Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Kotikäynti TALVI 2020
Lapsen etu on tärkeintä Kun kaikki ei lopu itsemurhaan Kuulokoje hellii hermoa
TÄSSÄ NUMEROSSA
3
PÄÄKIRJOITUS
4
AJANKOHTAISTA
Pohjanmaan omasta sote-uudistuksesta tulee totta vuonna 2022
Kuulumisia ajankohtaisista hankkeista ja tulevasta organisaatiosta
10
12
MEIDÄN VÄKI
POTILASTARINA
”Alusta alkaen olin yksi meidän lääkäreistä”
Kuulokoje hellii hermoa
16
18
6
PIKKUPOTILAANA
Lapsen ja perheen etu on tärkeintä lasten päivystyksessä
14
HYVÄSSÄ HOIDOSSA
Kun kaikki ei lopu itsemurhaan
2
ENSIAPU
Vaeltaja pärjää useimmiten ensiapulaukulla
LYHYESTI
Mobiilisovellus auttaa valmistautumaan tutkimukseen
18
LUKIJAKILPAILU
Voita Vaasa-aiheinen keittiöpyyhe!
Kotikäynti on Vaasan keskussairaalan oma lehti, joka jaetaan jokaiseen kotiin sairaanhoitopiirin alueella. Vaasan keskussairaalassa työskentelee noin 2 200 eri alan asiantuntijaa. Sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, jotka ovat: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.
PÄÄKIRJOITUS
Pohjanmaan omasta soteuudistuksesta tulee totta vuonna 2022
JULKAISIJA Vaasan keskussairaala PÄÄTOIMITTAJA Anna Jussila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Hattar 040 184 3388 TOIMITUS Hanna Hattar, Anna Jussila, Heli Masa AVUSTAJAT Petra Fager, Hannele Puutio, Varpu Saari KANNEN KUVA Christoffer Björklund TOIMITUSNEUVOSTO Marina Kinnunen, Juha Post, Peter Nieminen, Arja Tuomaala SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@vshp.fi ULKOASU JA TAITTO
ALUEEMME ASUKKAITA saattaa mietityttää, mitä 1.1.2022 käynnistyvä Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä oikeastaan tarkoittaa kunkin kohdalla. Miten palvelut muuttuvat? Lyhyenä vastauksena haluaisin sanoa, että toivottavasti palvelut muuttuvat entistä paremmiksi. Suurena organisaationa meillä on suuret mahdollisuudet kehittää toimintaa ja ottaa käyttöön esimerkiksi uusia digitaalisia välineitä. Tällä hetkellä valmistelemme vahvasti uudenlaista organisaatiota ja toimintaa osallistamalla niin väestöä, henkilöstöä kuin luottamusmiehiä. Tärkeä kysymys kaikessa valmistelussa ja myös tulevassa toiminnassa kuuluu: Mikä on sinulle tärkeää? Haluamme varmistaa, että keskitymme niihin asioihin, joita alueemme väestö nimenomaan tarvitsee. Meidän pitää toisin sanoen pystyä tarjoamaan kokonaisvaltaisia palveluita ihmisille. Tekojen on oltava vaikuttavia asioita, joista on hyötyä ihmisille ja jotka myös lisäävät hyvinvointia alueellamme. Minun suuri toiveeni on, että onnistuisimme tarjoamaan Pohjanmaan väestölle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhä enemmän myös kotiin. Kännykkäsovelluksen avulla voisi saada yhteyden lääkäriin sekä muihin ammattilaisiin. On myös paljon muita asioita, joita voitaisiin hoitaa etänä nopeasti ja helposti. Se voi olla sekä kansalaisille että organisaatiolle helpompaa ja tehokkaampaa – ja oivallinen keino säästää myös ympäristöä, kun ei tarvitse ajaa lyhyen vastaanoton takia välillä joskus pitkiksikin venyviä matkoja. Digitaalisen tapaamisen mahdollisuus on oltava vaihtoehto, vaikkakaan ei ainoa tapa. Digitaalisuus antaa ihmisille mahdollisuuden valita – vaikka kasvokkaiseen kohtaamiseen on myös oltava mahdollisuus. Olemme päässeet hyvään vauhtiin valmistelussa. Paljon on vielä tehtävää, mutta onneksi on vielä noin vuosi aikaa. Muutos on erityisen suuri meille ammattilaisille: Uudessa organisaatiossa tulee olemaan arviolta 7 000 työntekijää. Yhteensä 13 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää yhdistävät toimintansa. Sen jälkeen vain yksi organisaatio tuottaa Pohjanmaalla perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita alueensa väestölle. Alueeseen kuuluvat Luoto, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs, joista viimeinen tulee tuottamaan sosiaalipalvelunsa itse. Sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta. Teemme siis vapaaehtoisesti sen kauan puhutun sote-uudistuksen, ja toteutamme muutoksen Pohjanmaan haluamalla tavalla.
Designer Helsinki / Anssi Muurimäki PAINO Waasa Graphics Oy PAINOSMÄÄRÄ 93 285 JAKELU Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058
Uskon, että tulemme tekemään oikeita asioita, kunhan vain pidämme ydintehtävämme mielessä: Tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti alueemme väestölle kahdella kielellä ja pidämme ihmisen kaiken keskiössä. Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja P.S. Koronaepidemian aikana Vaasan keskussairaalan henkilökunta ja kaikki sairaalassa asioivat 15 ikävuodesta ylöspäin käyttävät kasvomaskia. Lehden kuvituksesta kasvomaskit on jätetty tietoisesti pois.
3
AJANKOHTAISTA
Kuulumisia ajankohtaisista hankkeista ja tulevasta organisaatiosta TEKSTIT PETRA FAGER, HANNELE PUUTIO JA VARPU SAARI
Seuraavien viiden vuoden aikana Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnassa tapahtuu historiallisia muutoksia. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ei enää ole vuoden 2021 jälkeen. Vuoden 2022 alusta alkaen uusi hyvinvointialueen kuntayhtymä vastaa sairaanhoitopiirin nykyisistä palveluista ja lisäksi myös tällä hetkellä kuntien tarjoamista sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista. Uuden palveluntarjoajan lisäksi Vaasan keskussairaalan Hietalahden alueelle valmistuu myös uusi rakennus, H-talo, johon siirtyy muun muassa Huutoniemen alueen psykiatrian yksikkö. Asiakas- ja potilastietojen hallinta siirtyy kokonaan uuteen, yhteiseen tietojärjestelmään.
4 2017
2018
2019
2020
H-talon kehitysvaihe 12/2017–05/2019
Kuulumisia H-talon työmaalta VUONNA 2022 VALMISTUVA H-talo yhdistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita saman katon alle. Vaasan keskussairaalan alueelle rakennettavan H-talon suunnittelutyö on lähes valmis. Suunnittelu ja toteutus ovat edenneet lähes rinnakkain ja työmaallakin on edetty jo pitkälle. H-talon kaikki runkotyöt on tehty ja viimeinen julkisivuelementti asennettiin paikoilleen lokakuussa 2020. Kaikkiaan rakennukseen tuli noin 3 500 erityyppistä elementtiä. Julkisivu on viimeistä silausta vaille valmis.
H-talo on nyt harjakorkeudessaan ja vesikatto on lähes valmis. Työmaan vaativimmat nostotyöt ovat takanapäin ja jättimäiset torninosturit on purettu. Loput nostot tehdään pienemmillä kurottajilla ja autonostureilla. H-talon ulkoseinien suojassa on käynnissä valtava määrä erilaisia sisävalmistustöitä. Työt etenevät vaiheittain. Alemmissa kerroksissa on tehty jo sisustustöitä ja esimerkiksi maalattu väliseiniä, kun ylemmissä kerroksissa niitä vasta rakennetaan. Talotekniikka-asennukset ovat käynnissä ja parhaillaan tehdään kerrosten
H-talon vesikatto valmistuu ja lämmitys kytketään joulukuussa 2020.
sähkö- ja putkiasennuksia. Sisä- ja kalustetyöt jatkuvat keväälle 2022 asti. Loppusiivoukset ja toimintakokeet tehdään kerroksittain ja alueittain. Näiden myötä valmistaudutaan talon käyttöönottoon. Asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön H-talo saadaan syksyllä 2022. H-talosta tulee älykäs sairaalarakennus, jossa on nykyaikaiset ja laadukkaasti tehdyt tilat, kustannustehokas elinkaari sekä valmiudet tulevaisuuden teknologian hyödyntämiseen.
Uuden Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena sujuvammat palvelut KOLMETOISTA POHJANMAAN KUNTAA alkaa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdessä vuoden 2022 alusta lähtien. Silloin toimintansa aloittaa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä, joka tarjoaa sekä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita. Nykyisin sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto, kuten terveyskeskukset, kuuluvat kunnille ja erikoissairaanhoito, kuten Vaasan keskussairaala, Vaasan sairaanhoitopiirille. Asukkaille, palveluiden käyttäjille, muutos tarkoittaa
toimivampia ja sujuvampia palveluita, sillä eri palveluiden välillä ei enää ole organisaatioiden rajoja. Palveluita on jatkossakin saatavilla monella eri tavalla, kuten lähipalveluina kunnissa, kotiin tuotavina palveluina, laitosten ja sairaaloiden palveluina, sekä sähköisesti. Kohtaat edelleen tutun henkilöstön, jolla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon tilanteesi kokonaisuutena. Vuoden 2021 aikana kaikki kolmetoista kuntaa, henkilöstö ja asukkaat voivat osallistua valmisteluun.
Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021, jolloin valitaan kuntien valtuustot. Nämä valtuustot päättävät edustajat uuden kuntayhtymän valtuustoon.
Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä astuu voimaan 1.1.2021.
Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön Pohjanmaalla vuonna 2025.
Uusi kuntayhtymä aloittaa toimintansa: julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut saa samasta paikasta 1.1.2022 alkaen.
5 2021
2022
2023
H-talon toteutusvaihe 06/2019–08/2022 H-talo valmistuu elokuussa 2022. Aster Bothnia -suunnitteluprojekti alkaa 1.9.2020.
H-talon pihatyöt valmistuvat lokakuussa 2021.
Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän varsinainen rakennustyö alkaa syksyllä 2021.
Uusi asiakasja potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön, koulutukset henkilökunnalle aloitetaan vuonna 2023.
Aster Bothnia vie kohti digitaalisia palveluja ASTER BOTHNIA ON POHJANMAAN julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehityshanke, johon sisältyy uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta. Hankkeessa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirin 13 jäsenkuntaa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa yhtenäistää toimintatapoja ja parantaa
LUE LISÄÄ VERKOSSA
tiedonkulkua ammattilaisten ja eri yksiköiden välillä. Ajantasaisten ja helpommin saavutettavien tietojen avulla ammattilaiset pystyvät paremmin hahmottamaan asiakkaan ja potilaan tilanteen kokonaisuutena. Asiakkaille ja potilaille tämä tarkoittaa myös mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omiin palveluihin ja hoitoon digitaalisten palveluiden kautta.
BOTHNIAHIGH5.FI
ASTERBOTHNIA.FI
Parhaillaan alueen sote-ammattilaiset kartoittavat alueen toimintatapojen ja järjestelmien nykytilaa ja tarkentavat uudelle järjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Uuteen järjestelmään siirrytään asteittain: ensimmäisen kerran järjestelmää on tarkoitus käyttää alueella vuonna 2024.
VAASANKESKUSSAIRAALA.FI/HYVINVOINTIALUE
PIKKUPOTILAANA
6
Lapsen ja perheen etu on tärkeintä lasten päivystyksessä TEKSTI HANNA HATTAR KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Siinä missä aikuinen jaksaa helposti odottaa muutaman tunnin, on aika lapselle jo pieni ikuisuus. Pitkän odottelun tuomaa turhautumista ei sairaala halua lapsille. Siksi lapset huomioidaan erityisellä tavalla Vaasan keskussairaalassa. Lapsia varten sairaalassa toimii oma päivystys, joka erottuu muista tiloista värikkäänä käytävänä.
7
Työ päivystyksessä kysyy lääkäreiltä ja hoitajilta työtä pelkäämätöntä asennetta. ”Yllättyvyys kuvaa päivystystyön luonnetta hyvin. Koskaan ei tiedä etukäteen mitä työvuoro tuo tullessaan”, kertoo Vaasan keskussairaalan lastentautien erikoistuva lääkäri Malin Pärus.
8
LASTEN PÄIVYSTYKSEN KÄYTÄVÄLLÄ on kaksi rauhallista odotushuonetta, joiden varusteisiin kuuluvat mikro ruuan lämmitystä varten, televisio, oma wc sekä leluja, joilla lapset voivat normaalioloissa leikkiä. Vallitsevan koronavirusepidemian vuoksi lelut ovat toistaiseksi pois käytöstä. Lasten päivystyksessä asioivat ainoastaan lapset huoltajineen. Vaasan keskussairaalan lasten päivystys toimii ympärivuorokautisesti. Pääsääntöisesti lasten kanssa hakeudutaan oman terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle kello 8.00–15.00, mutta myös silloin keskussairaalan lasten päivystyksessä hoidetaan lähetteellä saapuvia sekä vakavammin sairaana olevia lapsia. Iltapäivällä kello 15 jälkeen keskussairaalan lasten päivystys toimii yhteispäivystyksen periaatteella, jolloin vastaanotolle saavutaan ilman lähetettä.
soittaa ambulanssi avuksi, kertoo lasten päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja Emmi Haavisto. HOITAJA LASTA VASTASSA Lapsipotilaita päivystyksessä hoitaa kolme lääkäriä, jotka ovat lastenpäivystäjä, päivystävä yleislääkäri ja kirurgian päivystäjä. Lisäksi lasten päivystyksessä työskentelee lastenosaston omia sairaanhoitajia yhdessä päivystyksen sairaanhoitajien kanssa.
Lasten päivystys toimii ympäri vuorokauden.
– Jos lapsen vaiva mietityttää, on aina hyvä ensin soittaa sairaanhoidon puhelinneuvontaan numeroon 116 117. Siellä osataan auttaa ja antaa neuvoja. Vakavimmissa tapauksissa päivystykseen voi myös saapua suoraan ja hätätilanteissa
Lapsipotilaat saapuvat päivystykseen samoista pääovista kuin aikuiset. Ohjaus lasten omalle käytävälle tapahtuu ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautumisen yhteydessä sairaanhoitaja tekee lapsesta alkuarvion, jonka lastenpäivystyksen sairaanhoitajat vastaanottavat ja täydentävät omalla arviollaan. – Otamme lapsen vastaan omissa tiloissamme ja olemme yhteydessä lääkäriin, joka antaa ohjeet hoidon valmisteluun. Mittaamme esimerkiksi kuumeen ja annamme tarvittaessa kuumetta alentavaa lääkettä. Myös näytteet, kuten virtsa-
Lasten päivystyksen sairaanhoitajalle Kristian Forsénille ja lastentautien erikoislääkäri Lisa Kulpille työ lasten parissa on antoisaa. ”Työn tulos näkyy lapsissa usein nopeasti. Annettu hoito tehoaa ja lapsi parantuu, mikä on aina hyvin palkitsevaa nähdä”.
näytteet, pyritään ottamaan valmiiksi ennen lääkärin vastaanottoa, kertoo lasten sairaanhoitaja Kristian Forsén. Sairaanhoitajan tekemät valmistelut nopeuttavat vastaanotolle pääsyä ja lääkärin työtä. Päivystyspoliklinikan lisäksi lasten päivystävä lääkäri työskentelee myös lasten vuodeosastolla, synnytyssalissa, keskolassa sekä synnyttäneiden vuodeosastolla. – Pyrimme aina vastaanottamaan lapsipotilaat niin nopeasti kuin mahdollista, mutta toisinaan kiireellisten tilanteiden vuoksi lääkärin saapuminen päivystykseen saattaa kestää tovin, kertoo lastentautien erikoistuva lääkäri Malin Pärus.
9 Suurin osa päivystykseen tulevista lapsista sairastaa tavallisia infektioita, joiden määrä kasvaa syksyisin. Hoitavilta lääkäreiltä vaaditaan harjaantunutta silmää erottaa joukosta vakavammin sairaat lapset.
YHDEN PAIKAN PERIAATE Vaivasta riippuen osa lapsista viettää päivystyksessä pidemmän aikaa, kuten esimerkiksi kuivumistapauksissa, joissa hoidoksi annettava nesteytys vie useamman tunnin. – Pyrimme aina hoitamaan lapsen mahdollisimman valmiiksi päivystyksessä, jonka jälkeen potilas pääsee kotiin tai siirretään osastolle, kertoo lastentautien erikoislääkäri Lisa Kulppi.
TOIVEENA OMA SISÄÄNKÄYNTI Keväällä 2020 koronavirusepidemian aikaan lasten päivystys muutti toimintaansa siten, että päivystyksellä oli oma sisäänkäynti päivystysrakennuksen toisessa päässä. Kokeilujakso antoi hyvää harjoitusta siitä mihin suuntaa lasten päivystystoimintaa halutaan kehittää Vaasan keskussairaalassa.
Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että koko perheellä olisi sujuvampi sairaalakokemus.
Yleisimmät vaivat, joiden vuoksi lapsi joutuu tulemaan päivystykseen, ovat infektiot ja hengenahdistukset. Myös tapaturmaiset syyt, kuten kaatumiset polkupyörällä tai loukkaantuminen trampoliinilla, saattavat johtaa käyntiin päivystyksessä.
– Erittäin vakavia tapauksia, joissa tarvitaan esimerkiksi elvytystä, esiintyy meillä onneksi hyvin harvoin. Ylläpidämme kriittisten tilanteiden taitoja säännöllisillä harjoituksilla. Opimme toisiltamme paljon, jatkaa Kulppi.
– Oma sisäänkäynti olisi lapsen ja koko perheen etu, joka sujuvoittaisi toimintaa ja tekisi päivystyskäynnistä entistä paremman kokemuksen. Vielä toimintamme ei ole täysin siinä pisteessä, että voisimme avata oman sisäänkäynnin kokoaikaisesti. Perhe kokonaisuutena on toimintamme ydin. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että koko perheellä olisi sujuvampi sairaalakokemus. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysideoita toiminnastamme. Sen voi tehdä sairaalan verkkosivujen kautta, vinkkaa Pärus.
MEIDÄN VÄKI
”Alusta alkaen olin yksi meidän lääkäreistä” TEKSTI HANNA HATTAR KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Virolainen Monika tiesi pienestä pitäen, että hänestä tulee lääkäri. Suomen kieli osoittautui vaikeammaksi kuin hän luuli, mutta ahkera iltaopiskelu tuotti lopulta tulosta. Nykyään Monika nauttii vauvalääkärin arjesta Vaasan keskussairaalassa. LASTENLÄÄKÄRI MONIKA KASS tervehtii ystävällisesti työtovereita Vaasan keskussairaalan käytävällä. Väsymys ei näy lääkärin kasvoilta, vaikka eletään aamupäivää ja takana on pitkä yö päivystysvuorossa. – Olen pienestä pitäen tiennyt, että minusta tulee lääkäri. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole oikeastaan koskaan ollut. Ammatti on aina kiehtonut minua.
10
Monika varttui Keski-Virossa Viljandi-nimisessä pikkukaupungissa. Lapsena sairastettu epilepsia vaati toistuvia käyntejä sairaalassa, mikä teki kliinisen ympäristön alle kouluikäiselle tytölle tutuksi. Puhdistusaineiden pistävä tuoksu ja suuret lasiset ruiskut, joilla lapsipotilaat saivat vitamiinipistoksia 1980-luvun Virossa, painuivat lähtemättömästi mieleen. Tärkeimmäksi ammatinvalintaansa vaikuttaneeksi tekijäksi Monika mainitsee kuitenkin perheen oman lääkärin, joka oli äärimmäisen lämminhenkinen, ystävällinen ja ”oikea ihminen ammatissaan”. Lääkäriopinnot nuori nainen aloitti lukion jälkeen Tarton yliopistossa. Suunta oli alusta alkaen selvä. – Halusin työskennellä lasten parissa, mutta ensin ajattelin kirurgiaa. Mieleni muuttui vuonna 2006 kun esikoiseni syntyi. Sen jälkeen halusin tehdä lapsipotilaiden kanssa jotain muuta kuin leikkauksia, nyt 37-vuotias lääkäri kertoo.
Teen sitä, mistä olen aina haaveillut.
LUOTTAMUSTA TÄYNNÄ SUOMEEN Monika valmistui lääkäriksi vuonna 2008. Viimeisen työharjoittelunsa hän suoritti Suomessa, Lappeenrannan keskussairaalassa, jonne hän lähetti työpaikkahakemuksen yhdessä ystävänsä kanssa. Hakemus täytettiin internetin käännöspalvelun avulla. – Olimme täynnä itseluottamusta ja luulimme osaavamme suomea, sillä olimme käyneet suomen kurssin kotimaassamme. Olimmepa väärässä! Emme osanneet muuta kuin hymyillä nätisti potilaiden edessä, Monika nauraa reilun kymmenen vuoden takaisille muistoille.
Vapaa-ajallaan Monika Kass ulkoilee perheen jackrusselinterrierin kanssa. ”Jossain vaiheessa ajattelin, että olisi kiva palata takaisin kotimaahan, koska siellä meillä on koko suku ja perhe, mutta nyt uskon, että jäämme Suomeen. Minulla on täällä paljon kavereita, hyvä työporukka ja lapsilla hyvät kaverisuhteet. Koko perheemme viihtyy täällä hyvin.”
Harjoittelu kirurgialla sujui opiskelijoilta paremmin, sillä potilaille ei tarvinnut puhua. Illat kuluivat kieltä opiskellen ja jo muutaman viikon kuluttua nuoret naiset osasivat puhua muutamia sanoja potilaille terveyskeskusharjoittelussa. Samana vuonna valmistumisen jälkeen Monika muutti perheensä kanssa Suomeen. UUSI TYÖ, UUSI KIELI Alkuun ajatuksena oli olla vuosi Suomessa. Vastavalmistunut lääkäri päätyi Pietarsaareen virolaisia lääkäreitä Suomeen välittävän yrityksen kautta. Lupaukset pelkällä suomen kielellä pärjäämisestä osoittautuivat pian katteet-
tomiksi. Edessä oli hankala alku sairaalatyössä ja uuden kielen opiskelu. – Melko pian siirryin Malmin sairaalasta Pietarsaaren terveyskeskukseen, jossa pystyin valitsemaan vastaanotolleni suomenkielisiä potilaita. Molemmissa sairaaloissa henkilökunta otti kyllä muualta tulleen lääkärin lämpimästi vastaan. Opiskelin vapaa-ajallani ruotsia yksityisopettajan avulla. Vuoden kuluttua osasinkin kieltä jo sujuvasti. Toinen perheen lapsista syntyi Pietarsaaressa vuonna 2010. – Muistan, kuinka ihana asia oli, kun lääkärikollegani Malmin sairaalalta moikkasivat minua ja vauvaa synnytyssalin ovelta. Pietarsaaren vuosiin mahtui paljon hyviä ja hauskoja hetkiä. Vuonna 2011 perhe muutti Vaasaan, jossa Vaasan keskussairaala tuntui luontevalta työpaikalta, koska hän hallitsi nyt kotimaiset kielet erinomaisesti. Lääkäri asui perheineen myös kolme vuotta Turussa, jossa hän suoritti erikoistumisopintonsa. Lasten erikoislääkäriksi Monika valmistui vuonna 2016. – Heti valmistumisen jälkeen hakeuduin lisäkoulutusohjelmaan, josta valmistuin nyt kesällä vastasyntyneiden lasten erikoislääkäriksi eli neonatologiksi. Nyt minua voikin hyvällä syyllä kutsua vauvojen lääkäriksi. Teen sitä, mistä olen aina haaveillut, hän summaa. NUORET LÄÄKÄRIT OTETAAN HYVIN VASTAAN Jotta neonatalogin taidot pysyvät hallussa, käy Monika työjaksoilla Turun yliopistollisessa sairaalassa, jossa vastasyntyneille on mahdollisuus tehdä vaativia hoidollisia toimenpiteitä. Perhe on tottunut äidin vaihtelevaan työhön, jossa työvuorot venyvät helposti pitkiksi. – Vietämme juhlapäiviä, kuten joulua, usein jonain muuna päivänä kuin varsinaisena aattona. Vähäisellä vapaa-ajallani kuljetan lapsia harrastuksiin ja käyn koiran kanssa lenkillä. Meillä olisi hyvä lastenlääkäreiden lenkkiporukka, mutta minun tulisi harjoitella ensin itsekseni, jotta pysyisin porukan vauhdissa, Monika nauraa ja kehuu kollegoistaan muodostuvaa työyhteisöä, joka tekee paljon yhdessä ja tukee toisiaan. Kassin perhe ei enää ajattele muuttoa takaisin Viroon. Perhe viihtyy Suomessa ja jokaisella on oma läheinen yhteisönsä työ- tai koulumaailmassa. – Suomessa vallitsee hyvä henki lääkärikollegoiden kesken ja nuoret lääkärit otetaan ystävällisesti vastaan. Virossa kulttuuri on hieman toisenlainen, sillä varttuneemmat lääkärit saattavat kokea nuoren lääkärin uhaksi omalle asemalleen. Suomessa koin heti, että kuulun ryhmään ja olen yksi ”meidän lääkäreistä”. Se on tärkeää ja antaa ihanan, innostavan tunteen tekemiselle, vauvojen ja lasten lääkäri tiivistää.
11
POTILASTARINA
Kuulokoje hellii hermoa TEKSTI HANNA HATTAR KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Audionomi Anne Nymark mittaa Tarja Vainion kuuloa. Tarja Vainio on kiitollinen kaikesta avusta, jota hän on saanut vuosikymmenten aikana keskussairaalan kuuloasemalta ja poliklinikalta.
12
Vaasan sairaanhoitopiirissä toimii neljä audionomia, joista yksi, audinomi Susanne Suominen, vastaanottaa asiakkaita Pietarsaaressa Malmin sairaalan tiloissa. Koska asiakasmäärä on suuri, kestää kuulotutkimuksiin pääsy noin viisi kuukautta lähetteen saamisesta.
Tarjan kuulo oli heikentynyt merkittävästi ja hän oli jo perheineen valmis opettelemaan viittomakielen. Sitten löytyikin vielä yksi toimiva hoitomuoto. Nykyään puheprosessori on Tarjalle yhtä luonnollinen kuin koru.
MUSTASAARELAINEN TARJA VAINIO saapuu tottuneesti kuuloasemalle, Vaasan keskussairaalan päärakennuksen seitsemänteen kerrokseen. Aseman pitkäaikainen asiakas muistaa käyneensä sairaalassa ensimmäisen kerran jo alle seitsemänvuotiaana. Pientä tyttöä käynnit sairaalassa pelottivat. – Äitini aina kannusti minua: ”Kyllä sinä siitä selviät, kyllä se tästä taas”. Hän oli keskussairaalassa töissä ja osasi suhtautua käynteihin kuulopoliklinikalla oikein, Tarja kertoo. Useiden korvatulehdusten seurauksena Tarjan korvien tärykalvoihin oli muodostunut reikiä, joiden vuoksi ääni ei kulkenut korvissa normaalisti kuuloluihin. Huonokuuloisuutta hoidettiin useilla leikkauksilla ja korvien tulehduksia lääkekuureilla. Vuosikymmenten aikana kuulo heikkeni korvista heikkenemistään. Tarjan ollessa hieman yli 60-vuotias edessä oli vääjäämätön tilanne: kuulo oli alentunut molemmista korvista merkittävästi eivätkä kuulolaitteet sopineet korville. Ratkaisuna nähtiin aivan uuden kommunikointikeinon opettelu. Tarja ja hänen miehensä osallistuivatkin viikon mittaiselle kuulokuntoutuskurssille. – Kurssin jälkeen aikuinen tyttäreni sanoi ihanasti, että kyllä me äiti opetellaan viittomakieli, jos sinusta tulee kuuro. Se jäi vahvasti mieleeni, Tarja kertoo.
lokojekuntoutusta asiakas tarvitsee, kertoo kuuloaseman audionomi Anne Nymark. Sopivan kuulokojeen määrittämisessä otetaan huomioon asiakkaan ikä ja kyky käyttää kojetta. – Tyypillinen asiakkaamme on yli 75-vuotias. Kuulonsuojaimista ei ollut lakia voimassa vielä 1960–1970-luvuilla, mikä vaikutti siihen, että monilla tuon ajan tehdastyötä tehneillä on vaurioita kuulossa, etenkin miehillä, audionomi Tuula Harju kertoo. Ikävuosiinsa nähden asiakas saapuu kuuloasemalle monesti turhan myöhään. Viimeistään eläkkeelle jäädessä kuulo olisi hyvä tarkistaa. – Kuulolaite on kuin lääke kuulohermolle. Sen käyttö hidastaa kuulon alenemista, mistä syystä tutkimuksiin kannattaisi tulla ajoissa, audionomi Minna Viitanen perustelee. Tyypillinen tilanne on myös miesasiakkaan saapuminen asemalle vaimon patistamana.
En häpeä laitetta, vaikka sitä joskus tuijotetaankin.
Viittomakieltä ei lopulta kuitenkaan tarvittu, sillä kolme vuotta sitten keskussairaalan korvapoliklinikalla löydettiin Tarjan avuksi vielä yksi vaihtoehto, BAHA-puheprosessori. Kalloluuhun ruuvilla kiinnittyvä puheprosessori välittää äänen kalloluun kautta sisäkorvaan. Se mullisti Tarjan elämän – tai pikemminkin palautti. – Laitteen avulla kuulen kaikki normaalielämän äänet, kuuntelen radiota ja säädän television äänenvoimakkuutta. Pystyn myös osallistumaan konsertteihin ja osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin normaalisti, Tarja iloitsee. Langattomat lisälaitteet tuovat puheprosessoriin paljon mahdollisuuksia. Tarjalla on lisälaite kiinnitettynä paidan kaulukseen. Laitteen avulla hän voi vastata muun muassa puhelimeen. – Tämä on elämäni pelastus! Kuulen kaiken ja vieläpä hyvin, nyt jopa paremmin kuin mieheni, Tarja nauraa heleästi ja kertoo väärinkäsityksistä, joita huonokuuloisuus perheessä helposti aiheuttaa. – Kuulolaitteeni on minulle kuin koru nykyään. En häpeä lainkaan laitetta, vaikka ihmiset sitä joskus tuijottavatkin, sillä kuuleminen on minulle tärkeintä, Tarja tiivistää. KUULON MITTAUS KAIKEN LÄHTÖKOHTA Kuuloasema on osa Vaasan keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaa. Asema toteuttaa poliklinikan kuulon tutkimukset. Asiakas tulee kuuloasemalle joko kuulon tutkimukseen tai suoraan kuulon kuntoutukseen, jos kuulo on avohoidossa todettu jo tarpeeksi alentuneeksi. – Kuulon mittaus on kaiken toiminnan lähtökohta. Mitatun kuulokäyrän mukaan lähdemme miettimään, millaista kuu-
– Oma hoitomyönteisyys nousee tärkeäksi asiaksi. Jos oma mieli on kojeen käyttöä vastaan, jää arvokas laite helposti piirongin laatikkoon. Sieltä se ei paranna kuuloa, Nymark tiivistää.
Vaikka valtaosa kuuloaseman asiakkaista on ikäihmisiä, tutkitaan kuuloa myös lapsilta, kuten esimerkiksi leikki-ikäisiltä, joista neuvola on tehnyt lähetteen kuuloasemalle, mikäli puheen muodostuksessa on ilmennyt ongelmia. Myös lasten korvaleikkausten yhteydessä kuuloaseman audionomi tutkii lapsen kuulon leikkaussalissa. KUULOKOJE ON MAKSUTON HANKINTA
Kun kuuloasema on määritellyt asiakkaalle sopivan kuulokojeen, lähetetään valmistuspyyntö korvaan tulevista kappaleista vaasalaiselle Finfonicille, joka on kuuloon liittyvien tuotteiden asiantuntijayritys ja Vaasan keskussairaalan sopimuskumppani laitevalmistuksessa. Yrityksen tiloissa kuulolaite ohjelmoidaan ja luovutetaan asiakkaalle huolellisen opastuksen jälkeen. – Laite uusitaan viiden vuoden välein, mutta usein kuulo huononee jo aikaisemmin ja potilas tarvitsee tehokkaampaa kojetta ehkä jo 3–4 vuoden päästä, Nymark kertoo. Kuulolaite puhdistetaan perusteellisesti kerran vuodessa Finfonicissa. Kuuloaseman audionomit haluavatkin muistuttaa kuulolaitteiden käyttäjiä asiasta: yritys on keskussairaalan sopimuskumppanina ainoa taho, joka saa suorittaa sairaalan potilailleen myöntämien laitteiden ohjelmoinnin ja puhdistuksen. Vaasan keskussairaalan kautta hankittu kuulokoje on käyttäjälleen maksuton, mikä on monelle yllätys. Asiakas vastaa itse ainoastaan laitteensa päivittäisestä puhdistuksesta ja korvaa omakustanteisesti laitteen päivittäiskäytössä kuluvat osat, kuten paristot ja vahasuojat.
13
HYVÄSSÄ HOIDOSSA
Kun kaikki ei lopu itsemurhaan TEKSTI ANNA JUSSILA KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Itsemurhaa vastikään yrittänyt henkilö on erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Luottamus rakentuu vähitellen hoitohenkilökunnan ja potilaan välille tasa-arvoisessa kohtaamistilanteessa. Moderni terapiamuoto tarjoaa apua itsemurhaa yrittäneille tiiviissä paketissa, jossa keskustellaan, tehdään yksilöllinen turvasuunnitelma ja vaihdetaan luottamuksellisia kirjeitä.
14 ONKO KORKEAN RAKENNUKSEN katolla seisominen ja hyppäämisen harkitseminen itsemurhayritys? Entä jos ottaa purkillisen pillereitä runsaan alkoholimäärän kanssa ja vetoaa vahinkoon? Itsemurhan yritys voi esiintyä monessa muodossa ja sen tunnistamiseen vaaditaan hyvän ihmistajun lisäksi ammattitaitoa. – Ambulanssilla kiireellä tuotu potilas tuntee usein häpeää ja haluaa nopeasti vain pois sairaalasta. Tällöin hoitohenkilökunnalla pitäisi myös soida varoituskellot, sillä itsemurhan yritykseksi pitäisi tulkita myös sellaiset tilanteet, joissa henkilö on harkinnut vakavasti loukkaavansa itseään, kertovat apulaisosastonhoitaja Maija Vuori-Kalliomaa sekä sairaanhoitaja Eva-Lisa Nabb Vaasan keskussairaalan psykiatriselta poliklinikalta.
ovat sijoittuneet Vaasan keskussairaalan lisäksi Seinäjoelle, Kuopioon ja Helsinkiin. TERAPIASTA TYÖKALUT KRIISIN HALLINTAAN Lyhytterapiassa potilaan kanssa pyritään olemaan mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Terapia perustuukin pitkälti luottamukseen ja yhteistyöhön.
Ahdistava olo ei kestä ikuisuutta.
Riski yrittää itsemurhaa uudelleen on merkittävä – suurimmillaan riski on puoli vuotta yrityksen jälkeen. Sen vuoksi itsemurhan ennaltaehkäisy ja pikainen apu ovat merkittävässä asemassa. Keskusteluapua ja tukea pyrkii tarjoamaan Sveitsin Bernistä peräisin oleva ASSIP-terapia (Attempted Suicide Short Intervention Program), jolla on hoidettu itsemurhaa yrittäneitä potilaita Vaasan keskussairaalassa jo neljän vuoden ajan. Suomessa lyhytterapiaa tarjoaa tällä hetkellä 15 ammattilaista, jotka
– Terapiassa käymme läpi potilaan henkilökohtaista tarinaa. Aikarajaa ei ole, sillä jokaisen tarina ja tyyli kertoa ovat erilaisia, korostaa Vuori-Kalliomaa. Tapaamisia potilaan kanssa järjestetään 3–4, minkä jälkeen Nabb ja Vuori-Kalliomaa lähettävät seurantakirjeitä potilaalle kahden vuoden ajan.
– Kirjeissä kysymme kuulumisia ja muistutamme, että olemme edelleen käytettävissä kriisitilanteessa. Kaikki perustuu luonnollisesti vapaaehtoisuuteen: kirjeitä ei ole pakko vastaanottaa eikä niihin ole pakko vastata. Etenkin nuorten aikuisten mielestä on usein hienoa saada oikea kirje postitse. Toiset kokevat kuitenkin luonnollisemmaksi vastata tekstiviestillä, Nabb sanoo. Kirjeessä muistutetaan myös henkilökohtaisesta turvasuunnitelmasta, joka on rakennettu yhdessä terapiakäyntien
ASSIP-tukimalli sopii aikuisille, mutta nuorimmillaan jopa 16-vuotiaita on ollut hoidettavana. Nabb ja Vuori-Kalliomaa painottavat, että ASSIP on usein lisätuki. Lyhytterapian aikana tai sen jälkeen potilas saattaa esimerkiksi käydä keskussairaalan psykiatrisella poliklinikalla, omassa työterveydessä, nuorisoasema Klaarassa, mielenterveys- ja päihdekeskus Horisontissa tai kuntoutuspsykoterapiassa.
aikana. Suunnitelma on tiivistetty turvakorttiin. Siihen on koottu henkilökohtaiset varoitusmerkit, joihin kortin omistajan tulisi osata kiinnittää huomiota kriisitilanteessa, sekä yhdessä sovitut menetelmät, joiden avulla tilannetta voi helpottaa. Kortti on pieni, jotta se mahtuisi helposti esimerkiksi lompakkoon ja pysyisi siten aina käyttäjänsä mukana. ASSIP-terapiaa tarjotaan Vaasassa vain keskussairaalassa, joten siihen tarvitaan lähete, esimerkiksi terveyskeskuksesta. Hoitajat muistuttavat, että itsemurhayrityksen jälkeen keskusteluapua kannattaa hakea heti: – Tämän jälkeen pohdimme hoitohenkilökunnan ja potilaan kanssa yhdessä, voisiko ASSIP-terapia olla sopiva vaihtoehto potilaalle. TARJOA AIKAA JA LÄSNÄOLOA HAAVOITTUNEELLE Tyypillistä itsemurhan yrittäjää ei ole, sillä itsemurhaa voivat yrittää hyvin eri-ikäiset lähes lapsista vanhuksiin.
Itsemurhaa yrittäneitä ei aiemmin välttämättä eroteltu muusta potilasjoukosta, minkä vuoksi kaikki yritykset eivät näkyneet tilastoissa. Itsemurhan yritys saatettiin pahimmillaan jopa tulkita huomionhakuiseksi käytökseksi ja itsemurhaa yrittäneitä vannotettiin olemaan tekemättä vastaavaa enää uudelleen. Nabb ja Vuori-Kalliomaa tietävät, että itsemurhaa yrittäneet ovat haavoittuvaisessa tilassa, ja siksi tällainen kohtelu on vahingollista potilaalle: – Potilas lupaa paniikinomaisessa tilassa olla yrittämättä itsemurhaa, vaikka eihän sellaista voi kukaan luvata. Häpeä ja syyllisyyden tunne ovat usein suuria, ja siksi onkin tärkeää kohdata tällainen ihminen erityisen lempeästi ja hyväksyvästi. On uskallettava näyttää välittävänsä ja kysyä: ”Kuinka voit?” Hoitajat haluavat tuoda lohduttavaa viestiä jokaisen elämäntilanteen väliaikaisuudesta: – Ahdistava olo ei kestä ikuisuutta, vaikka se siltä tuntuisi. Emme voi luvata, että itsetuhoiset ajatukset loppuvat. Kaikkea tämä tukimalli ei korjaa, mutta se lisää ymmärrystä siitä, kuinka itsemurhasta voi tulla vaihtoehto ja miksi ihminen toimi tilanteessa kuten toimi.
Apulaisosastonhoitaja Maija Vuori-Kalliomaa ja psykiatrian sairaanhoitaja Eva-Lisa Nabb ovat Vaasan uranuurtajia ASSIP-terapiassa. Keskinäinen yhteistyö ja säännöllinen työnohjaus ja tuki Helsingin kriisikeskuksesta ja Sveitsin Bernistä on myös tärkeää, jotta rankkaa työtä jaksaa tehdä. Nabb on ainoa, joka tarjoaa ruotsinkielistä ASSIP-terapiaa Suomessa.
15
ENSIAPU
Vaeltaja pärjää useimmiten ensiapulaukulla TEKSTI ANNA JUSSILA KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Luonnossa kulkija saattaa törmätä reissuillaan yllättäviin tilanteisiin, joissa ensiapulaukulle tulee äkillistä käyttöä. Useimmiten kyseessä on kuitenkin pieni haaveri, joka ei vaadi päivystykseen lähtöä. Vuotavan haavan voi tyrehdyttää ensisijaisesti painesiteellä. VAELTAMINEN JA LUONNOSSA LIIKKUMINEN on ehkä suositumpaa kuin koskaan. Merkittävänä syynä lienee kulunut koronavuosi, joka on saanut muun muassa perheet ja pariskunnat hakemaan rauhaa ja tilaa luonnosta.
16
– Tälle poikkeukselliselle vuodelle on tyypillistä, että erilaiset ryhmät, kuten yritysporukat ja ulkomaalaiset, loistavat poissaolollaan. Samalla kuitenkin suomalaiset ovat alkaneet liikkua yhä enemmän itsenäisesti luonnossa, ja siten myös vastuu turvallisuudesta on siirtynyt yhä enemmän luonnossa liikkujille itselleen, vahvistaa vaasalainen luonto- ja kalastusopas Carina Rönn, joka työskentelee yksityisyrittäjänä Vaasassa ja sen lähialueilla. Itsenäisen luonnossa kulkijan onkin hyvä osata valmistautua oikealla tavalla pieniinkin vaellusretkiin. Rönnillä on muutama vinkki, joilla aloitteleva vaeltaja pääsee helposti alkuun:
sa myös kartta ja kompassi olisi hyvä muistaa ottaa mukaan, mikäli kohde ei ole viitoitettu ja julkinen vaellusreitti.
Vaihtelevat sääolosuhteet saattavat aiheuttaa riskitekijöitä. Rönn kertoo joskus joutuneensa jopa perumaan tilatun ryhmävaelluksen, koska märkä ja kivikkoinen maasto olisi aiheuttanut liian merkittävän liukastumisvaaran. Se on Rönnin mukaan suurin riskitekijä vaellus- ja veneretkillä. Siksi on tärkeää panostaa kenkiin, jotka soveltuvat luonnossa liikkumiseen. Muutamien tuntien vaelluksilla ja retkillä ei kuitenkaan usein ole tapahtunut onnettomuuksia. Kerran yhden osallistujan nilkka on nyrjähtänyt. Toisella kertaa taas on turvauduttu jääpussiin, kun jalka on kipeytynyt kesken vaelluksen. Eräällä venereissulla taas yksi osallistuja oli jäätyä merellä, joten kaikkien piti palata maihin. Ensiapuna mies sai juosta rannalla itsensä lämpimäksi.
On hyvä arvioida etukäteen reitin vaikeustaso oman kunnon, iän ja sääolosuhteiden perusteella.
– Pieni ensiapulaukku on hyvä olla aina mukana, jossa on esimerkiksi erilaisia laastari- ja sidetarpeita. Ne ovat olleet käyttökelpoisimpia ensiapuvälineitä muutaman tunnin vaellusretkillä, joilla olen toiminut oppaana. Lisäksi omasta ensiapulaukustani löytyy jääpussi, paineside, sakset, geeliä mahdollisia palohaavoja varten ja desinfektioainetta, Rönn listaa. HUOMIOI SÄÄ, VARUSTEET JA OMA KUNTO Merkittävä osa vaellukselle lähtöä on olosuhteiden ennakointi. – On hyvä tuntea alue ja reitti, jonne on lähdössä, ja arvioida sen vaikeustaso omaan ikään ja kuntoon nähden. Tarvittaes-
– Joskus tuntuu, että minulle tapahtuu enemmän haavereita kuin ohjaamilleni ryhmille. Onneksi pienet tapaturmat ovat olleet varsin harmittomia. Kerran esimerkiksi haukea kalastaessa siiman koukku osui kovalla voimalla silmäluomeeni, johon se tarttui. Siksi aurinkolasit ovat myös tärkeä kalastajan suojavarustus, Rönn kertoo.
Akuuttilääketieteen apulaisylilääkäri Teemu Pöytäkankaan mukaan luonnossa liikkujia ei ole useinkaan päätynyt Vaasan keskussairaalan päivystykseen. Pöytäkangas toteaa, että ensiapukurssista voi kuitenkin olla hyötyä luonnossa liikkujalle. Entä jos vaelluksella kuitenkin tapahtuu hieman vakavampi onnettomuus? – Vuotava haava voisi olla esimerkki tällaisesta, hieman vakavammasta pienonnettomuudesta. Silloin ensisijainen keino on tuottaa painetta haavan kohdalle, esimerkiksi painesiteen avulla. Jos painesidettä ei ole saatavilla, riittää esimerkiksi jokin muunlainen sidos tai kangaspala, jotta haavaa pystytään painamaan.
KOHDISTA VUOTAVAAN HAAVAAN PAINETTA, HÄLYTÄ TARVITTAESSA APUA Vakavassa onnettomuudessa on tarvetta hälyttää ulkopuolista apua paikalle. Pöytäkangas neuvoo avunantajaa muistamaan pari tärkeää asiaa: – Onnettomuudessa ollut henkilö on syytä asettaa ensin makuuasentoon. Mikäli kyseessä on vuotava haava, siihen on hyvä kohdistaa painetta samalla kun soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Numerosta annetaan jatko-ohjeet tarvittavista toimenpiteistä ennen avun saapumista. Päivystykseen päätyy vain muutamia kertoja vuodessa potilaita, joille on laitettu kiristysside johtuen erittäin voimakkaasta verenvuodosta. Tällöin onnettomuus vaatii myös kirurgista toimenpidettä. Kiristysside vaatii kuitenkin koulutuksen eikä sitä tulee käyttää, mikäli sen käyttöön ei ole perehtynyt. – Kiristyssidettä vaativassa haavassa on usein esimerkiksi valtimovuotoa, eikä vuotoa saada muutoin hallittua. Haava on ehkä ruhjoutunut ja vuotaa useammasta kohdasta. Jos kiristyssidettä on käytetty, on erityisen tärkeää, että päivystykseen pääsee mahdollisimman nopeasti, sillä jo parissa tunnissa haittojen riski alkaa suurentua merkittävästi, Pöytäkangas tiivistää. Vaeltajille tapahtuu kuitenkin harvoin näin vakavia onnettomuuksia. Rönnin ei ole tarvinnut soittaa koskaan ambulanssia paikalle. Turvanumero hänellä kuitenkin on eli numero henkilölle, usein lähiomaiselle, joka tietää, että Rönn on vaeltamassa tai venereissulla. Tähän turvanumeroon hän voi ilmoittaa, jos jotain yllättävää sattuisikin.
Carina Rönn opastaa erilaisia ryhmiä, esimerkiksi Mustasaaren Valassaarilla sekä Vöyrin Västerössä ja Tottesundissa. – Yleisillä reiteillä on usein luokitus niiden vaikeusasteesta. Esimerkiksi Mustasaaren Björköbyssä on kiva ja helppo reitti aloitteleville vaeltajille, Rönn vinkkaa.
17
LYHYESTI
Mobiilisovellus auttaa valmistautumaan tutkimukseen VAASAN KESKUSSAIRAALASSA on käytössä mobiilisovellus, joka auttaa potilasta valmistautumaan tulossa olevaan tutkimukseen helposti lähestyttävällä tavalla. Buddy Health Care -niminen sovellus on käytössä tietyissä tutkimuksissa kirurgian poliklinikalla, päiväkirurgialla, lastenpoliklinikalla, korvatautien poliklinikalla sekä sisätautien poliklinikalla.
– Esimerkiksi paksusuolen tähystykseen tulevilla potilailla on ollut mahdollisuus käyttää sovellusta jo parin vuoden ajan, kertoo gastrokirurgisen tiiminvetäjä Ella Niemelä Vaasan keskussairaalan kirurgian poliklinikalta.
Aikaisemmin paksusuolen tähystykseen tuleva potilas sai postitse kotiinsa yhteensä 15 sivua paperia, joka sisälsi tietoa muun muassa tutkimuksesta ja sairaalaan tulosta. Nyt tieto on koottu sovellukseen selkeiden otsikoiden alle. Sovelluksen myötä myös potilasturvallisuus ja tutkimuksen onnistumisen todennäköisyys paranevat, kun potilas saa tiedot sovelluksesta reaaliaikaisesti:
– Paperiset ohjeet saattavat usein olla kateissa tai niihin tutustutaan tutkimuksen kannalta liian myöhään. Sovellus ilmoittaa heti, kun jokin osio on potilaalle ajankohtainen. Esimerkiksi viikkoa ennen tutkimusta se muistuttaa potilasta tarvittavista ruokavaliomuutoksista, kuten siitä, että siemenet tulee jättää syömättä, Niemelä listaa. Potilas voi lähettää myös viestejä sovelluksen kautta hoitohenkilökunnalle, joka vastaa viestiin viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tietoa sovelluksen käyttöönotosta potilas saa ensimmäisessä kutsukirjeessä. Sovelluksen voi ladata potilas tai tarvittaessa puoliso tai lähiomainen. Mikäli potilas ei pysty ottamaan sovellusta käyttöönsä, lähetetään tutkimusohjeet potilaalle postitse.
LUKIJAKILPAILU
Mitä mieltä olit lehden artikkeleista? ELTAINE
N TALO
Anna palautetta tästä lehdestä ja auta meitä kehittämään sisältöä tuleviin lehtiin. Vastanneiden kesken arvomme kolme (3) Vaasa-aiheista keittiöpyyhettä! Arvonta suoritetaan 15.1.2021. Voit osallistua kilpailuun myös osoitteessa: vaasankeskussairaala.fi/kotikaynti
Vaasan sairaanhoitopiiri maksaa postimaksun
KUVA: A TELJEE K
erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä en huomioinut Pääkirjoitus Ajankohtaista
VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6
Lapsen ja perheen etu on tärkeintä lasten päivystyksessä
TUNNUS 5005967
”Alusta alkaen olin yksi meidän lääkäreistä”
65003 VASTAUSLÄHETYS
Kuulokoje hellii hermoa Kun kaikki ei lopu itsemurhaan Vaeltaja pärjää useimmiten ensiapulaukulla –20 21–30 31–40 41–50 51–60 61–70 71– Vastaajan ikä
Anna ruusuja tai risuja sekä juttutoiveita lehden toimitukselle
Nimi Osoite Annettuja henkilötietoja käytetään vain arvonnassa, ja ne hävitetään arvonnan suorittamisen jälkeen.