Harjavallan kaupungin tiedotuslehti 1/2019 by Harjavallan kaupunki

Tiedotuslehti 1/2019

Sisällysluettelo Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdys ............................................................. 3 Harjavallan tonttitarjontaa ............................................................................................... 4 Kiikarissa Tommi Aalto...................................................................................................... 5 Harjavallan Työväen Mieskuoro ry 70 vuotta .................................................................... 6 Emil Cedercreutzin museon keväässä kolmen näyttelyn kokonaisuus ............................... 8 Juuret Harjavallassa: Maarit, Irene & Erika Naakka......................................................... 10 Kansalaisopiston kevätlukukausi Harjavallassa ............................................................... 13 Harjavallan tapahtumakalenteri ..................................................................................... 14 Harjavallan kirjastossa Lainan päivänä 8.2.2019 ............................................................. 16 Yhdessä ystävänpäivään ................................................................................................. 17 Harjavallan Latu ja Polku ry ............................................................................................ 18 Liikunta– ja uimahallin kevät 2019.................................................................................. 19 Juuret Harjavallassa: Kia-Emilia & Vesa Hakala ............................................................... 20 Lasten ja nuorten tapahtumia kirjastossa ....................................................................... 22 Harjavallan kirjasto siirtyy automaatti– ja omatoimiaikaan ............................................ 24 Meidän Olkkarin helmikuu ............................................................................................. 25 Harjavalta150-juhlavuoden kilpailut ............................................................................... 26 Keksi iskevä nimi Harjavallan kaupungin tiedotuslehdelle .............................................. 27

Oikaisu: Tiedotuslehden edellisessä numerossa olleesta Reumayhdistyksen kirjoituksesta oli jäänyt kirjoittaja Sirjo Pohjonen mainitsematta.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Toimituskunta: Satu Soppela-Hyle Vesa Hakala Johanna Laine Kaarina Lallukka Sanna-Mari Mattila Merja Mäntylä Katri Naski Satu Tenhonen Pertti Karjalainen Etukannen kuva: Satu Tenhonen

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdys Talvinen tervehdys kaikille kuntalaisille 150 vuotta täyttävän kaupunkimme juhlavuonna. Luonto näyttää näin tammikuussa meille parhaita puoliaan puhtaiden lumihankien ja kirpeiden pakkasten muodossa. Kaunista kotikaupunkiamme on mukava katsella ja ihailla talvellakin. Tämä vuosi on Harjavallan juhlavuosi ja sisältää monia erilaisia tapahtumia koko vuoden ajan. Juhlatoimikunta on valmistelussaan pyrkinyt ottamaan huomioon kaikki kuntalaiset ja kaikki ikäryhmät. Juhlavuoden ohjelman suunnittelu on aloitettu jo noin vuosi sitten ja toimikunnassa on ollut hyvä ja innostunut ilmapiiri. Yhteistyötä on tehty mm. seurakunnan ja eri yhdistysten kanssa. Näin on saatu hyvää ja luontevaa ajatustenvaihtoa sekä vahvuuksia eri sektoreilta esille. Laajaalainen suunnittelu on ollut yhteistä tekemistä kaikkien kuntalaisten eduksi. Harjavallan syntymävuotena pidetään vuotta 1869. Vuoden 1865 laki kunnanhallituksesta johti kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen muodostamiseen myös Harjavallassa vuonna 1869. Kauppala Harjavallasta tuli 1968 ja kaupunki 1977. Kaupungin maisemaa halkova Kokemäenjoki ja suurteollisuuspuisto lähes keskellä kylää ovat tunnusmerkkejämme. Upea Hiittenharjun alue, kuuluisa Emil Cedercreutzin museo sekä monet muut nähtävyydet ovat aivan ulottuvillamme.

koko Satakunnan alueelle. Työllistämisvaikutus on merkittävä ja toivottavasti saamme myös näin uusia asukkaita. Peruspalvelut ovat kaupungissamme kunnossa, liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet ovat runsaat. Kaupungilla on innostunut, motivoitunut ja yhdessä tekemisen meiningin omaksunut henkilöstö sekä luottamushenkilöt. Tästä on hyvä jatkaa työtä, palvelujen kehittämistä ja parantamista harjavaltalaisten hyväksi ja parhaaksi. Omalta osaltani haluan toivottaa kaikille kuntalaisille tasapuolisesti hyvää alkanutta vuotta 2019 ja erityisesti haastan teidät osallistumaan moniin eri tapahtumiin juhlavuoden aikana. Tehdään tästä yhdessä meidän näköinen juhlavuosi. Laitathan talteen postissa tulevan juhlavuoden ohjelmakalenterin!

Pirjo–Riitta Tuomela kaupunginhallituksen pj 150-vuotisjuhlatoimikunnan pj

Kaupungin väkiluku on valitettavasti ollut laskeva, mutta työtä suunnan kääntämiseksi tehdään koko ajan. Myös koko Satakunnan väkiluku on laskeva, joten emme ole yksin tämän ongelman edessä. Talous on kohtuullinen; alijäämäinen tulos viime vuodelta toki huolettaa päättäjiä. Töitä talouden korjaamiseksi tehdään jatkuvasti ja meneillä on mm. tila- ja palvelurakenneselvitys, jonka on tarkoitus valmistua maaliskuun aikana. Tässäkin työryhmässä on hyvä ja yhteen hiileen puhaltava henki. Erityisen ilahtuneita olemme BASFtehdashankkeen tulosta paikkakunnalle, se on kuin pieni lottopotti. Sen eteen on tehty satoja työtunteja virkamiesten toimesta ja suuri kiitos tästä kuuluukin heille. Myös luottamushenkilöt ovat olleet asiassa mukana sekä antaneet täyden tukensa tälle työlle. Tämä hanke on tärkeä myös Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Kiikarissa Tommi Aalto 1. Kuka olet ja missä yksikössä työskentelet? Olen Tommi Aalto ja olen työskennellyt vuoden alusta alkaen Harjavallan sivistysjohtajana. Lähinnä varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, museon, kirjaston sekä vapaa-aikatoimen väen kanssa tulen siis tekemään jatkossa yhteistyötä. Työhuoneeni on kaupungintalon toisessa kerroksessa.

2. Missä asut ja mistäpäin olet kotoisin? Asun Porissa, Väinölän kaupunginosassa. Olen syntynyt Keski-Suomessa, mutta muutimme perheeni kanssa jo ennen kouluikääni Nakkilaan, jossa olen käynyt peruskoulun ja lukion. Harjavallassa olen asunut parin -kolmen vuoden ajan ennen armeija-aikaani 1980luvun loppupuolella, kun kumpikin vanhemmistani oli Harjavallan kaupungilla töissä.

3. Miten olet päätynyt Harjavaltaan töihin? Kuten aina, asioiden etenemiseen liittyy jollakin tavalla sattuma. Koen Harjavallan kotiseudukseni, kuten Nakkilankin. Nuoruusvuosilta minulle on jäänyt Harjavallasta hyvät muistot, kuten myös ajalta opiskeluiden jälkeen, jolloin olin Keskustan koulussa luokanopettajana parin vuoden ajan ennen hakeutumistani pääkaupunkiseudulle. Harjavallassa aukeni sivistysjohtajan vakanssi sopivasti, kun olin valmis siirtymään entisestä työpaikastani eteenpäin. Harjavallassa on tullut kyllä käytyä säännöllisesti senkin vuoksi, että vanhempani ovat asettuneet asumaan tänne.

4. Keitä kuuluu perheeseesi? Perheeseeni kuuluvat Piia-vaimo sekä yhdeksänvuotias Oiva ja kohta 11 täyttävä Onni. Meillä oli yhteishoidossa vaimoni vanhempien kanssa myös Siiri-niminen pinseri, mutta joulun alla Siiri siirtyi autuaammille ampiaisenmetsästysmaille. Uutta koiraa emme kuitenkaan ole ainakaan heti hankkimassa.

5. Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikani kuluu tavalla tai toisella pääsääntöisesti perheen parissa. Varsinaiset harrastukset ovat vähitellen jääneet, mutta välillä innostun musisoimaan kotona ja joskus harvoin jossakin muuallakin. Penkkiurheilua harrastan omastakin mielestä vähän liikaa ja siihen liittyy myös tärkeä joka-lauantainen vakioveikkausrivi. Sen laatimiseen menee helposti tuntikaupalla aikaa. Ruuanlaitosta pidän myös kovasti, mutta mikään varsinainen kulinaristi en ole. Tavallinen kelpaa, mutta mieluummin itse tehtynä, kuin puolivalmisteena hankittu.

6. Mistä unelmoit? Tasainen arki on toivelistani kärkipäässä. Mutta jos oikein hurjaksi alkaisi isohkon lottovoiton jälkeen, voisin perustaa artesaanipizzerian. Oikeanlaisen pizzapohjan leipomista olen harjoitellut jo vuosia. Vaimolle voisin suoda siinä tapauksessa pienen kenkäkaupan perustamisen.

7. Mikä sinusta on parasta Harjavallassa? Harjavallassa etäisyydet ovat lyhyet ja palvelut mielestäni hyvällä tolalla. Ja Hiittenharjuhan on aivan erinomainen paikka moniin erilaisiin ulkoilu- ja kuntoilumuotoihin.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavallan Työväen Mieskuoro ry 70 vuotta Harjavallassa työväestön parissa heräsi sodan jälkeisinä vuosina suuri innostus kulttuurin harrastamiseen. Väestömäärä kasvoi siirtolaisuuden myötä ja lisäksi Harjavallan nopea teollistuminen toi väkeä myös PohjoisSatakunnasta ja ympäristökunnista. Raskaiden sotavuosien jälkeen tarvittiin henkisen tasapainon saavuttamiseksi muutakin toimintaa kuin raskas työ. Perustettiin siis Työväen sekakuoro 8.11.1946. Kuoro toimi kaksi vuotta työväestön omissa juhlissa, sekä kerran Porin radiossa Harjavalta-lähetyksen aikana. Naisväen innostus kuorotoimintaan kuitenkin väheni syntyvyyden ollessa suurimmillaan noina vuosina. Miesväki oli innostunut jatkamaan kuorotoimintaa, ja 10.10.1948 perustettiin Harjavallan Työväen Mieskuoro. Kuoro toimi ainoana työväen musiikkiharrastuksen vaalijana paikkakunnalla sekä Suomen Työväen musiikkiliiton jäsenenä. Se rekisteröityi yhdistysrekisteriin v. 1950. Kuoro esiintyi jo 1950-luvun alkupuolella muualla Suomessa sekä pohjoismaisissa lauluja soittojuhlissa. Kuorolaisilla oli myös toimintaa teollisuuslaitosten sisällä eri kulttuurimuotoina ja musiikkiryhminä. Harjavallan Työväen Mieskuoron toiminta oli vakiintunut hyvin urallaan. Harjoitusilloista pidettiin tarkkaa pöytäkirjaa. Kirjattiin aina, keitä oli paikalla, kuka johti, mitä lauluja laulettiin sekä paljonko saatiin esiintymispalkkioita. Vuonna 1955 esiintymispalkkiot olivat jo oikean suuruisia, 10 000 mk/esiintyminen. Lauluja, joita 1950-luvun alkupuolella esitettiin, olivat mm. Työläislaulajat, Suomen laulu, Metsämiehen laulu, Hiljallensa hiljallensa, Kyöpelin laulu, Hyvämäen Manta, Mieslaulu Serenadi, Hyökyaalto, Lehmus ja Voiton saatto. Harjavaltaan perustettiin Työväen opisto 1.1.1955. Harjavallan Työväen Mieskuoro oli ensimmäinen opintopiiri opistossa. Työväen opiston nimi muutettiin 7.9.1967 Kansalaisopistoksi. Sen jälkeen Harjavallan mieskuoro ja Harjavallan Työväen Mieskuoro alkoivat laulaa yhdessä kansalaisopiston mieskuorona. Sovittiin, että kaikki esiintymiset tehdään yhdessä, esim. Vapun vastaanottajaiset Rikkihappotehtaan kerholla. Tämä toiminta kesti useamman vuoden. Perinteinen toiminta kuorolla oli myös vapunpäivän laulukiertue Satalinnan sairaalassa, Harjavallan vanhainkodissa, Harjavallan sairaalassa ja myös Osuuspankin portailla. Myös ravintolat olivat kiinnostuneita vapunpäivänä kuorolaulusta. Harjavallan Työväen Mieskuoro jatkoi toimintaansa omalla nimellä. 1970-luvulla kuoro vieraili mm. Ruotsissa Harjavallan ystävyyskaupungissa ja osallistui Oslon Pohjoismaisiin laulujuhliin Vigelandin puistossa. 1980-luvulla Norjan ystävyyskaupungin vieraat Rissasta vierailivat Harjavallassa kaupungin ja kuoron vieraina. Vastavierailu Norjaan tehtiin 1983. Vuosikymmenen puolivälissä pidettiin 35vuotiskonsertti. Vuosikymmenen lopulla kuoro vieraili Tanskassa Fjerislewissä ja samalla vierailtiin Odessan laulujuhlilla. Tallinnan vierailu tehtiin Neuvostoliitto-aikaan. 1992 kuoro teki matkan Islantiin Reykjavikin laulujuhliin.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

1990-luvun puolivälissä pidettiin 45-vuotiskonsertti. Vuosikymmenen loppupuolella kuoro teki monta matkaa mm. Ruotsin Uddesvalliin, Mariestadiin, Göteborgiin ja Gislaveriin. Matkoilla kuoro esitti hengellisiä ja kansanlauluja. 2000-luvulla vierailtiin itsenäisessä Virossa uudelleen Tallinnaan tutustuen. Vuonna 2001 kuoro sai uuden johtajan, kun Martti Nissilä aloitti kuoronjohtajana, missä toimessa hän on yhä nykyisinkin. Kuorossa on toiminut ansiokkaasti sodan veteraaneja ja koko kuoron historian ajan kuorolla on ollut hyvät suhteet sotaveteraaneihin. Kuoro on saanut esittää edesmenneen veteraani Pentti Matikan musiikkia, jota hän oli sovittanut mieskuorolle. Kuoro on tehnyt yhteistyötä vuosien varrella muiden musiikkijärjestöjen kanssa. Mainittavimmat ovat Harjavallan Naislaulajien, Harjavallan Laulusiskojen, Harjavallan Soittokunnan, Harjavallan Pelimannien ja Harjavallan kirkkokuoron kanssa tehty yhteistyö. Harjavallan mieskuoron jäseniä on perinteisesti toiminut Kirkkokuoron jäseninä ja perinne jatkuu. Kuoron sisällä on aina toiminut pienryhmä, joka myös suorittaa esiintymisiä ja käy kilpailuissa. Nykyisen pienryhmän nimi on Kvartti. Aikojen saatossa kuoron johtajina ovat toimineet Eemil Tuomainen, Erkki Hakkiluoto, Erkki Sipponen, Valo Saikku, Jorma Kangas, Esa Joutsenlahti, Jukka Helin, Merja Järvinen, Vesa Rantamäki ja nykyinen Martti Nissilä. Nissilän johtajakaudella kuoron taiteellinen taso on koko ajan kehittynyt parempaan suuntaan soinnillisesti sekä ohjelmiston monipuolisuuden että viihteellisyyden saralla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuoron vaikutusmahdollisuudet Suomen Työväen Musiikkiliitto- ja piiritasolla ovat huomattavasti lisääntyneet, kun kuoron nykyinen puheenjohtaja toimii Länsi-Suomen piirin taloudenhoitajana sekä liittohallituksen jäsenenä. Kuoro osallistuu edelleen aktiivisesti Musiikkiliiton järjestämille lauluja soittojuhlille, niin kotimaassa kuin myös pohjoismaisissa juhlissa. Se on käytettävissä erilaisissa tilaisuuksissa mahdollisuuksiensa mukaan. Vuoden 2017 mieleenpainuvin muisto koko kuorolle oli, kun pienryhmä Kvartti voitti Musiikkiliiton Mieskuoropäivillä pienryhmäkilpailun. Kuoro voi tällä hetkellä suhteellisen hyvin, mutta erittäin suuri huolenaihe sille on, kun uusia laulajia riviin ei sitkeistä yrityksistä huolimatta ole löytynyt. Kuoroa on koko toimintakauden tukeneet paikkakunnan rahalaitokset ja useat yritykset. Erittäin suuret kiitokset myös Harjavallan kaupungille, kaupungin kulttuuritoimelle sekä Emil Cedercreutzin museolle. Vuoden 2018 aikana kuorossa ovat laulaneet seuraavat jäsenet: 1. tenori: Jorma Asara, Erkki Heikkilä, Pekka Ojanen, Pentti Urpanen. 2. tenori: Matti Alhonen, Veijo Huuki, Erkki Putkonen, Keijo Simula. 1. basso: Martti Harju, Simo Heinonen, Jukka Remes, Markus Salminen. 2. basso: Tapani Hertell, Alex Kuutti, Seppo Malinen, Antti Metsämaa Alkuperäisteksti: Antti Metsämaa ja Jukka Remes

HARJAVALLAN TYÖVÄEN MIESKUORO RY  Perustettu 10.10.1948  Puheenjohtaja Jukka Remes (puh. 050 023 5962,

jukka.remes@jr-matic.fi)  Taiteellinen johtaja Martti Nissilä (puh. 050 346

9053, martti.nissila@hotmail.com)  harjavallantyovaenmieskuoro.wordpress.com

Jäseniä etsitään Toivottavasti Harjavallasta löytyisi mieskuorolaulusta kiinnostuneita mieluusti vaikka alle eläkeikäisiä miehiä, olisitte erittäin tervetulleita mukavaan joukkoomme. Tällä nykyisellä ikärakenteella kuoron toiminta tulee väkisinkin loppumaan, eikä se hetki ole kaukana. Jos lukija on sattumalta naispuolinen henkilö, niin sieltä kotoa voisi yrittää aktivoida sitä miesväkeä liikkeelle. Vaikkapa vain ensin aluksi harjoituksiin seuraamaan ja kokeilemaan miltä tuntuisi osallistua tämän laatuiseen kulttuuriharrastukseen. Harrastuksen kustannukset ovat kohtuulliset. Kuoro on rekisteröity yhdistys, joten kuoro perii pienen vuosittaisen jäsenmaksun yhdistyslain vaatiman byrokratian kuluihin, ja koska toimimme kansalaisopiston opintopiirinä, jokainen kuorolainen maksaa itse opintomaksun. Jos harrastus jatkuu, tulee eteen kuoroasun hankinta, missä kuoro avustaa erikseen sovittavalla summalla. Vaikka kuoron nimi on Työväen Mieskuoro, sitä ei pidä eikä saa pelästyä, koska lauluvalikoimaamme kuuluu lauluja laidasta laitaan. Kuoro on tarkoitettu kaikille, eikä mitään jäsenkirjoja vaadita. Laulajien ei myöskään tarvitse asua Harjavallan alueella, toimintaan voi osallistua muualtakin. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kaikkiin kuorolaisiin (ks. Infolaatikko ylhäällä). Harjoitusillat ovat tiistaisin klo 17.30 alkaen osoitteessa Myllykatu 10. Harjoituksiimme voi tulla koska tahansa tutustumaan.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Emil Cedercreutzin museon keväässä kolmen näyttelyn kokonaisuus Tiistaina 12.2.2019 Emil Cedercreutzin museossa yleisölle avautuu kevätkauden näyttelykokonaisuus Kolme tarinaa, joka koostuu euralaisten kuvataiteilijoiden Pirjo Hamm-Hakamäki, Annette Juusela ja Kaisa Sovero näyttelyistä. Pirjo Hamm-Hakamäen näyttely Elämisen jano, Annette Juuselan näyttely Rauha tälle huoneelle ja Kaisa Soveron näyttely Ihmeellinen matkani ovat avoinna yleisölle 7.4.2019 saakka.

Näyttely on kertomus kivusta, kuolemasta, voimasta, vallasta ja lopulta kaiken hajoamisesta. Se kuljettaa katsojaansa läpi pimeän keskiajan kohti nykyisyyden valoa ja toisaalta siihen rajallisuuden kipuun, jota meistä kukaan ei voi täysin hallita. Eletty elämä on antanut Juuselan taiteelle muodon: taiteen ilmaisuvoima kumpuaa suuresta heikkoudesta, hetkistä, jolloin kuolema on ollut vahvasti hänen elämässään läsnä.

Pirjo Hamm-Hakamäki – Elämisen jano

Kuvataiteilija Pirjo Hamm-Hakamäen vahvojen ja värikylläisten pastelli- ja öljymaalausten, tussipiirustuksien ja installaatioiden juuret ovat oman kokemisen kautta Italian renessanssissa, Katalonian kulttuurissa, idän mystiikassa, antiikin taruissa ja romanikulttuurin rikkaudessa. Elämisen jano -näyttely tuo näiden teemojen lisäksi esille naisena olemisen riemun ja tuskan, jossa elämisen intohimo on taiteilijan työskentelyn perusta. Teokset ovat vahvasti tunteellisia taiteilijalle, jolle tunteet ovat elämän ydin. Luomistyössä HammHakamäelle myös tuoksu on yksi ilmaisukeino ja se esiintyy helmikuussa avautuvassa näyttelyssä. Annette Juusela – Rauha tälle huoneelle Annette Juuselan näyttely Rauha tälle huoneelle perustuu kirjailija Kaari Utrion tutkimuksiin ja kirjoitettuun historiaan, sekä samalla toisaalta myös fiktiiviseen henkilökuvamaailmaan, jossa ihminen on keskiössä. Juuselan näyttelyyn tulevien teosten henkilöhahmot kantavat mukanaan menneisyyttä, nykyisyyttä ja aavistuksen ikuisuutta.

Kaisa Sovero – Ihmeellinen matkani Kaisa Soveron vahvoissa ja värikylläisissä maalauksissa esiintyy monenlaisten aiheiden kirjo. Taiteilija kuvaa useissa töissään ruokakulttuuriin ja luontoon liittyviä teemoja. Töissä esiintyvät muun muassa kotipihan eläimet ja runsas, ornamentaalisesti kuvattu kasvillisuus, joiden taustana toimii puutarha ja luonto. Tähän näyttelyyn valituissa teoksissa esille tulee kreikkalainen kulttuuri, joka kumpuaa Kaisa Soveron omakohtaisista kokemuksista ja hänen elämästään Kreikassa. Ihmeellinen matkani -näyttelyn teokset ovat akryylimaalauksia, mutta niiden lisäksi mukana on kaksi aplikaatiota. Taiteilijan maailmaa kävijälle avaavat myös hänen omat runonsa, jotka hän on kuvittanut.

Monipuolinen kolmen näyttelyn kokonaisuus on avoinna Emil Cedercreutzin museossa 12.2.-7.4.2019. Tervetuloa tutustumaan näyttelyihin!

Kaisa Sovero: Ulpukat, 2012

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Pirjo Hamm-Hakamäki: Sairaalloisen naisen flamenco, 2010

Annette Juusela: Syvyydestä minä sinua huudan, 2011



Taiteilijakoti Harjula



Maahengen temppeli

Yhteystiedot: Museotie 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5345 Cedercreutzin.museo@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/museo Facebook: Emil Cedercreutzin museo Twitter: @ECMuseo Instagram: @emilcedercreutzinmuseo



Työn jälkeen –veistosnäyttely

Aukioloajat:



Emil Cedercreutzin siluettitaidetta ja taidekokoelma



Veistospuisto

Talvikausi 1.9. – 31.5: ti, ke, su 12.00 – 16.00 to 12.00 – 18.00 ma, pe, la suljettu

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO Museo perustuu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön. Perusnäyttelyt:

Vaihtuvat näyttelyt kevätkaudella 12.2.–7.4.2019: 

Pirjo Hamm-Hakamäki – Elämisen jano



Kaisa Sovero – Ihmeellinen matkani



Annette Juusela – Rauha tälle huoneelle

Kesäkausi 1.6. – 31.8. ti – pe, su 11.00 – 18.00 la 11.00 – 16.00 ma suljettu Poikkeukset aukioloajoissa: www.harjavalta.fi/museo

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Juuret Harjavallassa: Maarit, Irene & Erika Naakka

Kuvassa Erika Naakka ja Maarit Naakka sekä Irene Naakka-Hietanen tyttärensä kanssa.

Kerro itsestäsi, kuka olet?

Mitä teet työksesi, mistä sinut tunnetaan?

Erika: Olen Erika Naakka, entinen harjavaltalainen, nykyinen espoolainen solubiologi ja kauneusbloggaaja. Synnyin Harjavallassa ja elin siellä 20-vuotiaaksi asti, kunnes lähdin opiskelemaan biologiaa Turkuun.

Erika: Työskentelen suusyöpää tutkivassa ryhmässä Helsingin yliopistossa ja toisena työnä kirjoitan blogiani. Olen myös kirjoittanut moniin lehtiin kauneusaiheisia juttuja, mutta niille ei enää näiden kahden työn lisäksi ole ollut aikaa. Toisena työnä kirjoitan Nude-nimistä kauneusblogiani.

Maarit: Olen Maarit Naakka, harjavaltalainen, Irenen ja Erikan äiti, Ideakoru-yrittäjä jo vuodesta 2004, luontokartoittaja ja opettaja. Olen kotoisin Teijolta Salon seudulta, jossa synnyin ja elin nuoruuteni. Kymmenen vuoden pääkaupunkivierailun jälkeen olin valmis muuttamaan takaisin maaseudulle ja minusta tuli Naakan tilan emäntä. Irene: Olen Irene Naakka-Hietanen ja asun mieheni, kolmevuotiaan tyttäreni ja koiramme kanssa Vantaalla. Työskentelen vapaana toimittajana, bloggaajana ja kirjailijana. Synnyin Harjavallassa ja asuin Vinnarissa sijaitsevalla kotitilallamme 20-vuotiaaksi. Vuonna 2005 muutin Helsinkiin opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopistoon.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Maarit: Olen eläkeiässä, mutten ole osannut vielä jäädä eläkkeelle. Minulla on mieheni kanssa pieni hopeakorupaja, josta korut lähtevät ympäri Suomea ja joskus myös muihin maihin. Majoitamme myös tilan yhdessä rakennuksista matkailijoita. Irene: Siirryin huhtikuussa Iltalehden palkkalistoilta vapaaksi toimittajaksi ja pyöritän nyt omaa osakeyhtiötä. Kirjoitan lehtijuttujen lisäksi perheaiheista Mutsie-blogia ja ensimmäinen kirjani Hullu kuin äidiksi tullut julkaistiin vuoden 2018 alussa.

Mikä oli alkusysäys urallesi?

Millainen oli nuoruutesi Harjavalta?

Erika: Kiinnostus biologiaan ja lääketieteeseen syttyi minussa jo pienenä ja halusin aina olla isona lääkäri. Tie vei kuitenkin biologian opintojen pariin ja erityisesti solubiologiaan. Toinen urani taas syntyi, kun halusin jonkin järkevän tavan rahoittaa opintojani ja siskoni, joka jo silloin vuonna 2011 bloggasi, ehdotti, että perustaisin kauneusaiheisen blogin. Onneksi sain siitä jo nopeasti tienestejä opiskelijaelämääni tukemaan.

Erika: Turvallinen ja täynnä sosiaalista elämää. Teineinä vietimme ystävieni kanssa paljon aikaa keskustassa, yleensä Hautalan kioskilla tai entisellä nuorisotalolla Pirkkalassa, jonka tuttavaperheemme osti itselleen käyttöön. Kaikki ystävät asuivat pyöräilymatkan päässä ja ovikelloa saattoi tulla koska tahansa joku kavereista pimputtamaan ja pyytämään ulos. Lisäksi vanhempani tunsivat kaikki kaverini ja heidän vanhempansa, joten heidän ei tarvinnut huolehtia missä olin ja kenen kanssa. Tällaista turvallisuutta ei tunnu olevan ihan joka puolella Suomea. Ainakaan isoimmissa kaupungeissa.

Maarit: Jätin aikoinani työt henkilöstön kouluttamisessa ja tiedottamisessa Helsingissä ja siirryin kokopäiväiseksi maatilan yrittäjäksi. Tähän alkusysäyksenä oli lasteni isän kohtaaminen. Luontokartoittajan työn alkusysäys oli valtava kiinnostus luontoon. Irene: Alkusysäys tuli jo lapsuudessa, kun innostuin lukemisesta ja kirjoittamisesta. Aloin kirjoittaa jännitysnovelleja jo pienenä tyttönä. Yläasteen äidinkielen ja viestinnän opettajani oli todella innostava ja opinnot syvensivät kiinnostustani kirjoittamista ja viestintää kohtaan. Ymmärsin jo lukiossa, että ainoa mahdollinen ammatti minulle on toimittaja ja aloin jo tuolloin edetä määrätietoisesti kohti suunnitelmaani. Heti kirjoitusten jälkeen hakeuduin työmarkkinatuella Sydän-Satakunta-lehteen harjoitteluun ja aloin päntätä yliopiston pääsykokeisiin. Someammattilaisen ura sai sekin pienen alkusysäyksen jo lapsuudessa, kun isä tartutti minuun intohimon valokuvausta kohtaan. Mitkä ovat urasi huippuhetket ja oletko kohdannut vastoinkäymisiä matkan varrella? Erika: Blogiurani huippuhetki oli se, kun blogini valittiin Suomen parhaaksi kauneusblogiksi vuonna 2016 The Blog Awards Finland -gaalassa. Lisäksi se, että pääsin Allerin lehtitalon alle bloggaamaan puoli vuotta blogini perustamisen jälkeen, oli myös iso juttu. Ja vielä melko lyhyen biologin urani ensimmäinen huippuhetki on juuri nyt käsillä, kun ensimmäinen tiedeartikkelini julkaistaan alkuvuodesta. Mitään sen suurempia vastoinkäymisiä en ole blogiuralla joutunut kohtaamaan, mutta olen ollut hyvin onnekas. Tieteen tekeminen ja tutkimus taas ovat täynnä vastoinkäymisiä, joita sitten yritetään ryhmän kanssa yhdessä ratkoa. Maarit: Elämäni huippuhetket liittyvät varmaan hyvin pieniin ja tavallisiinkin asioihin. Ehkä minulla ei ole ollut kovin ihmeellistä uraa, pikemminkin kiemurteleva polku, jossa on ollut niitä laaksoja ja kukkuloita. Omat lapset ja lapsenlapsi ovat siellä polun huippukohdissa. On ollut myös hienoa saada opiskella ja oppia ja oivaltaa uusia asioita. Laaksojen syvimmillä pohjilla olen myös käynyt montakin kertaa. Kun on sairastunut vakavasti ja hyvän terveydenhuoltomme ja hoitojen ansiosta parantunut, pienetkin nousut polulla ovat hienoja ja niille osaa antaa arvoa. Irene: Huippuhetkeni taitaa olla esikoiskirjani julkaisu. Toinen tärkeä hetki oli yrittäjäksi ryhtyminen, se on ollut yksi parhaita päätöksiäni urallani ja koko elämässä. En ole kokenut kummempia vastoinkäymisiä urallani, mutta olen välillä uupunut työtaakan alle. Sittemmin olen osannut rauhoittaa työntekoani.

Maarit: Olin jo melkein kolmekymppinen käydessäni ensimmäistä kertaa Harjavallassa. Irene: Nuoruuteni Harjavalta oli turvallinen, mutta kuitenkin aktiivinen. Minäkin vietin nuoruudessa paljon aikaa “kylillä” ystävien kanssa, mutta vanhemmat saivat luottaa siihen, että kaikki oli hyvin. Meillä oli mahtava kaveriporukka ja olen harjavaltalaisten ystävieni kanssa tiiviisti yhteydessä edelleen. Miten Harjavalta on muuttunut vuosien varrella? Erika: Lapsena kävin isäni kanssa joka perjantai Hiittenharjun uimahallissa ja ensimmäinen asia, joka tuleekin mieleeni on Harjavallan liikunta- ja uimahalli, joka on varmasti parantanut harrastusmahdollisuuksia. Nuoruusvuosieni Toppari, Sokkari ja Suppari ovat kaikki jo sulkeneet ovensa, mutta onneksi tilalle on saatu isot ruokakaupat suuremmilla valikoimilla. Maarit: Paljon kivijalkakauppoja on hävinnyt ja liikekeskuksessakin on vähemmän kauppoja kuin ennen. Nauroimme jouluna tyttärieni kanssa, kun mietimme näitä paikkoja ja niiden lempinimiä: Toppari, Liippari, Sokkari, Suppari, Nuokkari ja mitä vielä. Tyttäret kävivät Vinnarin koulua ja kaikki vanhemmat tunsivat toinen toisensa. Oli helppo sopia kotiintuloajoista ja kaverit olivat tervetulleita toistensa koteihin. Yhdistyksiä oli paljon ja talkoita pidettiin. Nyt tuntuu, että talkoisiin on vaikea saada porukkaa. Olen kuulunut Harjavallan maa- ja kotitalousnaisiin muistini mukaan kolmekymmentä vuotta. Meillä on edelleen vireää toimintaa, vaikka talkoita onkin vähemmän kuin ennen. Irene: Kivijalkakauppojen häviäminen ja esimerkiksi liikekeskuksen hiljaisuus harmittavat. Onneksi kaupunki on edelleen aktiivinen. Yritän käydä mahdollisimman usein Harjavallassa vieraillessani esimerkiksi Kino-Huovissa, minusta on mahtavaa että pikkukaupungissa on oma elokuvateatteri. Sen menettäminen olisi kamalaa! Mitä eväitä Harjavalta on antanut sinulle? Erika: No tietysti olen saanut sieltä hyvän pohjakoulutuksen nykyiselle uralleni syöpätutkimuksessa. Rakastan luontoa, sillä Harjavallassa metsät ja joki olivat aina lähellä. Siksi osaan arvostaa pienintäkin metsäplänttiä ja vesistöä, mikä täällä pääkaupunkiseudulla sattuu eteen osumaan. Lisäksi pidän siitä identiteetistäni, jonka olen pienestä kaupungista saanut. Kaikki harjavaltalaiset pitävät yhtä ja ovat aina ylpeitä kotiseudustaan.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Maarit: Olen viihtynyt alusta asti Harjavallassa. Menin heti kansalaisopistoon, vaikken tuntenut ketään ja pikkuhiljaa ystäviä alkoi löytyä. Aluksi ikävöin kotimaisemia ja merta. Täällä ei ole niin paljon laaksoja saati kukkuloita, mutta siihen ei enää kiinnitä huomiota ja onhan täällä joki. Harjavallassa harrastusmahdollisuudet ovat hyvät ja luonto alkaa kotiovelta. Lasteni turvallinen kasvuympäristö on myös ollut tärkeä. Irene: Harjavalta on tarjonnut tasapainoisen paikan kasvaa aikuiseksi. Uskon, että myös nöyryys ja ahkeruus ovat satakuntalaista perua. Arvostan myös peruskoulua ja lukiokoulutusta, jotka sain Harjavallassa sekä tietysti ensimmäisiä työpaikkojani harjavaltalaisilla maatiloilla, tehtaalla, Sydän-Satakunnassa ja sijaisopettajana kouluissa. Mitä Harjavalta merkitsee sinulle nykyään? Erika: Kotitilamme on minulle edelleen hyvin tärkeä paikka. On aina mukavaa tulla viettämään viikonloppua tai lomaa Harjavaltaan, missä kaikki on lähellä ja luontoon pääsee melkein heti kotiovelta. Lisäksi käymme aina porukalla uimassa Harjavallan upeassa uimahallissa ja kesäisin vietämme aikaa myös joen tuntumassa rantasaunallamme. Maarit: Harjavalta on kotipaikkakuntani ja olen ylpeä siitä. Täällä ovat ystävät, vaikkei sukulaisia olekaan. Toinen siskoistani asuu Espoossa ja toinen Salossa. Sinne pääsee aina heitä tapaamaan, kun siltä tuntuu. Irene: Harjavalta on rakas ja äärimmäisen tärkeä paikka edelleen. Olenkin sanonut, että vaikka kotitilamme omistaisi joskus joku toinen, hankkisin uuden kakkoskodin Harjavallasta. En voisi kuvitellakaan, ettei minulla olisi Harjavallassa paikkaa minne tulla. Harjavalta on tärkeä paikka myös Helsingistä kotoisin olevalle miehelleni ja lapsellemme. Osa rakkaista lapsuudenystävistäni asuu edelleen Harjavallassa tai lähiseudulla. Mainitse jokin asia mikä muistuttaa sinua Harjavallasta. Erika: No tietenkin Karmarock, johon olen osallistunut paria vuotta lukuun ottamatta joka kesä vuodesta 2004 lähtien. Sinne on aina päästävä! Muutoin kotiseudusta muistuttavat usein ihmiset, jotka ovat myös Satakunnasta kotoisin. Silloin riittää aina juttua, vaikken henkilöä ennestään tuntisikaan! Maarit: Muistan aina, kun Irene oli ihan pieni ja lähdimme Turun saaristoon veneellä. Rantauduimme ison kallion kupeeseen ja kun Irene näki kallion, hän sanoi heti: “kuonakasa”. Nyt kuonakasat on maisemoitu, eivätkä ne pistä niin selvästi silmiin muuten matalassa profiilissa. Tehtaat joka tapauksessa muistuttavat aina olemassa olostaan, niin hyvässä kuin pahassa. Ne vain kuuluvat Harjavaltaan. Irene: Minunkin on pakko sanoa Karmarock, se kuuluu niin olennaisena osana jokaiseen kesään. Olen käynyt kyseisillä festareilla seiskaluokkalaisesta joka kesä, paitsi silloin kun olin vastasyntyneen kanssa synnytyssairaalassa. Miten vietät vapaa-aikaasi? Erika: Vapaa-aikani kuluu melko pitkälti rescue-koiramme Papin kanssa ulkoillessa, ystäviä nähdessä ja lisäksi olen

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

aloittanut muutaman uuden käsityöharrastuksen, joista kiinnostuminen taitaa olla äidin peruja. Maarit: Luen ja kuljen luonnossa ja kesäisin teen kierroksia Nakkilan golfkentälläkin. Puutarhanhoidon aloitan joka kevät suurella innolla. Käyn myös hoitamassa lapsenlastani aina, kun apua tarvitaan. Irene: Vietän aikaa perheen kanssa, luen paljon kirjoja ja kierrän kirpputoreilla. Aika paljon aikaa kuluu myös somessa, mikä tosin liittyy vahvasti töihini. Mistä inspiroidut? Erika: Bloggaajan työssä suurin inspiraatio syntyy sosiaalisessa mediassa suunnistaessa. Instagram, Pinterest ja Snapchat antavat usein kirjoittamisen aihetta. Toisaalta ideoiden keräämiseen tarvitaan aina vähän luppoaikaa. Liian stressaavassa ja kiireisessä elämäntilanteessa on välillä hyvin haastavaa lähteä ideoimaan viikon aiheita. Maarit: Luonto on ollut minulle aina voimavara. Kouluttauduin myös luontokartoittajaksi ja tein niitä töitä jonkin aikaa, kunnes fysiikkani ei oikein enää kestänyt. Koulutus oli erittäin vaativa, mutta se avasi todella silmäni. Seuraan nykyisin hyvin huolestuneena keskustelua luonnon tilasta. Oikeastaan luonto on ainoa paikka, missä rauhoitun ja saan parhaat ideani. Irene: Inspiroidun eniten lukiessani hyviä kirjoja ja artikkeleita. Mikä on tärkein arvosi? Erika: Rakkaus ja elämä itse. Onnellisuus, ympäristön kunnioitus ja omien arvojen mukaisesti eläminen. Maarit: Elämä on sinällään niin suuri lahja, että sen kunnioittaminen on itsessään arvo. Luonnon kunnioittamisen ja sen säilymisen tuleville sukupolville koen erityiseksi tehtäväksi, jota arkielämässä koko ajan tulisi miettiä. Olen myös pyrkinyt kasvattamaan lapsiani kunnioittamaan samoja arvoja. Joka päivä on hyvä käydä läpi, tuliko elettyä arvojensa mukaisesti. Irene: Perhe on minulle arvokkain asia elämässä. Mitä hyvää sanoisit Harjavallasta ulkopaikkakuntalaiselle? Erika: Pienessä kaupungissa on ihana yhteisöllisyys ja Harjavallassa kaikki tuntevat toisensa aina jotain kautta. Sellainen tuo turvaa ja olo tuntuu harvoin yksinäiseltä. Maarit: Harjavalta on sopivan kokoinen kaupunki, jossa luonto on kuitenkin aivan lähellä. Opetin lapsenlapseni sanomaan melkein ensimmäiseksi “Kokemäenjoki” ja nyt kolmevuotiaana hän ilmoittaa aina, minkä joen yli juuri ollaan menossa sillalla. Se tuntuu mukavalta. Irene: Kehun aina Harjavallan aktiivisuutta. Kaupungissa on hienoja yrittäjiä, jotka pitävät pienen kaupungin liikkeessä. Monia pieniä paikkoja moititaan “kuolleiksi”, mutta samaa ei voi sanoa Harjavallasta.

Kansalaisopiston kevätlukukausi Harjavallassa Kansalaisopiston lukukausi on käynnistynyt; syksyllä alkaneet ryhmät jatkavat toimintaansa ja uusia alkaa lähes viikoittain. Useat keväällä aloittavat kurssit ovat vakiosuosikkeja, kuten Akvarellimaalaus, Posliininmaalaus ja Puun koristemaalaus. Kädentaitojen ystäville maaliskuussa tarjotaan uutuuksia viikonloppukursseina, joille on helppo tulla hieman kauempaakin. Kehruu-kurssilla 9.–10.2. tartutaan rukkiin ja kehrätään lankaa lampaanvillasta tai vaikka oman koiran karvoista. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna on ohjelmassa kaksikin uutuutta: Ommellaan lastenvaatteita ja Muotoilubetoni. Sunnuntaina 24.3. on yhden päivän Koristeita ja koruja luonnonmateriaaleista, jolla hyödynnetään mm. sulkia, oksia, siemeniä ja käpyjä. Uutta ovat myös yksipäiväinen Lasten musapaja 7–10 -vuotiaille la 2.3. ja tietotekniikassa Internet markkinoinnin välineenä to 14.3.–21.3. Jos mieli tekee harrastaa ryhmäliikuntaa, mutta haasteena on vamma tai sairaus, niin ratkaisu voi löytyä istuen suoritettavasta lavisjumpasta. Jumppapaikka on uusi, sillä Virelavis pidetään ti 26.2.–9.4. Myllykatu Kympissä entisen kirjaston tiloissa. Kulttuuritorstait jatkuvat museolla: 

to 21.2. Mitä jooga on?



to 21.3. Juseliuksen mausoleumi



to 4.4. Paronin puutarhassa

Pe 15.3. kerätään matkustajia linja-auton kyytiin Eurasta, Harjavallasta ja Huittisista ja pyyhälletään taidematkalle Helsinkiin tutustumaan Kiasmaan ja uuteen Amos Rex-museoon. Opistoteatteri esittää 9.3.– 11.3. näytelmäänsä Konnankoukkuja villissä lännessä. Lukuvuosi päättyy perinteiseen kevätkonserttiin ke 10.4. Tarkempia tietoja kursseista löytyy koteihin jaetusta esitteestä tai internetissä www.huittinen.fi/ kansalaisopisto. Vaikka et muutoin käyttäisikään sosiaalista mediaa, pääset kirjautumatta katsomaan ilmoitteluamme osoitteissa www.facebook.com/sataopisto ja www.instagram.com/sataopisto.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavallan tapahtumakalenteri Ti 29.1. klo 19 Minni Ruuhijoen runokirjan Melankolinen lurjus julkaiseminen kirjastossa. Kahvi- ja teetarjoilu alkaen klo 18.30. To 31.1. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teemana: Pelien esittelyä – yksin, kaksin, ryhmässä. Vetäjinä Marja Hannukainen ja Helena Viljanen. Kahvitarjoilu. Su 3.2. klo 18 Bach-konsertti kirkossa. Porin BACH-kuoro ja soitinryhmä esiintyvät, johtajanaan Sakari Salminen. Ohjelma 10 €. Pe 8.2. klo 10–17 Lainan päivä kirjastossa. Päivän ohjelma sivulla 16.

Ti 12.2. klo 18 Tämän virren haluaisin kuulla –ilta seurakuntatalon pienessä salissa. Tervetuloa laulamaan ja kuuntelemaan. Ke 13.2. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävänä kirjana Satu Rämön Islantilainen voittaa aina. Lukupiiriä vetää kirjastonhoitaja Helena Viljanen. To 14.2. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Tunteet. Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu. To 14.2. klo 10 Yhdessä ystävänpäivään Meidän Olkkarissa. Tilaisuuden ohjelma sivulla 17. Su 17.2. klo 14–16 Performanssi ja runoutta näyttelyssä Emil Cedercreutzin museossa. Tapahtumassa runoja lausuvat kuvataiteilijat Pirjo Hamm-Hakamäki ja Kaisa Sovero. Performanssissa esiintyy Pirjo Hamm-Hakamäki. Tapahtuma on museon kevätkauden näyttelykokonaisuuden ”Kolme tarinaa” oheistapahtuma. Vapaa pääsy. To 21.2. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Mitä jooga on?” Emil Cedercreutzin museossa. Luennolla syvennytään siihen, mitä jooga on ja millaisesta filosofiasta se on saanut alkunsa. Luennon pitää joogaohjaaja Johanna Nieminen. Vapaa pääsy. La 23.2. klo 14–16 Hiihtolomaviikon lastentapahtuma Emil Cedercreutzin museossa. Tapahtumassa muun muassa valokuvasuunnistusta ja työpaja. Vapaa pääsy. Ti 26.2. klo 19 Pohjois-Norjan rannikkoreitit –luento kirjastossa. Tietokirjailija Harri Ahonen kertoilee Pohjois-Norjan rannikon, vuonojen ja saariston kauneimmista päiväretkikohteista kauniin kuvamateriaalin kera. To 28.2. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Aistit. Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu. Su 3.3. klo 14–16 Runosunnuntai Emil Cedercreutzin museossa. Runoja tapahtumassa lausuu Ismo Viljanen. Runojen lomassa kuullaan tunnelmallista musiikkia. Tapahtuma on kevätkauden näyttelykokonaisuuden ”Kolme tarinaa” oheistapahtuma. Vapaa pääsy. Su 3.3. klo 15 Konsertti yhteisvastuulle kirkossa. Leena Kivi, Jenni Tuomi ja Pasi Nieminen. Vapaa pääsy – kolehti yhteisvastuulle. La 9.3. klo 15 Konnankoukkuja villissä lännessä – Sataopiston Opistoteatterin esitys Harjavalta-salissa. Näytelmä sopii kaikenikäisille. Liput 4 €. Su 10.3. klo 15 ja 18 Konnankoukkuja villissä lännessä – Sataopiston Opistoteatterin esitys Harjavaltasalissa. Näytelmä sopii kaikenikäisille. Liput 4 €.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Ma 11.3. klo 18 Konnankoukkuja villissä lännessä – Sataopiston Opistoteatterin esitys Harjavaltasalissa. Näytelmä sopii kaikenikäisille. Liput 4 €. Ti 12.3. klo 18 Tämän virren haluaisin kuulla –ilta seurakuntatalon pienessä salissa. Tervetuloa laulamaan ja kuuntelemaan. Ke 13.3. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävänä kirjana Peter Wohllebenin Puiden salattu elämä. Lukupiiriä vetää kirjastonhoitaja Helena Viljanen. To 14.3. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Musiikki. Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu. To 21.3. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Juséliuksen mausoleumi” Emil Cedercreutzin museossa. Porissa sijaitsevan Juséliuksen mausoleumin mielenkiintoisesta historiasta yleisölle kertoo FM Salla Wahlman. Vapaa pääsy. Su 24.3. klo 14 Satakunnan Kansanmusiikkiyhdistyksen kevätkonsertti Emil Cedercreutzin museossa. Lippu 10 €, sis. kahvitarjoilun. To 28.3. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Ympäristövaikutukset. Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu. To 4.4. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Paronin puutarhassa – tietopaketti kevätkauden puutarhatöihin” Emil Cedercreutzin museossa. Luento tarjoaa tietoa kevätkauden puutarhatöistä ja tutustuttaa myös Emil Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan puutarhaan. Luennon pitää museon asiakaspalveluvastaava, HuK Anna Tuomi. Vapaa pääsy. Ke 10.4. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävänä kirjana Antti Heikkisen Mummo. Lukupiiriä vetää kirjastonhoitaja Helena Viljanen. Ke 10.4. klo 18 Kevätkonsertti Harjavalta-salissa. Esiintymässä Sataopiston musiikkiryhmiä. Maksuton. To 11.4. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Aika lähteä – mitä mietit tulevasta? Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu. To 11.4. klo 18 Yhteislaulukonsertti ”Koivu ja sydän” Meidän Olkkarissa. Lauletaan yhdessä vanhan ajan iskelmiä. Säestämässä musiikkiopiston oppilaita. To 11.4. klo 18 Tämän virren haluaisin kuulla –ilta seurakuntatalon pienessä salissa. Tervetuloa laulamaan ja kuuntelemaan.

To 25.4. klo 9.30 Mielenvirkistyskerho kirjastossa. Teema: Mitä kuljetan matkassani? Vetäjinä Marja Hannukainen ja kirjaston edustaja. Kahvitarjoilu.

Tapahtumia järjestävät Harjavallan kaupunki, Harjavallan seurakunta, Sataopisto ja muut toimijat. Lämpimästi tervetuloa!

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavallan Latu ja Polku ry Yhdistyksemme päätavoite on saada yhä useampi henkilö luonnossa tapahtuvan terveys- kunto- ja virkistysliikunnan sekä retkeilyn pariin. Edistämme ulkoilukulttuuria, ulkoilun hyviä tapoja ja jäsentemme sisäliikuntamahdollisuuksia. Järjestämme ympäri vuotta erilaisia tapahtumia, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan, ei ainoastaan jäsenet, vaan kaikki yhdessä olemme enemmän. Järjestämme myös maksullisia vaellus- ja hiihtoretkiä, niissä jäsenemme saa alennuksen. Talvitapahtumat kuten laturetket ja lumikenkäily ovat paljon luonnon armoilla, tämän talven lumitilanne näyttää hyvältä. Avantouintia voi myös harrastaa latusaunalla aina sunnuntaisin klo 16–20. Laturetki Järilän majalle on tarkoitus hiihtää 10.2.2019, toivottavasti näemme ladulla! Kesän tapahtumia ovat Haastepyöräily, Harjavalta–Kiukainenkunto-ottelu ja polkuretki Järilän majalle. Yhteistyökumppaneitamme ovat Harjavallan vapaa-aikatoimi, Euran liikuntapalvelu, Harjavallan Apteekki, Harjavallan Sydänyhdistys, Harjavallan Jymy, Emil Cedercreutzin museo, Teljän Latu ry, Kokemäen KK-V, Ravintola Hakuninmäki sekä talkoolaiset, joita ilman emme olisi mitään. Teksti: Seija Hakala

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

HARJAVALLAN LATU JA POLKU RY  Perustettu 21.11.1984  Jäsenmäärä 450  Suomen Latu ry:n alainen jäsenyhdistys,

joita on 220 ympäri Suomea  Pj. Seija Hakala (puh. 040 546 0275)  Sihteeri Minna Kalliomäki (puh. 050 384

3696)

HARJAVALLAN LIIKUNTA– JA UIMAHALLI Yhdyskatu 2, 29200 Harjavalta Kahvila/lipunmyynti: 044 432 5443 Vapaa-aikasihteeri: 044 432 5353 www.harjavalta.fi/liikuntajauimahalli Facebook: Harjavallan liikunta– ja uimahalli Instagram: @harjavallanliikuntajauimahalli

Aukioloajat: Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

klo klo klo klo klo klo klo

14–20 6–20 8–20 6–20 8–20 10–16 10–16

Lipunmyynti sulkeutuu tuntia ennen uimahallin sulkemista. Kahvila sulkeutuu 30 min ennen uimahallin sulkemista.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Juuret Harjavallassa: Kia-Emilia & Vesa Hakala Kerro itsestäsi, kuka olet? Kia-Emilia: Olen Kia-Emilia Hakala, Harjavallassa syntynyt 20-vuotias maajoukkueessa laskeva alppihiihtäjä.

kakangasteollisuuskaupungista vihreäksi, vehreäksi Harjavallaksi, jossa virtaa puhdas järvimäinen joki. Mitä Harjavalta merkitsee sinulle nykyään?

Vesa: Olen juuri 50 vuotta täyttänyt entinen huippuurheilija, nykyinen Harjavallan kaupungin virkamies ja paljasjalkainen harjavaltalainen.

Kia-Emilia: Harjavalta on minulle paikka rentoutua ja rauhoittua sekä paikka jossa pystyn keskittymään treenaamiseen.

Olet tunnettu harjavaltalainen, mistä sinut tunnetaan?

Vesa: Kaikkea: koti, perhe, ystävät, työ, vapaa-aika.

Kia-Emilia: Harjavallan Jymyn urheilijana.

Mitä eväitä Harjavalta on antanut sinulle?

Vesa: Lapsena minut tunnettiin ”pikku-Säilänä”, nuoruudessa mäkihyppääjänä, aikuisena vapaa-aikasihteerinä, valtuutettuna ja Kia-Emilian valmentajaisänä.

Kia-Emilia: Harjavalta on opettanut minulle, että vähälläkin pärjää kun kaikki tarvittava on käytettävissä.

Mitä teet työksesi?

Vesa: Harjavalta antoi minulle hyvän työkalupakin elämään, jota kävin maailmalla täydentämässä.

Kia-Emilia: Tällä hetkellä urheilen täyspäiväisesti.

Mainitse jokin asia mikä muistuttaa sinua Harjavallasta.

Vesa: Työskentelen aikasihteerinä.

Harjavallan

kaupungin

vapaa-

Mikä oli alkusysäys urallesi? Kia-Emilia: Vauhti vei minut mukanaan. Vesa: Mäkihyppyyn ajauduin sattumalta perheeni viikonlopun hiihtoretkellä. Nykyiseen ammattiin valmistuin jouhevasti urheilun, urheilulukion, armeijan urheilukoulun ja 6 vuoden A-maajoukkueuran jälkeen. Mitkä ovat urasi huippuhetket ja oletko kohdannut vastoinkäymisiä matkan varrella? Kia-Emilia: Huippuhetkiä ovat olleet monet Suomen mestaruudet ja arvokisaedustukset. Vastoinkäymisiltä ei ole matkani varrella vältytty, mutta ne ovat vain puskeneet minua eteenpäin. Vesa: Urheilu-uran huippuhetket olivat 1990 Suomen mestaruus kotikisoissa Harjavallassa, MM-hopeaa Val Di Fiemmen MM-kilpailuissa 1991, mäkiviikon kokonaiskilpailun 5. sija 1993 ja Sapporon maailmancupin 3. sija suurmäessä 1989. Ammattini huippuhetket olivat tietenkin valinta nykyiseen virkaani ja uuden liikunta- ja uimahallin avajaiset syksyllä 2013. Vastoinkäymisiä urheilu-uralla oli muutama ylimääräinen sairaalakäynti mutta muuten elämä on mennyt melko normaalia polkua ylä- ja alamäkineen. Millainen oli nuoruutesi Harjavalta? Kia-Emilia: Nuoruudessani Harjavalta tarjosi minulle mahdollisuuden harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Harjavaltalaisista nuorista muodostui minulle tiivis kaveripiiri ja he ovat yhä osana elämääni. Vesa: Melko villi ja vapaa, mutta onneksi oli huippuurheilu, mikä piti homman jokseenkin lapasessa. Miten Harjavalta on muuttunut vuosien varrella? Kia-Emilia: Hyvällä tavalla Harjavalta on muuttunut minun silmissäni, urheilu ja liikuntamahdollisuudet parantuneet entisestään. Vesa: Harjavalta on muuttunut totaalisesti, kuivasta hiek-

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Kia-Emilia: Ensimmäisenä minulle tulee mieleen Karmarock. Vesa: Hiittenharju, Vesihiihtoranta, Maj Karma ja KarmaRock. Miten vietät vapaa-aikaasi? Kia-Emilia: Toisinaan tykkään vaan olla, mutta yleensä vapaa-aikani kuluu esimerkiksi koiran kanssa touhutessa. Vesa: Vapaa-aikaani kuuluu mökkeily, laskettelu, matkustelu, koiran ulkoilutus, valmennus, järjestötoiminta ja luottamustoimet. Mistä inspiroidut? Kia-Emilia: Muun muassa musiikki, luonto ja positiiviset ihmiset inspiroivat minua. Vesa: Innovatiivisista ja positiivista asioista ja ihmisistä. Mikä on tärkein arvosi? Kia-Emilia: Rehellisyys ehdottomasti. Vesa: Rehellisyys. Mitä hyvää sanoisit Harjavallasta? Kia-Emilia: Harjavalta on minulle oma turvapaikka. Vesa: Snadisti enemmän.

Kia-Emilian ja Vesan yhteiskuva: Alma Media

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Lasten ja nuorten tapahtumia kirjastossa

Hiihtolomalla Askartelua kouluikäisille kirjastossa ti 19.2. klo 13–14 Maksuton Elokuvaesitys Onneli, Anneli ja nukutuskello (S) ke 20.2. klo 12 Kino-Huovissa Maksuttoman lipun voi noutaa kirjastosta 11.2. alkaen

Kirjaston satutunnit kevätkaudella 2019 perjantaisin klo 10 – 10.30 kirjaston lastenosastolla Kevätkauden satutuntien aiheet: pe 22.2. Hiihtoloman satutunti pe 8.3. Eläimet pe 22.3. Hälytys! pe 5.4. Avaruuden ihmeitä pe 12.4. Noita-akan satutunti pe 26.4. Myyrän satutunti pe 10.5 Kesä

Elokuvaesitys Risto Reipas ja Nalle Puh (K7) Kino-Huovissa ke 20.2. klo 14 Maksuttoman lipun voi noutaa kirjastosta 11.2. alkaen Hiihtoloman satutunti kirjastossa pe 22.2. klo 10 – 10.30

Nukketeatteriesitys Sammakko ja aivan erityinen päivä pe 8.2. klo 10 & pe 15.2. klo 10 Kesto n. 15 min. Vapaa pääsy! HARJAVALLAN KIRJASTO Myllykatu 1, 29200 Harjavalta 044 432 5338 harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi Facebook: Harjavallan kirjasto– ja kulttuuripalvelut Instagram: @harjavallankirjasto Aukioloajat (28.2. saakka): Ma-to 11–19 Pe 10–17 La 10–14 Aattoina* 10–15 *: yleisiä juhlapäiviä edeltävinä arkipäivinä Lehtilukusali avataan klo 10 Kesälauantaisin suljettu

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavallan kirjasto siirtyy automaatti– ja omatoimiaikaan Harjavallan kirjastossa otetaan pian käyttöön lainaus– ja palautusautomaatti sekä sen mahdollistama omatoimiaika. 1.3.2019 alkaen kirjasto avaa ovensa arkipäivinä klo 9, jolloin kirjastoon pääsee lainaamaan, palauttamaan, noutamaan varauksia, lukemaan lehtiä sekä käyttämään tietokonetta omatoimisesti ilman asiakaspalvelua. Kirjaston aukioloajat ovat 1.3.2019 alkaen seuraavat (suluissa asiakaspalveluajat): 

Maanantaista torstaihin

klo 9–19 (11–19)



Perjantaisin

klo 9–17 (10–17)



Lauantaisin

klo 10–14 (10–14)



Juhlapäiviä edeltävinä arkipäivinä klo 9–15 (10–15)

Asiakaspalveluajat pysyvät siis entisellään eikä automaatti aiheuta muitakaan supistuksia tai karsimisia. Henkilökunta palvelee asiakaspalveluaikoina normaalisti eikä asiakkaita velvoiteta käyttämään automaattia. Automaatti ja omatoimiaika ovat lisäpalveluja, jotka tuovat toivottua laajennusta kirjaston aukioloaikoihin. Lainausautomaatin käyttämiseen tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun, jotka saat henkilökunnalta asiakaspalveluaikoina. Toisin kuin useissa muissa omatoimiaikaa käyttävissä kirjastoissa, sisäänpääsy omatoimiaikana ei vaadi tunnuslukua.

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Harjavalta150-juhlavuoden kilpailut Mun Harjavalta –kuvakilpailu Mun Harjavalta –kuvakilpailu alkaa 1.2.2019 ja päättyy 15.5.2019. Kuvakilpailun ohjeet julkaistaan Harjavallan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.harjavalta.fi/harjavalta150 1.2.2019 klo 12. Kuvakilpailu toteutetaan Instagram-kilpailuna ja kilpailun raati valitsee viisi parasta kuvaa. Kuvien ottajat palkitaan Harjavallan Kesäjuhlan iltamissa 15.6.2019.

Nappaa paras kesäkuva –kuvakilpailu Nappaa paras kesäkuva –kuvakilpailu alkaa 2.5.2019 ja päättyy 31.8.2019. Kuvakilpailun ohjeet julkaistaan Harjavallan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.harjavalta.fi/harjavalta150 2.5.2019 klo 12. Kuvakilpailu toteutetaan Instagram-kilpailuna ja kilpailun raati valitsee kolme parasta kuvaa. Kuvien ottajat palkitaan Aleksis Kiven päivänä 10.10.2019 kirjastossa.

Juhlavuoden aikana järjestetään myös piirustuskilpailu 1.–3.luokkalaisille ja kirjoituskilpailut 4.–6.-luokkalaisille ja 7.–9.luokkalaisille, sekä Nuokkarin seinämaalauksen suunnittelukilpailu yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille. Näistä kilpailuista tiedotetaan suoraan kouluille.

Muutokset mahdollisia!

Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019

Keksi iskevä nimi Harjavallan kaupungin

tiedotuslehdelle! Kilpailu järjestetään aikavälillä 1.2. – 15.3.

Nimiehdotukset voit jättää paperisina kirjastoon tai sähköpostilla osoitteeseen harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi otsikolla Nimikilpailu. Parhaan ja käyttöön otettavan nimen keksijä palkitaan 75 €:n lahjakortilla omavalintaiseen harjavaltalaiseen liikkeeseen. Harjavallan tiedotuslehti 1 / 2019