K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE
2 / 2017 Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Kuntoutuksella kärkikaartiin
LUE MYÖS Pikkupotilaana sairaalassa Tekoniveltä rikkaampana Monikulttuurisuus on valttia päivystyksessä
2
2 / 2017
Sisältö Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
isää Lue l sa! s verko
Lasten kotisairaala 10 vuotta
19
MUUT AIHEET 3 PÄÄKIRJOITUS Rohkaisevia potilastarinoita 4
SAIRAALAELÄMÄÄ
Erinäköinen mutta kuitenkin samanlainen
10 HYVÄSSÄ HOIDOSSA Laajat mahdollisuudet leikkauksiin 13 POTILASTARINA Lyhyt leikkausjono laittoi potilaan hihat heilumaan 14 Gallup
6
16
POTILASTARINA
Kuntoutus on kaiken a ja o
PIKKUPOTILAANA
Pysyvästi näkö paremmaksi
14 KOLUMNI Sote-uudistus on mahdollisuus 18 SAIRAALASSA Hygienia suojaa potilasta 20 TERVEYSTIETOA Asiakkaanamme sinulla on oikeus hyvään hoitoon 20 Anna palautetta
s.15 PIKKU-UUTISIA Uusi H-talo nousee korkealle & Vaikuta e-vanhempainraadissa
Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!
4041 0822 Painotuote Trycksak
KOTIKÄYNTI 3
Julkaisija Vaasan keskussairaala tim
äki
Päätoimittaja Heli Masa 06 213 1723
KU
VA :
M
i
eh oL kk
Pääkirjoitus
Rohkaisevia potilastarinoita ”URHEILIJA EI TERVETTÄ PÄIVÄÄ NÄE”, kuuluu sanonta. Lukiessa urheilu-uutisia tämä väite vaikuttaa hyvinkin todelta. Yksi pelaaja on sivussa loukkaantumisen takia, toisen kilpaura päättyi aivotärähdykseen ja kolmas palasi pitkän kuntoutuksen jälkeen joukkueensa riveihin. Toki on urheilulajeja, joissa loukkaantumisriski on pienempi kuin esimerkiksi amerikkalaisessa jalkapallossa. Sivulta 6 alkaen voit lukea, mitä loukkaantumisen myötä tapahtuu, kun Wasa Royalsin eli Suomen toiseksi parhaan amerikkalaisen jalkapallojoukkueen puolustuksessa pelaava Thomas Cenek kertoo omista kokemuksistaan. Sairaanhoidolla, erityisesti vammoja hoitavalla ortopedialla ja kuntoutuksella, voikin olla urheilijan elämässä suuri rooli. Ura saattaa olla kiinni leikkauksen onnistumisesta. Cenek on tehnyt myös itse kovan työn keskittymällä harjoitteluun ja kuntoutumiseen. Leikkauksilla voidaan korjata rikki menneitä osia ja myös vaihtaa kulunut osa täysin uuteen, keinotekoiseen osaan. Lonkkanivelen vaihdosta kerromme sivulla 13. Oli kyse sitten isosta leikkauksesta tai pienestä tutkimuksesta, voi sairaalassa käynti pelottaa ja jännittää. Tunnustan, että minä pelkään neuloja. Sairaalassa tehtävät toimenpiteet mietityttävät erityisesti pieniä asiakkaitamme. Lapselle onkin hyvä pyrkiä kertomaan etukäteen, mitä sairaalassa tulee tapahtumaan. Nettisivuillamme on sekä valokuvin että piirroksin kerrottu, miten lapsen käynti päiväkirurgisessa yksikössä sujuu. Tässä lehdessä on puolestaan silmäyksikköön tulevalle lapselle hyödyllistä tietoa. Sekä ison että pienen potilaan pelkoa lievittää parhaiten ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta. Itse olen saanut kanyylin laittoa varten puudutuslaastarin, ihan aikuisiällä. En olisi kehdannut pyytää, mutta empaattinen hoitaja sitä tarjosi ja sen jälkeen neulan laitto onnistui. Uskalla sinäkin mainita, jos joku asia mietityttää tai pelottaa. Ja kerro palautelomakkeessamme, mistä olisit kiinnostunut lukemaan seuraavissa numeroissamme. Hyviä lukuhetkiä!
Toimituspäällikkö Anna Jussila 06 213 1725 Toimitus Hanna Hattar, Anna Jussila, Caroline Lång, Heli Masa Käännökset Päivi Ristimäki Kansikuva Kasper Dalkarl Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 89 600 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058 OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki • Laihia • Luoto • Maalahti Mustasaari • Närpiö • Pedersöre Pietarsaari • Uusikaarlepyy Vaasa • Vöyri
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 170 100 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 300 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.
Heli Masa Päätoimittaja Kirjoittaja työskentelee sairaalassa viestintäpäällikkönä facebook.com/vaasacentralhospital vaasankeskussairaala.fi/blogi @VCS_VKS
4
TEKSTI: Anna Jussila KUVA: Kasper Dalkarl
Sairaalaelämää
Erinäköinen mutta kuitenkin samanlainen
Päivystyspoliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja kohtaa harvoin rasismia, mutta silloin kun se osuu kohdalle, vie se energiat. Päivystyksen haastavat työtehtävät ja lämmin ilmapiiri ovat saaneet hoitajan pysymään työssään motivoituneena jo 11 vuotta. Kun kenialainen sairaanhoitaja Simon Nyingi puhuu, huomio kiinnittyy ystävällisiin silmiin ja pehmeään ääneen. Sairaanhoitajaopinnot toivat miehen ensimmäistä kertaa Suomeen vuonna 2002, jolloin hän pääsi opiskelemaan englanninkieliselle linjalle ammattikorkeakoulu Noviaan. Valmistuttuaan hän aloitti työt heti Vaasan keskussairaalassa. Työssään hän viihtyy parhaiten saadessaan hoitaa potilaita, jotka ovat todella avun tarpeessa. – Antoisinta on hoitaa vaativia tapauksia, kuten traumapotilaita. Täysin uudessa tilanteessa on myös aina tietynlaista jännitystä, josta pidän. Tuntuu hyvältä nähdä, että tarjoamani apu ja hoito auttavat, Nyingi summaa.
TULKKINA ULKOMAALAISILLE POTILAILLE Vahvasti kaksikielinen työympäristö on mahdollistanut kahden kotimaisen nopean oppimisen: suomi ja ruotsi raikaavat niin kahvihuoneessa kuin potilastyössäkin. Sairaanhoitaja käyttää työssään sujuvasti suomea, ruotsia, englantia ja swahilia. – Kielitaidostani on täällä hyötyä. Olen saanut useasti toimia myös tulkkina asiakkaille.
ENNAKKOLUULOJEN MURTAMINEN VAATII AIKAA Toisinaan kohdalle osuu myös epämiellyttävämpiä tilanteita, jotka pitää niellä tunteilematta. Nyingi kertoo kohtaavansa rasistisia ennakkoluuloja edelleen tasaisin väliajoin, mutta kuitenkin suhteellisen harvoin. – Jotkut potilaat eivät tiedä mitä kieltä voivat puhua kanssani tai he epäilevät, osaanko hoitaa heitä. Silloin voi kestää hetken, ennen kuin he avautuvat tilanteestaan. Jos potilas on tullut uudestaan minulle hoitoon, he ovat olleet kuitenkin iloisia nähdessään taas minut, Nyingi kertoo. Useimmiten ilkeiden kommenttien tai hoidosta kieltäytymisen takana on päihteiden väärinkäyttäjä eikä potilas ole itse tietoinen toiminnastaan. – Tuntuu turhauttavalta, jos ei voi auttaa hädässä olevaa. Kerran eräs isoäiti kielsi minua koskemasta lapsen lapseensa, joka oli erittäin sairas. Kun tällaista tapahtuu, se saattaa vaikuttaa siihen kuinka hyvällä energialla jaksan loppupäivän.
TALOREMONTTI PITÄÄ KIIREISENÄ Koti-ikävää helpottaakseen Nyingin perhe kävi Keniassa viimeksi helmikuussa. Suomi ja Kenia ovat sairaanhoitajan mukaan niin erilaisia, ettei niitä pysty edes vertaamaan keskenään. – Luulen, että joskus vielä palaamme Keniaan pysyvästi, mutta nyt ei ole sen aika, Nyingi tuumaa.
Kun Nyingiä haastateltiin Kotikäyntiin kuusi ja puoli vuotta sitten, hän kertoi saavansa piakkoin jälkikasvua. Vaasa onkin tehnyt Nyt kotona pulppuaa todellinen kielikylpy, jossa Simon Tällä hetkellä perhe ja hänen vaimonsa kasvattavat aitoa kahden kulttuurin kansalaista. Sairaalan päivystyksessä näkee – Toisena viikkona saatetaan pukaikenlaisia, hyvin raskaitakin hua swahilia, toisena äidinkieltäni kikujua. Välillä vieraidemme kanssa tilanteita. Siksi onkin hyvä, että puhumme englantia. Esikoulussa ja täällä on rento ilmapiiri ja kavereidensa kanssa tyttäremme taas hyvä porukka. puhuu ruotsia tai suomea, Nyingi nauraa.
-Simon Nyingi, sairaanhoitaja
Nyingiin positiivisen vaikutuksen. tekee remonttia kaksi vuotta sitten rakentamassaan talossa Gerbyssä, mikä vie miehen vapaa-ajasta merkittävän osan. – Rakennamme paraikaa terassia, enkä ole ehtinyt liikkua niin paljon kuin haluaisin. Pidän Suomessa erityisesti leudosta, talvisesta säästä, jolloin voin pyöräillä tai juosta töihin nastalenkkareilla! Nyingi hymyilee.
KOTIKÄYNTI 5
– En ole ajatellutkaan työskenteleväni enää muualla kuin päivystyksessä. Päivystys on varmasti paras paikka sairaalassa vaihtelevine työtehtävineen, Simon Nyingi kertoo.
Tiesitkö, että Vaasan keskussairaalassa… • työntekijämme osaavat puhua lähes 50 eri kieltä • äidinkielenään suomea puhuu 54 %, ruotsia 43 % ja muita kieliä 3 % henkilökunnasta • suomen ja ruotsin jälkeen venäjän ja viron kieli ovat yleisimmät työntekijöidemme äidinkielet?
6  
Thomas Ceken aloitti amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen 20 vuotta sitten.
KOTIKÄYNTI 7
TEKSTI: Caroline Lång KÄÄNNÖS: Päivi Ristimäki KUVAT: Kasper Dalkarl
Potilastarina
Kuntoutus on kaiken a ja o Urheilija Thomas Ceken on leikattu useita kertoja Vaasan keskussairaalassa. Leikkaukset ovat olleet vaativia ja kuntoutukset pitkiä, mutta hän on aina ponnistanut takaisin kärkikaartiin.
Thomas Ceken • asuu Maalahdessa yhdessä avopuolison ja tyttären kanssa • työskentelee Vaasan käräjäoikeudessa haastemiehenä • pelaa Wasa Royalsissa puolustuslinjalla • on harrastanut liikuntaa koko ikänsä, esimerkiksi jääkiekkoa, koripalloa, lentopalloa, nyrkkeilyä, jalkapalloa ja amerikkalaista jalkapalloa.
K
ova pamahdus jysähtää Botnia-hallissa, kun Thomas Ceken työntää harjoitteluvälinettä ja päästää sen jälleen putoamaan maahan. Sivustakatsoja ei huomaa kesällä tullutta polvivammaa, joka esti Cekenin liikkumisen miltei kokonaan parin kuukauden ajaksi. Ceken on urheillut koko ikänsä ja kilpailee ammattilaistasolla. Valitettavasti siitä on seurannut myös paljon loukkaantumisia. Kesän alussa hänen sisempi nivelsiteensä repesi sääriluusta ja hänet jouduttiin leikkaamaan Vaasan keskussairaalassa. Vamma syntyi Cekenin pelatessa puolustuslinjalla Wasa Royalsin, amerikkalaisen jalkapalloseuran, ottelussa. – Kamppailin vastustajan kanssa, kun yksi oman joukkueemme pelaajista menetti tasapainonsa ja kaatui polveni päälle, Ceken sanoo. Kun kirurgi oli nähnyt magneettiröntgenkuvan, Ceken sai kutsun leikkaukseen seuraavaksi päiväksi. Kesti pari kuukautta ennen kuin hän oli toipunut ja pystyi taivuttamaan polveaan normaalisti. Se ei kuitenkaan ollut hänen ensimmäinen leikkauksensa Vaasan keskussairaalassa. Häneltä on leikattu muun muassa polvet, hauis ja selkä. Kaikki loukkaantumiset ovat liittyneet jollakin tavalla urheiluun. – Kyse ei ole kulumisvammoista, vaan ne ovat syntyneet pelitilanteissa. Tämähän on raju urheilulaji. Vammoja tulee, jos pelaa tarpeeksi kauan ja paljon, erityisesti omalla pelipaikallani.
→
8
ONNISTUNUT PALUU KÄRKIKAARTIIN Jotta leikkauksen jälkeen pääsisi entiseen kuntoon, tarvitaan kuntoutusta. Cekenille kuntoutuminen oli vaikeinta 10 vuotta sitten, kun hänelle tehtiin kiireellinen selkäleikkaus välilevyn pullistuman vuoksi. – Se oli hirvittävää: Alavartaloni halvaantui lähes kokonaan vasemmalta puolelta. Vaikutti siltä kuin halvaus olisi etenemässä. Minulla on edelleen tunnottomuutta vasemmalla puolella, mutta kuntoutuksen avulla opin jälleen kävelemään. Silti minun on edelleen pidettävä hyvää huolta itsestäni, harjoiteltava ja pidettävä verenkierto hyvänä.
Nykyään juniorit opettelevat pelaamaan niin, että loukkaantumisilta vältyttäisiin. Hands first, not head first.
Ceken urheilee huipputasolla, minkä vuoksi hän päätti kuntoutua itsenäisesti valmentajien avulla. – Minulle tarjottiin kuntoutusta Vaasan keskussairaalasta, mutta halusin kuntoutua oman harjoitteluohjelman avulla. Laadin sen yhdessä valmentajien kanssa, joilla on kokemusta maajoukkuetason urheilusta. Jos haluaa palata urheilun pariin ja olla jossakin paras, on pakotettava itsensä tekemään paljon ylimääräistä työtä. Silloin tarvitaan neuvoja myös urheilufysiologian asiantuntijoilta, Ceken sanoo. Cekenin harjoitteluohjelma on monipuolinen: Hän kehittää motoriikkaansa ja tasapainoaan vahvistamalla keskivartalon lihaksiaan ja juoksee lyhyitä pyrähdyksiä räjähtävän nopeuden kehittämiseksi. Leikkausten jälkeen vaikeinta on ollut liikkumattomuus. – Selkä- ja polvileikkausten jälkeen liikkuminen oli rajoitettua ja tiesin, että se kestäisi suunnilleen kahden kuukauden ajan. Se oli henkisesti rankkaa, mutta oli vain pakotettava itsensä jatkamaan harjoittelua. Sehän on ainoa asia, joka auttaa toipumaan. Amerikkalaisessa jalkapallossa loukkaantuu herkästi, mistä todisteena Thomas Cekeniltä on leikattu myös vasemman käden hauislihas. Se repesi taklaustilanteessa. Hänellä on ollut myös käsi- ja sormivammoja sekä erilaisia nivelsidevammoja. Myös kipsit ja tukilastat ovat käyneet tutuiksi. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin huumorilla. – Minussa on niin paljon titaania, että metallinpaljastimet huutavat kohdallani.
Tunnottomuutta on edelleen vasemmalla puolella kehoani, mutta kuntoutuksen avulla opin jälleen kävelemään.
HAUSKUUS ENNEN KAIKKEA Lukuisat loukkaantumiset eivät ole koskaan syöneet miehen intoa pelaamiseen. – Pelaaminen on vain niin hauskaa! Saatan olla ehkä hiukan lapsellinen. Pelaaminen ei kuitenkaan tunnu minusta koskaan raskaalta. Eihän se kuitenkaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kipu on monta kertaa saanut maailman mustenemaan silmissäni, Ceken sanoo. Ceken painottaa kuitenkin, että nykyään nuoria valmennetaan pelaamaan niin, että vammoilta vältyttäisiin. USA:n National Football League, NFL, pyrkii toiminnallaan vähentämään myös ammattilaisten kentällä saamia vammoja. Ceken on nyt vahvempi kuin kymmenen vuotta sitten. Sinnikäs kuntoutus on siis myös vahvistanut häntä. – Olen elävä todiste siitä, että paluu takaisin huipulle on mahdollista ahkeralla ja oikealla kuntouttamisella. Jopa sen jälkeen kun on loukkaantunut vakavasti, kuten vaikka ristiselästä.
KOTIKÄYNTI 9
LUKEMATTOMAT NÄKYMÄTTÖMÄT HARJOITUSKERRAT – Takana on luonnollisesti uskomattoman paljon yksin tehtyjä harjoituksia. Ihmisethän näkevät vain lopputuloksen. Pelipäivänä olen kentällä pelipaita päällä, mutta se ei näy, että voidakseni pelata olen käyttänyt sillä viikolla jopa 16 tuntia kuntoutukseen. Ei se kuitenkaan ole työlästä, pelkästään hauskaa. Syyskuun puolivälissä oli loppuottelu Helsinkiä vastaan ja Ceken istui valmiina kentän laidalla siltä varalta, että häntä tarvittaisiin. Polvi oli alkanut parantua ja hän pystyi taivuttamaan sitä melkein normaalisti. Ceken kertoo, että hän on ollut hoidettavana monissa eri sairaaloissa Suomessa ja ulkomailla. – Minusta on pidetty hyvää huolta Vaasan keskussairaalassa aina sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja kirurgeja myöten. Siellä tietää aina olevansa hyvissä käsissä.
10
− Valitsemalla paikallisen leikkaussairaalan vaikutat samalla myös alueen työllisyyteen, muistuttaa operatiivisen vastuualueen johtaja Peter Nieminen.
Hyvässä hoidossa
Laajat mahdollisuudet leikkauksiin TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl
Leikkaustoiminta Vaasan keskussairaalassa on laajempaa kuin moni tietää. Vuosittain Vaasassa tehdään yli 10 000 leikkausta, joista suuri osa on ortopedisiä. Uusintaleikkausten tarve tekonivelleikkausten jälkeen kuuluu maan alhaisimpiin.
Osaavat ammattilaiset tekevät Vaasan keskussairaalassa yhdentoista eri erikoisalan leikkauksia. Suuria leikkausmääriä tehdään ortopedian alueella, joita ovat esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkaukset. Myös erilaisten suolistoleikkausten, urologisten, gynekologisten ja lasten kita- ja nielurisaleikkausten määrät ovat Vaasan keskussairaalassa suuria. Silmäleikkauksia tehdään yli tuhat vuodessa. Monelle Vaasan leikkaustoiminnan laajuus on kuitenkin yllätys. Tietämättömyyttä leikkausmahdollisuuksista esiintyy niin lääkäreiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Potilas saattaa ajautua muualle leikkaukseen, vaikka se voitaisiin tehdä myös Vaasassa. Lähetteen leikkaukseen tekee terveyskeskuksen, työterveyden tai yksityissektorin lääkäri. Potilaalla on mahdollisuus valita leikkauspaikkansa siinä vaiheessa, kun lääkäri laatii lähetettä. − Monesti asiakas ei ole tietoinen keskussairaalan laajasta leikkaustarjonnasta. Lähettävän lääkärin tehtävä on tiedottaa eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen asiakas voi tehdä valinnan, kertoo Vaasan keskussairaalan operatiivisen vastuualueen johtaja, lääketieteen tohtori Peter Nieminen.
KOTIKÄYNTI 11
Lähettävän lääkärin tehtävä on tiedottaa eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen asiakas voi tehdä valinnan.
→
12
MONIPUOLISESTI ERI LEIKKAUKSIA − Terveyskeskuksissa tieto Vaasan leikkaustarjonnasta saattaa kadota vaihtuvien lääkäreiden mukana. Kyse voi olla esimerkiksi kokemattomuudesta tai lääkärin mieltymyksistä, pohtii Nieminen ja jatkaa taloudellisella näkökulmalla: − Jos viisi alueemme potilasta hakeutuu tai lähetetään muualle Suomeen sellaiseen keskisuureen leikkaukseen, joka voitaisiin tehdä myös meillä, vastaa se yhden sairaanhoitajamme vuosipalkkaa. Sen summan sairaanhoitopiirimme maksaa potilaiden myötä piirimme ulkopuolelle. Kilpailu sairaaloiden kesken on kiristynyt asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien myötä. Mainonta on tekijä, joka vaikuttaa asenteisiin ja siten valintoihin. Rohkeimmat pystyttävät mainoksensa vaikka kilpailevan sairaalan nurkalle, kuten Vaasassakin on saatu havaita. − Emme ole tähän mennessä erityisesti mainostaneet leikkauksia, vaan olemme luottaneet nykyiseen järjestelmään. Ehkä mainonta kannattaisi. Joskus meille on tullut oman alueemme asiakas, joka on ollut leikkauksessa muualla ja kuultuaan, että sama leikkaus olisi voitu tehdä lähempänäkin, asiakas on ollut harmissaan, Nieminen kertoo. Leikkausosaamisen lisäksi Vaasan keskussairaalan vahvuus on kaksikielisyys, joka sekä palvelee asiakkaan oikeuksia saada palvelua omalla äidinkielellään että nostaa potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuuden kehittämisessä Vaasan keskussairaala on Suomen edelläkävijä. Kehittämistyötä potilasturvallisuuden eteen on Vaasassa tehty jo yli 10 vuoden ajan.
Leikkausosaamisen lisäksi Vaasan keskussairaalan vahvuus on kaksikielisyys.
Mitä ja miten Vaasassa leikataan? Vaasan keskussairaalassa tehdään ortopedisia, gastroenterologisia, yleiskirurgisia, plastiikkakirurgisia, urologisia, lapsikirurgisia, korva-, nenä- ja kurkkukirurgisia, thorax- ja verisuonikirurgisia, gynekologisia, hammas-, suu- ja leukakirurgisia sekä neurokirurgisia leikkauksia. Leikkaukset tehdään joko suunnitellusti tai päivystysleikkauksina. Suunnitelluista leikkauksista jo yli 60 prosenttia tehdään päiväkirurgiassa. Suuremmat leikkaukset vaativat osastohoitoa.
Vaasan keskussairaalan leikkaustoimintaan kuuluu:
18
LEIKKAUSSALIA
30 kirurgia 20 anestesialääkäriä 120 sairaanhoitajaa, välinehuoltajaa, sairaala-apulaista ja sihteeriä
KOTIKÄYNTI 13
TEKSTI: Hanna Hattar KUVA: Kasper Dalkarl
Potilastarina
Lyhyt leikkausjono laittoi potilaan hihat heilumaan Mustasaaren Sulvalla asuvan Bernhard Sandåsin, 69, lonkka leikattiin elokuussa Vaasan keskussairaalassa. Leikkauksessa lonkan kulunut nivel korvattiin tekonivelellä. Lonkka vaivasi rakennusalan yrittäjänä toiminutta Sandåsia useiden vuosien ajan. Alkuun nivelrikkoa hoidettiin lääkkeiden ja fysioterapian avulla, mikä auttoikin aikansa, kunnes keväällä 2017 lääkäri näki leikkauksen tarpeelliseksi. Lonkassa oli runsaasti kulumaa ja luu hiersi luuta vasten. Lähete keskussairaalan leikkausjonoon tehtiin omasta terveyskeskuksesta maaliskuussa. Kutsun leikkausta edeltävälle käynnille Sandås sai elokuun alkuun. Jo kolmen viikon päästä oli itse leikkausaika. Lyhyt odotteluaika kävi puuhakkaalle Sandåsille kiireiseksi. Puutarhan lukuisat työt olivat odottaneet tätä aikaa ja motivaatio tekemiseen oli kova. − Olin lykännyt töitä, jotka vaativat polvillaan oloa. Vielä viimeisenä iltana ennen leikkausta tein ulkotöitä lähes yöhön asti, Sandås nauraa. Leikkaus sujui hyvin. Keskussairaalan leikkausosaston henkilökunta saa mieheltä kehuja. − He osaavat asiansa. Kaikki tapahtui ripeästi, henkilökunta oli reipasta ja aikaansaavaa ja ilmapiiri rennon leppoisa. Tunsin monessa mielessä oloni kuin prinssiksi sairaalan sängyllä. Kolmen päivän kuluttua leikkauksesta Bernhard Sandås kotiutui. Leikattua lonkkaa jomotti ensin paljon. Aikaisemmin sairastettu TIA-kohtaus, ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö, esti tehokkaiden särkylääkkeiden käytön, eikä vaihtoehtoista lääkitystä tahtonut heti löytyä. Unettomista öistä selvittyään Sandås on toipunut leikkauksesta hyvin. − Jumppaan päivittäin lonkkaa osastolta saamieni ohjeiden mukaan. Myös jälkitarkastuksissa toipumista seurataan.
Sulvalaisen Bernhard Sandåsin oikea lonkka leikattiin elokuussa Vaasan keskussairaalassa.
Hyvin menneen tekonivelleikkauksen jälkeen potilas voi liikkua tavalliseen tapaan kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Potilaan korvissa lupaus kuulostaa hienolta. − Vielä on vaikea kuvitella, että voisin taas kävellä normaalisti, koska se ennen leikkausta teki niin kipeää. Onhan se hienoa, että niin tässä pitäisi käydä.
14
Kuinka teit ajanvarauksen laboratorioon ja oletko jo kokeillut Nettilab-palveluamme? TEKSTI JA KUVAT: Caroline Lång
– Sain ajan näytteenottoon lääkäriltä. En ole käyttänyt Nettilab-palvelua, sillä en käytä nettipalveluita.
Kolumni
Heikki Aitoaho
Simone Berlin
Marko Kiir
– Vaimollani on tänään aika näytteenottoon. Sairaala oli varannut ajan hänen puolestaan. Olen itse käyttänyt Nettilabia laboratorioajan varaamiseen. Sen käyttäminen on helppoa, jos on aiemmin käyttänyt samantapaisia palveluita. Ymmärrän kuitenkin, että ne, jotka eivät normaalisti käytä verkkopalveluita, voivat olla epävarmoja sen käytössä.
– Sain kiireellisen lähetteen ja puhelun, että minun pitää tulla tänään näytteenottoon. Joten tänään jonotan, mutta olen käynyt laboratoriossa useita kertoja, ja olen aiemmin varannut aikoja Nettilab-palvelun avulla. Minusta palvelun käyttäminen on helppoa. On hyvä, että sellainen on olemassa, mutta vanhusten voi olla vaikea käyttää sitä.
– Tänään otin jonotuslapun tänne tullessani. Joskus olemme myös soittaneet etukäteen ja varanneet ajan.
Sote-uudistus on mahdollisuus
eneillään oleva sote-uudistus koskettaa jokaista jossain vaiheessa elämäämme. Uudistustyö tehdään yhdessä maakuntien asukkaiden kanssa ja meillä Pohjanmaalla se tarkoittaa kaikkia meitä pohjalaisia. Tiesithän, että sinullakin on mahdollisuus osallistua maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitteluun? Tämän hetken tavoitteena on luoda Pohjanmaan sote-palveluille selkeä päämäärä vuoden loppuun mennessä. Mikä sinulle on tärkeää sote-palveluissa? Kerro oma näkemyksesi asioista ja osallistu uudistukseen erilaisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta, kuten asiakasraatien ja sähköisten kyselyjen avulla. Onnistuneesti toteutettu uudistus tarkoittaa sinulle parempia, toimivampia ja uudenlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kun sairastut tai kohtaat muita haasteita, voit aina luottaa siihen, että saat tarvitsemasi palvelut viivytyksettä ja turvallisesti. Tiedät aina, mihin ottaa yhteyttä. Useimmiten sinun ei tarvitse edes poistua kotoasi, koska digitaaliset ratkaisut tuovat aivan uudella tavalla palvelut omaan kotiisi tai vähintään oman kuntasi sote-asemalle.
Tavoitteet koko valtakunnalliselle sote-uudistukselle ovat selkeät. Asukkaille halutaan tarjota nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, pienentää hyvinvointi- ja terveyseroja, hillitä kustannusten kasvua sekä vahvistaa peruspalveluita. Myös digitaalisia palveluita halutaan hyödyntää paremmin. Meillä on Pohjanmaalla mahdollisuus toteuttaa nämä tavoitteet alueellemme parhaiten toimivalla tavalla. Mielestäni uudistus on onnistunut vain, jos kaikkien maakuntamme asukkaiden palvelut saadaan paremmiksi. Tämä onnistuu yhteistyöllä, asenteella, uudenlaisilla toimintatavoilla ja jatkuvalla kehittämisellä.
Marina Kinnunen muutosjohtaja
Ei siis kannata pelätä muutosta vaan osallistua sen tekemiseen. Uudistus on valtava ja tulee vaatimaan paljon päätöksiä, jotka eivät varmasti kaikki ole helppoja. Saamme varmasti aikaan hyviä päätöksiä ja saavutamme uudistukselle asetetut tavoitteet, kun rakennamme yhdessä alueellemme päämäärän ja teemme päätöksiä niiden mukaisesti.
Uudistus on onnistunut vain, jos maakuntamme asukkaiden palvelut saadaan paremmiksi.
Lue lisää osallistumismahdollisuuksistasi maakuntauudistuksen verkkosivuilta: www.2020.pohjanmaa.fi
KUVA: Katja Lösönen
Lilja Tekoniemi
KOTIKÄYNTI 15
Pikkuuutisia
KUVAT: Katja Lösönen
Uusi H-talo nousee korkealle Suuri rakennushanke keskussairaalan Hietalahden alueella käynnistyy toden teolla vuoden 2018 aikana. Tontilta puretaan kolme vanhaa rakennusta: R, H ja I. Tilalle nousee mahdollisesti jopa 13-kerroksinen uusi rakennus, joka saa kirjaimen H. Uusi rakennus tulee yhdistämään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon maakunnallisia ja yksityisiä palveluita. Ensimmäisen kerroksen aulatiloissa tulee olemaan yhdistyksiä ja palveluneuvontaa. Taloon tulee suurpoliklinikka, jossa asiakas pääsee sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkäreiden vastaanotolle. Myös dialyysihoidot ja tähystystutkimukset siirtyvät vuonna 2022 käyttöön otettavaan rakennukseen. Psykiatrian yksikkö muuttaa Huutoniemeltä Hietalahteen, kun uusi H-rakennus valmistuu. Valtava rakennushanke vaikuttaa sairaala-alueella asioimiseen ja liikennejärjestelyihin. Tiedotamme niistä ja hankkeen etenemisestä verkkosivuillamme: www.vaasankeskussairaala.fi/uudisrakennus-H
Vaikuta e-vanhempainraadissa Lasten vanhemmille on tarjolla helppo ja nopea keino osallistua ja vaikuttaa lapsensa hoitoon. Sähköinen vanhempainraati on uudenlainen palvelu ja vaikuttamisen kanava, joka on suunnattu lasten vanhemmille ja huoltajille. Kesällä käynnistynyt toiminta toteutetaan lyhyinä nettikyselyinä, joihin vanhempi tai muu huoltaja voi vastata, vaikka lapsi ei olisi ollut sairaalassa hoidettavana. – Haluamme tarjota vanhemmille ja lasten huoltajille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä lapsensa hoitoon liittyvissä asioissa. Halutessaan lapsi voi myös itse vastata kyselyyn. Netissä täytettävä kysely sopii
hyvin lapsiperheiden kiireiseen ja aktiiviseen arkeen, lastenpoliklinikan osastonhoitaja Leena Nåhls kertoo. Ensimmäisessä kyselyssä tiedusteltiin, mitä mieltä vanhemmat ja huoltajat ovat lapsensa ja ammattilaisen välisestä kohtaamisesta. Vastausten pohjalta lasten yksiköiden toimintaa kehitetään entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Kyselyjä julkaistaan vaihtuvin teemoin Vaasan keskussairaalan nettisivuilla. Lue lisää ja osallistu e-vanhempainraatiin:
www.vaasankeskussairaala.fi/ e-vanhempainraati
16
Pikkupotilaana
Silmätautien erikoislääkäri Maaret Haapanen testaa lapsen näköä mm. perinteisten testitaulujen avulla. Diagnoosin selvittyä lääkäri määrittelee linssien vahvuudet ja taittovian korjaamisen.
Pysyvästi näkö paremmaksi Silmän taittovirhe, kuten kauko-, liki- tai hajataittoisuus, on yksi yleisimmistä syistä miksi lapsi saa silmälasit. Näköongelmien havaitseminen varhaisessa iässä antaa hoidolle hyvät mahdollisuudet tehota. Lapsen silmä kehittyy 8–10 ikävuoteen asti, johon saakka silmän näköratoihin voidaan vaikuttaa erilaisin menetelmin. Silmän taittovirheiden lisäksi yleisimpiä syitä lapsen näön ongelmiin ovat silmän heikkonäköisyys, asentovirhe eli karsastus ja lähinäön ongelmat. Ongelmien pääasiallisina hoitomenetelminä käytetään silmälaseja ja peittohoitoa.
– Vanhempien rooli havainnoijina korostuu, sillä lapsi saattaa viestiä ongelmastaan ainoastaan käytöksellään. Lapsi voi pitää päätään poikkeavalla tavalla tai peittää toisen silmän lähelle katsoessaan. Lapset ovat fiksuja keksimään keinoja nähdä paremmin, tietää silmätautien erikoislääkäri Maaret Haapanen Vaasan keskussairaalasta.
Epäily lapsen näön ongelmasta on hyvä ottaa esille terveydenhuollossa, kuten lastenneuvolassa.
Neuvolasta lääkäri tekee lähetteen keskussairaalan silmäyksikköön, josta lapsi saa ajan silmätautien poliklinikalle.
TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl
Lapsen yleisimpiä näköongelmia ovat silmän heikkonäköisyys, karsastus ja lähinäkö.
KOTIKÄYNTI 17
MUSTUAISTA LAAJENTAVA TIPPA JÄNNITTÄÄ LASTA Vastaanotolla silmätautien erikoislääkäri tutkii silmää ja sen oireita erilaisin tavoin. Useimmiten asiointi lapsipotilaiden kanssa sujuu mallikkaasti. Haasteellisin hetki käynnillä on mustuaista laajentavan tipan laitto, jota lapset jännittävät. Tippa saattaa tehdä lapselle omituisen olon ja heikentää hetkellisesti lähinäköä. – Sairaanhoitajamme ovat ammattilaisia tipanlaitossa ja usein tippa jo unohtuukin puolen tunnin odottelun aikana. Diagnoosin selvittyä määrittelemme linssin vahvuudet ja taittovirheen korjaamisen, Haapanen kuvailee käynnin etenemistä.
PEITTOHOITO LAITTAA LAISKAN SILMÄN TÖIHIN Peittohoidolla hoidetaan silmän heikkonäköisyyttä. Silmä, jonka näön tarkkuus ei ole oikealla tasolla lapsen ikään nähden, laitetaan töihin peittämällä lapulla parempi silmä määrätyksi ajaksi päivässä. Hoitomuoto on tehokas, mutta haasteellinen toteuttaa. – Peittohoito vaatii vanhemmilta paljon. Hoitoon on sitouduttava ja se on muistettava myös loma-aikoina. Kannustamme kovasti vanhempia hoidon huolelliseen toteuttamiseen, sillä tulos saattaa olla elinikäinen. Hyvät ja pysyvät tulokset tekevätkin lapsista todella kiitollisen potilasryhmämme, kertoo Haapanen.
Peittohoito oli pitkään jokapäiväinen osa Rasmuksen näön hoitoa. Tällä hetkellä silmä peitetään muutamana iltana viikossa.
Peittohoito osana arkea Vaasalainen Rasmus Nyman sai silmälasit kaksivuotiaana. Vanhemmat Karita ja Niklas Nyman havaitsivat pojan toisen silmän karsastavan, kun lapsi tuli väsyneeksi. Lastenneuvolassa asiaan tartuttiin välittömästi. – Vaikka Rasmus läpäisi neuvolan testit, tehtiin lähete silmälääkärille. Tuntui hyvältä, että meitä vanhempia kuunneltiin, kertoo Rasmuksen äiti Karita. Silmäpoliklinikalla epäilyt vahvistettiin ja poika sai silmälasit karsastuksen ja heikon lähinäön vuoksi. Myös peittohoito tuli käyttöön alusta alkaen. – Peittohoito vaatii viitsimistä. Alkuun lappua oli vaikea saada paikalleen, mutta nyt Rasmus jo laittaa sen itse silmälleen, kertoo Niklas-isä.
Rasmuksen näkö on parantunut vuosi vuodelta silmälasien ja peittohoidon ansiosta. Peittohoidon perhe toteuttaa kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Silmälasit eivät ole koskaan hidastaneet nyt kuusivuotiaan pojan elämää. Rasmus harrastaa jalkapalloa, pyöräilee ja hyppii pikkusiskonsa Nellin kanssa päivittäin trampoliinilla. – Välillä silmälasit ottavat osumaa ja sanka irtoaa, mutta se on elämää. Emme toppuuttele lapsen menoa lasien takia. Rikkoutuneet lasit korjautetaan tai tilalle hankitaan uudet, vanhemmat kertovat. Näön diagnosoinnin jälkeen lapsi saa keskussairaalasta maksusitoumuksen yksiin silmälaseihin vuodessa sekä peittohoidon silmälappuihin.
Kuusivuotias Rasmus Nyman nauttii pyöräilystä ja pelaa jalkapalloa. Vanhemmat eivät toppuuttele lapsen menoa silmälasien takia.
18
Sairaalassa
Hygienia suojaa potilasta
TEKSTI: Hanna Hattar KUVA: Kasper Dalkarl
Hygieniahoitajan puhelin soi. Liikkeellä on epidemia, joka leviää osastolla huolestuttavaa vauhtia. Nyt avuksi tarvitaan hygieniahoitajan ammattitaitoa. Miksi tauti leviää ja miten se saadaan talttumaan? Hygieniahoitaja on asiantuntija, joka neuvoo ja kouluttaa sairaalahygieniaan ja infektioiden ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Lisäksi tartuntatautien torjunta ja epidemioiden ehkäisy sairaalassa ja hoitolaitoksissa kuuluvat tärkeimpiin työtehtäviin. – Käymme paljon osastoilla ja laitoksissa ja koulutamme henkilökuntaa, mutta yksikään työpäivä ei ole samanlainen ja suunnitelmat saattavat vaihtua lennosta. Erityisesti epidemiat ja moniresistentit mikrobit, kuten MRSA tai ESBL, pitävät meidät kiireisinä, kertoo Vaasan keskussairaalan hygieniahoitaja Elina Välivainio.
koitetaan infektiopoliklinikkaan, joka toimii sairaalan sisätautien alaisuudessa.
Käsihygienia koskee kaikkia laitoksissa työskenteleviä.
Vaasan keskussairaalassa sairaalahygienian työyksikkö toimii osana sairaanhoidon tukea. Toisinaan yksikkö se-
− Teemme yhteistyötä, mutta olemme kaksi eri asiaa. Meillä ei ole potilasvastaanottoa, kuten infektiopoliklinikalla, mutta tarvittaessa käymme tapaamassa potilaita osastoilla, kertoo Marja Leppälä, joka työskentelee toisena Vaasan keskussairaalan hygieniahoitajista.
Muita Vaasan sairaanhoitopiirin alueella toimivia hygieniahoitajia ovat Anna-Maija Perttula Vaasan kaupungilla, Chatrine Norrbacka Pietarsaaren sosiaali- ja terveyskuntayhtymässä sekä Anniina Jantunen Vanhan Vaasan sairaalassa. Vaasan keskussairaalan hygieniahoitajat vastaavat myös valtaosasta piirin muista kunnista.
KOTIKÄYNTI 19
Suojakäsineet, hengityssuojaimet ja erilainen suojavaatetus ovat oleellinen osa sairaalahenkilökunnan työvarustusta. Hygieniahoitajat Elina Välivainio (vas.), Anna-Maija Perttula ja Marja Leppälä käyttävät varusteita apuna koulutuksissaan.
Pikkupotilaana
Lasten kotisairaala 10 vuotta Sairaanhoitaja Anu Silén soittaa ovikelloa ja avaa tottuneesti ulko-oven. – Olemme sen verran tuttuja, että voimme mennä suoraan sisään, hän sanoo. Heidi Lindemanin ja Henrik Granrothin perheessä on vauhti päällä ja kaikki haluavat olla kotona, kun sairaanhoitajat lasten kotisairaalasta tulevat käymään. Kolme ja puolivuotiaan Wilhelmin katetri on tarkoitus huuhdella ja sen tyvi puhdistaa. Wilhelm istuu äitinsä sylissä. Sohvalla istuu myös isosisko Ida, 7 vuotta. Niin kauan kuin vilkas kolmevuotias pysyy äitinsä sylissä, sairaanhoitajat Kirsi Frusti ja Anu Silén voivat työskennellä tehokkaasti. Viimein haava on puhdistettu ja siihen pannaan uusi side. Sairaanhoitajat käyvät perheen luona kaksi kertaa viikossa ja näin on tehty jo kahden vuoden ajan. – Jouduimme olemaan osastolla vain kaksi viikkoa, ja oli ihanaa saada tulla kotiin. Aluksi kotonaolo hieman pelotti, vaikka tiesimme, että saamme koska tahansa soittaa kotisairaalaan, Heidi Lindeman sanoo.
: Caroline Lång
Syksyisin hygieniahoitajat kampanjoivat influessarokotteen puolesta. Uusi tartuntatautilaki suosittelee, että lähes jokainen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä, erityisesti sairaalan hoitohenkilökunta, ottaisi rokotteen. Henkilökunnan velvollisuus on suojata potilaita monin tavoin ja omasta terveydestä huolehtiminen on yksi keinoista.
A KUV JA
– Monesti epidemian leviämiseen on yksinkertainen syy: huono käsihygienia. Jos käsihygienia unohtuu, taudit leviävät nopeasti laitoksissa, joissa tilat ovat yhteisiä. Käsihygienia koskee kaikkia laitoksissa asioivia äitiysneuvolasta vanhustenhuoltoon ja vauvasta vaariin, muistuttaa Perttula.
TI KS TE
Sairaalahygienian tavoite on asiakkaan normaali käynti sairaalassa. Vaiva hoidetaan, eikä kotiinviemisiksi anneta ylimääräistä. Tavoitteen toteutuminen vaatii tarkkoja hygieenisiä toimenpiteitä, joiden noudattamiseen sitoudutaan. Käsihygienialla on varotoimissa merkittävä asema.
Lasten kotisairaala on syyskuussa 2017 toiminut 10 vuoden ajan. Kotisairaalan perusajatuksena on lyhentää erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten aikaa vuodeosastohoidossa. Perhe päättää aina siitä, jääkö lapsi osastolle vai lähdetäänkö sairaalasta kotiin ja turvaudutaan kotisairaalaan.
Lue koko artikkeli kotisivuiltamme: www.vaasankeskussairaala.fi/ lastenkotisairaala10v
20
Asiakkaanamme sinulla on oikeus hyvään hoitoon Terveystietoa Sinulla on oikeus
Toivomme myös, että
• hyvään hoitoon ja kohteluun
• kerrot avoimesti oireistasi, sairauksistasi ja lääkityksestäsi
• saada palvelua omalla äidinkielelläsi
• teet yhteistyötä sinua hoitavan henkilökunnan kanssa ja käyttäydyt henkilökuntaa kohtaan ystävällisesti
• hoitotakuuseen, jonka mukaan erikoissairaanhoidossa kiireettömän hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta
• huomioit myös muut asiakkaat • noudatat sinulle annettuja hoito-ohjeita ja lääkemääräyksiä
• tulla kuunnelluksi ja osallistua hoitosi suunnitteluun • saada ymmärrettävää tietoa terveydentilastasi, hoidostasi ja sen riskitekijöistä sekä hoidon merkityksestä
• selvität mahdolliset hoitoosi liittyvät epäselvyydet heti • huolehdit myös itse omasta terveydestäsi • perut sinulle varatun ajan esteen tullessa
• kieltäytyä tarjotusta hoidosta • luottamukselliseen terveystietojesi käsittelyyn.
• huolehdit siitä, että sairaalamaksusi tulevat maksetuiksi.
Lukijakilpailu – vastaa ja voit voittaa Marimekon mukin!
Lisäksi voit vaikuttaa hoitoosi antamalla palautetta toiminnastamme. Katso lisätietoja oikeuksistasi ja vaikuttamismahdollisuuksistasi osoitteessa: www. vaasankeskussairaala.fi/ potilaanoikeudet
Anna palautetta tästä lehdestä ja auta meitä kehittämään sisältöä tuleviin lehtiin. Vastanneiden kesken arvomme 3 kpl Marimekko-mukeja. Arvonta suoritetaan 8.1.2018. Voit vastata myös verkossa osoitteessa: www.vaasankeskussairaala.fi/kotikaynti
Mitä mieltä olet lehden artikkeleista?
Anna ruusuja tai risuja sekä erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä en huomioinut juttutoiveita lehden toimitukselle:
Vaasan sairaanhoitopiiri maksaa postimaksun
Pääkirjoitus Erinäköinen mutta kuitenkin samanlainen Kuntoutus on kaiken a ja o Laajat mahdollisuudet leikkauksiin Lyhyt leikkausjono laittoi potilaan hihat heilumaan Kolumni Pysyvästi näkö paremmaksi Hygienia suojaa potilasta
Mitä mieltä olet lehden uudistuneesta ulkoasusta?
Vastaajan ikä:
erinomainen
0 – 20
hyvä
VASTAAJAN NIMI: PUHELINNUMERO: OSOITE:
tyydyttävä välttävä en huomioinut
21 – 30
31 – 40
41 – 50
51 – 60
61 – 70
71 –
VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6 TUNNUS 5005967 65003 VASTAUSLÄHETYS