Kotikäynti 2/2019

K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE

2 / 2019 Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Valmiina uuden ajan leikkauksiin

LUE MYÖS Synnytyspelkoa voi hallita Sattuma vaihtui rakkaudeksi Oma sairaala tulee lähemmäs kotia

2 / 2019

Sisältö Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

POTILASTARINA

Pelko, jota voi hallita

MUUT AIHEET 3 PÄÄKIRJOITUS Valoisa tulevaisuus 4

AJANKOHTAISTA

Oma sairaala tulee lähemmäs kotia

Vuonna 2022 H-talo on sairaalan lippulaiva

11 SAIRAALASSA Elintärkeiden päätösten johtajat 14 HYVÄSSÄ HOIDOSSA Kotilinjan agentit purkavat jonoja 18 LUKIJAKILPAILU

MEIDÄN VÄKI

HYVÄSSÄ HOIDOSSA

SAIRAALASSA

Sattuma vaihtui rakkaudeksi

Valmiina uuden ajan leikkauksiin

Kun ajo-oikeus evätään

LYHYESTI Videoluentoja jälleen keväällä s.18

Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!

IRAALAN KUVA

PAN

Pääkirjoitus

AN AS

SSA SKU

Julkaisĳa Vaasan keskussairaala KK

Päätoimittaja Heli Masa 040 660 8134

VA :

KOTIKÄYNTI 3

Valoisa tulevaisuus OLEN KIITOLLINEN SAADESSANI JOHTAA SAIRAALAA, jota alueemme asukkaat ovat valmiita puolustamaan intohimoisesti. Jokaiselle sairaalassa työskentelevälle jäi varmasti mieleen se päivä, jolloin yli 10 000 ihmistä vaati Vaasan torilla valtiovaltaa heräämään. Vaatimuksena oli, että Vaasan keskussairaala lisätään 12 laajan ympärivuorokautisen sairaalan joukkoon. Nyt yhtälö 12 + 1 = 13 pitää vihdoin paikkansa. Tämä taistelu on nyt vuodenvaihteessa saamassa halutun lopputuloksen, kun uusi lakimuutos astuu voimaan. Väestön tuella on suuri merkitys työllemme: Laajan päivystyksen myötä kehitämme päivystyspalvelujamme vielä kattavammiksi ja esimerkiksi hammashuollon ja neurologian alueella vahvistamme toimintaamme. Olemme vuosien varrella halunneet myös tuoda sairaalaa yhä lähemmäksi asiakasta. Esimerkkeinä asiakaslähtöisestä toiminnastamme ovat asiakasraati ja uusi OLKA-piste, jossa vapaaehtoiset kohtaavat kiireettömästi tukea tarvitsevia. Kehitämme palvelujamme jatkuvasti, jotta meille olisi helppo tulla ja jotta toimintamme vastaisi sitä, mikä on asiakkaillemme tärkeää. Olemme ottaneet suuria askeleita kohti tulevaisuuttamme, joka näyttääkin nyt valoisalta. Uusi H-rakennus valmistuu vuonna 2022, jolloin psykiatrian palvelut ovat vihdoin saman katon alla muiden palveluidemme kanssa. Asiakkaiden eduksi perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut tulevat olemaan samoissa tiloissa erikoissairaanhoidon kanssa. Sairaanhoitopiirimme alueella on tehty myös päätös, että hankimme yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän. Siitä on haaveiltu kauan, ja nyt sen rakentaminen alkaa. Haluamme tarjota alueemme asukkaille erittäin korkealaatuista palvelua. Meillä on siihen kaikki edellytykset teidän avullanne. Keräämmekin toiminnastamme palautetta monella tavalla. Se on meille tärkeää, koska haluamme oppia virheistämme. Yhtä tärkeää henkilöstön jaksamiselle on positiivinen palaute. Se on paras palkkio työstä. Kannustankin teitä kaikkia antamaan meille kehittävää palautetta aina kun meidän on syytä oppia virheistämme ja ruusuja silloin kun olemme onnistuneet.

Toimituspäällikkö Anna Jussila 040 641 5981 Toimitus Hanna Hattar, Anna Jussila, Heli Masa, Sarianne Lakso Kansikuva C2 Advertising / Mervi Turunen Toimitusneuvosto Marina Kinnunen, Björn Boucht, Christian Kantola, Arja Tuomaala Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 91 991 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058

OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki • Laihia • Luoto • Maalahti Mustasaari • Närpiö • Pedersöre Pietarsaari • Uusikaarlepyy Vaasa • Vöyri

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 169 700 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 100 eri alan asiantuntĳaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

Marina Kinnunen, sairaanhoitopiirin johtaja

facebook.com/vaasacentralhospital vasa_centralsjukhus youtube.com/VasacentralsjukhusVaasankeskussairaala @VCS_VKS linkedin.com/company/vcs-vks

Ajankohtaista

"Meillä taitaa olla Pohjanmaan upeimmat näkymät työpisteeltämme."

Vuonna 2022 H-talo on sairaalan lippulaiva – Meillä taitaa olla Pohjanmaan upeimmat näkymät työpisteeltämme, toteavat Seppo Simpura ja Antti Kulmala, jotka työskentelevät torninostureiden kuljettajina tulevan H-talon valtavalla työmaalla Vaasan keskussairaalan alueella. Vuonna 2022 sairaala-alueen keskipisteessä komeilee 10-kerroksinen rakennus, joka on pinta-alaltaan 37 000 neliömetriä. Talossa toimii tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen suurpoliklinikka, joka vastaanottaa noin 326 000 asiakaskäyntiä vuodessa. Vuodeosastoja on jopa viidessä kerroksessa. H-taloon on myös varattu tiloja yritysten käyttöön, kuten asiakasapteekille sekä kahvilaja ravintolapalveluille.

H-talon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Bothnia High 5 -niminen viiden toimijan ryhmittymä, allianssi, jossa osapuolet vastaavat projektista tasaveroisesti yhdessä. Pääset ihastelemaan upeita maisemakuvia ja laajakuvanäkymiä työmaalta seuraamalla Bothnia High 5 -allianssin viestintäkanavia, joissa julkaistaan säännöllisesti kuvia, videoita ja ajankohtaisia juttuja. Seuraa allianssin kanavia ja pysyt kärryillä projektin etenemisestä! H-talosta ja taloon tulevista toiminnoista kerrotaan tarkemmin myös hankkeen kotisivuilla: bothniahigh5.fi facebook facebook.com/bothniahigh5 Twitter twitter.com/bothniahigh5 instagram instagram.com/bothniahigh5 LINKEDIN linkedin.com/company/bothnia-high-5

KOTIKÄYNTI 5

– Aiemmin sairaanhoitopiirin etäisimmissä kunnissa on käytetty ostopalveluita, nyt haluamme, että oma henkilökuntamme palvelee väestöä yhteistyössä paikallisten ammattilaisten kanssa. Asiakas saa kutsukirjeen Vaasan keskussairaalan vastaanotolle, mutta vastaanotto sijaitsee oman lähisairaalan tai terveyskeskuksen tiloissa, kertovat palvelupäällikkö Jaana Kalliokoski ja perusterveydenhuollon yksikön päällikkö Päivi Berg Vaasan keskussairaalasta. Lähipalveluilla tarkoitetaan fyysistä lähivastaanottoa, sähköistä etävastaanottoa ja ammattilaisten välistä konsultaatiota. – Erikoissairaanhoidon lähipalveluiden kehittäminen alkoi Vaasan sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksestä keväällä 2019. Sen jälkeen on kääritty hihat ja saatu paljon aikaan, Kalliokoski ja Berg taustoittavat. Suunnannäyttäjänä lähipalveluissa – Kehitämme erikoissairaanhoidon lähipalveluista sellaista toimintamallia, joka soveltuu laajasti sairaanhoitopiirin alueelle. Pietarsaari on suunnannäyttäjänä erikoissairaanhoidon lähipalveluissa, Berg kertoo.

"Potilaan kanssa etävastaanotolla on tarvittaessa myös hoitaja mukana."

Oma sairaala tulee lähemmäs kotia Suurin osa Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaista asuu kauempana kuin kiven heiton päässä keskussairaalasta. Siksi keskussairaala tulee lähemmäs potilaan arkea, jotta kallista aikaa ei kulu pitkiin välimatkoihin. Nyt lääkäri on lähempänä potilasta kuin koskaan nykytekniikan ja toimivan yhteistyön ansiosta. TEKSTI: HELI MASA KUVITUS: C2 ADVERTISING / ANU VALKAMA JA JULIA LINDÉN

Mallia kehitetään piirin muille alueille erilaisten tarpeiden mukaisesti. Pietarsaaressa Vaasan keskussairaalan lähivastaanottopalvelut tulevatkin ensin tukemaan jo toiminnassa olevaa erikoissairaanhoitoa, minkä jälkeen palveluita laajennetaan muihin kuntiin. Alueen asukkaat saavat mahdollisuuden käyttää erikoissairaanhoidon palveluja entistä laajemmin lähellä kotiaan, kun myös keskussairaala palvelee Pietarsaaren sosiaalija terveysvirastossa. Tällä hetkellä jo kymmenisen Vaasan keskussairaalan lääkäriä käy Pietarsaaressa kuukausittain.

Etäisyys ei ole este Digitaalisten palveluiden avulla välimatka ammattilaisen ja potilaan välillä voidaan kirjaimellisesti klikata pois. Suunnittelija Sofi Sandås on mukana digipalveluiden kehittämisessä Vaasan keskussairaalassa. Sandås kertoo, että etävastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia. – Etävastaanotto edellyttää tietenkin, että potilas on sopiva ja suostuvainen siihen, että lääkäri ei ole fyysisesti paikalla. Etukäteen sovitaan, että ammattilainen onkin ruudun toisella puolella. Potilaan kanssa etävastaanotolla on tarvittaessa myös hoitaja mukana. Lähipalveluita on Bergin, Kalliokosken ja Sandåsin lisäksi kehittämässä suuri joukko sairaanhoitopiirin ammattilaisia. Kaikilla on aito halu helpottaa potilaiden asiointia. – On aivan superhienoa saada olla mukana tällaisessa hankkeessa, kolmikko hehkuttaa. •

Fakta • LÄHIVASTAANOTTO: Vaasan keskussairaalan vastaanotto sijaitsee toisen sairaalan tai terveyskeskuksen tiloissa. Potilas ja lääkäri ovat fyysisesti samassa tilassa. • ETÄVASTAANOTTO: Potilas menee kotinsa lähelle esimerkiksi terveyskeskuksessa sijaitsevaan Vaasan keskussairaalan lähipalvelupisteeseen, jonne lääkäri, hoitaja tai muu ammattilainen ottaa etäyhteyden Vaasasta. • KONSULTAATIO: Ammattilaiset kysyvät neuvoa toisiltaan sähköisesti tai puhelimitse.

Meidän väki

Sattuma vaihtui rakkaudeksi Syksyn aurinkoisena iltapäivänä kajakki lipuu rannasta kevyesti kohti väljempiä vesiä. Sää suosii melontaa ja antaa työviikolle hyvää vastapainoa. Nadja Granholm nauttii, niin kuin aina liikkuessaan. TEKSTI: HANNA HATTAR KUVAT: C2 ADVERTISING / MERVI TURUNEN

adja Granholm, 37, toimii osastonylilääkärinä Vaasan keskussairaalan päivystysosastolla. Tuoretta virkaansa Granholm on hoitanut kesästä lähtien, mutta työpaikkana Vaasan keskussairaala on hänelle tuttu jo pidemmältä ajalta. Tehokas lääkäri on ehtinyt moneen viimeisen 10 vuoden aikana. – Olen kotoisin Berliinistä, jossa opiskelin lääkäriksi. Ammatinvalinta ei ollut pitkäaikainen haaveeni vaan pikemminkin luonnollinen jatke urheilijataustalleni. Urheilulukiossa keskityimme paljon kehon toimintaan, ja sen jälkeen lääketieteen opiskelu tuntui oikealta. Varmasti osittain asiaan vaikuttivat myös isoäitini anatomian kirjat, joita nuorena luin kesämökillä. Hänkin oli lääkäri ammatiltaan, Nadja kertoo. Saksassa Nadja harrasti pikaluistelua aktiivisesti 10 vuotta. Hän edusti Saksaa nuorten maajoukkueessa ja kilpaili sen myötä myös Seinäjoella vuonna 2000. – En olisi koskaan uskonut, jos joku olisi silloin sanonut, että 10 vuotta myöhemmin asun Suomessa ja menen naimisiin pohjalaisen miehen kanssa, Nadja nauraa iloisesti.

KOTIKÄYNTI 7

Nadja Granholm työskentelee Vaasan keskussairaalan päivystysosastolla osastonylilääkärinä.

Nadja kuvailee elämäänsä myönteisten sattumien summaksi. Ensimmäinen sattumista vei nuoren lääketieteen opiskelijan Ruotsin Uumajaan Erasmus-opiskelijana. – Siellä eräs opiskelijatoverini vihjasi Pohjanmaasta, jonne voisin hakea kesälääkäriksi. Niin tein ja työskentelin kesän 2006 Pietarsaaressa sosiaalija terveysvirastossa eli Malmin sairaalassa. Syksyllä Nadja palasi Berliiniin, jossa hän suoritti tohtoritutkinnon opintoja. Seuraavana kesänä Nadja työskenteli jälleen Pietarsaaressa. – Silloin tutustuin paremmin mieheeni, jonka tunsin jo edelliskesältä, Nadja hymyilee. Suunnannäyttäjäksi sattumien tilalle vaihtui rakkaus ja valmistuttuaan Berliinistä lääkäriksi vuonna 2008 Nadja valitsi asuinmaakseen Suomen. Hän muutti Pietarsaareen, josta hänen miehensä Markus Granholm on kotoisin. Granholm työskentelee lasten- ja nuortenyksikön ylilääkärinä Pietarsaaren sairaalassa.

AVOIMIN MIELIN MAASTA TOISEEN

"Jos aviomies on ruotsinkielinen pohjalainen ja kotoisin Pietarsaaresta, on Vaasa eteläisin kohde Berliinin ja Pietarsaaren välillä, jonne miehen saa muuttamaan."

Kolmilapsisen perheen ensimmäinen lapsi syntyi Suomessa vuonna 2011. Perhe asui tuolloin vielä Pietarsaaressa, mutta muutti Nadjan äitiysloman aikana puoleksi vuodeksi Berliiniin, jossa Nadja aloitti työt miehen jäädessä kotiin lapsen kanssa. – Elämänhistoriani on kyllä melko mielenkiintoinen, vaikka nyt itse sanonkin. Olen aina ollut kansainvälinen ja tehnyt monia harjoittelujaksoja ulkomailla, kuten Malesiassa ja Kiinassa. Olemme myös asuneet useita jaksoja niin Berliinissä kuin Suomessakin. – Olen sisätautien erikoislääkäri, mutta työskennellyt useiden erikoisalojen kuten lastentautien, keuhko- ja päivystyslääketieteen, anestesian ja nefrologian parissa. Kansainvälisen kokemuksensa vuoksi Nadja suhtautuu työ- ja asuinmaan valintaan avoimesti. – En näe suurta eroa työtavoissa Saksan ja Suomen välillä. Suomessa on hienoa, että molemmat puolisoista voivat toimia osastonylilääkäreinä yhtä aikaa ja silti hoitaa kolmilapsista perhettä ilman, että avuksi tarvitaan au pairia. Saksassa se ei olisi mahdol-

lista, vaan toisen vanhemman olisi työurallisesti annettava ikään kuin tilaa toisen menestykselle ja tehtävä itse hieman toisenlaisia töitä, Nadja kuvailee. – Suomessa on hienoa myös se, että lääkäri voi olla työssään arvostettu, vaikka hakee lapsensa normaaliin aikaan päivähoidosta, hän jatkaa.

VAASA ETELÄISIN KUNTA PIETARSAARELAISELLE Granholmien keskimmäinen lapsi syntyi Suomessa vuonna 2014. Tuolloin perhe asui jälleen Pietarsaaressa, jossa molemmat vanhemmista toimivat lääkäreinä. Vuonna 2016 perhe muutti Berliiniin, jossa Nadja viimeisteli erikoistumisopintonsa yliopistosairaalassa. Perheen kolmas poika syntyi Berliinissä vuonna 2017. Suomeen muutto oli edessä seuraavana syksynä, jolloin vanhin pojista aloitti koulunsa. Asuinpaikkakunnaksi perhe valitsi Vaasan. – Jos aviomies on ruotsinkielinen pohjalainen ja kotoisin Pietarsaaresta, on Vaasa eteläisin kohde Berliinin ja Pietarsaaren välillä, jonne miehen saa muuttamaan, Nadja nauraa hersyvästi, mutta vakavoituu sitten. – Totta kai kyse on aina yhteisestä kompromissista, kun puolisot ovat eri maasta. Pohdimme kokonaisuutta ja perheen tilannetta. Tämä oli meille nyt hyvä ratkaisu, Nadja kertoo. Kotona Granholmien perheessä puhutaan saksaa ja ruotsia. Työkielenään Nadja käyttää pääsääntöisesti ruotsia ja suomea sekä tarvittaessa englantia ja saksaa. Vapaa-aikansa Nadja viettää mielellään perheen kanssa urheillen. Erityisesti jääkiekkoa, luistelua ja muita talviurheilulajeja Nadja harrastaa lastensa kanssa. – Ei ole lajia, josta en pitäisi. Kesäisin pyöräilen, juoksen ja melon sen mitä perhearjen pyörittämiseltä ehdin. Vaasassa on helppoa lähteä melomaan kodin viereiseltä rannalta. Urheilun lisäksi tapaan myös ystäviä ja matkustan säännöllisesti Suomen ja Saksan välillä, Vaasan Vikingassa asuva Nadja kertoo. •

Ulla Hangasmaa kohtasi molempien lastensa synnytyksissä yllättäviä vaiheita, joiden herättämiä tunteita oli tärkeää käydä läpi synnytyspelkopoliklinikalla. Sylissään hänellä on nyt jo 4-vuotias Iida ja reilu puolivuotias Sofi.

Potilastarina

Pelko, jota voi hallita Synnytyksessä arvaamattomuudella on aina osansa. Siksi onkin luonnollista, että synnytys saattaa pelottaa odottavia äitejä. Toista lastaan odottanut Ulla Hangasmaa sai avun pelkoihinsa synnytyspelkopoliklinikalta. Lievittynyt pelko valmisti äitiä synnytykseen, jossa suunnitelmista huolimatta riitti yllätyksiä. TEKSTI: HANNA HATTAR KUVAT: C2 ADVERTISING / MERVI TURUNEN

Tammikuussa 34-vuotias Ulla Hangasmaa jäi äitiyslomalle. Toisen lapsen odotus oli loppusuoralla ja edessä oleva synnytys mietitytti Ullaa yhä enemmän. Ensimmäisen lapsen synnytyksen käänteet jättivät jälkeensä kysymyksiä. – Lähdin silloin synnyttämään aika lailla kahta kättä heiluttaen. Luotin asioiden etenevän omalla painollaan, enkä ajatellut synnytyskipujen voimakkuutta etukäteen. Kivut ja monet muut vaiheet synnytyksessä olivatkin sitten suuria yllätyksiä, Ulla kertoo. Synnytys käynnistyi kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja lapsi syntyi lopulta kiireellisellä sektiolla eli keisarinleikkauksella. Hetket ennen leikkauspäätöstä olivat huolensekaisia ja kokemus oli pelottava sekä äidille että puolisoaan vierellä tukeneelle tulevalle isälle. Sillä hetkellä tärkeintä oli lopputulos, joka oli terve ja hyvinvoiva lapsi. Kolmen vuoden kuluessa ja uuden raskauden kääntyessä loppua kohti voimakkaat tunteet nousivat uudelleen pintaan. – Tarvitsin vastauksia ensimmäisen synnytyksen tapahtumille. Vaikka juttelin silloin kätilön ja synnytyslääkärin kanssa, en osannut käsitellä asioita. Kaikki oli niin uutta, ja olin varmasti vielä raskaushormonien vallassa. Jäädessäni toiselle äitiyslomalle oli oikea aika käydä asioita tarkemmin läpi.

KOTIKÄYNTI 9

– Tänä päivänä uskalletaan puhua avoimemmin peloista, mikä auttaa käsittelemään ja lievittämään pelkoja, tietää pelkopoliklinikan kätilö Stina Evars-Malmi.

Ulla sai äitiysneuvolasta lähetteen Vaasan keskussairaalan synnytyspelkopoliklinikalle. Siellä hän tapasi kätilön ja synnytyslääkärin, jotka osasivat antaa tarkat vastaukset synnytyksen käänteisiin. – Se auttoi. Ymmärsin paremmin mitä tapahtui ja miksi. Suunnittelin toista synnytystäni yhdessä kätilön kanssa ja kävimme läpi erilaisia kivunlievityksen vaihtoehtoja. Käynnit olivat minulle kuin henkilökohtaista synnytysvalmennusta, mikä lievensi pelkoa.

– Vaikka itse synnytys ei aina menisi täysin suunnitelmien mukaisesti, on monelle jo se onnistuminen, että pelko on tullut kuunnelluksi ja ymmärretyksi, kertoo pelkopoliklinikan kätilö Anna Hurin.

VAUHDIKAS SYNNYTYS YLLÄTTI Synnytystä ei kuitenkaan aina voi täysin suunnitella ennalta. Niin oli myös Ullan toisen synnytyksen laita. Suunnitelmat kivunlievityksestä jäivät toteutumatta, sillä synnytyksen käynnistyttyä kaikki eteni vauhdilla. Tälläkin kertaa vaiherikkaat tapahtumat päättyivät tärkeimpään eli terveen lapsen syntymään. Synnytyksessä oli silti tilaa pelolle ja hallitsemattomuuden tunteelle. – Pelkopoli antoi apua nimenomaan toisen raskauteni loppuvaiheeseen ja antoi stressivapaamman mielen valmistautua synnytykseen. Se oli tärkeää, Ulla kertoo. Jälkikäteen Ulla keskusteli pelkopoliklinikalta tutun kätilön kanssa synnytyskokemuksesta ja siihen liittyvistä tunteista. – Tuntui hyvältä jutella niistä asioista kannustavan ja kuuntelevan asiantuntijan kanssa. Kätilö myös sanoi jotenkin kauhean ihanasti: “Tosi hienostihan sinä pärjäsit”.

PELKOA ON TÄRKEÄ HOITAA

"Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista odottavaa tai joskus myös jo raskautta suunnittelevaa naista."

Synnytykseen liittyvää pelkoa on tärkeä hoitaa, sillä se vaikuttaa äitien ja perheiden hyvinvointiin raskausaikana ja sen jälkeen. – Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista odottavaa tai joskus myös jo raskautta suunnittelevaa naista. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua silloin, kun pelko haittaa normaalia elämää, kertoo Vaasan keskussairaalan äitiyspoliklinikan osastonylilääkäri Marika Smeds.

→

– Synnytyspelkopoliklinikan lääkärit osaavat antaa tarkasti tietoa synnytyksen vaiheista, mikä auttaa monen kohdalla lievittämään synnytystä kohtaan koettua pelkoa, kertoo Vaasan keskussairaalan äitiyspoliklinikan osastonylilääkäri Marika Smeds.

Pelkopoliklinikan asiakkaina on sekä ensi- että uudelleensynnyttäjiä. Yleisiä syitä hakeutua pelkopoliklinikalle ovat pelot synnytykseen liittyvästä hallitsemattomuuden tunteesta, kivuista tai tulevan lapsen hyvinvoinnista. Pienellä osalla asiakkaista pelon taustalla voi myös olla muita traumaattisia tekijöitä. – Vuosien aikana asiakasmäärät ovat kasvaneet niin meillä kuin muuallakin Suomessa. Peloista uskalletaan puhua avoimemmin, mikä on hyvä asia. Samalla ollaan myös enemmän kontrollitietoisia: Haluttaisiin tietää tarkasti mitä tapahtuu ja säilyttää hallinnan tunne, kuvailee pelkopoliklinikan kätilö Stina Evars-Malmi. Viime vuosina myös pelko tai epäilys alatiesynnytystä kohtaan on yleistynyt. Asiakkaan omakohtainen toive sektiosta eli keisarileikkauksesta on aina syy pelkopoliklinikkakäyntiin. – Pelkopoliklinikan lääkäri käy läpi lääketieteellisesti sen, mikä odottajalle olisi paras synnytystapa. Osa saapuu meille sillä ajatuksella, että haluaa sektion ja osa taas pelkää nimenomaan sektiota. Me koetamme auttaa odottavaa äitiä minkä tahansa pelon läpikäynnissä ja käsittelyssä. Pyrimme arvioimaan syntyvälle lapselle ja äidille turvallisimman synnytystavan, ja tuemme äitiä siihen valmistautumisessa.

Vaasan keskussairaalan synnytyspelkopoliklinikka • Toiminta käynnistyi vuonna 2004.

"Peloista uskalletaan puhua avoimemmin, mikä on hyvä asia."

HYVÄKSYTTÄVÄ AJATUS SYNNYTYKSESTÄ Lääkäri arvioi myös, jos synnyttäjällä on tarvetta käydä pelkopoliklinikan psykologilla. – Työstämme pelkoja ja asiakkaan omia psyykkisiä voimavaroja erilaisten menetelmien avulla. Keskustelemme siitä mitä pelko on, miten se ilmenee, mikä on normaalia ja miten sitä käsitellään. Ensisynnyttäjien kohdalla näen tärkeäksi myös keskustella valmiuksista elämän suureen muutokseen, josta synnytys on vain osa. Lapsen syntyminen on muutos, jolle tulisi löytyä sija vanhempien maailmasta, kuvailee synnytyspelkopoliklinikan psykologi Maria Ahti. – Tavoitteena ei ole päästä tilanteeseen, jossa synnytys ei pelottaisi lainkaan, kertoo pelkopoliklinikan kätilö Anna Hurin. Tavoitteena on, että ajatus synnyttämisestä tuntuu hyväksyttävältä. Tärkeä työväline siihen on yhdessä tehty synnytyssuunnitelma.

• Poliklinikalla työskentelee kolme lääkäriä, neljä kätilöä sekä yksi psykologi. Asiakaskäynnit suunnitellaan yksilöllisesti. • Lähete pelkopoliklinikalle kirjoitetaan äitiysneuvolasta. • Myös isät ja puolisot toivotetaan tervetulleiksi keskustelemaan poliklinikalle.

Aina huolet ja pelot eivät vaadi käyntiä pelkopoliklinikalla vaan monelle riittää myös synnytysvalmennus ja kätilön tapaaminen. – Vuoden alusta alkaen synnytysvalmennukset on jälleen järjestetty meillä keskussairaalassa. Tästä olemme hyvin iloisia, koska niistä on suuri apu ensisynnytykseen valmistautumisessa, kertoo Hurin. • Synnytyspelkopoliklinikan psykologi Maria Ahti näkee keskustelun synnytykseen liittyvistä peloista tärkeäksi myös isille ja puolisoille.

KOTIKÄYNTI 11

Sairaalassa

Elintärkeiden päätösten johtajat Hädän hetkellä tulee kaikilla ihmisillä olla yhtäläiset mahdollisuudet avun saantiin. Ambulansseja ja ensihoitajia on kuitenkin olemassa vain rajallinen määrä. Ensihoidon kenttäjohtajan vastuulla onkin huolehtia, että ambulanssit ovat jakautuneet tasaisesti sairaanhoitopiirin alueelle. TEKSTI: SARIANNE LAKSO KUVA: C2 ADVERTISING / SANTERI JUTILA

Kun ambulanssit kiitävät hälytysajossa ympäri sairaanhoitopiiriä, pitää kiirettä myös ensihoidon tilannekeskuksessa. Siellä kenttäjohtajat pitävät kaikki langat käsissään ja varmistavat, että jokainen saa avun mutkattomasti.

ERITYISOSAAMISTA VAATIVIMMISSA TILANTEISSA Vaasan sairaanhoitopiirillä on seitsemän kenttäjohtajaa. He tekevät 12 tunnin työvuoroja, jotta hektinen työ sujuu, niin että työvuoroa ei tarvitse vaihtaa kiireisimpään aikaan. Kenttäjohtajien vastuulla on myös suurten onnettomuuksien johtaminen ja vaativimmat toimenpiteet. Osaamisen ylläpitäminen on siis tärkeää, etenkin kun jatkuvaa potilaskontaktia ei ole. – Ylläpidämme osaamistamme muun muassa leikkaussalissa ja päivystyksessä. Jatkuva haaste on pitää kokonaisuus hallinnassa, erityisesti silloin kun on itse hälytysajossa, kertoo kenttäjäjohtaja Vesa Aro.

"Kenttäjohtajan pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä hankalissakin tilanteissa."

PÄÄTÖKSENTEKOKYKYÄ JA RAUHALLISUUTTA Kenttäjohtajalta vaaditaan rautaisia hermoja ja hyvää kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi heidän tulee pystyä tekemään nopeita päätöksiä hankalissakin tilanteissa. Hätäkeskus välittää hälytystehtävän tavallisesti suoraan lähimmälle ambulanssille, mutta jos yhtään ambulanssia ei ole vapaana, tekee kenttäjohtaja päätöksen. – Arvioimme, pystyykö jokin ambulanssi irtautumaan käynnissä olevasta tehtävästä tai lähdemmekö itse paikalle. Kenttäjohtajilla on hoitovälineiden osalta ambulanssia hieman paremmin varusteltu auto, mutta sillä ei voi kuljettaa potilaita. Ambulanssia tarvitaan siis aina potilaan kuljettamiseen, mutta kenttäjohtajatkin voivat aloittaa keskussairaalatasoisen ensihoidon. Myös potilaan siirtämisessä hoitopaikasta toiseen, eli esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolta keskussairaalaan, tarvitaan usein ambulanssia. Yksi siirto vaatii aina yhden ambulanssin, joten ambulanssikuljetuksen tarve ja siirron ajankohta harkitaan tarkkaan.

Kenttäjohtajat Sarah Blusi ja Miika Tantarimäki ovat sairaanhoitopiirin palveluksessa. Pelastuslaitoksen Magnus Storfors taas työskentelee ensihoitajana ja toimii kenttäjohtajan työparina hälytystilanteissa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitotyössä.

– Ambulanssia tarvitaan, jos potilaalla on jatkuva hoidon tai seurannan tarve. Yöaikaan hoidetaan vain välttämättömät siirrot, Aro täsmentää. •

Hyvässä hoidossa

Valmiina uuden ajan leikkauksiin TEKSTI: HANNA HATTAR KUVAT: C2 ADVERTISING / MERVI TURUNEN

Hybridihoitajat Sannaleena Kuokkanen, Virpi Koski ja Piia Sillanpää kehuvat käymäänsä koulutusta: – Saimme koulutuksessa paljon tietoa esimerkiksi säteilyturvallisuudesta ja angiorobotista, joka toimii kuvantamislaitteena hybridisalissa.

KOTIKÄYNTI 13

Osaava henkilökunta on vahva tekijä, jolla keskussairaala valmistautuu täysipainoisten hybridileikkausten toteuttamiseen sairaalassa. Jo kolmella Vaasan keskussairaalan sairaanhoitajalla on Suomen tasolla ainutlaatuinen hybridikoulutus. – Mitä kaikkea saammekaan Vaasassa pian tehtyä, innostuu Vaasan keskussairaalan verisuonikirurgian ylilääkäri Olli Hautero kertoessaan hybriditoimenpiteistä. – Meillä on jo kokemusta, koulutettua henkilökuntaa, toinen verisuonikirurgi sekä uusi leikkaussali tulossa. Uusi toimintaympäristömme tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, Hautero jatkaa.

"Hybridileikkaus on nykyaikainen toimenpide, joka kuormittaa potilasta vähemmän kuin avoleikkaus."

– Hybridileikkaus on nykyaikainen toimenpide, joka kuormittaa potilasta vähemmän kuin avoleikkaus. Näissä toimenpiteissä potilaat ovat usein iäkkäitä ja huonokuntoisia, jolloin useamman kohteen hoitaminen yhdellä kertaa säästää potilasta. Toimenpiteen jälkeen potilas pääsee kotiutumaan usein jo seuraavana päivänä. Samalla leikkauksen jälkeiset osastojaksot lyhenevät ja potilas toipuu nopeammin, ylilääkäri Hautero kuvailee. Tänä syksynä leikkausosastolla on aloitettu remontti, jonka viimeisenä vaiheena osastolle valmistuu uusi hybridileikkaussali. Vaasan keskussairaalan verisuonikirurgiassa hybriditoimenpiteitä on tehty vuodesta 2013 lähtien. Vielä sairaalassa ei ole varsinaista hybridileikkaussalia eikä siihen kuuluvaa laitteistoa, minkä vuoksi toimenpiteitä on tehty vielä pienimuotoisesti ja harvakseltaan. Kokemus ja taito ovat kuitenkin karttuneet ja samalla kysyntä hybridileikkauksille.

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN SALI Hybridileikkaukset ovat kirurgian toimenpiteitä, missä perinteisiin avoleikkauksiin on yhdistetty röntgenkuvantamisen avulla ohjattuja suonensisäisiä toimenpiteitä, kuten alaraajavaltimoiden pallolaajennus. Hybriditoimenpiteitä tekee sairaalassa ammattilaisryhmä, johon kuuluu kirurgin lisäksi sairaanhoitajia. Sairaanhoitajat saavat hybridihoitajakoulutuksessa tiedon ja tuntemuksen kuvantamislaitteista, joiden avulla toimenpiteitä tehdään.

ENSIMMÄISENÄ KESKUSSAIRAALANA SUOMESSA Suomen ensimmäinen hybridihoitajakoulutus järjestettiin Meilahdessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä keväällä 2018. Vaasan keskussairaalasta koulutukseen osallistui kaksi sairaanhoitajaa, Sannaleena Kuokkanen ja Virpi Koski, ainoina keskussairaalatason hoitajina Suomessa. Keväällä 2019 koulutuksesta valmistui myös hybridihoitaja Piia Sillanpää ja tänä syksynä koulutuksessa on jälleen kaksi Vaasan keskussairaalan hoitajaa.

– Uudet tilat ja välineet tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairauksien sekä vatsa- ja suolistosairauksien hoidon toimenpiteille. Hanke on mittava ja hinnaltaan arvokas, joten sairaalan eri erikoisalojen on järkevää tehdä yhteistyötä. Ei ole kannattavaa ajatella tällaista hanketta pelkästään yhden alan, kuten verisuonikirurgian käyttötarpeella, hän kertoo. Uudessa salissa voidaan tehdä sekä suunniteltuja että kiireellisiä leikkauksia potilaille. – Hybridisalin röntgenlaitteilla voidaan kuvantaa eli ottaa röntgenkuvia potilaasta esimerkiksi onnettomuuksien aiheuttamissa traumatilanteissa, jolloin erillinen käynti röntgenissä poistuu ja aikaa säästyy. Jotta uutta salia voidaan käyttää päivystystilanteissa, tarvitaan riittävästi henkilökuntaa, joka osaa käyttää kuvantamislaitteita. – Siinäkin olemme keskussairaalana Suomen aallonharjalla, koska olemme jo ennakkoon kouluttaneet henkilökuntaa hybriditoimenpiteisiin, iloitsee Hautero.

UUTTA OSAAMISTA OMAAN TYÖHÖN Hybridihoitaja Kuokkanen on työskennellyt hybridileikkausten parissa jo vuodesta 2013 lähtien. Silloin verisuonikirurgian ylilääkärinä toiminut Sebastian Dahlbacka toi ajatuksen hybriditoiminnasta Vaasan keskussairaalaan Ruotsin Örebrosta, jossa asian suhteen oltiin edistyksellisiä. Alussa toimenpiteitä toteutettiin röntgenin tiloissa, joihin leikkaussalin välineistö siirrettiin kärryillä. – Koska hybriditoimenpiteet vaativat kuvantamista, tarvitsimme aina verisuoni- ja röntgenhoitajien apua. He olivat avuliaita, ihania ja innostuneita uusista mahdollisuuksista ja ymmärsivät heti hyödyn potilaalle, Kuokkanen kertoo. Leikkauspuolella omien sairaanhoitajien hybridikoulutus nähdään tärkeänä osana toimivaa käytäntöä. – Saimme koulutuksessa paljon tietoa esimerkiksi säteilyturvallisuudesta ja angiorobotista, joka on kuvantamislaite täyden tehon hybridisalissa. •

Verisuonikirurgian ylilääkäri Olli Hautero näkee hybridileikkauksissa laajat mahdollisuudet monelle erilaiselle leikkaustoimenpiteelle.

Hyvässä hoidossa

Kotilinjan agentit purkavat jonoja

us t i v u k i s Uu sa pian s tulo

Uudessa puhelinpalvelussa sairaanhoitajat nappaavat ruuhkapuheluita ja hälventävät tutkimuksiin liittyviä pelkoja. Kotilinja poiki kevään ja kesän aikana yhteensä 2 000 asiakaspuhelua.

TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVA: C2 ADVERTISING / MERVI TURUNEN KUVITUS: C2 ADVERTISING / ANU VALKAMA

KOTIKÄYNTI 15

– Sairaalan Kotilinja, kuinka voin auttaa? Ei kannata hämmästyä, jos puheluusi vastataankin pian näin. Keväästä alkaen Kotilinja-niminen puhelinpalvelu on auttanut purkamaan Vaasan keskussairaalan soittojonoja kiireellisimmillä poliklinikoilla arkisin kello 8–16. Puhelinpalvelu on jo käytössä kirurgialla. Käytännössä Kotilinja toimii näin: Jos poliklinikalla ei ehditä vastaamaan asiakkaan puheluun ruuhkatilanteessa, siirtyy puhelu automaattisesti Kotilinjalle, jossa asiakkaan puhelun nappaa kokenut, Vaasan keskussairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja. Kotilinjalla ei ole siis erillistä puhelinnumeroa, vaan se toimii ”näkymättömänä apukätenä”, joka vastaanottaa asiakkaiden puheluita, jos poliklinikalla ei pystytä vastaamaan puheluun. Lisäksi Kotilinjan hoitajat vastaavat takaisinsoitoista asiakkaalle. – Haluamme, että asiakas ei joudu soittelemaan useita kertoja poliklinikalle selvitellessään asiaansa. Haemme vastaukset kysymyksiin sa-

"Kotilinja toimii "näkymättömänä apukätenä", joka vastaanottaa asiakkaiden puheluita, jos poliknikalla ei pystytä vastaamaan puheluun." man päivän aikana, vaikka se vaatisi meiltä useita soittoja eri tahoille, kertoo sairaanhoitaja ja potilasasiamies Sari Mäkinen, joka on yhdessä työryhmänsä kanssa ollut perustamassa Kotilinjaa Vaasan keskussairaalalle. Jo nyt on havaittu merkittäviä hyötyjä. Poliklinikoiden omia puhelinaikoja on lisätty. Asiakkaiden peruuttamattomat ajat on saatu valjastettua käyttöön, kun peruutussoitto on tavoittanut ajoissa hoitoyksikön. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet kaipaamansa tiedon ja aidon ihmiskontaktin, joka pystyy vastaamaan kysymyksiin ja hälventämään tutkimuksiin liittyviä pelkoja.

– Toisinaan potilas on esimerkiksi pelännyt magneettitutkimukseen tuloa ja halunnut siksi peruuttaa ajan. Keskusteltuaan hetken Kotilinjan sairaanhoitajan kanssa hän on kuitenkin päättänyt pitää ajan. Kyse onkin usein tutkimuksen hyötyjen avaamisesta potilaalle selkeällä tavalla, Mäkinen pohtii.

SYVÄLLISTÄ YKSILÖOHJAUSTA PUHELIMITSE Poikkeuksellisen Kotilinjasta tekee sen toimiminen erikoissairaanhoidossa. Siinä missä terveyskeskuksia ja päivystyspalveluita velvoittaa laki, jonka mukaan kansalaisille täytyy tarjota terveysneuvontaa puhelimitse, ei erikoissairaanhoidolla tällaista samanlaista velvoitetta ole. Kotilinja onkin erikoissairaanhoidon lisäpalvelu, jonka tarkoitus on parantaa sairaalan tavoitettavuutta ja auttaa asiakasta tämän yksilöllisissä kysymyksissä. Vastaavanlaista puhelinneuvontaa ei olekaan tiettävästi tarjolla muissa erikoissairaanhoitoa tarjoavissa julkisissa sairaaloissa Suomessa. – Olemme sairaalan oma lisäpalvelu, joka toimii auttavana välikätenä asiakkaiden ja heidän hoitoyksiköidensä välillä. Tarjoamme neuvoja, ymmärrystä ja kuulevaa korvaa, Mäkinen summaa. Varsinainen hoitovastuu on kuitenkin potilasta hoitavalla yksiköllä: Lääkäri tekee aina diagnoosin ja kertoo tulokset potilaalle. Kotilinja auttaa ja tukee asiakasta tämän kysymyksissä. Samalla koko asiakkaan hoitoprosessi muuttuu sujuvammaksi. – Puheluiden luonne on pitkälti syvällistä yksilöohjausta: Kirjaamme potilaan hoitoasioita Kanta-arkistoon siinä missä muutkin hoitajat. Olen ottanut myös tarvittaessa yhteyttä suoraan lääkäriin, jos tilanne sitä vaatii. Erikoissairaanhoidolle tunnusomaista on myös arkaluontoisten terveystietojen käsitteleminen sekä potilaan tunnistaminen.

Sairaanhoitaja ja potilasasiamies Sari Mäkinen on yhdessä työryhmänsä kanssa perustanut uuden puhelinpalvelun.

– On tärkeää, että puhelimessa on juuri se henkilö, jonka terveystiedoista puhutaan. Ei siis kannata hämmästellä, jos Kotilinjan hoitaja kysyy, voisiko potilaan puoliso antaa puhelimen potilaalle itselleen, vaikka puoliso tapaisi muuten hoitaa asioita potilaan puolesta, Mäkinen muistuttaa. Hoitotyön ja asiakaspalvelun moniosaajat jatkavat uutterasti uusille poliklinikoille soluttautumista. Seuraavaksi vuorossa on keuhko- ja neurologian poliklinikka. •

Sairaalassa

TEKSTI: SARIANNE LAKSO KUVA: C2 ADVERTISING / SANTERI JUTILA

Kun ajo-oikeus evätään Autolla ajosta luopuminen on monelle kova paikka. Ajokielto saattaa vaikeuttaa arkipäivän asiointia ja varsinkin työkseen autoilevan voi olla erityisen hankala luopua ajokortista. Joskus lääkärin lausunto saattaa tuntua jopa kohtuuttomalta. Ajokieltoja määrätään kuitenkin sekä henkilön oman että muiden turvallisuuden vuoksi.

Lääkärit joutuvat aika ajoin määräämään potilaan ajokieltoon. Yleisimpiä syitä tälle ovat aivoverenkiertohäiriöt, onnettomuuksien seurauksena saadut aivovammat, muistihäiriöt, epilepsia ja uniapnea. Ajokykyä ei arvioida vain ajoterveystarkastuksessa vaan jokaisen potilastapaamisen ohessa. Mikäli terveydentilassa on ajokykyyn vaikuttavia muutoksia, ohjataan potilas lisätutkimuksiin. – Ajoterveyttä arvioidaan esimerkiksi haastatteluilla ja erilaisilla tiedonkäsittelyä, havaitsemista, muistia ja näköä testaavilla tutkimuksilla. Tarvittaessa henkilöltä voidaan vaatia ajokokeeseen osallistumista, kertovat Vaasan keskussairaalan keuhkoylilääkäri Johan Söderström ja neurologian ylilääkäri Jukka Saarinen.

AJOKIELTOJEN KESTOT VAIHTELEVAT Lääkäri arvioi tarvittavan ajokiellon pituuden tilannekohtaisesti. Määrätyn ajan kuluttua ajokyky arvioidaan uudelleen. – Esimerkiksi ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä tulee vähintään kuukausi ajokieltoa ja aivoinfarktin jälkeen tyypillisesti 3–6 kuukautta. Epilepsiakohtauksen saaneen henkilöautoilijan ajokiellon pituus taas arvioidaan kohtauksen uusimisriskin perusteella, Saarinen selittää. Ammattiautoilijoiden kohdalla toimitaan vielä tavallista tarkemmin. He saavat yhdestä epilepsiakohtauksesta viisi vuotta ajokieltoa ja mikäli sairaus diagnosoidaan, on ajokiellon pituus 10 vuotta. Molemmissa tilanteissa kuljettaja voi saada ajokortin takaisin, mikäli on kyseiset ajat kohtaukseton ilman lääkehoitoa. Ajat saattavat kuulostaa pitkiltä, mutta epilepsiakohtaukset alkavat niin nopeasti ja yllättäen, että kokeneenkaan kuljettajan ei olisi mahdollista ohjata autoa tien sivuun.

UNIAPNEA ENTISTÄ YLEISEMPI Viime vuosina on jouduttu määräämään aiempaa enemmän ajokieltoja. Merkittävintä kasvu on uniapneasta johtuvissa kielloissa. Uniapnea voidaankin nykyään luokitella kasvavaksi kansansairaudeksi ylipainon ja aikuistyypin diabeteksen rinnalle. – Lievää uniapneaa sairastava ei välttämättä itse tiedosta sitä. Potilailla on usein väsymystä, nukahtelutaipumusta päivisin, yöllistä virtsaamistarvetta ja muistihäiriöitä sekä muita kognitioon liittyviä ongelmia. Liikenneonnettomuuksien uhreja tutkittaessa tulisi aina huomioida mahdollisuus, että uhri nukahti rattiin, Söderström kertoo. Valtaosa ajokiellon saaneista suhtautuu uuteen tilanteeseensa neutraalisti. Useimmat kokevat, etteivät edes uskaltaisi ajaa senhetkisessä voinnissaan. Aina potilas ei kuitenkaan itse ymmärrä, että hänen ajokykynsä on heikentynyt. – Ristiriitatilanteita varten on onneksi olemassa ajopoliklinikka Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, joka toimii Vaasan omana yliopistollisena keskussairaalana. Siellä ratkotaan kaikkein hankalimpia tapauksia, Saarinen kertoo. •

"Uniapnea voidaankin nykyään luokitella kasvavaksi kansansairaudeksi ylipainon ja aikuistyypin diabeteksen rinnalle."

KOTIKÄYNTI 17

– Ajokiellot pohjautuvat liikenne- ja viestintäviranomaisen, Traficomin, määrittämiin ajoterveysohjeisiin, Saarinen ja Söderström kertovat.

Lyhyesti

Videoluentoja jälleen keväällä Muistathan, että ensi keväänä Vaasan keskussairaalan Y-rakennuksessa pääset jälleen seuraamaan kehuttuja terveysluentoja, jotka lähetetään Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Syksyn luennoilla kuultiin puheenvuoroja esimerkiksi erilaisista ihosairauksista, selkäkivuista ja diabeteksesta sekä Parkinsonin taudista. Luennoitsijoille voi myös reaaliaikaisesti esittää kysymyksiä videon välityksellä paikan päällä. Luennot ovat maksuttomia eikä niille tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tuleva luentoaikataulu julkaistaan kevään aikana ja siitä uutisoidaan alla olevassa osoitteessa nettisivuillamme sekä sosiaalisen median kanavissamme. Jäivätkö syksyn luennot välistä? Pääset katsomaan videoluennot jälkikäteen osoitteessa: vaasankeskussairaala.fi/yleisoluennot

LUKIJAKILPAILU – voita Marimekon Veljekset-muki! Anna palautetta tästä lehdestä ja auta meitä kehittämään sisältöä tuleviin lehtiin. Vastanneiden kesken arvomme kolme Marimekon Veljekset-mukia. Arvonta suoritetaan 10.1.2020. Voit vastata myös osoitteessa: vaasankeskussairaala.fi/kotikaynti

Mitä mieltä olet lehden artikkeleista? erinomainen

hyvä

tyydyttävä välttävä en huomioinut

Anna ruusuja tai risuja sekä juttutoiveita lehden toimitukselle:

Vaasan sairaanhoitopiiri maksaa postimaksun

Pääkirjoitus Ajankohtaista Sattuma vaihtui rakkaudeksi Pelko, jota voi hallita Elintärkeiden päätösten johtajat Valmiina uuden ajan leikkauksiin Kotilijan agentit purkavat jonoja Kun ajo-oikeus evätään

Mitä mieltä olet lehden ulkoasusta?

Vastaajan ikä:

erinomainen

0 – 20

hyvä

NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO:

tyydyttävä välttävä en huomioinut

21 – 30

31 – 40

41 – 50

51 – 60

61 – 70

71 –

VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6 TUNNUS 5005967 65003 VASTAUSLÄHETYS