetaan vielä näytelmässä tarvittava rekvisiitta. Valmiita näytelmiä on esitetty kirjastossa yleisölle, erityisesti kerholaisten vanhemmille. Esityksiä on järjestetty myös kerholaisten koululuokille: kirjastossa Keskustan koulun oppilaille ja Pirkkalan koululla pirkkalalaisille. Aivan ensimmäinen, viime vuoden keväällä valmistunut nukketeatteriesitys oli nimeltään ”Laiska talonpoika ja hevoset”. Nukkeja tähän näytelmään valmistettiin puukauhoista sekä villasukista. Näytelmässä ilkeä ja laiska talonpoika pakotti niin hevoset kuin lapsetkin tekemään omat työnsä. Mutta onneksi paikalle riensi vampyyri, joka sai talonpojan muuttumaan kiltiksi ja kunnolliseksi. Syksyllä valmistettiin sekä eläinnukkeja että tonttunukkejakin ja näytelmä sai nimekseen ”Joulu eläintarhassa”. Näytelmässä eläintenhoitajat unohtivat kiireissään ruokkia käärmeet ja nälkäiset käärmeet aikoivat syödä eläintarhan kanit. Tällä kertaa apuun saapuivat tontut joulupiparien kanssa ja näytelmään saatiin onnellinen loppu. Nyt keväällä nukketeatterikerhon teemana oli alun perin pääsiäinen. Vaikka ideointi lähti pääsiäisestä, näytelmästä ei varsinaisesti tullut pääsiäisnäytelmää. Tämän keväisessä nukkenäytelmässä prinsessa Flora törmää vahingossa noitiin ja hän joutuu noitien vangiksi. Näytelmän nimi ”Kaapattu prinsessa” kertookin jo hieman juonesta. Valmiissa esityksessä sitten selviää, miten prinsessan oikein käy. Näytelmä valmistuu esityskuntoon huhtikuun aikana. Ja kun näytelmä on valmistunut ja esitetty yleisölle, saavat kerholaiset omat nukkensa kotiin. Ja sitten onkin aika ruveta suunnittelemaan seuraavaa produktiota. Teksti ja kuvat Saila Kurri

Valokuvauskerhot Tyttöjen valokuvauskerhot ovat pyörineet kevätlukukautena maanantaisin, joka toisena viikkona 5-6 luokkalaiset tytöt ja joka toisena viikkona 7-8 luokkalaiset tytöt. Valokuvauskerhon teemana on ”Harjavalta nuoren silmin”. Tytöt ovat kuvanneet heille itselleen tärkeitä paikkoja. Valokuvauksessa on keskitytty maisemakuvaukseen; tärkeiksi kuvauselementeiksi muodostui vesi, jää ja lumi. Vierailevana ammattilaiskuvaajana tyttöjä kävi opastamassa Minna Lehtinen. Valokuvausta voi harrastaa jokainen, vain mielikuvitus on rajana. Toukokuussa valokuvauskerhon aikaansaannoksista kootaan valokuvanäyttely Harjavallan kaupunginkirjastolle. Näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 8.5., jonka jälkeen se on kaikille avoin kirjaston aukioloaikojen mukaan. Hiihtolomaviikolla järjestettiin erikseen valokuvauspaja, jossa keskityttiin muotokuviin. Maskeeraaja maskeerasi jokaisen tytön tiettyyn rooliin, jonka jälkeen puettiin rooliin sopiva vaatetus ja harjoiteltiin muotokuvien ottamista. Miia Jokinen ja Kirsi Mäkinen, nuorisotyö

Nuorisovaltuusto Harjavallan nuorisovaltuusto aloitti toimintansa 1.1.2014. Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman alueensa nuorten äänenä. Nuva ajaa nuorten asioita esimerkiksi tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia sekä antamalla lausuntoja ja kannanottoja. Harjavallan nuorisovaltuusto on ollut jo mukana mm. järjestämässä musiikkitapahtumaa yhdessä vapaa-aika- ja kulttuuritoimien kanssa. Pääsiäisenä järjestettiin pääsiäisdisco 4-6 -luokkalaisille. Harjavallan nuorisovaltuuston jäsenet kaudella 20142015: puheenjohtaja Juuso Varho ja sihteeri Sanni Taipalmaa muut jäsenet: Aleksanteri Aronpää, Emilia Marjamäki, Teemu Varho, Jan Takala, Nea Hakala, Nea Ahlfors ja Olivia Heine

KUN KÄSKY KÄVI – Harjavaltalaisen sotaveteraaniperinteen pysyvä näyttely Harjavallan kirjastossa Torstaina 13. maaliskuuta 2014 tuli kuluneeksi 74 vuotta talvisodan päättymisestä. Vuosipäivää juhlistettiin Harjavallan kirjastossa avaamalla juhlallisesti pitkään valmisteltu pysyvä näyttely harjavaltalaisesta sotaveteraaniperinteestä. Näyttely kantaa samaa nimeä kuin vuonna 2009 julkaistu harjavaltalaisten sotaveteraanien historia- ja matrikkeliteos, Kun käsky kävi, jonka myötä ajatus näyttelyn rakentamisesta syntyi. Kauniin keväisellä säällä siunattua kutsuvierastilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm. lukuisat sotiemme veteraanit ja heidän omaisensa, eri järjestöjen edustajat sekä prikaatikenraalit Pentti Airio ja Finn-Göran Wennström. Harjavallan Pelimannit esiintyivät puheiden sekä ruokailun ja kahvituksen välissä, kunnes harsolla peitetty näyttelyvitriini lopuksi paljastettiin. Näyttely sisältää laajasti rintamaolosuhteissa ja kotirintamalla käytettyjä esineitä: mm. rintamavaatetusta ja -tarvikkeistoa, kenttäpostia, valokuvia sekä rintamalla tehtyjä muistoesineitä. Tarkoituksena on sodan kokeneiden sukupolvien aineellisen ja henkisen perinnön säilyttäminen ja jakaminen nuoremmille ja tuleville sukupolville, jotta he ymmärtäisivät paremmin historiaamme ja nykypäivää. Näyttely on kiitollisuudenosoitus sodan kokeneelle veteraanien sukupolvelle kaikesta heidän tekemästään työstä isänmaamme hyväksi. Näyttelyä on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 Leadertoimintalinjasta. Näyttelyä ovat rahallisesti tukeneet myös Harjavallan kaupunki, Kaatuneiden Muistosäätiö, Harjavallan Sotaveteraanit ry, Sotainvalidien Veljesliiton Satakunnan piiri ja Harjavallan osasto, Harjavallan Reserviupseerikerho ry. ja Harjavallan Reserviläiset ry. Näyttelytilan lasisuunnittelusta ja työn valvonnasta on vastannut harjavaltalainen insinööritoimisto Aulis Bertin. Näyttely on maksuttomasti avoinna kaikille harjavaltalaisille sekä paikkakunnalla vieraileville Harjavallan kaupunginkirjastossa kirjaston normaaleina aukioloaikoina. Tervetuloa! Teksti: kirjastonhoitaja Pertti Karjalainen (perustuen osittain museoamanuenssi Satu Tenhosen laatimaan lehdistötiedotteeseen)

Sarjakuvia ja seinämaalauksia Harjavallassa käynnistyi viime vuoden joulukuussa koulun ja kirjaston yhteistyönä yläkoululaisten ja lukiolaisten sarjakuvahanke. Hankkeeseen on saatu rahoitusta valtionavustuksena. Sarjakuvahanke käynnistyi varsinaisesti, kun turkulainen sarjakuvataiteilija Tuuli Hypén kertoi Harjavalta-salissa yläkoululaisille ja lukiolaisille työstään sarjakuvan tekijänä. Tuuli tunnetaan Nannasarjakuvistaan, city-ketusta kertovista sarjakuvista. Nanna-sarjakuvien lisäksi hän tekee myös tilaussarjakuvia, sarjakuvastrippejä sanomalehtiin sekä muita kuvitustöitä. Ideat omiin sarjakuviinsa Tuuli kertoi saavansa arkipäivän kommelluksista ja sattumuksista. Tuuli myös kannusti harjavaltalaisia nuoria julkaisemaan omia sarjakuviaan esimerkiksi netissä löytyvissä sarjakuvablogeissa, mutta hän muistutti samalla jokaista huolehtimaan omista tekijänoikeuksistaan. Nettiin julkaisemisen jälkeen töitä ei koskaan varmuudella saa enää pois ja siksi työt kannattaa signeerata niin, ettei kukaan muu pääse niitä käyttämään ominaan. Tammikuun alusta alkaen yläkoululaiset ovat osallistuneet sarjakuvatyöpajoihin, joita on vetänyt sastamalalainen Marko Alakruuvi. Työpajat on järjestetty koulun kuvataiteen tunnilla yhteistyössä kuvataiteen opettajan Katriina Tuomiston kanssa. Työskentely sarjakuvatyöpajoissa on lähtenyt liikkeelle ideoinnista, juonen kehittelystä ja omien kuvien piirtelystä. Marko Alakruuvi kertoi, että yleensä ensin tulee kuva, mutta aloitti joku nuori työnsä ensin tekstistäkin. Jos nuori ei omaa tarinaa keksinyt, sai käyttää tekstiä jostakin kirjasta. Sarjakuva hahmoteltiin aluksi A4paperille, mutta varsinainen työ tehtiin A3paperille, koska isommalla paperilla pystyi paremmin keskittymään yksityiskohtiin. Jokainen työpajaan osallistunut on tehnyt yhden sivun mittaisen sarjakuvan. Sivu voi koostua joko yhdestä koko sivun mittaisesta sarjakuvasta tai useasta lyhyemmästä sarjakuvastripistä. Työpajalaisten sarjakuvista kootaan yksi yhteinen sarjakuvalehti. Nimiehdotusten pohjalta sarjakuvalehden nimeksi äänestettiin ”Vallan sarjis”. Osa työpajaan osallistuneista nuorista teki myös oman ehdotelmansa sarjakuvalehden kansikuvaksi. Nuorten sarjakuvat ja kansikuvaehdotelmat olivat maaliskuun lopulla kaksi viikkoa esillä kirjastossa ja kansikuvista saivat kirjaston asiakkaat äänestää omaa suosikkiaan. Vallan sarjis – lehti ilmestyy kevään aikana.

Sarjakuvahankkeen puitteissa yhdeksäsluokkalaisten kuvataiteen ryhmä suunnittelee ja kahdeksasluokkalaisten ryhmä toteuttaa lisäksi vielä kirjaston nuorten sarjakuvanurkkaukseen seinämaalauksen yhdessä kuvataiteen opettajan Katriina Tuomiston kanssa. Myöhemmin yhteistyötä koulun ja kirjaston välillä kuvataiteen saralla on suunniteltu jatkettavan vielä muillakin seinämaalauksilla. Teksti ja kuvat Saila Kurri

Sarjakuvat: Miro Heikkilä 9E

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO Harjavallassa, Kokemäenjoen rantatörmällä sijaitsee kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija, vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön perustuva museo ja taiteilijakoti. Köyliön Vanhassakartanossa syntynyt ja vuonna 1914 Harjavaltaan muuttanut Cedercreutz on jäänyt paikkakuntalaisten mieliin paitsi kuvanveistäjänä ja siluettitaiteilijana, myös museon perustajana ja kotiseutumiehenä. Perusnäyttelyt esittelevät taiteilijan elämäntyön eri puolia Emil Cedercreutzin museo vaalii taiteilijan jälkeensä jättämää monipuolista perintöä. Museo tarjoaa kävijälle ainutlaatuisen yhdistelmän taidetta ja kulttuurihistoriaa kuuden perusnäyttelynsä, vaihtuvien näyttelyiden sekä tapahtumien muodossa. Perusnäyttelyt tarjoavat kävijälle näkökulmia kotiseuturakkaan taiteilijan elämäntyöhön. Niiden lisäksi museossa on monipuolinen vaihtuvien näyttelyiden tuotanto. Museo on monille tuttu myös sen järjestämistä laadukkaista tapahtumista, muun muassa tunnelmallisista runoilloista, luentosarjoista ja työpajoista. Emil Cedercreutzin muuttaessa Harjavaltaan vuonna 1914 valmistui mäntymetsän keskelle, Kokemäenjoen jyrkän rantapenkan laelle taiteilijakoti Harjula. Taiteilijakoti on edelleen ympäri vuoden museovieraiden nähtävänä yhtenä museon perusnäyttelyistä. Kotiin pääsee tutustumaan museovierailun yhteydessä oppaan kanssa. Emil Cedercreutzin museon muut viisi perusnäyttelyä kuvaavat taiteilijan elämäntyön eri puolia: museokävijä pääsee tutustumaan kuvanveistäjän teoksista koostuvaan laajaan Työn jälkeen -veistosnäyttelyyn, taiteilijan ateljeehen ja siluettitaidetta sisältävään näyttelyyn. Cedercreutz oli myös taiteen kerääjä ja yhtenä museon perusnäyttelyistä esillä on hänen taidekokoelmaansa. Museon kansatieteellinen kokoelma on nimetty Maahengen temppeliksi. Emil Cedercreutz keräsi kokoelmaa ja sijoitti sen tarkoitusta varten rakennuttamaansa erilliseen rakennukseen kotinsa lähelle. Näin syntyi Maahengen temppeli, museo jonka kokoelmia Cedercreutz kartutti vuosien ajan. Kokoelma on nähtävillä myös nykyisin museon uudemmissa rakennuksissa. Vaihtuvia näyttelyitä keväällä ja kesällä 2014 Emil Cedercreutzin museo tarjoaa elämyksiä myös vaihtuvien näyttelyiden muodossa. Museossa avautui alkuvuodesta Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely Edith. Näyttelyssä nähdään eri tekniikoilla toteutettuja lasiteoksia, joiden lähtökohtana ja innoittajana on toiminut runoilija Edith Södergranin kirjallinen tuotanto. Näyttely on avoinna 6.7.2014 saakka. Toukokuussa Emil Cedercreutzin museossa avautuu Taiteilija-

koti Harjula 100 vuotta -näyttely, joka nostaa museoyleisön nähtäville kuvin ja esinein taiteilijakodin eri puolia. Esillä näyttelyssä ovat myös harjavaltalaisen Pasi Annalan valokuvat taiteilijakodista. Elokuussa Emil Cedercreutzin museossa nähdään akvarellitaidetta. Akvarellitaide on perinteisesti ollut näkyvä osa Emil Cedercreutzin museon näyttelytoimintaa, mutta nyt näyttely toteutetaan ensimmäistä kertaa Harjavallan Akvarellibiennaalin muodossa. Joka toinen vuosi järjestettävä akvarellibiennaali syntyy yhteistyössä Suomen Akvarellitaiteen Yhdistys ry:n ja Huittisten seudun kansalaisopiston kanssa. Emil Cedercreutzin museo on kokonaisuus, joka tarjoaa mielenkiintoisen ja värikkään matkan Emil Cedercreutzin elämäntyön ja tarinan äärelle. Samalla museo tuo esille myös näkökulmia ja kokemuksia ajankohtaisista ilmiöistä vaihtuvien näyttelyiden ja tapahtumien monipuolisella tuotannollaan. Tervetuloa Emil Cedercreutzin museoon! Lähteet ja lisätietoa: Cedercreutz, Emil 2006 (1939): Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää. Kokemäki: Harjulan Kilta ry. 6. painos. Kava Ritva, 1999 (1993): Emil Cedercreutz – Satakunnan eurooppalainen. Kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. 3. painos. (s. 11, 13, 23, 65-66, 163-164, 187-190) Emil Cedercreutzin museon arkisto ja henkilökunta.

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO Museotie 1 29200 HARJAVALTA p. 044 432 5345 cedercreutzin.museo@harjavalta.fi http://www.harjavalta.fi/palvelut/museo/ www.facebook.com/emilcedercreutzinmuseo Aukioloajat: Talvikausi 1.9. - 31.5: ti, ke, su 12.00 - 16.00 to 12.00 - 18.00 ma, pe, la suljettu Kesäkausi 1.6. - 31.8: ti - pe, su 11.00 - 18.00 la 11.00 - 16.00 ma suljettu Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät museon verkkosivuilta.

Emil Cedercreutzin museon vaihtuvat näyttelyt vuonna 2014: 23.2. – 6.7.2014 EDITH – SUOMEN LASITAITEILIJAT RY:N 10VUOTISJUHLANÄYTTELY 11.5. – 6.7.2014 TAITEILIJAKOTI HARJULA 100 VUOTTA 11.5. – 29.6.2014 RITVA HINTSALA: KAISLAPEILEJÄ – PELAKUUMERTA – IKIJÄÄTÄ 29.7. – 12.10.2014 HARJAVALLAN AKVARELLIBIENNAALI 2014 – POHJOINEN VESI 9.11.2014 – 2.4.2015 JUUREVA – SATAKUNTALAISTA MUOTOILUA 9.11.2014 – 2.4.2015 HYVÄ, PAHA SUSI

Joenrannan päiväkoti avasi ovensa Harjavallan varhaiskasvatus sai tammikuussa tarvitsemaansa lisätilaa, kun Joenrannan päiväkoti aloitti toimintansa. Päiväkodissa on paikkoja 105 lapselle. Ryhmiä on kokonaisuudessaan viisi, joista kaksi ryhmää on esikoululaisille, yksi ryhmä on yhdistetty 5-vuotiaiden ja esikoululaisten ryhmä ja yksi ryhmä on tarkoitettu 4-5 – vuotiaille. Lisäksi päiväkodissa toimii alakoululaisten iltapäivätoiminta. Kaupungin esiopetus tulee keskittymään syksystä lähtien täysin Joenrannan päiväkotiin, lukuun ottamatta vuorohoidon esikoululaisia, jotka siirtyvät vuorohoidon mukana Pohjoisrannan päiväkodista vapautuviin tiloihin. Työntekijöitä päiväkodissa on 19 henkilöä. Päiväkoti valmistui nopealla aikataululla. Sekä aikataulu että 2,6 miljoonan investointibudjetti pitivät ja tuloksena on viihtyisä, valoisa ja toimivat päivähoidon yksikkö. Päiväkodin vihkiäisiä vietettiin 4.4.2014 juhlallisin menoin. Joenrannan päiväkodin lisäksi Harjavallassa toimivat Kalevan ja Pohjoisrannan päiväkodit. Harjavallan sairaalan yhteydessä toimiva Harjavallan sairaalan päiväkoti muuttaa kesän aikana Pohjoisrannan päiväkodin tiloihin. Yhteystietoja päivähoitoasioissa Varhaiskasvatusjohtaja Tapani Jokiranta (Joenrannan ja Kalevan päiväkodit), puh 044 432 5325 tapani.jokiranta(at)harjavalta.fi Jokikatu 4, 29200 Harjavalta Harjavallan sairaalan päiväkodin johtaja Harri Sillanpää, puh. 044 432 5444 harri.sillanpaa(at)harjavalta.fi Sairaalantie 14, 29200 Harjavalta Pohjoisrannan päiväkodin johtaja Oili Linnamäki, puh 044 432 5335 oili.linnamaki(at)harjavalta.fi Kaanaankatu 2, 29200 Harjavalta Perhepäivähoidonohjaaja Merja Tähtinen, puh 044 432 5327 merja.tahtinen(at)harjavalta.fi Jokikatu 4, 29200 Harjavalta Palvelusihteeri Irene Huhtala (maksupäätöstiedustelut ja päivähoidon laskutus), puh 044 432 5218 irene.huhtala(at)harjavalta.fi Satakunnantie 110, 29200 Harjavalta

KEVÄÄN 2014 UIMAKOULUT LIIKUNTA- JA UIMAHALLILLA 19.-23.5.2014 klo 16.30-18.00 10 lasta / ryhmä Leikkiuimakoulu alle 6-vuotiaille. Uimakoulussa totutellaan veteen erilaisten leikkien avulla. Alaikäraja 4 vuotta. Ohjaaja hakee lapset aulasta jokaisella uimakoulukerralla.

19.-23.5.2014 klo 18.30-19.45 10 lasta / ryhmä Jatkouimakoulu 9-12 –vuotiaille, vaatimuksena 25 m uimataito. Uimakoulussa harjoitellaan eri uintitekniikoita ja sukelluksia. Uimakouluopetus tapahtuu 25 m altaassa. Tapaaminen aulassa jokaisella uimakoulukerralla, lapset siirtyvät itsenäisesti puku- ja pesuhuonetiloihin. Altaaseen mennään vasta, kun ohjaaja on antanut luvan.

26.-28.5. ja 30.5.2014 (helatorstaina ei ole uimakoulua) klo 17.00-18.30 10 lasta / ryhmä Alkeisuimakoulu yli 6-vuotiaille. Uimakoulussa harjoitellaan kastautumista, kellumista liukumista, potkuja ja alkeisselkäuintia sekä myyräuintia. Ohjaaja hakee lapset aulasta jokaisella uimakoulukerralla.

Uimakoulujen hinnat: 19.-23.5. (5 pv) uimakoulu maksaa 20 € / lapsi. 26.-28.5. ja 30.5. (4 pv) uimakoulu maksaa 15 € / lapsi. Uimakoulumaksu maksetaan ensimmäisellä uintikerralla hallin lipunmyyntiin. Maksettua uimakoulumaksua ei palauteta. Liikuntaseteleitä ei voi käyttää uimakoulumaksuihin.

Uimakouluihin ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen alkaa ti 13.5. klo 8.00 ja päättyy pe 16.5. klo 15.00. Ilmoittautuminen tapahtuu soittamalla uinninvalvomoon p. 044-432 5442 hallin uintiaikojen puitteissa. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova.

LASTEN KESÄLEIRIT KOIVURANNASSA yleisleiri 1-2 -luokkalaisille 3.-4.6.2014 (ti-ke), hinta 15€ yleisleiri 3-4 -luokkalaisille 4.-6.6.2014 (ke-pe), hinta 30€ yleisleiri 5-6 -luokkalaisille 9.-11.6.2014(ma-ke), hinta 30€ Leireille mahtuu mökkimajoitukseen 20 lasta/leiri. Leiriilmoittautumislomakkeet jaetaan huhtikuun aikana alakouluilla. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiriläisille lähetetään ennen leirin alkua leirikirje kotiin. Linja-autokuljetus järjestetään mennen tullen. Leiriohjelma rakennetaan monipuolisuutta silmällä pitäen. Jokaiselle leiriläiselle on varmasti tarjolla mielekästä toimintaa ja hauskoja kokemuksia. Ohjelmassa on mm. askartelua, leipomista, liikkumista, pelejä, uimista ja saunomista, sekä paljon muuta kivaa. Leirillä tarjotaan tietenkin myös maistuvaa ruokaa. Leirit järjestää Harjavallan kaupungin vapaa-aikatoimi. Kesän 2014 leirit täyttyivät ennätystahtiin ja varasijoillakin on jo runsaasti halukkaita.

Harjavallan kirjaston lasten ja nuorten kesätapahtumat 2014 Lukutoukka 2014 – kesäkisa 6–9 –vuotiaille. Kilpailuaika 2.6. – 8.8.2014. Kasvata lukutoukkaasi mahdollisimman pitkäksi lukemalla kirjaston kirjoja. Hae oma kisapassisi ja kilpailuohjeet kirjastosta 2.6. alkaen.

Himolukija 2014 – kesäkisa 10–15 –vuotiaille. Kilpailuaika 2.6. – 8.8.2014. Tässä kilpailussa ratkaisee kesän aikana luetut sivumäärät. Hae oma kisapassisi ja kilpailuohjeet kirjastosta 2.6. alkaen.

Kirjaston kerhot ja työpajat 7–12 –vuotiaille Ke 4.6. klo 12.00 – 13.30

Lautapelikerho Pelaillaan kirjaston lautapeleillä.

Ke 11.6. klo 12.00 – 13.30

Sorminukketyöpaja Valmistetaan sorminukkeja ja ideoidaan pieni esitys esityskuntoon.

Ke 18.6. klo 12.00 – 13.30

Kepparityöpaja Ota mukaan oma sukka (vaikka villasukka), josta voit askarrella kepparin.

Ke 25.6. klo 12.00 – 13.30

Piirustustyöpaja Käytetään apuna kirjastosta löytyviä piirustusoppaita ja piirretään kerholaisten toiveiden mukaan mm. mangaa, sarjakuvia, eläimiä, ihmisiä, autoja yms.

Ke 2.7. klo 12.00 – 13.30

Origamityöpaja Askarrellaan helppoja origameja.

Vapaa pääsy, tervetuloa! Harjavallan kaupunginkirjasto Myllykatu 1 29200 HARJAVALTA p. 044 432 5338 harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/palvelut/kirjasto Facebook: Harjavallan kaupunginkirjasto Twitter: HarjavaltaKrjst Blogi: harjavallankirjasto.blogspot.fi

Tarkemmat yhteystiedot kirjaston verkkosivuilla Aukioloajat: Ma-To 11–19 Pe 10–17 La 10–14 Lehtilukusali avataan arkisin klo 10 Kesälauantaisin (16.5.–31.8.) suljettu Poikkeukselliset aukiolot kirjaston verkkosivuilla