K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE
1 / 2019 Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
A TEEM utus Kunto
Maailman onnellisin lapsi
LUE MYĂ–S Rautaista apua ravitsemukseen Kuntoutusohjaajat arjen solmukohdissa
2
1 / 2019
Sisältö Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
MUUT AIHEET 3 PÄÄKIRJOITUS Onnea on sujuva arki
SAIRAALAELÄMÄÄ
10
4
SAIRAALASSA
7
KOLUMNI
Kun ravitsemukseen tarvitaan tukea Joustavaa ja yksilöllistä kuntoutusta ilman raja-aitoja
16 HYVÄSSÄ HOIDOSSA Vaativa kuntoutus haastaa aivot ja raajat
Solmujen selvittäjät
8
12
14
SAIRAALASSA
POTILASTARINA
SAIRAALASSA
Kinestetiikka on aitoa kohtaamista
Elias, maailman onnellisin lapsi
Kuntien kumppani
LYHYESTI Tuleeko kutsukirjeesi sähköisesti vai postitse? & Tiedätkö mitä terveystietojasi näet Omakannasta? s.18
Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!
ve
VA :
Ad
per Dalkarl / Kas ing rtis
KU
Pääkirjoitus
C2
KOTIKÄYNTI 3
Onnea on sujuva arki
Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Heli Masa 040 660 8134 Toimituspäällikkö Anna Jussila 040 641 5981 Toimitus Hanna Hattar, Anna Jussila, Heli Masa, Helmi Simonen, Essi Leppämäki Kansikuva C2 Advertising / Mervi Turunen Toimitusneuvosto Marina Kinnunen, Björn Boucht, Reijo Autio, Arja Tuomaala
OLISIN MIELELLÄNI KIRJOITTANUT ILOUUTISEN SIITÄ, miten saimme sittenkin laajan päivystyksen statuksen. Myönnän, että tapailin jo sanoja, joilla sen pääkirjoituksen olisin aloittanut. Ja tunnustan, että ehdin jo hetken uskoa, että se olisi toteutunut. Kun kansalaisaloite oli maaliskuun puolivälissä eduskunnan käsiteltävänä ja äänestys alkoi, seurasin suoraa verkkolähetystä. Samalla mietin toiveikkaana tätä pääkirjoitusta.
Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi
Tällä kertaa se ilouutinen jäi kirjoittamatta, mutta asia on tietenkin edelleen mielessä. Se on ollut esillä kahvipöytäkeskusteluissa, katugallupeissa, sosiaalisessa mediassa ja lehtien otsikoissa jo syksystä 2016 asti. Julkisuudessa on näkynyt hurjia otsikoita: ”Vaasan keskussairaala menetti päivystyksen”. Tai jopa: ”Vaasan keskussairaalan alasajo”. Valitettavasti tämä kaikki on aiheuttanut paljon väärinkäsityksiä, merkittävimpänä sen, ettei meillä olisi enää päivystystä.
Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet
Koko sen ajan, kun politiikassa on kirjoitettu omaa tarinaansa, on ammattitaitoinen henkilökuntamme tehnyt työtään jokaisen potilaan auttamiseksi. Vaasan keskussairaalassa ei ole lopetettu toimintaa, lamaannuttu tai luovutettu. Hyvä esimerkki jatkuvasta sairaalamme kehittämisestä on kuntoutus, johon saamme perehtyä tarkemmin tässä Kotikäynti-lehden teemanumerossa. Kuntoutus on sekä sairaalassa että asiakkaan kotona tehtävää työtä. Kaikki tähtää siihen, että elämä olisi helpompaa leikkauksen jälkeen ja arki sujuvampaa vamman tai sairauden kanssa. On jälleen suuri kunnia tehdä lehti, jossa kerrotaan, miten tärkeää työtä sairaalamme henkilökunta tekee. Se on jo iloinen aihe, nyt ja aina. Vaikka politiikassa asiat eivät menisi kuten toivomme, lämmittää sydäntä se, kun toimittajamme sai tutustua 4-vuotiaaseen Eliakseen, joka iloitsee kävelytaidostaan ja kissan pehmeästä turkista. Toivottavasti lehti tuo sinullekin sekä iloa että uutta tietoa kuntoutuksesta!
Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 91 670
ISSN 2323-7058
OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki • Laihia • Luoto • Maalahti Mustasaari • Närpiö • Pedersöre Pietarsaari • Uusikaarlepyy Vaasa • Vöyri
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 169 700 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 100 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.
Heli Masa Päätoimittaja Kirjoittaja työskentelee Vaasan keskussairaalassa viestintäpäällikkönä
facebook.com/vaasacentralhospital vasa_centralsjukhus youtube.com/VasacentralsjukhusVaasankeskussairaala @VCS_VKS
4  
Sairaalassa
Kun ravitsemukseen tarvitaan tukea TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: C2 Advertising / Mervi Turunen & GettyImages
KOTIKÄYNTI 5
Ruoka ja siitä nauttiminen ovat monesti päivän kohokohta. Ravittu elimistö voi hyvin ja toimii terveyttä ylläpitävänä tekijänä. Se, mikä tuntuu itsestään selvältä, ei aina kuitenkaan ole sitä. Ravitsemuksen vaikeutuneissa tilanteissa, kuten ruokarajoitteiden kohdalla, avuksi tarvitaan erityistä ammattitaitoa, ravitsemusterapiaa, jonka asiantuntijoina toimivat ravitsemusterapeutit. Ravitsemusterapeutti kohtaa potilaan omalla vastaanotollaan. Keskustelussa käydään läpi potilaan ravitsemuksen tilannetta, joka on vaikeutunut rajoitteista, sairaudesta tai muusta syystä johtuen. Terapeutti pyrkii löytämään ratkaisun ja tarjoamaan keinoja, jotta ravitsemus saadaan turvattua. Vaasan keskussairaalassa ravitsemusterapeutteina toimivat Laura Sohlo, Katja Rosenzveig, Nina Haukirauma-Ilmarinen ja Sanna Tolonen, jotka jakavat keskenään psykiatrian, syömishäiriöpoliklinikan, sisätautien, lastentautien ja kirurgian vastuualueet. Erikoissairaanhoidossa ravitsemusterapeuttien potilaat ovat useimmiten sairaalan omia potilaita, joilla on jo hoitosuhde johonkin sairaalan erikoisaloista. Vaasan keskussairaalassa ravitsemusterapeutit kuuluvat muiden terapeuttien ja asiantuntijoiden tavoin kuntoutuksen palvelualueelle. – Potilas tulee luoksemme useimmiten lääkärin tai sairaanhoitajan lähetteellä. Viime vuosina kynnystä vastaanotollemme pääsyyn on pyritty madaltamaan ja pelkkä hoitajan soittokin saattaa riittää. Usein potilasteksteistä löytyy maininta tarpeesta jutella meidän kanssamme, mikä on riittävä syy yhteydenotolle, ravitsemusterapeutti Rosenzveig kertoo.
LAAJA JOUKKO RAVITSEMUKSEN HAASTEITA Ravitsemusterapeutit hoitavat keskussairaalassa sekä poliklinikka- että osastopotilaita. Potilaskirjo on laaja, sillä ravitsemukseen liittyviä haasteita löytyy lähes kaikilta erikoisaloilta. – Painonhallintapotilaat jakautuvat ylija alipainon sekä vajaaravitsemuksen potilaisiin. Ruokaan liittyvät rajoitukset, joita aiheuttavat esimerkiksi keliakia, diabetes, munuais- ja vatsasairaudet, työllistävät meitä, Sohlo luettelee. – Lapsella ravitsemuksen häiriö saattaa näkyä esimerkiksi kasvun tai painon kehityksen poikkeavuutena, neurologisissa sairauksissa itse syömistapahtuma saattaa vaikeutua. Lasten kohdalla ei-neurologisiin haasteisiin kuuluvat myös vaativa valikoivuus. Keskosvauvoilla on suurentunut
tarve energialle ja ravintoaineille, missä me autamme erilaisten ravintolisien määrittelyllä, Rosenzveig jatkaa. Kirurgiassa ravitsemusterapeutti auttaa esimerkiksi potilaita, joilla on edessä ruuansulatuskanavan leikkaus. Myös masennus vaikuttaa usein ruokahaluun ja potilaan toimintakykyyn, jolloin ravitsemusterapeutin apu on tarpeen riittävän ja monipuolisen ravitsemuksen turvaamiseksi. Tärkeä rooli ravitsemusterapeutilla on myös psykiatrian syömishäiriöpoliklinikalla. – Erikoissairaanhoidossa on paljon potilaita, joilla jossakin vaiheessa sairautta tai "Lapsella ravitsemuksairaalassaoloa ravitsemukseen saattaa liittyä ongelsen häiriö saattaa mia. Emme voi tavata heitä näkyä kasvun tai kaikkia, jolloin on tärkeää, painon kehityksen että osaamme rajata potilaista juuri ne, jotka asianpoikkeavuutena." tuntijuuttamme todella tarvitsevat, Sohlo kertoo. Ravitsemuksen eteen voidaan tehdä paljon jo sairaalan osastoilla. Pienetkin muutokset toimintatavoissa saattavat ratkaista potilaan ravitsemukselliset haasteet. – Hyvä esimerkki on syöpätautien hoitoon erikoistunut onkologian osasto, jossa hoitohenkilökunta on harjaantunut havaitsemaan potilaan haasteet. Jo se, että ruuan annoskokoa pienennetään potilaalla, jonka on vaikea syödä, tai tilataan runsasenergisempi ateriavaihtoehto potilaalle, jonka paino on nopeasti laskenut, saattaa korjata tilanteen ratkaisevasti paremmaksi. Sairaanhoidossa ravitsemuksesta saavat puhua muutkin kuin vain ravitsemusterapeutit, Rosenzveig hymyilee.
Ravitsemusterapeutti Laura Sohlo
→
6
PERUSTIETOUS TÄRKEÄÄ Oman ammattialansa asiantuntijoina ravitsemusterapeutit jakavat ravitsemustietoutta niin henkilökunnalle kuin potilasryhmille. – On tärkeää, että pysymme ajan tasalla ja viemme uusinta tietoa eteenpäin. Teemme yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa ja etenkin lasten puolella olemme jo pitkään kuuluneet osaksi moniammatillisia tiimejä. Aikuispuolella ja osastojen kanssa yhteistyössä on vielä kehittämistä. Ravitsemuksella on usein iso sija jo potilaan osastohoidossa, Sohlo ja Rosenzveig kertovat.
"Ammattitaitomme ydin on löytää ratkaisu kaikkein haasteellisimmissakin tilanteissa." Potilaan paino on yksi merkittävä mittari haasteiden havainnointiin. Lyhyessä ajassa nopeasti laskeva paino kertoo usein vajaaravitsemuksesta, joka saattaa ilmetä myös korkean painoindeksin potilailla. Silloin on aika täydentää ruokaa. – Rikastettu ruoka, joka tarkoittaa esimerkiksi ravintovalmisteiden tai pehmeän rasvan kuten margariinin lisäämistä ruokaan, on ensisijainen keino täydennykseen. Seuraavaksi tulevat täydennysravintojuomat ja vakavissa tapauksissa enteraaliset, eli suoraan ruuansulatuskanavaan annostellut, tai suonensisäiset ravitsemukset. Tärkeintä on ravinnon saannin turvaaminen. Keinoja siihen löytyy monenlaisia. – Jos jokin vaihtoehto on potilaalle syystä tai toisesta ehdoton ei, pyrimme löytämään korvaavan vaihtoehdon tai toimintatavan, jolla ravitsemus turvataan. Ammattitaitomme ydin on juuri siinä, että me pyrimme löytämään ratkaisun kaikkein haasteellisimmissakin tilanteissa, kun niin sanotut tavalliset keinot ovat jo loppuneet. Sitä ei erikoissairaanhoidossa muu ammattikunta pysty tekemään, Katja Rosenzveig kuvailee. •
Ravitsemusterapia on potilaan tai hänen lähipiirinsä tukemista mahdollisimman monipuoliseen ja riittävään ravitsemukseen. – Kaikissa tapauksissa yritämme löytää aina yksilöllisen ratkaisun, jossa on huomioitu potilaan rajoitukset tai sairaus, kertoo Vaasan keskussairaalan ravitsemusterapeutti Katja Rosenzveig.
KOTIKÄYNTI 7
Kolumni
Joustavaa ja yksilöllistä kuntoutusta ilman raja-aitoja
K
untoutuksen alkuaskeleet otetaan usein sairaalassa. Muutokset terveydentilassa saattavat vaikuttaa merkittävästi yksilön arkeen ja sosiaaliseen elämään. Vaikeissa etenevissä sairauksissa tavoitteena on ehkäistä tai hidastaa toimintakyvyn huononemista. Toimintakyvyn ylläpito ja palauttaminen ovat keskeisiä kuntoutuksessa ei se mihin taudinmääritykseen hoito perustuu. Vuosi sitten keväällä päätettiin muodostaa sairaanhoitopiirillemme oma kuntoutuksen palvelualue, joka palvelee sairaalamme jokaista hoitoyksikköä. Tarkoituksena on, että kaikilla osastoilla ja poliklinikoilla arvioimme toimintakykyä niiltä potilailta, jotka tarvitsevat mahdollisesti kuntoutusammattilaisten apua sekä tarjoamme ohjeistukset muuttuneeseen terveydentilaan.
Me kuntoutuksen parissa työskentelevät haemme jatkuvasti keinoja turvata iänmukaista toimintakykyä ja osallisuutta: leikissä ja oppimisessa, opiskelussa ja työelämässä, kotona ja yhteiskunnassa. Jokaisen kuntoutettavan toimintakykyä tuetaan joko ohjatuilla harjoitteilla tai erilaisilla apuvälineillä, jotka on suunniteltu kunkin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Iskulauseemme onkin jo vuosia ollut: ”Toimintakyky ja oikeus osallistua!” Kuntoutusterveisin, Hedvig Grannas-Honkanen Vaasan keskussairaalan kuntoutusylilääkäri
Uusien suositusten mukaan joka keskussairaalassa on oltava kuntoutuksen osasto muiden erikoisalojen välittömässä läheisyydessä. Vuoden 2018 alussa aloittikin toimintansa keskussairaalatasoinen vaativan kuntoutuksen osasto. Alueellinen apuvälinekeskuksemme aloitti toimintansa samoihin aikoihin. Kotona asumista tukeva apuvälinekeskus toimii apuvälinekysymysten asiantuntijapoliklinikkana, koko Pohjanmaan lainattavien apuvälineiden logistiikkakeskuksena sekä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hallintaorganisaationa. Apuvälinekeskuksen yhteinen hallintajärjestelmä mahdollistaa uudella tavalla apuvälineiden kierrätettävyyden alueellisesti.
"Potilaan toimintakyvyn ylläpito ja palauttaminen ovat keskeisiä kuntoutuksessa." KUVA: C2 Advertising / Mervi Turunen
8
Sairaalassa
Kinestetiikka on aitoa kohtaamista Kinestetiikka on inhimilliseen kohtaamiseen keskittyvä toimintamalli, jonka mukaan potilasta avustetaan toimimaan ja liikkumaan itse kykyjensä mukaisesti. Vaikka potilas olisi hiljattain leikattu, on tärkeää, että kuntoutuminen aloitetaan mahdollisimman pian. – Ihminen kokee elämänsä liikkeen kautta. Siksi myös saattohoidossakin olevan potilaan on tärkeää saada järkeviä, luonnollisia liikkumisen kokemuksia. Silloin tuntee olevansa elossa ja elämän laatu pysyy hyvänä loppuun saakka, kertoo fysioterapeutti ja kinestetiikkakouluttaja Kirsi Hagström Vaasan keskussairaalasta.
KOKEILUN KAUTTA ONNISTUMISEN ELÄMYKSIIN Kinestetiikkaa osana potilaan kuntoutusta sovelletaan monipuolisesti esimerkiksi akuutti- ja vanhushoidossa, kehitysvammaisten, muistisairaiden ja jopa keskosten kanssa. Tärkeintä kinestetiikkakoulutuksissa on samaistua potilaan asemaan ja ymmärtää minkälaista tukea hän tarvitsee juuri sillä hetkellä, kun hoitohenkilökunta hänet kohtaa. Koulutuksissa ei siis opeteta yksittäisiä temppuja esimerkiksi potilaan siirtämisestä. – Se, mikä on rutiinia hoitohenkilökunnalle, ei ole koskaan rutiinia potilaalle. Toiset potilaat saattavat tarvita alussa paljonkin apua, mutta kun avustustilanteet tehdään niin, että potilas pystyy seuraamaan mitä hänelle tehdään ja mitä hänessä tapahtuu, hän alkaa toimia enemmän liikkeen mukana. Näin potilaan toimintakyky palautuu pikkuhiljaa. Hoitohenkilökunnan tehtävä on auttaa potilasta itseään löytämään menetetyt voimavarat ja saamaan liikkumisen resurssit takaisin, Hagström kertoo. Kinestetiikasta on apua myös hoitajille, joilla voi olla työstä aiheutuneita kipuja ja jäykkyyksiä selässä sekä hartioissa ja ranteissa.
Hoitohenkilökunnan tehtävänä on auttaa potilasta löytämään menetetyt voimavaransa sekä saamaan liikkumiskykynsä takaisin. Kinestetiikka ei tarjoa yksittäisiä taikatemppuja, vaan se on ihmisen kohtaamisen toimintafilosofia, jota hyödynnetään laajalti koko keskussairaalassa. TEKSTI: Essi Leppämäki KUVA: C2 Advertising / Kasper Dalkarl
– Kinestetiikkaopeilla työn fyysinen kuormittavuus vähenee. Enää ei tehdä painon nostoja vaan painon siirtoja, ja keskitytään siihen, miten ihminen liikkuu luonnollisesti. Potilaan vastustaessa liikkumista voimankäyttö ei ratkaise tilannetta, vaan silloin kannattaa kokeilla esimerkiksi muuttaa liikkeen suuntaa, Hagström kuvailee. – Kyse on ihmisen kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Haetaan yhdessä rajoja ja mahdollisuuksia, joiden mukaan pystytään toimimaan. Huoli omasta terveydentilasta, kipu ja voimattomuus vaikuttavat myös potilaan henkiseen hyvinvointiin eikä kuntoutuja ole välttämättä aina halukas liikkumaan. Kuntoutuminen onnistuu kuitenkin usein parhaiten ujuttamalla se osaksi normaaleja päivärutiineja. – Usein esimerkiksi vessaan meneminen tai aamutoimien tekeminen motivoivat. Myös ruokailun ajaksi noustaan ylös, jolloin nieleminen on helpompaa. Kipu voi lisääntyä paikallaan makaamisen vuoksi, jolloin pienikin asennon muutos voi auttaa, Hagström kertoo. Omaiset voivat vaikuttaa osaltaan myös potilaan toipumiseen. – Potilaan omaiset toivovat usein, että kuntoutujaa ei rasitettaisi lainkaan, vaan että he saisivat toipua rauhassa. Toipuminen ei kuitenkaan tarkoita passiivista sängyssä makaamista, vaan liikettä on tuotava pikkuhiljaa mukaan, jotta toipuminen ei pitkity, Hagström neuvoo. •
"Toipuminen ei tarkoita passiivista makaamista, vaan liikettä on tuotava pikkuhiljaa mukaan."
KOTIKÄYNTI 9
– Kinestetiikkaopeilla työn fyysinen kuormittavuus vähenee. Enää ei tehdä painon nostoja vaan painon siirtoja, ja keskitytään siihen, miten ihminen liikkuu luonnollisesti, kinestetiikkakouluttaja Kirsi Hagström kuvailee.
10
Sairaalaelämää
Solmujen selvittäjät Kuntoutusohjaajien tehtävänä on olla elävä linkki kodin ja sairaalan välillä. Työn vaihtelevuutta lisäävät vierailut esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla sekä yhteistyö muiden alan ammattilaisten, kuten lääkärien sekä terapeuttien kanssa, sairaanhoitopiirien kunnissa. Asioiminen onnistuu ilman lähetettä ja käynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
TEKSTI: Helmi Simonen KUVAT: C2 Advertising / Mervi Turunen
– Verkkoa kutova hämähäkki tai solmujen selvittäjä, kuvaavat Vaasan keskussairaalan kuntoutusohjaajat Kristina Back-Kanev, Mirja Piilikangas-Muotio ja Beatrice Blomqvist itseään ja omaa työtään. He auttavat asiakkaita, joiden toimintakyky on syystä tai toisesta laskenut. Hoidon tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi neurologinen häiriö, näkövamma tai syöpäsairaus.
"Kuntoutusohjaajat avustavat esimerkiksi paperisotkujen selvittelyssä ja yhteydenpidossa vammaispalveluihin ja työvoimatoimistoon."
KOTIKÄYNTI 11
– Asiakkaita ei auteta vain yhdessä tai kahdessa asiassa vaan jokaisella elämän osa-alueella, täsmentää Back-Kanev. Kuntoutusohjaajat avustavat esimerkiksi käytännön paperisotkujen selvittelemisessä. He ovat yhteydessä muun muassa Kelaan, vammaispalveluihin tai työvoimatoimistoihin ja varmistavat, että potilas saa hoitonsa ajaksi parhaan mahdollisen tuen.
KODIN LÄMMÖSSÄ Potilaiden kuntoutus on pyritty saamaan laitoksista ja osastoilta lähelle asiakasta. Kotikäynneillä keskiössä on aina hoidettava henkilö. – Tulemme toisen ihmisen kotiin ja siellä mennään hänen ehdoillaan. Käymme kotikäynnillä omissa vaatteissamme. Suojana ei ole univormua, jonka taakse voisi verhoutua, kertoo Piilikangas-Muotio. Apua eivät kaipaa ainoastaan asiakkaat vaan joskus myös heidän mukanaan arjessa elävät läheiset. Läheiselle on mahdollista järjestää esimerkiksi terapeutin apua. – Teemme kotikäyntejä muun muassa kuntien vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa tarvittaessa, kertoo Blomqvist. Vaikka kuntoutusohjaajat eivät olekaan terapeutteja, tulee fyysisen avun tarpeen ohella usein täytetyksi myös henkinen puoli. – Joskus kun menen tapaamaan asiakasta, hänellä saattaa olla kahvi katettuna valmiiksi. Voin olla ainut ihminen, joka siellä käy pitkään aikaan. Tun“On tärkeää, tuu hyvältä, kun voin ilahduttaa toista, samalla kun esimerkiksi että on joku, autan häntä täyttämään erilaisia joka kuuntelee.” hakemuksia, Piilikangas-Muotio toteaa. – On tärkeää, että on joku, joka kuuntelee, Piilikangas-Muotio jatkaa.
Kuntoutusohjaajat Mirja Piilikangas-Muotio, Beatrice Blomqvist ja Kristina Back-Kanev kertovat, että asiointi heidän kanssaan onnistuu ilman lähetettä.
APUA ELÄMÄN JOKA OSA-ALUEELLE Kuntoutusohjaajan työ on kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta sekä kuntoutuksen tarvetta ja auttaa hänet oikeiden palveluiden piiriin. Ohjaaja myös osallistuu varsinaisen kuntoutuksen suunnitteluun ja seuraa sen edistymistä, kertoo sairauteen tai vammaan liittyvistä erityispiirteistä ja tekee lausuntoja esimerkiksi mahdollisia asunnonmuutostöitä ja apuvälinehankintoja varten. Kuntoutusohjaaja neuvoo myös ammatinvalintaan ja koulutukseen liittyvissä asioissa sekä tiedottaa, kouluttaa ja koordinoi kuntoutuksen yhteistyöverkkoa.
Kuntoutusohjaajien mukaan parasta työssä on auttamisen lisäksi työn vaihtelevuus. Asiakkaita on vauvasta vaariin ja kuntoutusprosessin etenemisen ja avun perille menon näkee konkreettisesti. Asiakkaiden palautteen kuntoutusohjaajat nostavat keskeiseen asemaan. Vaikeinta sen sijaan on tilanne, joka vaikuttaa lohduttomalta. – Kun vierailee vakavasti sairaan asiakkaan luona, jolla on pieniä lapsia, yrittää sitä vain tehdä parhaansa helpottaakseen sen hetkistä tilannetta, jotta tällä olisi enemmän aikaa läheistensä kanssa, kertoo Piilikangas-Muotio. Hyvä työyhteisö auttaa kuntoutusohjaajia jaksamaan haastavissakin tilanteissa. – Saamme toisistamme paljon tukea, Blomqvist sanoo. •
12
Potilastarina
Elias, maailman onnellisin lapsi Ähtäväläinen Elias Hagnäs saapuu päiväkodista kotiin. Havaittuaan keittiön penkillä kehräävän Cutie-kissan Elias lähtee innokkaasti ryömimään kissaa kohti. Muutaman yrityksen jälkeen hän onnistuu nousemaan penkille ja painaa kätensä kissan pehmeään turkkiin. Yhteinen hetki tuo iloa sekä pojalle että kissalle. Nelivuotiaalla Eliaksella on synnynnäinen Smith-Lemli-Opitzin syndrooma, joka on viivästyttänyt kasvua ja aiheuttaa kehitysvammaisuutta. Oireyhtymään tyypillisesti kuuluvat autistiset piirteet vaikeuttavat muun muassa puheen oppimista ja herkistävät aisteja, kuten kuuloa ja tuntoa. Hagnäsin perheen kotieläimet, kissa ja Gutti-koira, ovat tehneet hyvää Eliaksen aisteille. Eläinten pehmeiden turkkien silitys on totuttanut Eliaksen herkistynyttä tuntoaistia, jossa nurmikon koskettaminenkin tuntui aikaisemmin mahdottomalta. Oireyhtymästään johtuen Elias tarvitsee arjessaan useita apuvälineitä, esimerkiksi liikkumiseen ja nukkumisen turvaamiseen. Tuorein apuvälineistä on rollaattori, jonka avulla poika on oppinut kävelemään. – Saimme sopivan rollaattorin kaksi kuukautta sitten. Aikaisempi malli ei ollut meille toimiva, sillä se kaatui lapsen jalan osuessa takarenkaaseen tietyllä tavalla. Tämä rollaattori on puolestaan tukeva ja hyvä, erinomainen! Sen avulla Elias voi nyt
kävellä lyhyitä matkoja, iloitsevat Eliaksen vanhemmat Bernice ja Mathias Hagnäs. Eliaksella on yhdeksän sisarusta, joista jokainen auttaa pikkuveljeä arjessa. Vanhin sisaruksista Ida, 19, on kohta valmis lähihoitaja ja tekee työharjoitteluaan päiväkodissa Eliaksen avustajana. Molemmat vanhemmista käyvät päivätyössä kodin ulkopuolella. – Oma työ on tärkeä osa jaksamista. Lapsille on enemmän annettavaa iltaisin, kun päivän on ollut omassa työssään, kertoo Bernice, joka työskentelee koulunkäyntiavustajana Uudessakaarlepyyssä. – Elias tarvitsee meiltä vanhemmilta ja koko perheeltä paljon, mutta antaa sitäkin enemmän. Hyvinä päivinään Elias on maailman onnellisin lapsi, isä kuvailee.
YKSILÖLLISET TARPEET Elias saa pöydän ääreen oman tuolinsa, jonka vahvat vyöt ja jalkojen väliin asetettava tuki auttavat lasta pysymään paikallaan. SLO-oireyhtymään kuuluvan lihasvelttouden takia istuminen tavallisella tuolilla ei ole mahdollista. Tuolin nähdessään poika innostuu ja taputtaa käsiään. – Elias käyttää tuolia kuntoutusterapiassa, jossa usein leikitään. Elias pitää siitä, äiti hymyilee. Vaikka Elias ei osaa juurikaan puhua, viestii hän kehollaan ja ilmeillään. Oma perhe osaa tulkita hyvin viestejä.
TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: C2 Advertising / Mervi Turunen
"Apuvälineiden kohdalla tarpeet ovat yksilöllisiä eivätkä samat ratkaisut sovi kaikille."
KOTIKÄYNTI 13
Veljet Daniel, 8, (vasemmalla) ja Kent, 6, sekä perheen muut sisarukset auttavat Eliasta arjen erilaisissa harjoitteissa. Oma tärkeä roolinsa lapsen kuntoutuksessa on myös Gutti-koiralla.
Isoveli Daniel nostaa pojan tuoliin ja äiti säätää sen korkeutta. Pyörien avulla tuoli liikkuu paikasta toiseen. – Apuvälineistä on meille suuri apu. Olemme kiitollisia alueelliselle apuvälinekeskukselle ja erityisesti kuntoutusohjaaja Kristina Back-Kaneville, joka hiljattain teki meille kotikäynnin ja opasti meitä apuvälineiden mahdollisuuksista ja kodin ratkaisuista. Emme olisi itse tienneet kaikkea, Hagnäsit kiittelevät. Apuvälineiden kohdalla tarpeet ovat yksilöllisiä eivätkä samat ratkaisut sovi kaikille. – Esimerkiksi tietyt linjaukset tai säännöt kehitysvammaisen lapsen sängyissä ovat hyvää tarkoittavia ja tukevat lapsen itsenäisyyttä, mutta ne eivät aina toimi perheen kokonaistilannetta ja lapsen luonnetta ajatellen. Sänkyasiakin ratkesi lopulta kuntoutusohjaajan avulla, joka auttoi perusteluiden laatimisessa, ja niin saimme toimivan sängyn Eliakselle, Bernice kertoo. Elias kuntoutuu erilaisten terapioiden avulla, kuten fysio- ja puheterapian avulla. Kehitys on hidasta, mutta etenee koko ajan. Elias saa nestemäisen ravintoliuoksen suoraan vatsalaukkuunsa, koska hän ei voi niellä, ja oireyhtymästä johtuen ruoka imeytyy hitaasti. Ravinnon annostelu ja imeytyminen kestää viisi tuntia vuorokaudessa. – Kun Eliaksen ylävartalo vahvistuu, voimme ottaa kankaisen liivin käyttöön. Siihen saa sijoiteltua ravintopussit letkuineen ja liikkuminen mahdollistuu ruuan annostelun aikana. Ratkaisu on hämmästyttävän yksinkertainen, mutta se antaa paljon. Myös tästä kuntoutusohjaaja kertoi meille, Bernice kertoo tyytyväisenä. •
– Parhaimmillaan apuväline on yksinkertainen ja tarjoaa silti suuren avun arkeen, kertoo Eliaksen äiti Bernice Hagnäs. Kankaisen liivin taskuihin sijoitetaan ravintoliuospussit ja PEG-letku, jonka avulla ravinto kulkee suoraan lapsen vatsalaukkuun avanteen kautta.
14
Sairaalassa
TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: C2 Advertising / Mervi Turunen
Kuntien kumppani Reilun vuoden verran alueellinen apuvälinekeskus on toiminut Vaasan sairaanhoitopiirin kaikkia kolmeatoista kuntaa palvelevana keskuksena, joka tilaa ja toimittaa keskitetysti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet liikkumiseen.
KOTIKÄYNTI 15
A
lueellinen apuvälinekeskus aloitti vi- Vaasan keskussairaalan alaisuudessa rallisesti toimintansa tammikuussa toimivaan alueelliseen apuvälinekeskuk2018. Pitkään suunniteltu uudis- seen sisältyvät myös erikoissairaanhoidon tus selkeytti apuvälineiden hankintaa ja apuvälinepoliklinikka ja huolto, jotka palmyöntämisen kriteereitä sekä erikoissai- velevat koko sairaanhoitopiirin vaikeasti raanhoidossa että perusterveydenliikuntavammaisia aikuisia ja lapsia huollossa. heidän arkipäiväänsä liittyvissä, – Lääkinnällisen kunvaativimpien apuvälineiden arvioinneissa, sovituksissa toutuksen apuvälineiden sekä hankinnoissa. Tämä tilaukset ja tavaran vas"Merkittävä osa taanotto siirtyivät pois toiminta jatkuu edelleen apuvälinepoliklinikan kunnilta ja keskitetkuten aiemminkin, ja toimintaa on sähköisten monelle poliklinikka tiin tänne keskussairaalaan, alueelliseen onkin tuttu jo vuosikymapuvälineiden arviointi, apuvälinekeskukseen. menen ajalta. Alueellinen sovitus ja luovutus." Nyt kunnat ilmoittavat apuvälinekeskus sijaitsee tilauksensa meille ja yhHuutoniemellä Vaasan keskussairaalan alueella. dessä heidän kanssaan etsimme parhaan vaihtoehdon – Sijainti kantasairaalan erityisvastuualueemme hankinläheisyydessä ei ole toiminnallemme tasopimuksia ja asiakkaiden yksilöllistä tärkeää, sillä asiakkaamme ovat kunnissa, tarveharkintaa noudattaen. Tilattujen vä- omissa kodeissaan asuvia. Huutoniemen lineiden toimitus hoituu apuvälinekeskuk- sairaala-alueelta vapautui kuitenkin hysesta kuntiin, koska perusapuvälineiden vät tilat, jotka remontoitiin esteettömiksi, varastot ovat edelleen kunnissa, kertoo mikä on meille tärkeää. Uudistettuihin tikeskuksen palvelupäällikkö Raisa Latva- loihin muutimme huhtikuussa 2018, kerla-Kaataja. too Latvala-Kaataja. Keskittäminen yhteiseen keskukseen säästää kuntien aikaa ja madaltaa kustanYHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA nuksia, kun keskuksesta tehdään kerralla suurempia tilauksia useiden kuntien tar- Apuvälinepoliklinikan toiminta on polikliipeisiin. Tavoitteena on kierrättää sairaan- nistä eli vastaanottotyyppistä. Suuren osan hoitopiirin alueella varastoissa olevia apu- toiminnasta muodostaa sähköisten apuvävälineitä. lineiden arviointi, sovitus ja luovutus. Se – Muutos on tiivistänyt yhteistyötä tapahtuu apuvälinekeskuksen kautta kaikkuntien terveystoimijoiden kanssa ja moni kien kuntien asukkaille. kokee sen myönteiseksi. Apuvälineiden – Sähköisiin liikkumisen apuvälineisiin hankinta tapahtuu nyt selkeästi asiakkaan tarvitaan aina lääkärin lähete. Näitä ovat parasta ajatellen, Latvala-Kaataja jatkaa. esimerkiksi sähköpyörätuolit ja sähkömopot, Latvala-Kaataja kertoo. Vuoden takaisessa muutoksessa myös TUTTUA TOIMINTAA ARJESSA tikoteekin toiminta siirtyi alueellisen apuAsiakas eli kuntalainen, ei uudistusta juu- välinekeskuksen kanssa samoihin tiloihin. rikaan huomaa arjessaan. Se, missä kun- Tikoteekissä terapeutti arvioi asiakkaan nan terveyskeskus aikaisemmin tilasi itse tarvetta kommunikoinnin apuvälineelle. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen Uutta toimintaa alueellisessa apuvälineasiakkaalleen, hoituu nyt alueellisesta apu- keskuksessa edustaa apuvälineteknikkovälinekeskuksesta. Edelleen itse apuväline toiminta, jonka asiakkailla on vaikeita saapuu kuntaan käytyään ensin läpi apu- alaraajaongelmia. Apuvälineteknikko ja välinekeskuksen rutiinitarkistuksen, ja fysioterapeutti arvioivat asiakkaan toiminkunnassa työntekijä opastaa apuvälineen takykyä liittyen esimerkiksi ortopedisiin käytön asiakkaalleen samalla tavalla kuin eli jalkatuellisiin kenkiin tai peroneus- eli aikaisemminkin. riippunilkkatuen tarvetta kävelyn tueksi. •
– Asiakkaan ympärillä voi olla paljon verkostoa, jolle on tärkeää opastaa apuvälineen käyttöä. Näin on esimerkiksi vaikeavammaisella lapsella, joka tarvitsee erikoisemman pyörätuolin tai seisomatelineen. Käyttöä käydään läpi vanhempien, terapeuttien ja koulu- tai päiväkotihenkilökunnan kanssa, palvelupäällikkö Raisa Latvala-Kaataja kertoo.
16
Hyvässä hoidossa TEKSTI: Anna Jussila KUVAT: C2 Advertising / Mervi Turunen
Vaativa kuntoutus haastaa aivot ja raajat Vaativalle kuntoutusosastolle päätyy usein nuoria potilaita, joiden kunto on romahtanut äkisti. Muutos on potilaan elämässä iso ja siihen sopeutuminen vaatii monen eri ammattilaisen apua sekä potilaalta vahvaa motivaatiota parantumiseen.
Osastolla tarjottava terapia on lähtökohtaisesti yksilöterapiaa. Kuitenkin erityisesti kuntoutuksen alkuvaiheessa potilas voi tarvita samanaikaisesti usean eri terapeutin apua esimerkiksi syömisessä, kertoo toimintaterapeutti Mervi Parviainen.
Vaativan kuntoutusosaston ovien takana voi tavallisimmin kohdata kahdenlaisia potilaita: aivoinfarktin läpikäyneen tai liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen potilaan, jolle on aiheutunut vakavia käsi- ja jalkamurtumia. Myös kognitiivisia häiriöitä saattaa kummallakin yleisimmistä potilasryhmistä esiintyä. Uudet rajoitukset potilaan toimintakyvyssä vaativat monenlaista apua, johon koko vaativan kuntoutusosaston toimintafilosofia perustuu. – Osaston eri terapeutit sekä hoitajat ja lääkäri auttavat potilasta selviytymään muuttuneessa tilanteessa. Eri alojen asiantuntijoiden moniammatillinen apu on avainsana. Meille potilas lähetetään hoitoon, jos hän tarvitsee vähintään kahden terapeutin sekä usean hoitajan apua, kertoo osastonhoitaja Anne Tietäväinen Vaasan keskussairaalan vaativalta kuntoutusosastolta.
"Kun hoitojaksot ovat pitkiä, muodostuu osastosta potilaan hetkellinen asuinpaikka." Ammattilaisten avun lisäksi potilas tarvitsee aikaa, sillä hoitojaksot ovat usein pitkiä. – Esimerkiksi lievä aivoinfarkti saattaa parantua jo parissa viikossa, mutta useimmiten puhutaan yhden tai kahden kuukauden osastohoidosta, toimintaterapeuttina osastolla työskentelevä Mervi Parviainen sanoo.
VIRIKKEITÄ AIVOILLE BINGOLLA JA MUSISOINNILLA Kun hoitojaksot ovat pitkiä, muodostuu osastosta potilaan hetkellinen asuinpaikka. Vietetty aika osastolla ei kuitenkaan tarkoita potilaalle passiivista makaamista vaan päinvastoin. Päiväsaliin ja ruokailemaan potilaat kävelytetään. Syöminen tapahtuu aina istuen. Hoitajat kääntävät terapeuttien asentohoito-ohjeiden mukaan potilaita, jotka eivät kykene itse vaihtamaan asentoaan yöllä sängyssä. – Kuntouttava työote on tunnusomaista kaikelle mitä täällä tehdään, Tietäväinen tiivistää. Toisinaan hoitajat järjestävät potilaille myös erilaista virikkeellistä toimintaa. Viime kesänä eräs osaston hoitajista soitti huilua ulkona potilaille. Välillä on pelattu yhdessä bingoa. Myös ryhmäterapiat rohkaisevat potilaita viestimään keskenään. Puheterapeutti Therese Hannus muistelee lämmöllä afasiasta eli eriasteisista puheentuottamisen vaikeuksista kärsivää miesryhmää, jota hän ohjasi viime syksynä. – Vaikka jokaisella ryhmässä oli omanlaisensa puhevaikeus, kaikki pystyivät kommunikoimaan keskenään ja ilmaisemaan mielipiteensä, vaikka sanoja ei käytetty. Ryhmäläisillä oli selvästi piristävä vaikutus toisiinsa, Hannus iloitsee.
KOTIKÄYNTI 17
KOTONA AMMATTILAISTEN JA OMAISTEN TUKEMANA Vaativa kuntoutusosasto on vahvasti hoitaja- ja terapeuttivetoinen keskussairaalan osasto. Eri ammattilaiset tekevät läheistä yhteistyötä jatkuvasti keskenään erilaisissa hoitotilanteissa: – Toisinaan yhtä potilasta ovat auttamassa fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti sekä hoitaja. Ennen kuin voin puheterapeuttina auttaa potilasta, jolla on nielemisen vaikeuksia, on tärkeää, että hän istuu, mikä edellyttää fysioterapeutin neuvoja. Toimintaterapeutti taas auttaa lusikan suuhun laittamisessa, Hannus kuvailee.
"Ryhmäläiset pystyivät ilmaisemaan mielipiteensä, vaikka sanoja ei käytetty."
Myös omaisen merkitys on tärkeä potilaan kuntoutumisessa. – Omainen on lähes aina tervetullut useimpiin terapioihin, esimerkiksi jos potilaan kanssa harjoitellaan päivittäisiä toimia, kuten kommunikoimista ja liikkumista. Näin varmistetaan, että viestiminen ja liikkuminen onnistuvat kotonakin, Parviainen ja Hannus painottavat.
Useimmiten potilaat pääsevät osastolta kotiin, jossa ammattilaisapu saattaa osan kohdalla jatkua kotisairaanhoidon, kotipalvelun, vammaispalvelun ja jatkoterapioiden muodossa. Osaston henkilökunta saattaa kuitenkin vastaanottaa erilaisia kiitollisuuden eleitä jo parin viikon kuluttua potilaan lähdöstä. Henkilökuntaa muistavat niin potilaat kuin omaisetkin itsetehdyin kakuin ja kortein. – Onhan se jotenkin erityisen ihanaa, kun täällä vielä hetki sitten hoidossa ollut potilas on itse leiponut kakun. Siitä tietää, että on tehnyt työnsä ainakin kohtalaisen hyvin, Parviainen hymyilee. •
Vaativa kuntoutusosasto lyhyesti • Toiminta käynnistyi vuoden 2018 tammikuussa Tammikaivontiellä, Vaasan kaupungin tiloissa. • Osastolla on 17 vuodepaikkaa. • Vuonna 2018 osastolla hoidettiin 221 potilasta. Yhteensä hoitopäiviä kertyi 4 227. • Osastolla työskentelee lääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 11 sairaanhoitajaa, 7 lähihoitajaa, 3 fysioterapeuttia, 3 toimintaterapeuttia, 1 puheterapeutti, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia. Tarvittaessa potilaan hoidossa auttavat myös psykologit, kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät ja ravitsemusterapeutit.
Puheterapeutti Therese Hannus tekee potilaan kanssa harjoituksia tabletin ja kartan avulla.
18
Lyhyesti
Tuleeko kutsukirjeesi sähköisesti vai postitse? Jäikö kutsukirje saamatta? Toisinaan sairaalan kutsukirjeet saattavat mennä suoraan Postin tarjoamaan sähköiseen postilaatikkoon, jolloin paperinen kutsukirje ei kolahdakaan postilaatikosta. Vaasan keskussairaalan lähettämät kirjeet saattavat mennä Netpostipalveluun, jos potilas on Netpostin asiakas ja rekisteröitynyt aiemmin palveluun verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai käyttäjätunnuksella.
Pääset valitsemaan, haluatko kirjeet sähköisen Netpostin vai perinteisen postin kautta palvelussa seuraavasti: 1. Rekisteröidy ja kirjaudu Netpostiin osoitteessa www.netposti.fi. 2. Valitse ”Omat tiedot ja lähettäjät” 3. Valitse ”Kirjeiden lähettäjät”, jossa voit valita lähettäjät, joilta haluat kirjeet sähköisessä muodossa. Kun Netpostiin tulee uusi viesti, saat siitä tiedon sähköpostiosoitteeseen, jolla olet rekisteröitynyt palveluun.
Tiedätkö mitä terveystietojasi näet Omakannasta? Omakanta on verkkopalvelu, jossa pääset tarkastelemaan terveydenhuollon sinusta kirjaamia terveystietoja. Omakannasta näet diagnoosit, sinulle määrätyt reseptit, hoitoosi liittyvät kirjaukset, mahdollisen huollettavan tiedot, mikäli kyseessä on alle 10-vuotias lapsi sekä laboratorio- ja röntgentutkimuksesi. Omakannassa voit myös pyytää reseptin uusimista, tallentaa oman hoito- ja elinluovutustahtosi, antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen tai kieltää luovuttamisen ja antaa suostumuksen reseptitietojen luovuttamiseen toiselle Euroopan maan apteekille. Huomaathan, etteivät kaikki terveydenhuollon yksiköt kuitenkaan ota vastaan sähköisten reseptien uusimispyyntöjä. Tällöin nämä yksiköt eivät kuitenkaan ole valittavissa reseptiä uusiessasi. Tavallisesti tiedot näkyvät Omakannassa heti kun merkintä on hyväksytty ja tallennettu valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Joskus tutkimusvastauksia viivästetään, jotta lääkäri ehtii keskustella kanssasi tuloksista ennen niiden näkymistä Omakannassa. Toistaiseksi radiologiset kuvat ja sydänfilmit eivät näy Omakannassa. Lisätietoja Omakannasta saat osoitteesta www.omakanta.fi, jossa pääset myös kirjautumaan palveluun.