Vox cordis 2/2020 by University of Vaasa

Vaasan yliopistolehti 2/2020

sivu 16

Kompleksinen ongelma Korona on hyvä esimerkki pirullisesta ja kompleksisesta ongelmasta, sanoo professori Harri Jalonen.

Koronasumu 8 Taloutta koronan varjossa

28 Keinoja kivijalkakauppojen ahdinkoon

32 Tekoäly muuttaa maailmaa

42 Tutkimuksen kehittäminen on tiimityötä

TÄSSÄ NUMEROSSA.  04 Pääkirjoitus 05 Kampus

Vaasan yliopiston kampuksella tapahtuu.

06 Pinnalla

Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista.

Teemana koronan vaikutukset 08 Taloutta koronan varjossa

Koronapandemia vaikuttaa talouteen ja yrityksiin monin tavoin. Nyt vaaditaan reagointikykyä, luovuutta ja ketteriä koronakäännöksiä.

15 Kolumni: Koronavuosi Kiinassa

Alumni, suurlähettiläs Jarno Syrjälä

16 Mutkan takana uusia mutkia

Korona voi opettaa meidät ymmärtämään kompleksisia ongelmia.

19 ”Sote-palvelut kaipaavat näkökulman muutosta”

Uuden sosiaali- ja terveystieteen professorin Harri Jalosen mukaan kansalaisen näkökulma tuntuu usein unohtuvan. kannessa

20 Koronakevät jylläsi yliopiston uuteen uskoon 22 Blogi: Saako ravintola vakuutuskorvauksia koronaviruspandemiasta? Tutkijatohtori Jyri Paasonen

27 10 vinkkiä etätyöskentelyyn

VOX CORDIS 2/2020

42 Uusi tutkimuksen vararehtori Minna Martikainen kehittää Vaasan yliopistoa kansainvälisesti tunnustetuksi tiedeyliopistoksi.

Vaikuttavaa tutkimusta ja koulutusta

Tiede kuuluu kaikille

24 Yhteen puhaltajat

Tekoäly ei ole enää vain fantasiaa, vaan sovelluksia käytetään jo lukuisilla toimialoilla.

32 Tekoäly muuttaa maailmaa

Yliopistojen, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö luo vaatii luottamusta, pelisääntöjä ja sillanrakentajia.

28 Opiskelijat kehittivät keinoja kivijalkakauppojen ahdinkoon

Korona-aalto tuli ja pyyhkäisi maton jalkojen alta monen kivijalkaputiikin pitäjältä.

30 Vauhtia innovaatioihin ja kaupallistamiseen

Uudet erityisasiantuntijat auttavat tutkijoita innovaatioiden ja tutkimustulosten yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa.

31 Miten arvioida innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta?

42 Tutkimuksen kehittäminen on tiimityötä

Tutkimuksen vararehtori Minna Martikainen haluaa nostaa Vaasan yliopiston kansainvälisesti tunnustetuksi tiedeyliopistoksi.

44 Lyhyesti yliopistolta 45 Minun kampukseni

34 Professorin tutkimuslaboratorio löytyy yrityksistä

Tuotantotalouden professori Petri Helo on omimmillaan, kun hän pääsee ratkomaan yritysten logistiikkaongelmia käytännössä.

36 Lähiö-Inno pureutuu alueelliseen eriytymiseen

Yliopisto tutkii alueellisen eriytymisen torjumista ja asukkaita osallistavia käyttäjäinnovaatioita uudessa hankkeessa.

37 Kauppakamaripalkinto Maciej Mikulskille 38 Kirjakattaus

Tartu tiedekirjaan. Esittelyssä tutkijoidemme uusia kirjoja ja julkaisuja eri aloilta.

40 Väitökset 41 Well done

46 Johtoajatus: Koronan jälkeen kestävää kasvua

Suomessa ja muissa EU-maissa valmistellaan parhaillaan kiireisesti omia kestävän kasvun ohjelmaesityksiä EU:n elpymisohjelmaan, jolla vaimennetaan koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia jäsenvaltioihin.

Liity yhteisöömme  univaasa.fi  facebook.com/univaasa  instagram.com/univaasa  linkedin.com/school/univaasa  youtube.com/univaasa  twitter.com/univaasa

Haluatko tilata Vox cordis -lehden?

yliopistolehti@univaasa.fi

VOX CORDIS 2/2020

 Vaasan yliopistolehti 2/2020 Päätoimittaja Jenni Mattsson Toimitus Tiia Alkkiomäki Riikka Kalmi Tiina Rantakoski Taitto Bock's Office Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa professori Harri Jalonen Julkaisija Vaasan yliopisto

Sysäys vai pysäys?

hminen on sitkeää lajia. On kylvetty maat, kesytetty eläimet, rakennettu kaupungit ja lennetty avaruuteen. Kerta toisensa jälkeen kriisi on sysännyt ihmiskunnan raiteiltaan, mutta kerta toisensa jälkeen on noustu takaisin pystyyn. Eikä vain noustu pystyyn, vaan lähdetty kohti uusia mahdollisuuksia. Ihminen on sopeutuvaista lajia. Kriiseissä ei voi vaikuttaa moneen asiaan, mutta yhteen kyllä: asenteeseen, jolla sen kohtaa. Kauhun, pelon ja epätoivon rinnalle – ajan myötä tilalle – on aina löydetty halu ymmärtää tapahtunutta ja suunnattu katse nykyhetkestä tulevaan. Yhteisen surun jälkeen on yhdessä löydetty keinot kohti parempaa, turvallisempaa ja terveellisempää tulevaisuutta. Tiede antaa meille tien parempaan tulevaisuuteen. Se tarjoaa luotettavaa tietoa päätöstemme pohjaksi, ja antaa vastauksia yhteisiin ongelmiin. Tutkimus kertoo meille maailmasta asioita, joita ei tunnistettaisi ja selitettäisi ilman tieteellisiä menetelmiä. Monimutkaisen aikamme monimutkaisiin ongelmiin ei kuitenkaan löydy helppoja eikä yksinkertaisia ratkaisuja, ja siksi tutkimustyötä pitää tehdä yli tieteenalojen ja maarajojen. Kaikkien osaamista tarvitaan kriiseistä selviämiseen. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa tutkimusyhteistyöhön pohjautuvaa tietoa, sen keräämistä ja tulkintaa tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Kriisi voi hetkellisesti sulkea ihmismielen ja rajat, mutta tiede avaa kummatkin.

Jenni Mattsson Markkinointi- ja viestintäjohtaja Vaasan yliopisto

VOX CORDIS 2/2020

Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@univaasa.fi Lehden voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona univaasa.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Anna palautetta yliopistolehti@univaasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.univaasa.fi

Kampus

Yhteisön voimaa

Yliopistomme henkeä ei suotta kehuta poikkeuksellisen yhteisölliseksi. Koronan toisen aallon kurittaessa kaupunkia Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) järjesti kotiinkuljetuksella hätäapuna ruokapakettipalveluja karanteenissa oleville opiskelijoille. #korona #opiskelijat #yhteisöllisyys

LUKIOPÄIVÄ MUUTTUI OPOKAHVILAKSI Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteinen lukiopäivä järjestettiin lokakuussa poikkeuksellisesti verkossa Opokahvilana. Mukaan ilmoittautui kymmeniä opoja lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Opot saivat tietoa muun muassa todistusvalinnasta, hakijatilastoista ja sisään päässeiden pistemääristä. #opokahvila #koulutus #hakijat

UUSI TOHTORIKLUBI ALOITTI

Uusi Tohtoriklubi kerää kahdesti vuodessa yliopistosta väitelleet tohtorit monitieteiseen keskusteluun ja verkostoitumaan. Tänä vuonna pidettyjen etäkokousten aiheina olivat tohtorien sijoittuminen ja ilmastonmuutosasenteet. #tohtorit #alumnit #univaasa

TURVALLISUUS JA VASTUULLISUUS KOROSTUVAT Rehtori Jari Kuusisto: Kun akuutti koronatilanne on ohi, meidän on yhdessä käännettävä katseemme nopeaan toipumiseen. Siihen, miten nousemme tilanteesta entistäkin vahvempana yliopistona ja opiskelukaupunkina #korona #turvallisuus

VOX CORDIS 2/2020

Pinnalla 

Syksyllä aloitti yli tuhat uutta opiskelijaa Yliopistossa aloitti syksyllä 1049 uutta opiskelijaa. Kandidaattiohjelmissa aloitti 721 ja maisteriohjelmissa 328 uutta opiskelijaa. Eniten uusia opiskelijoita on kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa, 378 fuksia. Energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelmassa aloitti 112 opiskelijaa ja tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelmassa 75 opiskelijaa. Hallintotieteiden kandidaattiohjelmassa aloitti 96 uutta opiskelijaa. Viestintätieteiden kandiopinnot käynnisti 60 fuksia.

Eeva Kalli on Vuoden alumni Vaasan yliopistoseura on valinnut kansanedustaja Eeva Kallin Vuoden alumniksi. Kalli on hyödyntänyt kahta tutkintoaan, hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisterin tutkintoja monipuolisissa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävissä. – Tutkinnoista on ollut konkreettista hyötyä työurallani. HTM-tutkinnossa keskityin erityisesti EU-hallintoon ja KTM-opinnoissa johtamiseen, Eeva Kalli kertoo. Kalli innostui fuksivuotena opiskelijapolitiikasta. – Se oli minulle se kuuluisa Pandoran lipas, joka johti moniin luottamustehtäviin ja myöhemmin töihin politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Monet muistot liittyvät suurella sydämellä harrastettuun maailman parantamiseen kavereiden kanssa. – Eeva Kalli on esimerkki siitä, mitä Vaasan yliopisto edustaa: vahvaa osaamista, rohkeutta ja innovatiivisuutta, totesi Vaasan yliopistoseuran puheenjohtaja Juha Silander lukuvuoden avajaisissa.

VOX CORDIS 2/2020

Mukaan eurooppalaiseen verkostoon Vaasan yliopisto on valittu seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun EU-rahoitteiseen verkostoon. Verkostomaisessa EUNICE-yliopistossa opiskelijat, henkilökunta ja tutkijat voivat liikkua saumattomasti ja opiskella virtuaalisesti toisten korkeakoulujen kursseja. Allianssissa ovat mukana myös yliopistot Saksasta, Espanjasta, Italiasta, Belgiasta, Ranskasta ja Puolasta. − Yhdessä voimme toimia eurooppalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Yliopistot vahvistavat toisiaan osaamisessa ja innovaatioyhteistyössä, sanoo Vaasan yliopiston koulutuksen vararehtori Annukka Jokipii.

Merkittävä lahjoitus OP Ryhmältä Vaasan yliopisto ja OP Ryhmä ovat solmineet kattavan yhteistyösopimuksen. Samalla OP Ryhmä lahjoitti 40 000 euroa Vaasan yliopistolle. Tärkeä yhteistyön muoto on opetus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu Bloomberg Lab. Se on luokkahuone, jossa hyödynnetään Bloombergin tietokantaa ja työkaluja esimerkiksi varainhoidossa ja talouden ennustamisessa. – Vaasan yliopistolla on selkeä liiketoimintaorientaatio ja vahva osaaminen edustamillaan tieteenaloilla. Vaasassa tehdään tärkeää työtä yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteiskunnan taloudellisen menestymisen edistämiseksi. OP haluaa tukea tutkimusta ja koulutusta suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi, totesi Timo Ritakallio, OP Ryhmän pääjohtaja. OP Ryhmän lahjoituksen takana ovat kaksikymmentäneljä Pohjanmaalla toimivaa osuuspankkia sekä OP Helsinki.

Lainattua Kampuskokemus on jotain ainutlaatuista

Talousjohtaja HARRI SALMELA Johtoajatus-blogissa “Kampuskehittämisessä ei ole kyse erillisten yksittäisten rakennusten remontoinnista vaan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Kampuksen kokeminen, kampuskokemus, on näkemyksemme mukaan vahvuus ja kilpailutekijä, jolla houkuttelemme kiristyvässä kilpailussa joukkoomme uusia opiskelijoita ja työntekijöitä. Kampuskokemusta on onneksemme mahdotonta kopioida, se on jotain ainutlaatuista.”

Suomalaiset pitävät omaa elämäänsä ympäristön kannalta kestävänä Tutkija ANNU PERÄLÄ yliopiston tiedotteessa.

”Suomen viralliset ilmastotavoitteet edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna. Kansalaisia voi olla haastavaa motivoida isoihin elämäntapamuutoksiin, jos oma elämä koetaan jo valmiiksi ekologisena.”

Miksi koulukiusaamista ei saada kuriin?

Julkisoikeuden apulaisprofessori NIINA MÄNTYLÄ Ylen artikkelissa. “Laki ei kiusaamiseen juuri puutu ja lainsäädännön tarpeesta puhutaan lähinnä silloin, kun joku tapaus nousee mediassa julkisuuteen. Viime kädessä kiusaamisen kitkemisessä on kysymys siitä, miten tärkeinä pidämme lasten perus- ja ihmisoikeuksia. Jos aikuisia kiusattaisiin työpaikoilla yhtä väkivaltaisesti kuin lapsia kouluissa, kukaan ei puhuisi enää hyvistä käytänteistä, vaan lait olisi jo muutettu.”

VOX CORDIS 2/2020

Taloutta koronan varjossa Korona yllätti kaikki, ja tulevaisuudennäkymät ovat sumuisia. Yrityksiltä vaaditaan nyt reagointikykyä, luovuutta ja ketteriä koronakäännöksiä. Teksti RIIKKA KALMi ja TIINA RANTAKOSKI Kuvitus STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 2/2020

Yritykset sukelsivat koronasumuun Elinkeinoelämän ja pk-yritysten tämän syksyn barometrit eivät ole valoisaa luettavaa. Yritysten tulevaisuus näyttäytyy hyvin epävarmana. Teollisuudessa ja rakentamisessa luottamus kyntää syvästi miinuksella, myös palveluiden ja vähittäiskaupan luottamus on ottanut takapakkia. Myös pk-yrityksissä odotukset tulevasta ovat laskeneet tuntuvasti. Kesällä orastanut kasvu on syksyn tullen kääntynyt jälleen laskuksi, koronakriisillä näyttää olevan pitkä varjo. – Kriisin vaikutukset ovat olleet hyvin toimialakohtaisia, muistuttavat laskentatoimen professori Teija Laitinen ja liiketoiminnan kehittämisen professori Monika von Bonsdorff. Majoitus- ja ravintolatoiminta, lentoyhtiöt ja tapahtumajärjestäjät ovat kärsineet rajoituksista, kun taas vaikkapa peli- ja ohjelmistoalalla, kodintekniikassa, puutarhabisneksessä ja rautakaupassa on mennyt ihan kohtuullisesti. – Tässä on toisaalta ollut kyse siitä, että hallitus ja valtiovalta ovat rajoittaneet yritysten toimintaa ja toisaalta myös kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta, Laitinen sanoo.

Tuet auttavat ja verottaja ymmärtää - konkurssien ja uusien maksuhäiriöiden määrä laskenut Valtiovalta on antanut rajoitusten vastineeksi myös kädenojennuksia: lomauttamista on nopeutettu ja yrityksille on annettu erilaisia yritystukia, jolla on pyritty estämään konkurssiaalto ja työ-

paikkojen menetyksiä. Lisäksi työnantajan työeläkemaksua on alennettu. Konkurssiluvut eivät olekaan lähteneet liitoon, kuten finanssikriisissä reilu kymmenen vuotta sitten. Päinvastoin, konkurssien määrä väheni tilastokeskuksen mukaan tammi–elokuussa 8,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden. Kasvussa eivät myöskään ole maksuhäiriöt. Suomen Asiakastiedon lokakuussa julkaistun katsauksen mukaan yritysten uudet maksuhäiriömerkinnät ovat vähentyneet reippaasti vuodentakaisesta. Konkurssien ennakointiin tutkimuksessaan keskittynyt Teija Laitinen löytää ilmiölle selityksiä. Hän kertoo, että suurin yritysten konkurssiin hakija on verottaja. Verottaja, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, ne eivät ole hakeneet koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä konkurssiin, vaan antaneet lisää maksuaikaa. Lisäksi toukokuusta lähtien on ollut voimassa väliaikainen lakimuutos, jolla on rajoitettu velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta. – Yritykset ovat myös pystyneet lomauttamaan, supistamaan toimintaansa ja karsimaan kulujaan. Uskon myös, että annetuilla tuilla on ollut merkitystä. Suomalaisilla yrityksillä on Laitisen mukaan tyypillisesti puskurirahaa, joka auttaa lyhyiden kriisien yli.

– Yritykset pyörivät näillä vararahastoilla, ja esimerkiksi pk-yrityksessä omistaja voi laittaa yritykseen myös omaa rahaa. Terveet yritykset eivät yleensä mene konkurssiin puolessa vuodessa. Se koronan ensimmäinen aalto voi tulla yrityksille vasta ensi vuonna, arvioi Laitinen.

Epävarmuus vaikeuttaa yritysmyyntejä Professori von Bonsdorff on puolestaan tutkinut Suomen Akatemian hankkeessa ikääntyviä yrittäjiä ja heidän eläkkeelle siirtymistään. Hänellä on parhaillaan menossa pitkittäistutkimuksensa kolmas kyselyvaihe, jossa pureudutaan koronaepidemian seurauksiin. – Arviomme on, että korona on vaikuttanut hyvin vahvasti yritysten päivittäiseen toimintaan, toki hyvin toimialakohtaisesti. Ikääntyvät yrittäjät ovat yleensä vaiheessa, jossa he miettivät, mitä yritykselle tehdään. Korona on tuonut mutkia matkaan. – Tutkittavat yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä. He ovat sanoneet, että suunnitelmat ovat menneet päin seiniä ja yritysten myyntiprosessit ovat seisahtuneet. Sukupolvenvaihdoksia vielä voidaan tehdä, mutta ennakoisin, että liiketoiminnan ja yrityksen myynti hankaloituu nyt selvästi. Epävarmuus on niin suurta.

” Korona-aalto voivastatullaensiyrityksille vuonna.” TEIJA LAITINEN

VOX CORDIS 2/2020

Matkailun dramaattinen muutos Koronaepidemia iski toimialoista kovimmin matkailuun. Keväällä lentäminen ulkomaille loppui kuin seinään, ja erilaiset rajoitukset vähensivät matkustamista kotimaassa. Markkinoinnin yliopistonlehtori Hannele Kauppinen-Räisänen on tutkinut matkailukokemuksia ja -riskejä. Hän kuvaa kevään tilannetta dramaattiseksi. − Koronakevät oli dramaattinen monestakin syystä. Yksi on, että meiltä vietiin oikeus matkustaa. Tilanne ahdisti, koska tunne vapaudesta ja valta päättää omista asioista ovat hirveän tärkeitä. Dramaattinen on oikea sana kuvaamaan myös koko matkailualan muutosta. Toukokuussa tehdyn arvion mukaan matkailualan kokonaiskysyntä eli matkailijoiden Suomessa käyttämä raha vähenee tänä vuonna 60–70 prosenttia. Luku perustuu työ- ja elinkeino ministeriön yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n kanssa tekemään arvioon. Epidemian toisen aallon ja tiukkojen rajoitusten takia ala ei ole elpymässä loppuvuonnakaan. Viime vuonna suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa noin 16 miljardia euroa, ja ennusteiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu näihin lukuihin. Korona on vaikuttanut suuresti myös alan työllisyystilanteeseen. Suuri osa

alan työntekijöistä on kokonaan tai osittain lomautettuna.

Korona herätti vastuullisuuteen Kauppinen-Räisäsen mukaan koronakriisi vyörytti myös vastuullisuuden ihmisten mieliin. − Korona toimi eräänlaisena herättäjänä sille, että mietimme nyt vastuullista matkustamista ja hiilijalanjälkeä. Kauppinen-Räisänen uskoo, että ihmisten halu matkustaa ja vaihtaa maisemaa ei ole hävinnyt minnekään, mutta nyt harkitaan entistä tarkemmin, minne ja miten lähdetään. − Matkustamaan tullaan varmasti jatkossakin. Haluamme lähteä välillä pois kotoa, ja lomalla haetaan arkeen jotain muuta. Muutos tulee olemaan iso lentämisessä. − Lentäminen on ollut viime vuosina käsittämättömän halpaa, ja on varmaa, että hinnat nousevat. Toimialalla kehitetään vastuullisempaa teknologiaa, mutta se kestää aikansa. Lyhyellä aikavälillä lentäminen varmasti vähenee. Sen sijaan hän uskoo, että matkustaminen kotimaassa ja lähimaihin voi jatkossa lisääntyäkin. − Paljon potentiaalia on kotimaan lisäksi lähimaissa. Norjan Lappi on tullut suomalaisille tutuksi yhä enemmän tänä kesänä. Varmasti myös Baltiassa on paljon uutta löydettävää. Matkustaminen

Venäjälle lisääntynee myös, mutta tällä hetkellä siellä on turvallisuushaasteita ja todellisesta koronatilanteesta on vaikea saada tietoa. Kotimaan kohteilta Kauppinen-Räisänen toivoo yhä sujuvampaa palvelukokemusta ja verkostoitumista. − Paikallisten toimijoiden tulisi yhdessä luoda tarinaa ja yhdistää siihen digitaalisia palveluja. Matkaa fiilistellään ja kuumetta nostatetaan jo kotona. Tarvitaan saumatonta palvelukokemusta jo etukäteen.

Terveys ja turvallisuus tärkeitä Kauppinen-Räisänen on tutkinut matkailussa koettuja riskejä. Terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat niitä, joita mietitään eniten. − Aiemmin isoja uhkia ovat olleet malaria, väkivalta ja terrori-iskut, nyt korona on varmasti iso koettu riski. Hän muistuttaa, että ihmiset kokevat riskit hyvin eri tavalla. Toiset ovat herkempiä välttämään niitä, toiset ovat rohkeampia riskinottajia. Kauppinen-Räisänen korostaa, että suomalaisten tulisi uskoa aitouteen ja rikkaaseen luontoon matkailuvalttina. − Uskon, että globaalia kysyntää on jatkossakin ja ulkomaiset matkaajat palaavat. Voimme olla ylpeitä esimerkiksi hiljaisuudesta ja pimeydestä. Ne ovat oikeasti uniikkeja asioita.

Uskon, että ulkomaiset matkaajat palaavat. ”Hiljaisuus ja pimeys ovat uniikkeja asioita.” HANNELE KAUPPINEN-RÄISÄNEN

VOX CORDIS 2/2020

Kun on kriisi ja pakko, ”soitetaan kilpailijoille.” ANNIKA TIDSTRÖM

Ketteryyttä korona-ajassa Strategia on perinteisesti nähty pitkän tähtäimen suunnitteluna, jolla yritys pystyy valmistautumaan ulkopuolelta tuleviin uhkiin. Koronan kaltaiseen kriisiin harva kuitenkaan osasi varautua viisi- tai kymmenvuotissuunnitelmissaan. – Riippumatta siitä, miten tarkkaan ja laadukkaasti yritykset ovat pyrkineet suunnittelemaan etukäteen, niin korona yllätti ne joka tapauksessa, sanoo strategiaprofessori Marko Kohtamäki. Korona onkin alleviivannut, että uhkien kartoittaminen pitkän aikavälin suunnitelmilla ei ehkä toimi nopeassa muutoksessa. Nyt strategisessa johtamisessa korostuu, että yritys pystyy reagoimaan nopeasti.

VOX CORDIS 2/2020

– Organisaatiota ja sen toimintaa kehitetään ketterämmäksi eli reagointikykyisemmäksi ja adaptiivisemmaksi.

Luovuutta ja nopeita käännöksiä Osa yrityksistä on kyennyt tekemään varsin ketteriä koronakäännöksiä eli reagoimaan todella nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Moni on sopeuttanut toimintaansa, osa on kehittänyt aivan uutta liiketoimintaa tai tapoja toimia. Olemme saaneet lukea, kuinka tuotepakkausten tekijä ryhtyi visiirivalmistajaksi ja viinayhtiö käsidesikauppiaaksi. – Perinteinen strategiasuunnittelu ei ole toiminut enää. Valttikortti on ollut luovuus ja myös yhteistyö toisten yritysten kanssa. Yritykset ovat joutuneet menemään omien mukavuusalueidensa

ulkopuolelle, sanoo puolestaan yrittäjyyden professori Annika Tidström. Tutkimuksen mukaan kriisi saa tekemään yhteistyötä. – Silloin kun on kriisi ja pakko, soitetaan kilpailijoille, että mitä voisimme tehdä yhdessä. Kohtamäki sanoo, että vahva luottamuskulttuuri organisaatiossa tekee nopeat päätökset ja niiden toteuttamisen mahdolliseksi. – Me strategiatutkijat näemme, että yhdessä kehittämisen kautta pystytään paremmin vastaamaan ulkoisiin haasteisiin. Organisaatioissa, joissa ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijöiden välillä vallitsee vahva luottamus, päätöksiä on nopeampi toteuttaa. Tämän luottamuskulttuurin syntymisessä avainasemassa on osallistava johtamistapa.

osakkeet, ” Se, että myy hetionkaikki yleensä virhe.”

Myrskyä ja laineita markkinoilla Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös rahoitusmarkkinoilla. Heti alkuvuonna kriisin levitessä ympäri maailmaa nähtiin voimakas osakekurssien lasku, joka sisälsi isoja päiväkohtaisia ja päivänsisäisiäkin muutoksia ja heiluntoja. Esimerkiksi Euroopassa pörssikurssit saattoivat yhtenä päivänä laskea kymmenen prosenttia ja toisena nousta saman verran. Kesää kohden osakekurssit lähtivät uudelleen nousuun. Markkinoiden vahva nousu normalisoitui syyskuussa, ja kurssit lähtivät jälleen heilahtelemaan epidemian osoittaessa taas kiihtymisen merkkejä. – Kehitys on ollut kaksijakoinen. Ensin pelästyttiin koronan vaikutuksia ja kursseissa tultiin alaspäin, mutta sitten kun kuultiin, että valtiot ja keskuspankit aloittavat valtavat tukitoimet, niin lähdettiin ylöspäin. Markkinoita vetävät nyt kaikki nämä tukipaketit ja tietysti myös odotus siitä, että ennen pitkää saadaan rokote, sanoo laskenta-

toimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius.

Hötkyily ei kannata Sijoittajalle kriisimarkkina on vaikea rasti. Tämä johtuu siitä, että taudin kehitystä on vaikea ennustaa ja vaihtelu odotuksissa on suurta, eikä ajallisesta kestosta ole varmuutta. Kriisi tuli, mutta kuinka kauan se jatkuu? – Se, että myy heti kaikki osakkeet, on yleensä virhe. Siinä voi käydä huonosti. Tiedämme, että pitkällä tähtäimellä kurssit aina nousevat. Emme kuitenkaan tiedä, kuinka kauan pudotus kulloinkin kestää. Eläkesäästäjä voi istua rauhassa kriisin läpi ja odottaa parempia aikoja. Hötkyily ei kannata, sanoo Osakesäästäjien puheenjohtajanakin tunnettu Rothovius. Kriisi voi tarjota myös hyviä ostopaikkoja, kun kurssit laskevat. Rothovius muistuttaa, että spekulointiin liittyy tietysti paljon riskejä, joskus siinä onnistutaan ja joskus epäonnistutaan.

TIMO ROTHOVIUS

Toiset toimialat ovat kärsineet koronasta enemmän kuin toiset, ja tämä on näkynyt myös osake- ja yrityslainamarkkinoilla. – Lentoyhtiöt, ravintolat, matkailuala ovat hätää kärsimässä, mutta googlet, applet ja muut teknologiayritykset pärjäävät valtavan hyvin. Kurssitaso ei tunnu tällä hetkellä peilaavan kovinkaan hyvin talouden ja yritysten realiteetteja. Rothoviuksen mukaan markkinoiden meno on silti rahoituksen teorioiden mukaista. – Kurssitaso perustuu keskuspankkien ja valtioiden toimenpiteisiin. Teorian mukaan osakkeiden hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Nyt kun keskuspankit luovat lisää rahaa ja siten lisäävät kysyntää, niin toki se näkyy arvostustasossa. Kun korkotaso on painettu nollaan, niin kyllä osakekurssien pitääkin olla korkeammalla, Rothovius muistuttaa.

VOX CORDIS 2/2020

Suomen kasvu heikkoa – tarvitaan rakenteiden muutosta Korona on paljastanut, että Suomessa tarvittaisiin nopeita muutoksia talouden rakenteisiin, korostaa Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja, talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm. Åkerholmin mielestä Suomessa tulisi kasvattaa aineettomia aloja. Mallia voisi ottaa naapurimaa Ruotsista, jossa kasvu on ollut voimakasta ja jossa on osattu investoida nopeasti uusille kasvaville aloille. − Ruotsi on investoinut aineettomiin aloihin kuten, tieteeseen, tekniikkaan, terveyteen ja koulutukseen huomattavasti enemmän kuin Suomi. Åkerholmin mukaan julkinen sektori ei sovi investoijaksi tai riskinottajaksi, sen tehtävä on luoda edellytyksiä. − Uusiin toimintoihin tarvittaisiin nopeita ratkaisuja, mutta Suomessa ei ole yksityistä pääomaa eikä riskinottohalukkuutta tarvittavissa määrin. Riskin ottajan asemaa olisikin parannettava. Jos epäonnistuu, ei saisi tulla ikiajoiksi epäonnistujan leimaa. Jos onnistuu riskinotossa, siitä tulisi palkita, Åkerholm korostaa. Åkerholm harkitsisi muutoksia perintöveroon. − Monessa maassa se on poistettu. En välttämättä tekisi sitä, mutta veron laajuutta tulisi harkita. Åkerholm käyttäisi myös koulutuksen ja tutkimuksen keinoja talouden vahvistamiseksi.

VOX CORDIS 2/2020

− Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys ovat keskeisellä sijalla, kun mietimme pärjäämistä. Tarvitsemme laajaa koulutuspohjaa ja valmiutta kouluttaa työvoimaa tehtäviin, jotka ovat ajankohtaisia. Laaja pohja on tärkeä, koska ammattien kysyntää ei pysty tarkkaan ennustamaan.

Jyrkän laskun jälkeen positiivisia odotuksia Kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola näkee taloudessa jo positiivisia odotuksia jyrkän laskun jälkeen. − Tällä hetkellä odotukset talouden toipumisesta ovat positiivisia. Se näkyy siinä, että pörssikurssit ovat toipuneet maalis–huhtikuun romahduksesta. Hän huomauttaa kuitenkin, että konkurssejakin vielä nähdään. − Kansantalouden kasvun taittuminen ennustetusti viiden prosentin laskuun tänä vuonna vaikuttaa hyvin eri lailla eri toimialoihin. Konkursseilta ei voida välttyä etenkään majoitus- ja ravintola-alalla.

Korona on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja hidastanut talouden toipumista koko Euroopassa, ja sen myötä talouksien kilpailukyky on heikentynyt. Myös Piekkola näkee tarvetta rakenneuudistukselle. − Tarvitaan rutkasti lisää työn tarjontaa. Esimerkiksi niin sanottu työttömyyseläkeputki voitaisiin poistaa. Lisäksi pitäisi tarjota enemmän osa-aikatyötä niille, jotka ovat menettämässä työkykynsä. Yrityksillä tulisi olla enemmän halua löytää korvaavaa työtä, jos nykyinen työ uuvuttaa. Piekkola koordinoi EU-rahoitteista Globalinto-hanketta, jossa tehdään parhaillaan kyselyä seitsemässä maassa koronan vaikutuksista aineettomiin innovaatioihin ja yrityksen menestykseen. − Ensimmäisiä tuloksia on luvassa vuoden 2021 alussa. Saamme tietoa, miten korona on vaikuttanut digitalisaatioon ja yritysten muihin aineettomiin pääomiin, joihin sisältyy myös yritysten organisaatiorakenteen uudistaminen.

Jos onnistuu riskinotossa, siitä tulisi palkita.” JOHNNY ÅKERHOLM

Koronavuosi Kiinassa

KOLUMNI: JAR NO SY RJÄLÄ

Palasin Pekingiin joululomalta 4. tammikuuta. Vaihtaessani konetta Hongkongissa rajaviranomainen kysyi, olenko käynyt Wuhanissa viimeisen 14 vuorokauden aikana. En ollut, ja kysymys ihmetytti, kunnes uutiset uudesta koronaviruksesta alkoivat tarkentua. Tilanteen vakavuus paljastui maailmalle viimeistään 23. tammikuuta, kun 11 miljoonan asukkaan Wuhan eristettiin. Tammikuun lopussa koko Kiina oli käytännössä pysäytetty viruksen leviämisen estämiseksi. Tilanne muutti suurlähetystön toiminnan täysin. Kriisin puhjettua ensisijainen tavoitteemme on aina suomalaisten ja heidän intressiensä turvaaminen. Tähän liittyi tilannekuvan ylläpitäminen sekä tiivis viestintätyö ja raportointi Suomeen. Suomalaiset tosin osoittivat kiitettävää levollisuutta läpi kriisin.

talouskehitykselle. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana BKT supistui 6,8 prosenttia. Sittemmin maa on palannut kasvu-uralle ja Kiina tulee osoittamaan koko vuoden 2020 osalta talouden kasvaneen. Nyt suomalaisten yritysten olot ovat alkaneet vakiintua Kiinassa. Toimintaa ja odotuksia värittävät yllättävänkin positiiviset tunnelmat. Eräillä aloilla tehdään ennätystuloksia. Kehitys on kuitenkin epätasaista. Monet suomalaiset yritykset tuottavat Kiinassa tuotteita tai palveluita yhä enemmän vain Kiinan omille markkinoille keskittyen. Menestys on siis siitä kiinni, miten kysyntä elpyy Kiinassa. Suurlähettiläälle Kiina on asemamaana aina kiinnostava ja monipuolinen – toki haastavakin. Korona-aika toi uutta syvyyttä entuudestaan tuttuihin ilmiöihin. Samalla on terävöityneet myös suomalaiset vahvuusalueet, joita on ilo isäntämaassa esitellä.

Kiinan taloutta ryhdyttiin käynnistämään helmikuussa. Suurlähetystö lisäsi heti yritysten kanssa käytävää keskustelua. Liiketoimintaa tuettiin ja yritysten tarpeita kuultiin. Suurlähetystö oli myös mukana Kiinasta tehdyissä terveystuotteiden ja suojavälineiden hankinnoissa, jotta ne saatiin turvattua kaaokseen ajautuneilla markkinoilla.

Kuva: PETRI KROOK/ulkoministeriö

Huhtikuulta lähtien suurlähetystö on päässyt palauttamaan yhteistyösuhteitaan kiinalaisiin toimijoihin. Vaikka ulkopuolisille rajat pysyvät edelleen pääosin suljettuina, matkustaminen Kiinan sisällä on taas mahdollista. Näin esimerkiksi vienninedistämistoimet toteutetaan Kiinassa paikallisin resurssein, osin virtuaaliratkaisuja hyödyntäen. Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset alkoivat hahmottua jo varhaisessa vaiheessa. Oli selvää, mitä talouden ajaminen seisokkiin merkitsisi Kiinan Jarno Syrjälä Kirjoittaja on Suomen Kiinan suurlähettiläs ja Vaasan yliopiston alumni.

VOX CORDIS 2/2020

Mutkan takana uusia mutkia Kun hyviä ratkaisuja ei ole, on pyrittävä löytämään paras mahdollinen. Korona voi opettaa meidät ymmärtämään kompleksisia ongelmia, jotka muistuttavat pimeää ja mutkaista korpitaivalta.

Teksti NADIA PAAVOLA Kuvitus STUDIO ANDREI

jat pimeällä tiellä ja hidastat, koska edessäsi on mutka. Mitä on mutkan jälkeen? Sinne asti et näe, ja hätäiset liikkeet voivat vaarantaa loppumatkan, jos edessä onkin jälleen uusia mutkia. Tänä vuonna koko maailma on edennyt vähän kerrallaan pimeässä. Haparoivia liikkeitä on ollut pakko ottaa, koska varmuutta tulevasta ei ole kellään. Kun koronavirus alkoi kevättalvella näyttää merkkejä Covid-19-taudin leviämisestä myös Suomeen, aikaa ei ollut paljon. Mutkassa oli tehtävä käännös, jotta ei olisi suistuttu ojaan. Lisäksi koronan kaltaisissa kompleksisissa ongelmissa teitä on todellisuudessa useampia, eli jokaisen mutkan kohdalla avautuu lukematon määrä erilaisia reittivaihtoehtoja. Maaliskuussa tehtiin jo päätös poikkeusoloista, jotta pandemian tuhoja voitaisiin hillitä. Samalla aiheutettiin nippu muita ongelmia: talousrattaiden pyöriminen hidastui, yrityksiä joutui hätään, lomautukset koettelivat yksittäisten kansalaisten taloutta ja kotikoulu sekä kohtaamisten rajoittaminen koettelivat monen jaksamista ja opinnoissa etenemistä. – Korona on vaikutuksiltaan kompleksinen, vaikka itse virus on mikrobiologisesti yksinkertainen, sanoo tutkimusjohtaja Petri Uusikylä.

Sama kaava ei sovi kaikille Uusikylä johtaa Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää, joka tarkastelee kompleksisia ja pirullisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ryhmän jäsenten asiantuntemukselle on annettu viime

vuosina laajalti painoarvoa johtajuuden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisessä. – Teimme pari vuotta sitten Sitralle silloisen hallituksen kärkihankkeista selvityksen sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorin Harri Jalosen ja yliopistonlehtori Harri Raision kanssa. Kävi ilmi, että valmistelukoneisto on laadittu one size fits all -mallilla, eli ratkaistavia asioita ei ole mitoitettu sen mukaan, miten yksinkertaisia tai kompleksisia ne ovat. Se taas kertoo päätöksenteon kankeudesta, jollaiseen ei kriisitilanteessa olisi varaa. – Sen sijaan, että loputtomasti järkeillään ja perustellaan, on pystyttävä tekemään päätöksiä rohkeasti ja oltava valmis muokkaamaan niitä sitten matkan varrella.

Asiantuntijoille arvoa Kompleksisuus auttaa jo käsitteenä ymmärtämään, miksi joidenkin ongelmien ratkaisu vaatii aivan erityistä lähestymistapaa. Kompleksisina pidetään ilmiöitä ja asioita, joiden systeemit ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat toistensa toimintaan. Kun ongelmaa A yritetään ratkaista yhdellä toimenpiteellä, aiheutetaan samalla ongelman B paheneminen. Kompleksinen ei ole monimutkaisuutta, koska monimutkaiseenkin ongelmaan on olemassa ratkaisu. Vaasan yliopiston uusi sosiaali- ja terveystieteen professori Harri Jalonen havainnollistaa asiaa seuraavasti: – Esimerkiksi moottori voi olla monimutkainen ja kymmenistä pienistä komponenteista rakennettu kokonaisuus, mutta asiansa tunteva insinööri pystyy

purkamaan sen osiinsa ja kokoamaan uudelleen. Kompleksista kokonaisuutta ei voi eritellä samalla tavoin itsenäisiksi osiksi. Jalonen jatkaa tunnetulla munakasvertauksella. – Munakkaan tekemiseen käytetään vaikkapa kananmunia, maitoa, jauhoja ja suolaa, ja niistä koostuu uusi ruokalaji. Mutta taitavinkaan kokki ei pysty erottelemaan munakasta uudelleen raaka-aineiksi. Kompleksiset ongelmat vaativat paljon tietoa, jatkuvaa sopeutumista ja systeemistä ajattelua. On siis pyrittävä ymmärtämään, mitä vaikutuksia päätöksillä on, ja mikä on kokonaistilanteessa paras menettelytapa. – Nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, joten on luotettava saatavilla olevaan tietoon ja seurattava jatkuvasti, mitä vaikutuksia päätöksillä on. Kevään ja kesän aikana Suomessa oli nähtävissä suoranainen asiantuntijuuden renessanssi, kun esimerkiksi THL:n tutkijat tuotiin näkyvästi yhteiskunnallisen päätöksenteon areenalle ja sitä kautta valtakunnan uutisiin ja kansan kahvipöytäkeskusteluihin, Harri Jalonen toteaa. – Vaikka kaikessa ei olekaan onnistuttu, asiantuntijoiden hyödyntämisen soisi jatkuvan koronan jälkeenkin.

Takinkäännölle tilausta Kaikesta karmeudestaan huolimatta korona on siis jonkin verran kehittänyt järjestelmää. Vuoropuhelu poliittisen päätöksenteon ja asiantuntijoiden välillä on korostunut jokapäiväisessä toiminnassa ja johtamisessa. Kyse on myös laajasta johtamistavan murroksesta, jossa entisen sankarijohtajan ihanteen tilalle on tullut entistä kuun-

VOX CORDIS 2/2020

televampi ja joustavampi johtajuuden malli. – Pirullisen ongelman kanssa ainoa tapa toimia on etsiä paras mahdollinen ratkaisu. Se ei ole sataprosenttisen hyvä, mutta ei sataprosenttisen huonokaan, sanoo emeritaprofessoriksi tänä syksynä siirtynyt Pirkko Vartiainen. Vartiainen tunnetaan Suomen kompleksisuustutkimuksen edelläkävijänä, joka on puinut pirullisia ongelmia lähes 20 vuoden ajan. Sosiaali- ja ter-

veystieteen professorina hän on tehnyt Vaasan yliopistoa tunnetuksi valtakunnan foorumeilla jopa siten, että valtakunnan kärkipoliitikot ovat kiitelleet häntä uuden ajatusmallin esittelemisestä. Hyvä johtaja ottaa vastaan tietoa tilanteen kehittymisestä ja pystyy myös muuttamaan mielipidettään uuden tiedon mukaan. Se on vahvuutta, jota kaivataan etenkin silloin, kun tilanne muuttuu koko ajan.

Kompleksisuustutkimus auttaa ”ymmärtämään joitakin ilmiöitä ja ongelmia entistä paremmin, mutta se ei ole avain, jonka avulla taivaan portit aukeavat.”

– On ikävää, että politiikassa tätä on totuttu sanomaan takinkäännöksi. Kysehän on tiedon soveltamisesta ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisesta.

Tempoileva politiikka Vaikka kompleksisuustutkimus auttaa meitä ymmärtämään joitakin ilmiöitä ja ongelmia entistä paremmin, se ei ole valmis avain, jonka avulla taivaan portit aukeavat. – Ihminen haluaa nähdä järjestystä siellä, missä sitä ei ole ja kompleksisuutta asioissa, jotka ovat melko yksinkertaisia. Seurauksena on tehokkaita ratkaisuja vääriin ongelmiin ja puutteellisia ratkaisuja oikeisiin ongelmiin, sanoo Harri Jalonen. Puhutaan johtamisesta kaaoksen reunalla, eli sen hyväksymisestä, että täydellisiä ratkaisuja ei ole, vaan eteen tuleviin asioihin on reagoitava joustavasti. Siis käännettävä rattia yksi mutka kerrallaan. – Politiikassa monenlaiset arvopohjaiset näkemykset vaikuttavat päätöksentekoon tutkitun ja kokemuspohjaisen tiedon lisäksi. Tarpeettomasta politikoinnista pitäisi päästä, mutta se on helppo sanoa ja vaikea toteuttaa, Jalonen toteaa. – Puoluepolitiikka on muuttunut siten, että jokainen hallitus pyrkii luomaan oman vahvan agendansa omien ideologioidensa perusteella. Sitten yritetään ajaa neljässä vuodessa läpi uudistuksia, jotka vaatisivat ainakin kaksi hallituskautta, lisää poliittisesta päätöksenteosta viime vuonna väitellyt Petri Uusikylä. Lisäksi kaikki päätöksenteko on inhimillistä. Siksi huolellisesti laadittu toimintasuunnitelma voi aina kaatua muutosvastaisuuteen. – Kun pandemia hellittää, tätä kaikkea tutkitaan vielä pitkään: mitä oikein tapahtui, ja mitä kulisseissa puuhattiin? Pirkko Vartiainen pohtii.

Kompleksisuuden termistöä Kompleksisuus: Kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Ilmiöt eivät ole palautettavissa osiinsa, koska ne ovat vahvasti kietoutuneet yhteen.

Pirullinen ongelma: Tunnuspiirteenä vaikeus hahmottaa itse ongelmaa ja löytää siihen ratkaisuja, jotka eivät ole oikeita tai vääriä. Edellyttävät kykyä epälineaariseen ajatteluun.

Kaaos: Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen eli lopputulosta ei voida ennustaa alkutilasta.

Emergenssi: Vuorovaikutuksessa muodostuvaa ilmaantumista, jossa asioita tapahtuu ilman yhtä selkeää syytä. 18

VOX CORDIS 2/2020

Teksti NADIA PAAVOLA Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

SOTE-PALVELUT KAIPAAVAT NÄKÖKULMAN MUUTOSTA  – Liian usein puhutaan hoitopäivistä tai lääkärikäynneistä, kun tarkoitus on mitata palveluiden laatua ja toimivuutta. Suoritteilla ei kuitenkaan itsessään ole arvoa, ne ovat vain välineitä elämänlaadun paranemiselle. Vaasan yliopiston uusi sosiaali- ja terveystieteen professori Harri Jalonen haluaa tuoda arvonluonnin käsitteen entistä tiiviimmin sote-keskustelun keskiöön. – Sosiaali- ja terveyspalveluiden perimmäinen tarkoitus on palvella kansalaista. Kansalaisen näkökulma tuntuu silti usein unohtuvan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kansalainen haluaa palvelunsa oikeaan aikaan, läheltä ja siten että häntä ymmärretään. Sote-uudistus sen sijaan näyttäytyy hänelle kaukaisena, hahmottomana himmelinä, jota on vatvottu iät ja ajat. – Turhautuminen on ymmärrettävää, mutta meillä on sotesta puhuttaessa jossain määrin perusteettomankin kielteinen narratiivi. Kun vertaa kuluja ja tuotosta Suomen bruttokansantuotteeseen sadan vuoden aikajänteellä, sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat melkoinen menestystarina.

Älä tule paha soppa Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä, joka koskee jokaista kansalaista jossain elämän vaiheessa. Siksi ne herättävät vahvoja tunteita. Kun sote-soppaa hämmennetään yhdenlaisella kauhalla, osa väestä hymisee tyytyväisenä, mutta toinen porukka kihisee kiukusta. Sote-uudistuksen kompleksisuus lisää voimakasta poliittista vääntöä. – Minkä yksi kokee edistysaskeleena, on toiselle heikennys, ja sitten solmu on valmis. Solmuja höllentämään Jalonen tarjoaa erityisesti tietoa. Tiedolla johtaminen on hänelle tuttua muun muassa yritysten kanssa toteutetuista tutkimusprojekteista. – Olen saanut tutustua myös tiedolla johtamisen kipupisteisiin ja saanut käsitteellisiä työkaluja erilaisten ilmiöiden hahmottamiseen. Uskon, että yhteiskuntatieteellinen peruskoulutus ja Tampereen Hervannassa vietetyt vuodet diplomi-insinöörien ja ekonomien parissa ovat avartaneet maailmankuvaani, mistä on hyötyä myös uudessa tehtävässäni. Jalonen toteaa, että sote-asioissa ollaan tekemisissä pitkälti samojen ajatusten ja ongelmien kanssa. Kysymys on rakenteista, toimintatavoista ja johtamisesta, joiden avulla palvelut tuotetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Jalonen liikkuu viikoittain Loimaan ja Vaasan välillä, ja suuri osa hänen ajastaan kuluukin junassa. – Keskimäärin 10–15 tuntia viikossa kuluu junassa. Se on tehokasta työaikaa.

VOX CORDIS 2/2020

Koronakevät jylläsi yliopiston uuteen uskoon Teksti: TIIA ALKKIOMÄKI kuva LAURI ALKKIOMÄKI

Kulunut vuosi tullaan muistamaan siitä, kuinka koronavirus tyhjensi monet työ- ja kohtaamispaikat ympäri Suomea sekä myös Vaasan yliopiston. Vaikka kampus oli kuin kuiskaus, työ ja opinnot eivät pysähtyneet. Edelleen Vaasan yliopistossa tehtiin uraauurtavaa ja merkityksellistä tutkimusta, opinnoissa edettiin hyvällä menestyksellä ja kursseista tehtiin kiinnostavia. Koronakevät ei vain vienyt, vaan se myös antoi paljon uutta. Monien tietotekniset taidot kehittyivät kohisten, kun kokoushuoneet vaihtuivat zoomeihin ja teamseihin, käytäväkuulumiset Whats appin ääniviesteihin ja luennot siirtyivät verkkoon. – Etätyöjakso on opettanut paljon, mitä kaikkea verkkovälitteisesti voidaankaan tehdä, ja uskon, että niin sanottuun vanhaan normaaliin ei ole paluuta – mikä on oikein hyvä asia, liiketaloustieteen professori Liisa Mäkelä sanoo. Mäkelä luotsaa LEADIS-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan etätyötä, hajallaan toimivia organisaatioita ja niiden johtamista. Tutkimuksen keskiössä on pyrkimys tuloksellisen työtoiminnan edistämiseen hyvinvointia tukevalla johtajuudella. – Etätyöhön liittyvä tutkimushanke käynnistyi maaliskuussa Hilpi Kankaan ja Jussi Tanskasen kanssa. Oli tärkeää lähteä viemään itselle tärkeitä asioita eteenpäin huolimatta ympärillä vallitsevasta epävarmuudesta. Se, että tekee asioita, joilla kokee olevan merkitystä, kantaa ja auttaa fokusoimaan ajatuksia ja tekemistä, Mäkelä toteaa.

Onnistuu tämä näinkin Heini Pensar on yksi LEADIS-tutkimusryhmän jäsenistä. Pensar on aloittanut yliopistossa elokuussa ja tähän asti suorittanut kaiken tutkimustyöskentelynsä etänä. Kenen tahansa korvaan kuulostaa hurjalta aloittaa uudessa työssä etänä. Mielessä herää kysymyksiä, kuinka

VOX CORDIS 2/2020

sopeutuu tai pääsee osaksi uutta työyhteisöä, miten omaksuu uuden organisaation työtavat ja käytännöt tai miten pitää yhteyttä kollegoihin. Pensar työskentelee mielellään yksin, joten etätyö ei siinä mielessä ole asettanut haasteita, vaan pikemminkin tarjonnut hänelle sopivan työympäristön. Kirjoittaminen ja ongelmanratkaisu sujuvat parhaiten, kun ympärillä on hiljaisuutta ja rauhaa. – Tutkimuksen tekeminen etänä on hyvin luontevaa, sillä se on itsenäistä työtä. Aloittelevalle tutkijalle se tosin voi olla haastavaa, jos kokee epävarmuutta ja tarvitsisi enemmän perehdytystä ja ohjausta sekä palautetta. Kaikin puolin tästä on kuitenkin jäänyt hyvä kokemus, ”onnistuu tämä näinkin” -fiilis. Korona levitti lonkeroitaan myös opetukseen. Keväällä alkaneet kurssit siirrettiin pikavahdilla verkkoon. Vaasan yliopisto tarjosi opiskelijoilleen Zoom-lisenssin, jonka avulla verkko luentoja pystyi seuraamaan kotoa. Eikä pelkästään seuraamaan vaan osallistumaan, keskustelemaan, kysymään ja ottamaan kantaa, kuten laskentatoimen yliopistonlehtori Tuukka Järvinen asian ilmaisee. Hän piti Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus -kurssin luentoja verkkoyhteyden avulla sekä livenä että nauhoitettuina videoina. – Kaiken kaikkiaan sanoisin, että vuorovaikutusta oli enemmän kuin aikaisemmin johtuen tehtävistä, chatti-mahdollisuudesta ja palautteen vaihtamisesta kurssin aikana.

Hommat täytyy hoitaa, mutta ajankohdan voi itse päättää Järvinen huomasi pian, kuinka etäluentojen suunnittelu vaatikin huomattavasti enemmän aikaa kuin tavallisten luentojen. Toisaalta taas työn joustavuudessa oli puolensa: luentoja pystyi nauhoittamaan itselleen sopivana ajankohtana. Usein kahden tunnin luennolla osa tuli tallenteesta ja osa liveluennoimisesta, mikä jakoi kuormaa opetuskertaan valmistautumisessa. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriopiskelija Niklas Valtosen arkea on sujuvoittanut, kun luentoja voi seurata itselleen sopivana ajankohtana. Mutta toisaalta – opiskeluun tarvittava aika on silti varattava kalenterista erikseen. Muuten deadline tulee aina yllätyksenä. – Etäopiskelu vaatii itsekuria, mutta työssäkäyvälle maisteriopiskelijalle opintojen suorittaminen etänä on sopinut hyvin. Kalenterin käyttö korostuu, kun kukaan ei ole vaatimassa opiskelemaan paikalle, vaan opiskelu täytyy pitkälti itse aikatauluttaa. Eli kalenteri käteen, muuten saa jotain aikaiseksi vasta deadlinen lähestyessä. Ajanjakso on ollut kuluttava, koska se on vaatinut kaikilta sopeutumista, joustamista, uusia taitoja sekä kykyä selviytyä ja menestyä arjessa. Toisaalta, tuskin erikoisen ajanjakson aikana opitut taidot ovat tyystin valuneet hukkaan. Järvinen esimerkiksi kertoo kartuttaneensa teknisiä taitojaan, mutta myös vuorovaikutustaidot verkkovälitteisessä viestinnässä ovat kehittyneet kuin huomaamatta. – Olen oppinut paljon sekä tekniikasta, kuten luentojen nauhoittamisesta, että myös rohkaisemaan opiskelijoita vuorovaikutukseen. Jatkossa aion käyttää Zoomin peukkuja, polleja ja breakout-roomeja opiskelijoiden aktivoinnissa.

– Kun opiskelusta tuli etänä entistä itsenäisempää, niin oma kiinnostus ja motivaatio tiedon etsimiseen korostuivat, Valtonen jatkaa.

Mustan ruudun hurmaa vai yksinoloa ja turhaa? Vaikka vuorovaikutus verkossa välineineen ja taitoineen on kehittynyt, niin erilaiselta se tuntuu edelleen verrattuna kasvokkaisiin kohtaamisiin. – Mustalle ruudulle puhuminen oli ja on outoa. Luonnostaan kaipaa katsekontaktia sekä vastaanottajien ilmeitä, yliopistonlehtori Järvinen pohtii. Luultavasti myös moni asiantuntijatyötä tekevä voi samaistua Järvisen pohdintoihin. Mitä ajatuksia sanomiseni herättää tai kuunteleeko kukaan -tyyppiset ajatukset nostavat päätään, kun vastapuolen katsekontaktia ei ole saatavilla. Järvisen kokemuksen mukaan kasvokkaisen kohtaamisen poissaolo myös kuihduttaa keskustelun sisältöä.

Verkossa vuorovaikutus jää usein itse asiaan – työhön, arvosteluihin tai luennoimiseen eikä tutustumista tapahdu samalla tavalla kuin käytäväkohtaamisissa. Tutkija Heini Pensar on samaa mieltä. Spontaanit keskustelut jäävät vähälle ja uudella työntekijällä voi olla kynnys ottaa verkkovälitteisesti yhteyttä kollegaansa kysyäkseen pikkuasiaa sen sijaan, että piipahtaisi työkaverin huoneen ovella tai kysäisi asiasta kahvihuoneessa. – Kahdenkeskeiset keskustelut ovat keskeisiä tutustumisessa, ja mielestäni kaikki tutustuminen syventää yhteistyötä. Olen tosin huomannut, että tiimiläisiin voi tutustua nopeasti ja hyvin myös etäpalaverien välityksellä. Yhden tiimiläisen kanssa olemme vaihtaneet ääniviestejä lähes päivittäin ja toisen kanssa olemme tavanneet kasvotusten pari kertaa. Kohtaamiset ovat helpottaneet yhteystyötä sekä tuoneet apua ja iloa.

VOX CORDIS 2/2020

Saako ravintola vakuutuskorvauksia koronavirusepidemiasta? BLOGI: Jyri Pa asonen

Ravintolayrittäjien keskeytysvakuutuksen piti kattaa myös epidemiakeskeytysvahingot, mutta toisin kävi. Vakuutusyhtiöt tekivät kielteiset korvauspäätökset. Eduskunta päätti toinen huhtikuuta, että ravintolat suljetaan Suomessa huhtikuun neljännestä päivästä lähtien koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tuotteiden ulosmyynti asiakkaille oli kuitenkin sallittua. Sulkeminen ei koskenut sellai-

VOX CORDIS 2/2020

sia ravintoloita, jotka eivät ole avoinna yleisölle, kuten henkilöstöravintolat. Päätös aiheutti ravintolayrittäjille talou dellisen katastrofin, koska tuloa ei ole tullut ollenkaan tai se on ollut vähäistä verrattuna normaaliin tilanteeseen. Usealla ravintolayrittäjällä on keskeytysvakuutus, joka kattaa myös epidemiakeskeytysvahingot. Keskeytysvakuutuksen tarkoituksena on korvata yritykselle

menetys, joka syntyy, kun yrityksen toiminta keskeytyy äkillisesti. Voisi ajatella, että juuri nyt koronaviruksen aiheuttama pandemia ja siitä seuranneet vaikutukset yhteiskuntaan oikeuttaisivat korvaukseen kyseisen vakuutuksen perusteella. Eri vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin systemaattisesti tehneet kielteiset korvauspäätökset ravintolayrittäjille.

Vakuutusehdoista Vakuutusyhtiöiden kielteisissä korvauspäätöksissä vedotaan vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama vahinko, joka on suoranainen seuraus joko Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antamasta (1) tai tartunta-, eläintauti- tai elintarvikelakiin perustuvasta velvoittavasta määräyksestä tartunta- tai eläintautien vastustamiseksi (2). Lisäksi määräyksestä aiheutuvien toimenpiteiden tulee liittyä välittömästi vakuutetun liiketoimintaan (3).

Täyttyvät ehdot Epidemiavakuutuksen korvattavuuden osalta on kiistatonta kohta yksi eli Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antama velvoittava määräys ja kohta kolme eli määräyksestä aiheutuvat toimenpiteet liittyvät välittömästi vakuutetun liiketoimintaan, koska Suomen hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maan olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen on päädytty ottamaan käyttöön valmiuslaki (1552/2011). Hallitus on tehnyt linjaukset toimenpiteistä ja antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset sekä soveltamisasetukset eduskunnalle. Eduskunta siis päätti valtioneuvoston antaman asetuksen ravintoloiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi (173/2020) mukaisesti, että ravintolat kaikissa Suomen maakunnissa suljetaan. Eduskunnan päätös vaikutti näin välittömästi ravintoloiden liiketoimintaan. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 25/2020) todetaan myös, että ravintoloiden sulkemisella on välittömät vaikutukset ravitsemisalan yrittäjien mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että vakuutusehdon kohdat yksi ja kolme täyttyvät siis vakuutusyhtiöidenkin mielestä.

Kielteisen korvauspäätöksen ehto Ehdon kohta kaksi, jonka mukaan velvoittava määräys tulee antaa tartuntatauti-, eläintauti- tai elintarvikelain perusteella, johtaa vakuutusyhtiöiden mukaan kielteiseen korvauspäätökseen.

Tämä on mielenkiintoinen oikeudellisesti tarkasteltuna, koska hallituksen esityksessä (HE 25/2020) nimenomaisesti perustellaan, että säädettäväksi ehdotettavien rajoitusten tavoitteena on väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen tartuntatautilain (1227/2016) 3 §:n kohdassa 7 tarkoitetun poikkeuksellisen epidemian oloissa. Valtioneuvosto katsoi, että valmiuslakiin ennalta luodut toimivaltuudet eivät mahdollista ravintoloiden sulkemista. Eduskunta suoraan perustuslain 23 §:n nojalla hyväksyi perusoikeuspoikkeuksena lain (laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 153/2020), jollaista elinkeinovapautta vahvasti rajoittavana ei normaalioloissa koskaan hyväksyttäisi. Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PeVL 7/2020 vp) huomiota sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta siihen, että jossakin määrin elinkeinovapauteen puuttuvista toimenpiteistä säädetään jo valmiiksi myös esimerkiksi tartuntatautilain 58 §:ssä. Vallitsevien olosuhteiden ja kiireellisyyden vuoksi ei kuitenkaan tartuntatautilain muutosta tehty, vaan valittiin toinen lainsäädännöllinen vaihtoehto, jossa poikettiin säädösvalmistelua koskevista ohjeista. Perustuslakivaliokunta (PeVM 2/2020 vp) on vielä korostanut, että valmiuslain valtuuksien kunkin käyttöönottoasetuksen johtolauseeseen tulee sisällyttää maininta sen oikeusperustasta. Käytännössä tässä tapauksessa se tarkoittaa juuri tartuntatautilain mukaista poikkeuksellista epidemian oloa, jonka perusteella ravintolat suljettiin eduskunnan toimesta. Tämä on tuotu esille lainvalmisteluasiakirjoissa ja eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa.

vahinko. Kysymys herääkin, että milloin vakuutuksesta on sitten hyötyä, jos epidemian aikana ei epidemiavakuutuksesta korvata lainsäädännöllisen muotoilun takia, joka on tuotu esille lainvalmistelussakin? Ravintoloiden sulkemisen yhteydessä eduskunta edellytti toimenpiteitä ravintoloille kohtuullisten kustannusten kompensoinnista ja vaikutuksia lieventävistä toimenpiteistä (EV 14/2020 vp ja TaVM 5/2020). Rajoitusten johdosta säädettiin laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (403/2020), jonka tavoitteena oli yhtäältä hyvittää ravintoloille lainsäädännöllä asetetuista rajoituksista aiheutuneita kustannuksia sekä toisaalta kannustaa alan yrityksiä työllistämään. Ravintoloiden toiminnan rajoittamista koskeva sääntely lisättiin myös tartuntatautilakiin (lailla 400/2020), joka oli voimassa 31. lokakuuta 2020 saakka. Lisäksi vireillä on tartuntatautilain muutokset, jonka tavoitteena on estää koronavirustaudin leviämistä väestössä hallituksen hybridistrategian VNK/2020/57 (6.5.2020) ja toimintasuunnitelman mukaisesti. . Koronavirusepidemian toisen aallon seurauksesta syksyllä on annettu alueellisia rajoitustoimenpiteitä, joilla on ollut vaikutusta ravintoloiden aukioloaikoihin ja liiketoimintaan. Nähtäväksi jää kuinka vakuutusyhtiöt suhtautuvat mahdollisiin korvausvaatimuksiin, kun lakiuudistuksia on tehty.

Kannattaako epidemiavakuutuksesta maksaa? Vakuutusyhtiöt siis katsovat, että koska juuri tartuntatautilakiin ei ole lisätty ravintoloiden sulkemista koskevaa säännöstä, vaan rajoitukset on toteutettu muiden säädösten kautta, eivät he ole vakuutus ehtojen perusteella korvausvelvollisia. Useat ravintolayrittäjät ovat maksaneet vakuutusyhtiöille vakuutuksesta, jonka pitäisi korvata epidemiatilanteesta aiheutuva liiketoiminnan keskeytys

Jyri Paasonen Tutkijatohtori, julkisoikeus Vaasan yliopisto

Kirjoitus on julkaistu yliopiston julkisoikeuden oppiaineen Puuvillatehtaan puntari -blogissa. Lue lisää yliopiston blogeja } blogs.univaasa.fi

VOX CORDIS 1/2018

Yhteen puhaltajat Yliopistojen yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa luo elinvoimaa, hyvinvointia, kilpailukykyä ja innovaatioita. Onnistuakseen yhteistyö vaatii kuitenkin luottamusta, yhteisiä pelisääntöjä sekä sillanrakentajia teorian ja käytännön välillä. Teksti RIIKKA KALMI kuvitus STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 2/2020 1/2019

lobaalit kriisit, kuten ilmastonmuutos tai koronapandemia, korostavat yhteistyötä, yhteisten ratkaisujen kehittämistä ja sitoutumista. Yliopistojen yhteistyö yritysten, julkisen vallan ja kolmannen sektorin välillä onkin nyt entistä tärkeämpää. Yhteistyö tukee myös monin eri tavoin yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta. Vaasan yliopiston uusi innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Helka Kalliomäki on tutkinut etenkin yliopiston ja kaupungin yhteistyötä. Hänen mukaansa tutkimusyhteistyö kaipaa tuekseen rakenteita ja yhteistyön institutionalisoitumista. – Olin aiemmin Turussa mukana kaupunkitutkimusohjelman kehittämisessä, jossa haluttiin vahvistaa tutkijoiden ja virkamiesten välistä vuoropuhelua ja tietoon perustuvaa johtamista kaupungissa. Minua kiinnostaa Vaasassakin, miten yhteistyön rakenteita voitaisiin kehittää ja siten tiivistää yhteistyötä yliopiston ja kaupungin välillä sekä laajemminkin ekosysteemissä. Silloin yhteistyö ei olisi pelkästään hankekohtaista tai vain yksittäisten ihmisten henkilökohtaisten suhteiden ja kiinnostuksen varassa. Rakenteet auttaisivat yhteistyön kulttuurin syntymisessä ja olisivat tärkeitä myös näkyvyyden kannalta.

Gallup MILLAISIA HYÖTYJÄ YLIOPISTOYHTEISTYÖ TUO?

Tomas Häyry Vaasan kaupunginjohtaja

"Tutkitusti ja myös kokemusperäisesti voidaan todeta, että yliopisto on yksi kehittyvän kaupungin perusedellytyksistä. Yliopistoyhteistyö pitää myös kaupungin viranhaltijat sekä luottamushenkilöt tiiviisti tuoreimman tutkitun tiedon parissa ja toimii erinomaisena sparrauksena, kun kaupunkia ja sen hallintoa sekä sen palveluja kehitetään. Vaasassa on hyvin vahva ja tiiviisti toimiva ekosysteemi elinkeinoelämän, julkisten tahojen ja korkeakoulujen välillä. Yliopisto on osaamisellaan ja panoksellaan äärimmäisen tärkeä osa tätä ekosysteemiä."

Vaikuttavuus syntyy yhteistyössä Kalliomäen mukaan tutkimuksen vaikuttavuus rakentuu usein parhaiten yhteistyön prosesseissa, eikä esimerkiksi vasta valmista tutkimusraporttia tai policy briefiä lukemalla. – Kun toimijat tekevät yhteistyötä jo siinä vaiheessa, kun tutkimusongelmaa mietitään ja täsmennetään, he ikään kuin avaavat mielensä tutkimukselle ja heidän kiinnostuksensa herää. Siten he ovat valmiimpia hyödyntämään tutkimustietoa tehokkaammin oman toimintansa tukena. Usein tutkijoilta penätään toimia vaikuttavuuden tueksi, tuloksista pitää kirjoittaa, kertoa ja twiitata. Kalliomäki heittäisi vaikuttavuuden vastuupalloa myös yrityksille ja julkisyhteisöille. – Tulisi puhua myös siitä, mitä käytännön puolella voitaisiin tehdä, että tutkimuksesta saadaan enemmän irti. Esimerkiksi projektien loppuvaiheessa voitaisiin pohtia aktiivisemmin, mitä tulokset oman organisaation kannalta käytännössä tarkoittavat. Kalliomäki on kollegoineen kaupunkitutkimusohjelmia koskevassa tutkimuksessaan huomannut, että vaikuttavuus ja hyvä yhteistyö tarvitsevat tuekseen myös henkilöitä, joilla on kyky rakentaa siltoja teorian ja käytännön välille. – He pystyvät ikään kuin toimimaan tulkkeina ja kääntämään tutkimuksen kieltä käytäntöön. Nämä henkilöt ovat aivan avainasemassa sen suhteen, miten jonkin yksittäisen tutkimushankkeen hyöty valuu omaan organisaatioon. Ja toisinpäin, käytännön haasteita tulisi osata sanoittaa tutkijoiden suuntaan kiinnostaviksi kysymyksiksi. Olisikin tärkeää, että juuri tällaisia henkilöitä

Olli Alhoniemi Toimitusjohtaja, Westenergy Oy

"Yhteistyö on tuonut asiantuntijuutta ja kontakteja. Emme ole iso yritys, joten meillä ei ole omasta takaa mittavia kehitysresursseja. Olemme löytäneet yliopistolta tahoja, joiden kanssa erilaisten yhteistyöprojektien käynnistäminen on luonnistunut hyvin. Yliopistoyhteistyö on tukenut yrityksen strategista kehitystä ja ollut siinä avainroolissa."

Karri Kunnas Toimitusjohtaja, Foodwest Oy

"Foodwest on elintarvikealan asiantuntijayritys. Yliopistoyhteistyössä saamme olla mukana Vaasan yliopistoverkostossa. Yhteistyön kautta saamme tietoa meneillään olevista tutkimuksista ja alan uusista tutkimustuulista. Kuluttajaymmärrys on yksi yrityksemme kulmakivistä, joten on erittäin hyödyllistä, että meillä on suora keskusteluyhteys akateemiseen maailmaan. Tämän lisäksi teemme yhteistyötä myös väitöskirjaja pro gradu -projekteissa. Tulevaisuudessa verkostojen merkitys korostuu edelleen, ja näemme yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa lisäarvoa omalle toiminnallemme."

VOX CORDIS 2/2020

nimitettäisiin esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeiden ohjausryhmiin. Mutta millaisia nämä sillanrakentajat oikein ovat ja millaista osaamista heillä tulisi olla? Kalliomäen mukaan tämä on hyvin kiinnostava kysymys myös koulutuksen näkökulmasta. – Miten voimme koulutusorganisaationa tukea sitä, että yliopistosta valmistuvilla ihmisillä on kykyä hyödyntää tutkimustietoa omassa työssään? Yksi käytännön vastaus tähän on ilmiöpohjaiset kurssit ja monitieteiset tiimit, jotka tekevät kurssilla työtä yhteiskunnallisen kysymyksen ja ongelman kanssa.

Yhteinen ymmärrys tukee yhteistyötä Sillanrakentamisesta puhuu myös yliopiston innovaatiopolitiikan asiantuntija ja innovaatiotutkija Leena Kunttu. Hän tutki viime vuonna ilmestyneessä väitöskirjassaan yritysten ja yliopistojen yhteistyötä. – Yritysten ja yliopistojen organisaatiokulttuurit ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö on mahdollista silloin, kun molemmat osapuolet ymmärtävät vastapuolen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Parhaiten tämä toimii, kun yliopiston tutkijoilla on kokemusta yrityksissä toimimisesta, ja yritysten edustajilla taas yliopistoista. He voivat toimia sillanrakentajina yliopiston ja yrityksen välillä ja siten auttaa toimivan yhteistyön kehittymisessä, Kunttu kertoo.

VOX CORDIS 2/2020

Vaasan yliopistossa yhteiseen tekemiseen ja yhteistyön lisäämiseen kannustavat tutkimusalustat eli energian ja kestävän kehityksen VEBIC tutkimuslaboratorioineen, digitaalisen talouden Digital Economy sekä innovaatioihin ja yrittäjyyteen keskittynyt InnoLab.

ympäristö yhteiskehittämiselle ja innovoinnille. Campus tulee olemaan sekä käytännöllinen ja joustava fyysinen ympäristö uudessa tutkimus- ja tuotantokeskuksessa, että samaan aikaan myös virtuaalinen ympäristö.

Elintärkeät ekosysteemit

Vaasan yliopisto ja muut ensimmäiset kumppanit työstävät Wärtsilän kanssa Smart Partner Campuksen yhteistyömallia. Avoimen yhteistyön tukemiseksi ollaan luomassa yhteiskehittelyn pelikirjaa eli playbookia, joka sisältää työkaluja ja ohjeita yhteiskehittelyyn. – Avoimessa yhteiskehittelyssä täytyy olla luottamusta. Meillä Wärtsilässäkin oli useimmiten tapana lyödä ensin pöytään salassapitosopimukset, siitä ollaan pääsemässä eroon. Yliopistolta Widell odottaa tukea innovaatioille eri tieteenaloilta ja tietoa tieteen uusimmista tuulista, eikä vain soveltavasta tutkimuksesta, vaan myös perustutkimukseen liittyen. Tärkeitä ovat myös yliopistolta tulevat opiskelijat ja lopputyöntekijät. Yliopistolla arvostetaan ekosysteemiajattelua Smart Partner Campuksen kehittämisessä. – Yhteistyömme Wärtsilän ja muiden partnereiden kanssa Smart Partner Campuksen kehittämisessä on erityisen arvokasta siksi, että alusta lähtien ytimessä on ollut ekosysteemiajattelu ja se, että olemme rakentamassa jotakin yhteistä, sanoo Vaasan yliopiston InnoLabin johtajana marraskuun loppuun asti toimiva Mari K. Niemi. Smart Partner Campuksen kumppanuus tiivistää yhteistyötä Wärtsilän kanssa ja avaa yrityksen globaalit verkostot tutkijoille ja opiskelijoille. – Campuksen ekosysteemimalli tuo lähellemme myös useita muita kumppaneita Suomesta ja ulkomailta. Samalla voimme tarjota heille akateemisen tutkimuksen tarjoamaa osaamista ja omat verkostomme. Samalla kun yliopisto on Vaasan energia-alan ja monen muun ekosysteemin toimija, auttaa se myös kehittämään aivan uusia ekosysteemejä kuten avaruustalouden ekosysteemiä Merenkurkkuun ja kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle.

Yhteistyötä yliopistojen, yritysten, julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä tehdään nykyään erilaisissa osaamiskeskittymissä ja ekosysteemeissä. Ennen puhuttiin verkostoista tai klustereista, nyt muodikkaasti ekosysteemeistä. Luonnontieteestä kaapatulla termillä tarkoitetaan tiiviitä ja keskinäisriippuvaisia monen eri toimijan välille rakentuvia yhteistyöverkostoja. Vaasan yliopisto on mukana kumppanina monissa eri ekosysteemeissä, kuten Vaasan seudun merkittävässä energia-alan ekosysteemissä. Yliopistolla on perinteisesti vahvat kytkökset energia-alan toimijoihin. Esimerkiksi yhteistyö Wärtsilän kanssa on entisestään tiivistymässä. Uutta Smart Technology Hubia eli tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskusta Vaasan Vaskiluotoon rakennuttava Wärtsilä on lanseerannut uudenlaisen innovoinnin yhteistyöympäristön eli Smart Partner Campuksen, jonka ensimmäisiä kumppaneita Vaasan yliopisto on. Tarkoitus on tehdä tutkimusta ja tuotekehitystä yhdessä alan yritysten, startupien, tutkijoiden ja Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. – Kun tekee avoimesti yhteistyötä, pääsee pidemmälle. Haluamme kiihdyttää innovaatioiden yhteiskehittelyä ja eteenpäin viemistä. Saamme parempia tuloksia yhdessä kuin toimiessa yksin. Kun saamme monta viisasta päätä saman pöydän ääreen, niin pääsemme jo alkuvaiheessa päättämään, kannattaako idean kanssa jatkaa vai ei. Kaikki innovaatioita harrastaneet tietävät, että sadasta ideasta vain noin kolme päätyy seuraavaan vaiheeseen, sanoo Smart Technology Hubin partneritoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Kenneth Widell Wärtsilästä. Widellin mukaan Smart Partner Campuksesta on tulossa inspiroiva

Ohjekirja yhteiskehittelyyn

10 vinkkiä etätyöskentelyyn Korona on istuttanut monet kotiin etätyöskentelemään. Miten työntekoa voisi sujuvoittaa, ja mitä mahdollisuuksia virtuaaliset työkalut antavat? Vinkkejä etätyöhön antoivat digitaalisen opetuksen valmentaja Sanna Eronen, tutkijatohtori Liisa Kääntä ja projektitutkija Heini Pensar. Teksti TIINA RANTAKOSKI

1 2 3

Harkitse, mitkä uudet digitaaliset työkalut otat käyttöön. Priorisoi, mikä sopii omaan tilanteeseesi ja mihin resurssit riittävät. Kaikkea ei tarvitse ottaa haltuun kerralla.

Verkostoidu rohkeasti kauemmas. Nyt on hyvä hetki kutsua kiinnostava asiantuntija vierailemaan tiimipalaverissa, aktivoitua asiantuntijana Twitterissä tai pitää vertaismentorointihetki kaukaisen kollegan kanssa. Flippaa kokoukset. Kokoukset ja opetusmonologit mustille ruuduille uuvuttavat. Jaa taustamateriaali etukäteen ja satsaa etätapaamisissa kohtaamiseen, tavoitteelliseen dialogiin ja osallistujien aktivointiin. Osallista kaikkia heti alkuun rennosti virikechatin avulla.

4 5 6 7

Virtuaalinen valkotaulu on näppärä väline, joka sopii ideointiin, suunnitteluun ja asioiden hahmottamiseen samalla tavoin kuin fyysinen fläppi- tai liitutaulu. Innosta ryhmäsi aivoriiheen!

Pidä yhteyttä edes yhteen kollegaasi säännöllisesti. Saat tunteen yhteisöön kuulumisesta, pysyt kärryillä työpaikan tilanteesta ja pääset välillä oman kotikuplan ulkopuolelle. Treenaa vuorovaikutusta monikanavaisesti. Voit käydä keskustelua esimerkiksi kirjoittamalla keskustelufoorumilla tai puhumalla etätapaamisissa. Muista etäpalavereissa chatit ja reaktiot.

Pidä välitunti ja liiku! Langattomat kuulokkeet vapauttavat irti työtuolilta, puhelinpalaveri pihalla piristää, ja pienetkin jumppatauot palauttavat. Mitäs jos lopetetaan kokous etuajassa ja pidetään välitunti? Parhaat jumppatyylit, lumiukot ja pulkkamäkikuvat jakoon.

8 9 10

Videopalaverit ja virtuaalikahvit luovat etätyöhön fyysisen läsnäolon tunnetta. Ilmeet ja eleet antavat vihjeitä osapuolten tunteista ja voinnista. Jos videon päällä pitäminen häiritsee keskittymistä, voi sen kytkeä päälle vain palaverin alussa ja lopussa. Arjen organisointiin kannattaa ottaa käyttöön tehtävänhallintatyökalu, esimerkiksi Trello tai Basecamp. Päivittäiset ja pidemmän aikavälin tehtävät saa läpinäkyvästi jäsennettyä ja aikataulutettua, jolloin myös seuranta helpottuu. Lopeta etätyöpäivä tietoisesti. Sulje laitteet, siirry toiseen tilaan tai tee happihyppely. Innostu vapaaajalla sellaisesta, joka vie ajatukset pois työstä.

VOX CORDIS 2/2020

Opiskelijat kehittivät keinoja kivijalkakauppojen ahdinkoon Teksti ja kuva TIIA ALKKIOMÄKI

Korona-aalto tuli ja pyyhkäisi maton jalkojen alta monen kivijalkaputiikin pitäjältä. Onneksi apuun riensivät Vaasan yliopiston opiskelijat markkinoinnin johtamisen maisteriohjelmasta. Business as a service -opintojaksolla opiskelijat suunnittelivat markkinoinnin keinoja hyödyntäen uusia liiketoimintamalleja yrityksille. Lähtökohtana kurssin tehtävänannolle on ollut tamperelaisen verkkokauppa-alustatoimittaja Vilkas Groupin aloittama valtakunnallinen Pelastetaan kauppa -kampanja. Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät olivat tukena kurssin yritysten hankinnassa. Kurssin tavoitteena oli syventää opiskelijan ymmärrystä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen haasteista sekä kehittää opiskelijan asiantuntijuutta ja valmiuksia toimia liikkeenjohdon päätöksentekijänä.

Korona-aika mahdollisti erilaisen oppimiskokemuksen Markkinoinnin yliopistonlehtori Ari Huuhka kertoo, että tällä kurssilla opiskelijat ovat päässeet pistämään kädet saveen, työskentelemään kentällä ja yrityksissä aidon liikkeenjohdon kehittämishaasteen ratkaisemiseksi. Keskeistä oppimisessa ovat olleet kenttätutkimusosuudet ja vierailut yrityksissä, jotka tällä kertaa jäivät pois kevään pandemiatilanteen takia. Ikävä tilanne kuitenkin tarjosi mahdollisuudet merkittävään ja merkitykselliseen oppimiskokemukseen. Opiskelijat jakaantuivat ryhmiin ja kullekin ryhmälle nimettiin yritys, jonka ongelmakohtia he lähtisivät ratkomaan. – Tartuimme ajankohtaiseen aiheeseen, pandemian aiheuttamaan kaupan ahdinkoon. Muutimme hyvin pikaisella

aikataululla kurssin case-sisällön ja tematiikan säilyttäen kuitenkin kurssin ydinluonteen, kokemuksellisen oppimisen prosessin. Halusimme kanavoida markkinoinnin opiskelijoiden osaamisen paikallisten yritysten tueksi, Huuhka kertoo.

Kurssi on oman asiantuntijuuden tulikaste Ensimmäisen vuoden markkinoinnin johtamisen maisteriopintojaan suorittava Ville Ylitalo ryhmänsä kanssa sai case-yrityksekseen Fysiokipinän. Yritys kiinnosti, koska he halusivat tutustua terveyden ja hyvinvoinnin toimialaan sekä ymmärtää, miten poikkeustilanne vaikuttaa palveluyrityksen liiketoimintaan. – Näin kurssin eräänlaisena markkinoinnin asiantuntijuuden tulikasteena, koska innovointi aidossa liiketoimintakontekstissa haastaa eri tavalla kuin perinteiset akateemiset kurssitehtävät. Odotin projektityön paljastavan myös kehitettäviä osa-alueita omassa asiantuntijuudessa. Projektin aikana Ylitalo yhdessä opiskelijakollegoidensa Eemil Hartikaisen, Aapo Kettusen sekä Olli-Pekka Niskasen kanssa pilotoivat Fysiokipinälle verkkokauppaa. He kuitenkin huomasivat pian, ettei se sovi tässä tapauksessa palveluiden myynninedistämiseen. Suunnitelmaa oli muutettava. – Päädyimme lopulta tuottamaan Fysiokipinälle markkinointisuunnitelman, koska koimme digitaalisen liiketoiminnan kivijalan koostuvan vahvasta verkkoläsnäolosta. Itse suunnitelma on laadittu neljän strategisen teeman mukaan ja kohdistettu aktiivisimpiin yrityksen käyttämiin kanaviin.

Ylitalo kertoo markkinointisuunnitelman koostuvan vuosikalenterista, segmentointi- ja kanavastrategiasta sekä sosiaalisen median markkinoinnin visuaalisesta ohjeistuksesta. Ryhmä myös laati kirjallisen loppuraportin, jossa peilattiin tutkimuskohdetta kurssin tematiikan mukaiseen tutkimustietoon. Fysiokipinän toimitusjohtaja Tuomo Yli-Jaskari on tyytyväinen opiskelijoilta saamaansa apuun. – Lopputulos oli mielestäni erinomainen. Opiskelijoiden tekemä kirjallinen yhteenveto on hyvä työkalu, ja asioita on jo alettu kehittämään sen avulla.

Kokonaisvaltaista oppimista Säännöllinen vuorovaikutus, aikataulutus, ongelman tunnistaminen sekä ryhmän sisäinen työnjako, Ylitalo summaa pohtiessaan työn onnistumista edistävä asioita. – Tärkeimpänä saavutuksena pidän kuitenkin luottamuksen rakentamista yhteistyöyrityksen ja ryhmämme välille, jolloin ajatustenvaihto oli avointa ja rehellistä. Vaikka kevät oli haastava, kurssi saatiin suoritettua kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Opiskelijat kiittelevät kurssin joustavuutta ja ajankohtaisuutta. – Poikkeustilanteeseen reagointi ja vapaus soveltaa tehtävänantoa tekivät kurssista todennäköisesti merkityksellisemmän myös yhteistyöyrityksille. Oli tärkeää päästä haastamaan omia teorian pohjalta muodostettuja käsityksiä ja toisaalta tuottamaan yritykselle jotain, mikä voi hyödyttää myös pidemmällä tähtäimellä. Olen tyytyväinen, että ehdimme myös keskustella suunnitelman merkityksestä ja roolista kunnolla yhteistyöyrityksen kanssa, Ylitalo pohtii.

VOX CORDIS 2/2020

Vauhtia innovaatioihin ja kaupallistamiseen Teksti ja kuvat RIIKKA KALMI

Yliopiston innovaatiotoimintaa ja tutkimustulosten kaupallistamista vahvistetaan. Yliopiston innovaatiotoiminnan erityisasiantuntijoiksi on nimitetty Philipp Holtkamp, Leena Kunttu ja Antti Sinisalo. Erityisasiantuntijat auttavat tutkijoita innovaatioiden ja tutkimustulosten yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa. Samalla he luovat mahdollisuuksia tutkijoiden ja yritysten väliselle yhteistyölle.

Tiimi herättelee innovoimaan, tunnistaa tutkijoiden ja opiskelijoiden ideoita ja tuloksia sekä arvioi niiden kaupallista merkittävyyttä. Asiantuntijat myös tukevat rahoituksen löytämisessä, neuvovat patenttien haussa ja kansainvälisissä mahdollisuuksissa sekä sparraavat yrittäjäksi aikovia. Innovaatiotoiminnan erityisasiantuntijat tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä alueen muiden innovaatio- ja yrittäjyystoimijoiden kanssa. Vaasan ammattikor-

keakoululla ja Vaasan yliopistolla on jo esimerkiksi yhteinen kasvuyrittäjyyshautomo West Coast Startup. Tutkimuksen vararehtori Minna Martikainen muistuttaa, että kansainväliseltä tiedeyliopistolta vaaditaan yhä enemmän vaikuttavuutta. Osa tätä vaikuttavuutta ovat innovaatiot ja tutkimustulosten kaupallistaminen. Ne nopeuttavat tiedonsiirtoa yliopistoista yhteiskuntaan ja yrityksiin.

Leena Kunttu (vas.), Antti Sinisalo ja Philipp Holtkamp herättelevät innovoimaan, tunnistavat ideoita ja arvioivat niiden kaupallista merkitystä.

VOX CORDIS 2/2020

Tiimi hallitsee innovaatioprosessin alusta loppuun saakka. Henkilöiden osaaminen täydentää toisiaan. Antti Sinisalo on viimeksi työskennellyt bioteknologiayritys Biomension toimitusjohtana ja tätä ennen toiminut useita vuosia VTT Venturesin toimitusjohtajana. – VTT Ventures on ollut merkittävä tutkimuslähtöisten yritysten synnyttäjä Suomessa. Sinisalo kertoo haluavansa kehittää innovaatiotoimintaa Vaasassa ja auttaa luomaan yritystoimintaa tutkimustuloksista. – Näen, että Vaasa on dynaaminen ympäristö, jossa halutaan rakentaa vaikuttavaa toimintaa. Täällä on harvinaisen vahva klusteri yrityksiä, jotka ovat kansainvälisesti merkittäviä omalla alallaan. Filosofian tohtori Philipp Holtkamp tulee yliopistoon Wärtsilästä, jossa hän on toiminut avoimen innovaatiotoiminnan johtajana ja tätä ennen innovaatiopäällikkönä. – Olen innostunut voidessani auttaa tutkijoita ja yliopistoa kaupallistamaan tuloksiaan, jotta tutkimuksesta saadaan täysi arvo yhteiskunnalle. Hän on työssään Wärtsilässä muun muassa kehittänyt avoimeen innovointiin liittyviä toimia, prosesseja ja työtapoja sekä innovaatiokulttuuria. Vaasan yliopisto on hänelle tuttu paikka ja kumppani. Hän on muun muassa yliopiston InnoLab-tutkimusalustan neuvonantajaryhmän jäsen. Tiimin kolmas jäsen eli Leena Kunttu toimii yliopistolla innovaatiotutkijana ja tulee jatkamaan osittain myös tutkimuksen tekemistä. Hän on tekniikan tohtori ja valmistui viime vuonna myös kauppatieteen tohtoriksi Vaasan yliopistosta – väitöskirjan aiheena oli suomalaisten yliopistojen ja yritysten tutkimusyhteistyö. – Työtehtäväni ovat liittyneet kiinteästi innovaatiotoimintaan. Olen aiemmin toiminut Nokian kamerayksikön innovaatiojohtajana, ja viime vuosina tehnyt tutkimusta yritysten ja yliopistojen välisistä innovaatioprosesseista. Kunttu toivoo, että hänen kokemuksensa hyödyttää innovaatiotoimintaa niin yliopiston sisällä kuin yliopistojen ja yritysten yhteistyössä. – Myös kansainvälinen innovaatiotutkimus ja innovaatioiden vaikuttavuus ovat keskeisiä asioita työssäni, hän sanoo.

ELVIS-hanketta rahoittaa Business Finland. Kuvassa Sorin Dan, Leena Kunttu, Mari K. Niemi ja Helka Kalliomäki.

Miten arvioida innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta? Yhteiskunta on ottanut aktiivisen roolin innovaatiotoiminnan tukemisessa, mutta miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkatoimien eli erilaisten politiikoiden, ohjelmien, aloitteiden ja tukien vaikuttavuutta tulisi oikein arvioida? Vaasan yliopiston ELVIS-hanke aikoo vastata tähän tutkimalla vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaa ja uusia suuntauksia sekä kehittämällä laaja-alaisia lähestymistapoja ja mittareita innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden arviointiin. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Business Finland. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii rehtori Jari Kuusisto ja projektipäällikkönä Leena Kunttu. Lisäksi hankkeen tutkijoita ovat innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Helka Kalliomäki ja tutkija Sorin Dan yliopiston InnoLab-tutkimusalustalta. – Innovaatiotoiminnan ympäristö on muuttunut. Tavat, joilla innovaatioita syntyy, ovat muuttuneet, ja myös

toimijat ovat muuttuneet. Innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat nyt suhteellisen leveästi ekosysteemeihin ja klustereihin. Työkalut vaikuttavuuden arvioimiseksi on kuitenkin suunniteltu yksinkertaisempaan ympäristöön ja yksinkertaisemmille toimille, Kuusisto kertoo. Hankkeessa toteutetaan neljä innovaatiopolitiikan ja vaikuttavuuden arvioinnin tapaustutkimusta yhteistyössä alan kansainvälisten huippututkijoiden kanssa. Tutkittavat tapaukset ovat amerikkalaisen National Science Foundationin, tanskalaisen Novo Nordisk Foundationin, ruotsalaisen Tillväxtanalys-tutkimuslaitoksen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät sekä vapaata innovaatiotoimintaa tukevien politiikkatoimien kehittäminen RMIT University Melbournen professorin Jason Pottsin ja MIT Sloan School of Managementin professorin Eric von Hippelin tutkimustyön pohjalta.

VOX CORDIS 2/2020

Tekoäly muuttaa maailmaa

ekoäly on tullut ja tulossa vauhdilla eri toimialoille. Törmäämme jo arjessamme moniin tekoälyn sovelluksiin, ne eivät enää ole vain tulevaisuutta – vaan vahvasti tätä päivää. Hyvä arkipäivän esimerkki on älypuhelimien puhetta ymmärtävät tekoälyavustajat. Applen vuonna 2011 lanseeratulta Siriltä voi kysyä melkein mitä vain: musiikkivinkkejä, reittiopastuksia tai jopa elämän tarkoitusta. Tekoälystä on kohistu viime vuodet, voisi puhua jopa tekoälyhypestä. Tekoäly ei kuitenkaan ole sinänsä uusi juttu, onhan sitä tutkittu jo puoli vuosisataa.

VOX CORDIS 2/2020

Teksti RIIKKA KALMI, kuvitus STUDIO ANDREI

Vasta nyt siitä alkaa olla oikeasti hyötyä. Tähän ovat vaikuttaneet niin dataa pursuava internet, joka tarjoaa riittävästi harjoitusdataa tekoälymallien harjoittamiseen, kuin tietokoneiden tehon kasvaminen datan analysoimiseksi. Moni muistaa 80-luvun Ritari Ässän ja varsinkin hänen älykkään KITT-autonsa, joka puhui, osasi ajaa itse itseään, skannasi ympäristönsä rosvoja ja Ritari Ässän terveydentilaa. KITT oli silloin vielä tieteisfantasiaa, mutta nyt sen useat ominaisuudet ovat jo todellisuutta tai vähintäänkin kokeiluasteella, kuten itseohjautuvat autot sekä liikenteen ja ympäristön havainnointi, itseohjattu oppiminen ja sairauksien tunnistaminen tekoälyn avulla.

Kuuma aihe tekoälysovelluksissa on viime vuosina ollut kuvien tunnistaminen ja tekstianalyysi. Kuvien tunnistamisessa tekoäly on jo ohittanut ihmisen. Tekstianalyysissa tekoäly osaa esimerkiksi analysoida tekstiä ja tunnistaa tekstin sävyt. Tekoäly on myös oppinut tekemään teksteistä järkeviä tiivistelmiä kokonaan omia lauseita käyttäen, mikä vaatii jo syvällistä kielen rakenteen ymmärtämistä. Missä kaikkialla tekoälyä jo käytetään ja sovelletaan? Entä millaisia haasteita siihen liittyy? Yliopistomme tutkijat antavat aiheeseen kolme eri näkökulmaa eri aloilta.

Heidi Kuusniemi

Mikko Ranta

Helena Haapio

Johtaja ja Professori Digital Economy ja Tietotekniikka

Tutkijatohtori Digital Economy, Laskentatoimi

Yliopistotutkija Talousoikeus

Tekoäly ajaa autonomisia järjestelmiä

Tulkittavan tekoälyn jäljillä

Tekoälyn avulla parempia sopimuksia?

Autonomiset järjestelmät maalla, merellä ja ilmassa ovat osin nykypäivää sekä tulevaisuuden vastaus turvallisempaan ja tehokkaampaan liikkumiseen, kuljetukseen ja päätöksentekoon. Autonomisilla lennokeilla eli droneilla on jo iso rooli useassa sovelluksessa, esimerkiksi monitoroinnin automatisoinnissa satamissa tai muissa liikenteen solmukohdissa tai sähkölinjojen vikatilanteiden etsimisessä.

Tekoäly on monella tavalla mullistanut meidän elämäämme, välillä niin, että emme edes itse huomaa sitä. Kysymys ei ole enää eksoottisista roboteista, vaan sovelluskohteet jokapäiväisessä arjessa lisääntyvät huimaa vauhtia. Tämä trendi perustuu pitkälti koneoppimismallien voimakkaaseen kehitykseen, jonka ovat mahdollistaneet pääasiassa merkittävät parannukset laskentatehossa ja riittävän harjoitusaineiston saatavuus. Tyypillistä mallien kehitystyölle on ollut keskittyminen ennustamisen/tunnistamisen parantamiseen mallin tulkinnan jäädessä toisarvoiseksi.

Tekoäly on tullut sopimuksiin ja juridiikkaan. Se auttaa analysoimaan suuria tekstimassoja ja jalostamaan dataa johtopäätösten tekemiseksi. Se auttaa myös tuottamaan tekstejä ja tiivistelmiä ja kääntämään kapulakieltä selkeäksi – tai päinvastoin: Open AI:n GPT-3 on testikäytössä osoittanut toimivuutensa molempiin suuntiin.

Robottiautoja kehitetään kovaa vauhtia, ja useampi pilotti on Suomessakin saatu kuluttajille asti esittelyyn. Robotit ovat käytössä jo teollisuudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossakin, joskin vielä lähinnä apuvälineenä ennemminkin kuin täysin itseohjautuvina. Autonomiset laivat ovat myös kokeiluasteella useilla vesialueilla helpottamassa tavarantoimituksia tai henkilöliikennettä. Itseohjautuvuus näissä järjestelmissä on tekoälyyn pohjautuvaa, minkä polttoaineena on valtavat määrät tietoa erilaisista datalähteistä. Autonomisten ajoneuvojen päätöksenteko perustuu tietokoneen ja ohjelmiston kykyyn reagoida ihmisälyn kaltaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ihmisen ja tekoälyn yhteistyön on oltava suuressa roolissa järjestelmiä kehitettäessä. Tekoäly tarvitsee ihmisen kartanlukijakseen, jotta päämäärä on tiedossa ja liikennesäännöt hallussa. Järjestelmien on toimittava eettisten periaatteiden, säädösten ja sovittujen toimintamallien mukaisesti. Standardien tuominen eri autonomisten järjestelmien sovellusalueille tulee olemaan yhä tärkeämpää järjestelmien toiminnalle ja laadulle, varsinkin eri autonomiatasoja tarkastellessa. Kriittistä autonomisten järjestelmien laadussa ja turvallisuudessa on niiden tietoturva, jota on kehitettävä vaatimalla standardeja, riskianalyysejä, mallinnusta ja jatkuvaa testausta. Tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuskriittisissä sovelluksissa, jotta tekoäly ajurina on tarpeeksi luotettava.

Sovelluskohteiden lisääntyessä on törmätty kuitenkin tilanteisiin, joissa mallin toiminta pitäisi pystyä ymmärtämään paremmin. Koneoppimismalleista puhutaan usein black-box -malleina, koska niiden antamien ennusteiden mekanismia ei täysin tunneta. Malli on niin monimutkainen, että ketjua, joka tuottaa ennusteen syötetyistä arvoista, ei pystytä selittämään. Tyypillisessä tulkittavassa mallissa on parametreja korkeintaan muutamia kymmeniä tai sen rakenne on riittävän yksinkertainen (lineaarinen). Open-AI:n kehittämä vallankumouksellinen kielimalli GPT-3, joka lienee tällä hetkellä myös monimutkaisin kehitetty koneoppimismalli, sisältää 175 miljardia parametria. Lisäksi mallit ovat aina epälineaarisia. Tämä kuvaa hyvin haastetta, joka tulkinnassa tulee eteen. On kuitenkin sovelluskohteita, joissa syötettyjen arvojen vaikutus ennusteeseen pitää pystyä selittämään. Esimerkiksi jos pankki käyttää tekoälyä lainapäätösten tekemiseen, sen on pystyttävä perustelemaan, mitkä tekijät hakijan tiedoissa aiheuttivat lainahakemuksen hylkäämisen. Tekoälytutkijat ovatkin viime vuosina havahtuneet tulkittavuuden tärkeyteen, ja alan tutkimus kasvaa tällä hetkellä hyvin voimakkaasti. Uskonkin tulkittavan tekoälyn (explainable AI) edelleen laajentavan sovelluskohteita voimakkaasti tulevina vuosina.

Siellä missä liikutetaan dataa koneiden välillä eikä tarvita tulkintaa, nopea prosessointi on huikea apu. Sopimusten sisältämän tiedon on kuitenkin syytä olla myös ihmisen ymmärrettävissä, päätettävissä ja muutettavissa. Tekoälyn tuottama teksti, myös ”legalese”, voi vaikuttaa uskottavalta, mutta sisältö voi olla mitä tahansa. Miksi kukaan haluaisi sellaista? Hyvien sopimusten tuottamiseksi tekoälylle tarvitaan hyvälaatuista opetusdataa. Keskustelu sopimusten ja lausekekirjastojen laadusta on vasta alkanut – ei yksin opetusdatana, vaan laajemmin. Sopimusten kielessä, muotoilussa, viestinnässä ja käytettävyydessä on paljon parannettavaa. Tekoäly ei osaa erottaa hyviä sopimuksia huonoista tai antaa suosituksia sopimusten parantamiseksi. Siihen tarvitaan ihmistä. Tutkimme keinoja, joilla sopimukset saadaan toimimaan paremmin ja palvelemaan yrityksiä. Teknologia ja muotoilu mahdollistavat seuraavan sukupolven sopimukset, jotka voivat sisältää tekstiä, kuvia, koodia, ääntä ja videoita. Kun algoritmi hoitaa rutiinit ja tuottaa koodin, ihmiset voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Tekoälyn tulevaisuus on nähdäkseni parhaimmillaan yritysjohdon ja juridiikan asiantuntijoiden työn ja päätöksenteon tukena. Sen avulla myös sopimukset saadaan toimiviksi ja parantamaan yhteistyötä yritysten sisällä ja välillä.

VOX CORDIS 2/2020

Professorin tutkimuslaboratorio löytyy yrityksistä Tuotantotalouden professori Petri Helo on omimmillaan, kun hän pääsee ratkomaan yritysten logistiikkaongelmia käytännössä. Tähän hänen tiiminsä kehittää uusia digitaalisia työkaluja. Teksti MATTI REMES Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

VOX CORDIS 2/2020

uottavuutta ja tehokkuutta parantavassa tuotantotaloudessa on tärkeintä, että tutkijat ja opiskelijat ovat mahdollisimman tiiviissä yhteydessä liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Tämä on ollut Vaasan yliopiston tuotantotalouden professorin Petri Helon keskeisin ohjenuora kautta koko pitkän akateemisen uran. – Todellisia tutkimuslaboratorioita ovat aidot toimintaympäristöt, joissa ratkotaan oikeasti yritysten ongelmia, hän perustelee. Vuodesta 2003 lähtien professorina toimineen Helon erikoisalaa ovat logistiset järjestelmät. Hän tutkinut paljon muun muassa toimitusketjujen hallintaa ja niihin liittyviä päätöksentekojärjestelmiä. Viime vuosina työ on keskittynyt entistä enemmän digitaalisuuteen. Helon mukaan tähän liittyvä tutkimus auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään. – Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä suurin panos tulee yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, mutta yliopistoillakin on oma roolinsa. Tutkijoilla on mahdollisuus nostaa esille uusia näkökulmia ja kehittää vähän villimpiäkin asioita, joiden ei ihan heti tarvitse tuoda kassavirtaa.

Virtuaalimallista vauhtia tehtaan perustamiseen Helon ajankohtaisiin tutkimuskohteisiin kuuluu niin sanottu digital twin eli digitaalinen kaksonen. Se on konsepti, jossa esimerkiksi tehtaan tuotantolinjasta luodaan virtuaalinen malli. Näin tuotantoa voidaan simuloida jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. – Erilaisia vaihtoehtoja voidaan silloin kokeilla vapaasti ja suunnitella tuotantolinja todella pitkälle ennen investointipäätöstä. Tämä nopeuttaa

itse käyttöönottoa ja vähentää investoinnin riskejä. Vaasan yliopistossa tehtyä simulointimallia hyödyntää muun muassa Seinäjoella toimiva Verge Motorcycles. Yritys on kehittänyt sähkömoottoripyörän, jonka sarjatuotantoa ollaan käynnistämässä. – Simulointimallista on hyötyä myöhemminkin, sillä sen avulla tuotantoprosessia voidaan koko ajan parantaa. Helon mukaan uudet digitaaliset työkalut auttavat tekemään entistä joustavammin muutoksia myös logistiikkaketjuihin. Tälle on esimerkiksi tarvetta koronapandemian kaltaisessa äkillisissä kriiseissä, joissa yritysten globaalit toimitusketjut menevät pahimmassa tapauksessa kokonaan uusiksi. Helon mukaan digitaalinen kaksonen -malli kiinnostaa yrityksiä, mutta harva on sitä vielä soveltanut käytäntöön. – Siksi aihepiiri ja yksittäiset hankkeet ovat kiinnostavia myös yliopistolle. Pystymme tuomaan yritysten käyttöön osaamista ja uusia työkaluja. Toisaalta hankkeet näyttävät meille, miltä tulevaisuus näyttää.

Kumppaniverkosto EteläPohjanmaalla Helo vetää yliopiston logistiikan tutkimusryhmää, joka on osa Etelä-Pohjanmaalla toimivaa korkeakoulujen Epanet-yhteistyöverkostoa. Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä maakunnalle tärkeillä toimialoilla. Helo muistuttaa, että uudet digitaaliset työkalut auttavat myös löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Hyvä esimerkki on Vaasan ja Tampereen yliopistojen Kiertodigi-hanke, jonka tavoitteena on kehittää kierrätysmateriaalien hallintaan uusia malleja digitalisaation avulla. Helo muistuttaa, että Suomessa on paljon parannettavaa etenkin pienten materiaalivirtojen hyödyntämisessä.

Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajien muovi- ja tekstiilijätteet. – Kierrätettävillä jätteillä on taloudellista arvoa, mutta pienten tavaravirtojen logistiikkaan on haastavaa löytää liiketaloudellisesti kannattavia malleja. Uskon kuitenkin, että ”roska-Ubereita” vielä syntyy. Osin EU-rahoitteisessa Kiertodigihankkeessa kehitetään digitaalista työkalua, jonka avulla voidaan hahmottaa kierrätykseen perustuvia liiketoimintamalleja. Jätevirtojen ohella tässä on otettava huomioon muun muassa väestöntiheys ja kuljetusmatkojen pituus. – Helsingin Töölössä tavaravirtojen suunnitteluun vaikuttavat eri asiat kuin harvaanasutussa maaseutupitäjässä.

Kasvuyritykset kiinnostavat vapaa-aikanakin Helon mukaan digitaalista työkalua pilotoidaan parhaillaan erityyppisten toimijoiden kanssa. Biojätteiden kierrätyksen tehostamista mietitään yhdessä Suupohjassa toimivan jätehuoltoyhtiö Botniaroskin kanssa. Tekstiilikierrätyksessä kumppaneihin kuuluu nuorten Kaks´kättä-työpaja Seinäjoella. – Lisäksi olemme muutaman eteläpohjalaisen yrityksen kanssa laskeneet, voisiko heinäpaalien pakkaukseen käytettyä muovia kerätä maatiloilta kannattavasti. Kasvuyritysten parissa kuluu myös osa Helon vapaa-ajasta. Hän on toiminut pitkään teknologia-alan startupien neuvonantajana ja vaikuttaa teollisen internetin ratkaisuja kehittävän Wapicen, pilvipalveluihin erikoistuneen Jubicin ja automaattinostureita valmistavan NoSwingin hallituksissa. – On kiinnostavaa olla mukana teollisuutta ja tuotannollista toimintaa muuttavissa yrityksissä ja tuoda mukaan omaa osaamista.

Petri Helon logistiikan tutkimusprofessuuria (Epanet) rahoittavat 2019–2023: Atria Suomi Oy, Develop Train Oy, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Honkajoki Oy, Kauhajoen kaupunki, Kometos Oy, LC Logistics Center Oy, Neviso Oy, Nordautomation Oy, Pesmel Oy, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen yliopistokeskus, Suit Networks Oy, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Team Vesmes Oy ja Vaasan yliopisto.

VOX CORDIS 2/2020

Lähiö-Inno pureutuu alueelliseen eriytymiseen Yliopisto tutkii alueellisen eriytymisen torjumista ja asukkaita osallistavia käyttäjäinnovaatioita uudessa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tarkoitus on tehdä kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta. – Lähiö-Inno-hankkeen tarkoituksena on etsiä syvempää ymmärrystä lähiöiden elämästä. Negatiivisen kehityksen kierre katkaistaan tiedolla johtamisella. Asukkaiden näkökulmat valjastetaan osaksi kaupunkikehittämisen välineistöä, kertoo hankkeen johtaja, Vaasan yliopiston aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto. Tarve ajankohtaiselle asuinalueita luotaavalle tutkimustiedolle nousi esille keskusteluissa, joita yliopiston InnoLab-tutkimusalusta ja Luoto kävivät Vaasan kaupungin ja VOAS:n kanssa. Hankkeen yhteistyö on aidosti kaupunkia kehittävää, mutta myös hankalista asioista on osattava puhua ääneen.

– Ristinummen suuralueen 18 prosentin työttömyysaste on kaupungin korkein. Vöyrinkaupungin suuralueella muunkielisten väestöosuus on kaupungin korkein eli 23 prosenttia. Molempien alueiden väestörakenne on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Alueita voidaan parhaiten kehittää silloin, kun niitä muovaavat kehityksen trendit on tunnistettu ja ymmärretty, pohtii Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén. Tutkimushankkeessa jalkaudutaan kansalaisten keskuuteen ja eri toimijoiden areenoille. Aineistoja kerätään muun muassa Olympiakorttelissa ja Ristinummella järjestettävien osallisuustapahtumien eli niin kutsuttujen Community Urban Planning Labien (CUPL) avulla. Toimitusjohtaja Marko Ylimäki Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASilta näkee tutkimushankkeen tarpeellisena ja tärkeänä säätiön asuntoportfolion kehittämisen kannalta.

Tutkimushanke

Paikkaperustaiset innovaatiot asuinalueiden kehittämisessä – Kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta. } Hanke alkoi syyskuussa ja kestää vuoden 2022 loppuun. } Valittiin ympäristöministeriön kansalliseen lähiöohjelmaan. Hanketta rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Hankkeen ulkoinen rahoitus on } Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Vaasan kaupunki, VOAS, Kiinteistö Oy Pikipruuki, IRIS-hanke, MoveIT-hanke ja Pohjanman digituki.

Kuva: RIIKKA KALMI

Lähiö-Inno-hanke kuuluu kansalliseen lähiöohjelmaan. Kuvassa alh. Jonas Nylén, Ilkka Luoto, Johanna Kalliokoski, Marko Ylimäki, ylh. Mari K. Niemi ja Tuomas Honkaniemi.

– Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia uusia näkökulmia tästä syntyy. Tilaus on olemassa, sillä opiskelijoiden asuminen ja asumiskonseptit kehittyvät voimakkaasti. Olympiakorttelin tutkimuksen tulokset ovat erityisen mielenkiintoisia, koska säätiöllä on Vöyrinkaupungin alueella noin kuusisataa asuntopaikkaa.

VOX CORDIS 2/2020

Ovatko eturistiriitapolitiikat ja -säännöt tehokkaita? Julkisjohtamisen professori Christoph Demm ken ja yliopisto-opettaja Jari Autioniemen uusi vertaileva tutkimus analysoi ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoihin liittyviä sääntöjä, politiikoita ja käytäntöjä EU-maissa. Tutkimuksen on tilannut Euroopan parlamentti. Jäsenmailta kysyttiin, miten ne sääntelevät ja käsittelevät eturistiriitoja aina ministerien ja virkamiesten taloudellisten intressien ilmoittamisesta niin sanottuun politiikan pyöröovi-ilmiöön saakka. Tutkimukselle on suuri tarve, sillä eturistiriidan käsite laajenee laajenemistaan, mikä vaikeuttaa tehokasta valvontaa ja toimintapolitiikkojen tehokasta toteuttamista. Yksinkertainen sääntelyn lisääminen ei ratkaise ongelmaa, sillä eturistiriidat liittyvät aina kulloiseenkin kontekstiin. Uudessa tutkimuksessa ehdotetaankin, että ryhdyttäisiin käymään keskustelua uusista, innovatiivisista politiikoista. Tutkimuksen mukaan eturistiriitoja olisi myös syytä raportoida systemaattisemmin. Tätä raportointia voisivat tukea riippumattomat valvontaelimet, kansalliset oikeusasiamiehet tai korruptiota ehkäisevät toimielimet. Christoph Demmke, Maros Paulini, Jari Autioniemi & Florian Lenner (2020): The Effectiveness of Conflicts of Interest Policies of Ministers and Top Officials in the Member States of the EU. Study for the Policy Department for Citizens’ Rights and Constitutional Affairs, European Parliament 2020.

Voitto maailman suurimmassa johtamisen konferenssissa Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitala ja tutkijatohtori Susanna Kultalahti ovat voittaneet opetustapauksellaan Dark Side Case Competition -kilpailun maailman suurimmassa johtamisen konferenssissa eli Academy of Managementissa. Viitalan ja Kultalahden palkitussa tapauksessa tarkastellaan työhyvinvoinnin johtamista ja käytänteitä. Esimerkkinä on suomalainen 100 hengen yritys. Kyseessä on käytännön tilanne, jota opiskelijat ratkovat opittua osaamistaan hyödyntäen.

Kauppakamari-palkinto Maciej Mikulskille Kuva RIIKKA KALMI

Pohjanmaan kauppakamari on myöntänyt polttomoottoriratkaisujen apulaisprofessori Maciej Mikulskille palkinnon vähäpäästöisiin HCCI- ja RCCI-moottoreihin liittyvistä tieteellisistä artikkeleista. HCCI eli homogeenisen seoksen puristussytytys sekä RCCI eli reaktiivisuudella hallittu puristussytytys ovat uusia, puhtaita, tehokkaita ja polttoainejoustavia palamisteknologioita. – Nämä teknologiat ovat yhdessä uusiutuvan energian kanssa lupaavia lyhyen aikavälin ratkaisuja, kun energian tuottamisessa ja raskaassa liikenteessä tähdätään hiilijalanjäljen vähentämiseen ja päästötavoitteiden saavuttamiseen, sanoo Mikulski. Palkittu tutkimus koskee innovatiivista ideaa, jossa moottorin polttoaine-ilma-seoksen reaktiivisuutta ja lämpötilaa muutetaan jaksoittain. Tulosten mukaan tämä mahdollistaa tehokkaan matalan lämpötilan palamisen moottorin eri kuormituksilla.

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa vähentämään metaanivuotoa ja herkkyyttä poltto-aineen laadulle, joka on nykyaikaisen kaasumoottoritekniikan suurimpia pulmia. Siirtyminen RCCI-teknologiaan nykyaikaisessa kahden polttoaineen kaasumoottorissa voi vähentää metaanivuotoa jopa 70 prosenttia samalla kun hyötysuhde voi kasvaa kaksi prosenttiyksikköä. Mikulskin palkitut tieteelliset artikkelit ovat ilmestyneet Applied Energy -lehdessä. Tiedejulkaisu on arvostettu kaikkein korkeimmalle tasolle (Jufo3) suomalaisessa julkaisuluokituksessa. Mikulski M., P. Balakrishnan, J. Hunicz 2019. Natural Gas-Diesel Reactivity Controlled Compression Ignition with Negative Valve Overlap and In-Cylinder Fuel Reforming. Applied Energy 254, 113638. Hunicz, J., M. Mikulski, M.S. Geca, A. Rybak 2020. An applicable approach to mitigate pressure rise rate in an HCCI engine with negative valve overlap. Applied Energy, 257.

VOX CORDIS 2/2020

Kirjakattaus

Lohkoketjuteknologiaa älykkäisiin sähköverkkoihin

Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä

Paikallinen ruoka esiin yhteistyöllä

Lohkoketjuteknologia voi tuoda apua älykkäiden sähköverkkojen haasteisiin, ilmenee tutkijatohtori Miadreza Shafie-khahin toimittamasta kirjasta Blockchain-based Smart Grids. Kuinka älykäs sähköverkko voidaan suojata verkkohyökkäyksiltä ja henkilötietojen vuodolta? Tai mikä olisi paras foorumi kaupankäyntiin eri osapuolten välillä? Miten edistää luottamusta eri toimijoiden kesken? Kirja esitteleekin erilaisia lohkoketjutekniikan sovelluksia älyverkoissa, esimerkiksi liittyen verkkojen suojaukseen, kyberturvallisuuteen, sähkömarkkinoiden toimintaan, liiketoimintamalleihin, kysynnän hallintaan, tuottaja-kuluttajien yksityisyyteen, mikroverkkoihin ja sähköajoneuvoihin.

Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä -teos tarjoaa lukijalle paketin tutkimus- ja oppikirja-artikkeleita, jossa tieteellistä kirjoittamista lähestytään tiedeyhteisön viestintänä. Teos painottuu etenkin tutkielmaa kirjoittavan opiskelijan tukemiseen. Tutkimusartikkeleissa syvennytään muun muassa käsitteiden oppimiseen tieteellisen kirjoittamisen kurssilla ja graduntekijöiden itseohjautuvuuteen. Oppikirja-artikkeleissa liikutaan kirjoitusprosessin eri vaiheissa: käsitteissä, tekstin jäsentämisessä, argumentoinnissa ja opponoinnissa. Julkaisu on samalla kunnianosoitus toukokuussa eläkkeelle jääneelle Vaasan yliopiston teknisen viestinnän professorille Anita Nuopposelle. Hän on kirjoittanut kirjaan artikkelin systemaattisesta käsite analyysista tutkijan työssä.

Vaikka paikallinen ruoka kiinnostaa, monet kuluttajat ovat epätietoisia, mistä sen tunnistaa ja mistä tuotteita löytää. Keinoja paikallisen ruoan parempaan tunnistamiseen ja löydettävyyteen on sekä elintarvikeyrityksellä että kaupalla. Mitä paremmin paikallisuudesta viestiviä elementtejä ja merkityksiä huomioidaan kaikessa markkinointiviestinnässä, sen paremmin viesti välittyy kuluttajalle. Kauppa taas voi vaikuttaa siihen, miten paikallisuus tulee esiin myymälässä. Parhaiten elintarvikkeiden paikallisuus saavuttaa kuluttajan, kun elintarvikeyritys ja kauppa vahvistavat toistensa viestiä. Vaasan yliopiston uusi julkaisu Paikallista ruokaa! Näkökulmia paikkaan kiinnittyvän elintarvikebrändin rakentamiseen pohtiikin, miten rakentaa paikkaan kiinnittyvä elintarvikebrändi. Julkaisussa käydään läpi kahden eri tarkastelun tuloksia, eli miten paikallisuus näkyy kuluttajalle kaupassa ja millaisia ajatuksia pohjalainen ruoka herättää kuluttajissa.

iv aa s

fi/

av oi n

Shafie-khah, Miadreza. (Ed.) (2020) Blockchain-based Smart Grids. Academic Press 2020 https://doi.org/10.1016/C2018-0-02741-3

VOX CORDIS 2/2020

Katajamäki, Heli (toim.) (2020) Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä. VAKKI Publications 11.Vaasa 2020. https://vakki. net/wp-content/uploads/2020/09/Tieteellinen-kirjoittaminen-tiedeyhteisossa.pdf

Lotta Alhonnoro, Katariina Hintsa & Hanna Leipämaa-Leskinen (2020) Paikallista ruokaa! Näkökulmia paikkaan kiinnittyvän elintarvikebrändin rakentamiseen. Vaasan yliopiston raportteja, 17. Vaasan yliopisto. URN: http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-917-4

Avoin yliopisto

Mahdollisuus oppia uutta Voit opiskella  iltaisin ja viikonloppuisin  verkossa  halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

Opiskelijoille tukea omaan talouteen ja yhteiskuntataitoihin Teksti RIIKKA KALMI kuva VALAKIA INTERACTIVE Yliopisto haluaa tukea opiskelijoidensa taloudenhallinnan sekä yhteiskunnassa ja yliopistossa vaikuttamisen taitoja. Kuluvana lukukautena onkin pilotoitu kaksi uutta ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettua kurssia eli “Tukea opiskelijan oman talouden hallintaan” ja “Opiskelija yhteiskunnan jäsenenä”. – Yliopistossamme tämä on aivan uusi kokeilu, ja tietääksemme tällaisia kursseja ei ole vielä muissakaan Suomen yliopistoissa, sanovat kursseista vastaavat taloustieteen professori Panu Kalmi ja julkisoikeuden yliopisto-opettaja Laura Perttola. Kalmin mukaan oman talouden hallinnan kurssilla opitaan budjetointia, vakuuttamista, säästämistä, vastuullista lainanottoa sekä asumiseen liittyviä asioita. – Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat siirtymävaiheessa, jossa he muuttavat lapsuuden kodistaan itsenäiseen talouteen, ja silloin oman talouden hallinnat taidot ovat välttämättömiä. Kalmi mainitsee, että kurssin opetus on samalla osa Suomen Akatemian rahoittamaa DigiConsumers-tutkimus-

hanketta, jonka yhtenä tavoitteena arvioida ja kehittää pelillisten menetelmien ja digitaalisten työkalujen hyödyntämistä talouden opetuksessa. Kurssilla käytetään myös yliopiston PEEK-hankkeessa kehitettyä verkkopeliä, jossa simuloidaan oman talouden hallintaa opiskelijan näkökulmasta.

Opiskelijat visioivat huolikanavan Opiskelija yhteiskunnan jäsenenä -kurssin idea syntyi siitä, että taloustaitokurssiin liittyvään tutkimushankkeeseen tarvittiin verrokkiryhmä. Perttola kertoo, että halusi kurssille aiheita, jotka ovat samalla tavalla keskeinen osa opiskelijan arkea kuin oman talouden hallinta. Tämän vuoksi kurssin näkökulmaksi valikoitui yliopistoyhteisön jäsenyys. – Nostan esiin teemoja, jotka uuden opiskelijan on hyvä tuntea opintojen alusta asti: mikä rooli opiskelijajäsenillä on yliopiston päätöksenteossa, ja mitkä ovat opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet opintojen suorittamiseen liittyen. Lisäksi kerron opintosuoritusten ja tutkielmien julkisuudesta, josta kaikilla opettajillakaan ei ole selvää kuvaa.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY on osallistunut kurssin suunnitteluun alusta alkaen, ja lisäksi kurssilla luennoi kaksi Vaasan yliopiston opiskelijaa. VYY:n koulutuspoliittinen vastaava Olli Karvonen pitää luennon opiskelijoiden edunvalvonnan perusasioista ja VYY:n toiminnasta, ja kokenut yhdistysaktiivi Vilma Viertola kertoo yhdistystoiminnan perusteista. Opiskelijat saivat myös käyttää luovuuttaan tekemällä eläytymismenetelmään perustuvan kirjoitustehtävän. – Aiheeksi valikoitui whistleblowing eli erilaisista epäkohdista ja huolista ilmoittaminen. Yliopisto on juuri lanseerannut henkilökunnan käyttöön vastaavan ilmoituskanavan. Kurssillamme on nyt ideoitu samantapaista järjestelmää opiskelijoiden käyttöön, ja opiskelijat ovat sekä visioineet loistavia ratkaisuja että kartoittaneet realistisesti niitä riskejä, joita järjestelmään voisi liittyä. Tämä kiinnostava ja puolivuosittain karttuva aineisto on nyt yliopiston opettajien, tutkijoiden ja vaikkapa graduntekijöiden käytettävissä, kertoo Perttola.

VOX CORDIS 2/2020

VÄITÖKSET 

Esimies-alaissuhteiden kehittyminen voi viedä aikaa. Uuden esimiehen olisi tärkeää satsata myös epäviralliseen vuorovaikutukseen alaistensa kanssa.

Annatko uudelle esimiehelle mahdollisuuden? Uuden esimiehen tai lähijohtajan ensimmäinen vuosi voi olla haastava – varsinkin, jos hän tulee organisaation ulkopuolelta, ilmenee Hilpi Kankaan väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimuksen mukaan uuden lähijohtajan menestys saattaa olla sinetöity jo ennen kuin hän edes aloittaa uudessa työssään. Alaisten ennakoivilla odotuksilla on iso vaikutus esimiehen mahdollisuuksiin toimia tehtävässään ja kehittää suhteita alaisiinsa. – Jos alaiset ovat esimerkiksi pitäneet hyvin paljon edellisestä esimiehestään, saattavat asenteet ja odotukset uutta esimiestä kohtaa olla negatiivisia. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että suhde uuteen esimieheen kehittyy jatkossakin negatiivisesti. Alaisilla saattaa olla myös vahva ajatus siitä, miten asiat kuuluisi tehdä, eli voimakas odotus uuden esimiehen toimintaa kohtaan. Uuden lähijohtajan tulee siis tasapainotella sen suhteen, että hän tuo organisaatioon jotain uutta, mutta samalla säilyttää alaisille tärkeitä asioita ja toimintatapoja.

VOX CORDIS 2/2020

Esimies-alaissuhteiden kehittyminen voi viedä aikaa. Kangas nostaa väitöstutkimuksessaan esiin etenkin epävirallisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeän roolin hyvien esimies-alaissuhteiden ja luottamuksen kehittymisessä. Uuden lähijohtajan kannattaisikin satsata kahvitauolla ja lounaalla käymiseen alaisten kanssa sekä kuulumisten vaihtoon. – Vaikka uusi paikka ja rooli saattavat vaatia paljon uudenlaista osaamista ja virallisten asioiden haltuunottoa, esimiehen olisi tärkeää myös luoda epävirallisia ja henkilökohtaisia linkkejä organisaatioon ja uuteen työporukkaan. Eli oppia tuntemaan ihmisiä henkilökohtaisella tasolla, sanoo Kangas. – Työntekijän kannattaisi puolestaan suhtautua tilanteeseen mahdollisimman avoimin mielin ja antaa uudelle esimiehelle “mahdollisuus”. Hänen kannattaisi myös itse pyrkiä aktiivisesti tutustumaan uuteen esimieheen. Organisaation puolestaan tulisi ymmärtää tilanteen mahdollinen haasteellisuus, ja tarjota tukea niin uudelle esimiehelle kuin tämän alaisille.

Hilpi Kangas

23.10.2020 Johtaminen Contextualizing leadership. An examination of LeaderMember Exchange relationships in the challenging contexts of a new leader, negative events and globalized work Vastaväittäjä: Professori Taina Savolainen, Itä-Suomen yliopisto Kustos: Professori Liisa Mäkelä, Vaasan yliopisto

Uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden käyttö vähentää pienhiukkaspäästöä

WELL DONE

13.11. Energiatekniikka Exhaust Particle Numbers of High- and Medium-Speed Diesel Engines with Renewable and Recycled Fuels



Valveutunut sijoittaja lukee vuosikertomuksen liitetiedot – sijoituskiinteistöjen arvioinnit voivat yllättää



teemu ovaska

Jätehuollon valtava haaste – ovatko keinomme lopussa?

Joustavien energiajärjestelmien tutkijatohtori Miadreza Shafie-khah on päässyt tietotekniikan ja elektroniikan tutkijoiden arvostetulle Guide2research-rankinglistalle. Listalle pääsee, jos oma H-Indeksi alalta on vähintään 40. H-indeksi on lukuarvo, joka kuvaa tutkijan kumulatiivista tuloksellisuutta. Se määräytyy sekä tutkijan julkaisujen lukumäärän että niiden saamien viittausten lukumäärän mukaan.

14.10. Tuotantotalous Knowledge management approach for sustainable waste management: evolving a conceptual framework



juha mäki

16.10. Laskentatoimi Fair Value Appraisal and Financial Reporting

beatrice obule-abila

Miksi työntekijät eivät toimi strategian mukaisesti?

ausrine silenskyte

30.9. Johtaminen Corporate strategy implementation. How strategic plans become individual strategic actions across organizational levels of the MNC

Teknologiainvestoinnit voivat vähentää liiketoiminnan strategiariskejä – uusi menetelmä tukee päätöksentekoa

sara tilabi

30.6. Tuotantotalous How to apply technology, knowledge and operations decision models for strategically sustainable resource allocation?

Kiinan kiinteistömarkkinoita sääntelevät politiikat voivat osittain rajoittaa pankkien kiinteistöriskejä

junhua jiang

17.6. Rahoitus Essays on Financial Connectedness

Kuka määrää hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden? – vaikutusvalta riippuu lompakon paksuudesta

hanna-kaisa pernaa

3.4. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus

Onko kotiinpaluu kansainväliseltä työkomennukselta ongelma? – kaksoisurapariskunnilla yllättävän positiivisia kokemuksia

agnieszka kierner

16.3. Johtaminen Expatriation of Dual-Career Couples

Vaasan yliopiston ja Wärtsilän tutkijoiden artikkeli on palkittu konferenssin parhaan artikkelin palkinnolla Spring Servitization 2020 -konferenssissa. Artikkelin kirjoittajat ovat strategisen johtamisen tutkijatohtori Tuomas Huikkola, professori Marko Kohtamäki, apulaisprofessori Rodrigo Rabetino ja markkinoinnin professori Hannu Makkonen sekä Wärtsilästä Vaasan yliopistoon lokakuussa siirtynyt filosofian tohtori Philipp Holtkamp. Palkittu artikkeli keskittyy teollisten ratkaisujen innovaatiotoimintaan, ja erityisesti niihin käytäntöihin, joilla innovaatiotoimintaa voidaan tukea.



Vaasan yliopistosta kauppatieteen maisteriksi valmistunut Tarja Matikka on voittanut lukuvuoden 2019–2020 parhaan lopputyön palkinnon ihmisen ja tietotekniikan välisen vuorovaikutuksen alueella tehdystä lopputyöstä. Lopputyön aiheena oli Teknostressi tietojärjestelmien käytössä ja sen vaikutus muutosvastarintaan: Fenomenologinen tutkimus toimihenkilöiden kokemuksista. Palkinnon jakoi SIGCHI Finland syysseminaarinsa yhteydessä lokakuussa.



Tuotantoautomaation professori Jarmo Alander on saanut Suomen Akatemialta liki 200 000 euron rahoituksen tutkimukseen osana CleanSchool-konsortiota. Aalto-yliopiston, THL:n ja Vaasan yliopiston yhteisessä hankkeessa tutkitaan siivousmenetelmien kehittämistä haitallisen kemiallisen ja mikrobiologisen altistumisen vähentämiseksi koulurakennuksissa.



Professori Tero Vartiainen on saanut Erasmus+ -ohjelmasta 273 935 euron rahoituksen hankkeelle, jossa kehitetään älykkäiden sähköverkkojen kyberturvallisuuden koulutukselle kansainväliset ohjeistukset. Hankkeessa hyödynnetään keväällä 2020 alkaneessa Cybersecurity and Resilience of Digital Energy Systems eli CR-DES-hankkeessa hankittavaa reaaliaikasimulaattoria koulutuksen uusien innovaatioiden kehittämisessä.

VOX CORDIS 2/2020

Uuden tuojat 

”Tutkimuksen kehittäminen on tiimityötä” Uutena tutkimuksen vararehtorina elokuussa aloittanut Minna Martikainen näkee, että Vaasan yliopistolla on hyvät mahdollisuudet nousta entistäkin korkeammalle tasolle kansainvälisenä tiedeyliopistona. – Yliopistossa on tapahtunut paljon viime vuosina, ja palikat ovat hyvässä asennossa. Näkyvyyden lisäämiseksi ja tutkimuksen kehittämiseksi on kuitenkin tehtävä suunnitelmallista työtä. Martikaisen mukaan Vaasan yliopistolla on mahdollisuuksia pärjätä yliopistojen kansainvälisissä rankingeissa, mikäli se pystyy nykyistä paremmin pukemaan todellista osaamistaan numeroiksi. – Mittareita on monia. Yliopiston on esimerkiksi kyettävä lisäämään ulkoista tutkimusrahoitusta. Lisäksi näkyvyyden edistämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä alueellisten, kansallisten sekä erityisesti kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa.

ERINOMAISET EDELLYTYKSET Uudella vararehtorilla on laaja ja monipuolinen kokemus usean eri yliopiston johtotehtävistä. Hän aikoo nyt käyttää kaikkea kerryttämäänsä osaamista Vaasan yliopiston hyväksi. Alkuun hän aikoo olla kuin organisaation tutkijalääkäri. – Vaasalla on todella uniikkeja piirteitä, joita muilla yliopistoilla ei ole. Kuten ympäröivän alueen voimakas kansainvälinen yrityskulttuuri ja tekemisen ylpeys. Sekä yliopistolla että alueella on erinomaiset edellytykset ottaa entistä suurempi rooli kansallisesti ja kansainvälisesti.

VOX CORDIS 2/2020

Martikainen toiminut Hankenin opetuksen vararehtorina ja laskentatoimen professorina, Aalto-yliopiston laskentatoimen professorina sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kansainvälisyydestä vastaavana vararehtorina. – Korkeakoulujohtamisen iso haaste on saada opetus ja tutkimus kulkemaan käsi kädessä. Minulla on kokemusta molemmista.

PALUU JUURILLE Vaasa ja Vaasan yliopisto on Martikaiselle jo ennestään tuttu. Hän on opiskellut Vaasassa kauppatieteiden maisteriksi ja myöhemmin myös väitellyt Vaasan yliopistosta kauppatieteen tohtoriksi laskentatoimen ja rahoituksen alalta. – Vaasa on minulle todella rakas paikka. Vaasasta lähdin vastaväitelleenä tohtorina ja nyt palaan tänne innostuneena. Martikainen kertoo, että hänen tutkijanuransa alkoi sattumalta, kun hän kesälomalle lähtiessään näki yliopiston ilmoitustaululla lapun, jossa rahoituksen tutkijaryhmään haettiin kesäksi apulaista. – Seinäjoen asemalta soitin puhelinkopista, että onko paikka vielä vapaa. Sitä seurasi pidempi tutkimusapulaisen pesti, ja maisteriksi valmistuttuani jäin suoraan tutkijakouluun. Martikainen väitteli tohtoriksi Vaasan yliopistossa vuonna 1998. Rahoituksen tutkimusryhmää veti tuolloin legendaarinen professori Paavo Yli-Olli, joka yhdessä Martikaisen edesmenneen puolison Teppo Martikaisen kanssa vei

suomalaisen rahoituksentutkimuksen kansainväliselle tasolle. Martikainen on tutkijanurallaan keskittynyt yritysten kannattavuuteen ja kasvuun erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Muita tutkimusteemoja ovat olleet hyvä hallinnointi, omistusrakenteet, sisäpiirikaupat ja yrityksen arvonmääritys. – Vaikka olen toiminut hallinnossa, olen samalla ollut koko ajan aktiivinen professori. Hankenilla minulla oli kolmesta neljään jatko-opiskelijaa ja alkusyksystä uusin tuotoksemme esitettiin American Accounting Associationin vuosikonferenssin yhdessä pääsessiossa.

YHTEISTYÖN VOIMAA Tutkimuksessa Martikainen uskoo etenkin yhteistyön tuovan menestystä. – Minulla on selkeä ideologia tutkimuksen kehittämisessä: se on tiimityötä. Olen nähnyt sen voiman. Yksintekeminen ei edistä tutkimusta. Maailmalla tiede menee niin nopeasti eteenpäin, että tarvitaan enemmän silmäpareja. Myöskään kansainvälisesti merkittäviä julkaisuja ei nykypäivänä tehdä kuin tiimeissä. Sama sisäisen ja ulkoisen yhteistyön eetos pätee myös yliopiston johtamiseen. Kansainvälisesti tunnustetulla tiedeyliopistolla on oltava hyvät kansainväliset verkostot. Tiedeyliopisto nousee tiimityöllä ja laadukkaalla tekemisellä. – Turhat siilot ovat hankalia. Haluan, että päästäisiin siihen, että ihmiset tuntevat kuuluvansa Vaasan yliopiston tutkimusryhmään. Vaasan tiimi on se, jota haluan edistää työlläni.

Vaasa on minulle todella rakas paikka. Vaasasta lähdin ” vastaväitelleenä tohtorina ja nyt palaan tänne innostuneena.”

Nimi Minna Martikainen Syntynyt 1969, Ylivieska Koulutus Kauppatieteiden tohtori, Vaasan yliopisto, 1998 Ura Toiminut professorina ja vararehtorina Hankenilla ja Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa, laskentatoimen professorina Aalto-yliopistossa sekä tutkijana Vaasan yliopistossa. Perhe Kolme lasta, kaksi kissaa ja yksi koira Harrastukset Kuntosali, uiminen, hiihto, laskettelu ja golf Yllättävää Rentoudun kutomalla villasukkia ja uimalla avannossa.

VOX CORDIS 2/2020

Lohkoketjuosaamista opiskelijoille Vaasan, Oulun ja Lapin yliopiston sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä alkaa kolmevuotinen Tehoa lohkoketjuista -koulutushanke. – Osaajia on harvassa eikä lohkoketjuihin liittyvää koulutusta ole juurikaan tarjolla Suomessa, Vaasan yliopiston Levón-instituutin koulutuspäällikkö PiaLiisa Äijö kuvailee. Hankkeessa pilotoidaan aluksi 30 opintopisteen lohkoketjukoulutus tutkinto-opiskelijoille.

Executive MBA -ohjelma uudistuu Ylemmälle ja keskijohdolle suunnattu johtamisen Executive MBA -täydennyskoulutusohjelma uudistuu. Uusi modulaarinen malli on selkeä ja perustuu elinkeinoelämän tarpeisiin ja yliopiston ydinosaamiseen. Moduuleja järjestetään henkilöstöjohtamiseen, myynnin johtamiseen ja energia-alan johtamiseen liittyvistä aiheista. Ohjelmat ovat nimeltään HR MBA, Myynti MBA tai Energy Business MBA. Jokainen osallistuja valitsee vapaasti kaksi itselleen parhaiten sopivaa moduulia.

Marjaana Suutarinen luotsaa Levón-instituuttia Tekniikan tohtori Marjaana Suutarinen on aloittanut yliopiston Levón-instituutin uutena johtaja. Suutarisella on mittava kokemus koulutuspalveluiden kaupallistamisesta Suomessa ja kansainvälisesti. Hän on toiminut viime vuodet liikkeenjohdon koulutuksen, konsultoinnin ja kansainvälisen koulutusviennin parissa. Suutarinen siirtyi yliopistoon Finland International Education Oy:stä, jonka toimitusjohtajana hän oli toiminut vuoden 2019 alusta. Suutarinen kertoo olevansa vaikuttunut Levón-instituutissa vallitsevasta can do -asenteesta. Hommat hoituvat positiivisella energialla ja uusiin haasteisiin tartutaan innokkaasti. – Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia kehittää ja edistää asioita

VOX CORDIS 2/2020

yhdessä, jopa kansainvälisesti. Yliopistot ovat minulle entuudestaan tuttu työympäristö, johon paikallinen verkosto ja toimintamalli tuo kuitenkin oman ainutlaatuisen lisänsä, sanoo Marjaana Suutarinen. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa koulutuspalveluita mukaan lukien MBA-tutkinnot, jatkuvan oppimisen palvelut sekä avoin yliopisto. Suutarinen on yliopiston johtoryhmän jäsen. Hänen tehtäviinsä kuuluu Levón-instituutin aikuis- ja täydennyskoulutuksen voimakas kehittäminen tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. kuva: RIIKKA KALMI

Inttiväylää pitkin yliopistoon Yliopisto avaa uusia reittejä opiskelijoiksi. Varusmiesten johtajakoulutus eli JOKO on mahdollista jatkossa lukea hyväksi Vaasan yliopiston opintoihin. Lisäksi varusmies voi päästä inttiväylää pitkin yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Tämä edellyttää, että JOKOn lisäksi suoritetaan noin 40 opintopistettä avoimen yliopiston opintoja valintaperusteiden mukaisesti. JOKO on 20 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, joka suoritetaan aliupseeri- ja reserviupseerikursseilla sekä johtajakaudella. Siitä 15 opintopistettä voidaan sisällyttää osaksi Vaasan yliopiston tutkintoa kaikilla aloilla. Hyväksi luetaan uusimuotoiset johtamisopinnot, jotka on suoritettu 1. tammikuuta 2019 jälkeen varusmiesaikana.

Minun kampukseni

sosomekurssi

sinnastudie-2

sanna.perala

sinnastudie

ristimakisami

susie_squee

n_jioo

univaasa_aluetiede

sihannele

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä Millaisena yliopistomme näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 2/2020

Koronan jälkeen kestävää kasvua JOH TOAJAT US: SU V I K AR IR INNE

Suomessa ja muissa EU-maissa valmistellaan parhaillaan kiireisesti omia kestävän kasvun ohjelmaesityksiä EU:n elpymisohjelmaan (RRF). Ohjelmalla vaimennetaan koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia jäsenvaltioihin. Viimeisimmän tiedon mukaan Suomen osuus RRF-ohjelmasta olisi yhteensä lähemmäs 2,3 miljardia euroa, joka jaetaan kuuteen painopistealueeseen, joista suurimpia ovat vihreä siirtymä, kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen sekä koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Suomessa pandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen näkyvät erityisesti Länsi-Suomen alueella ja aivan erityisesti vientivetoisella Pohjanmaalla. Suomen RRF-ohjelman rahoituksen painottuminen muun muassa vihreän siirtymän sekä kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen herättääkin toiveikkuutta. Pohjanmaalla toimii useita globaaleja energia-alan teknologiayrityksiä alihankintaketjuineen, joilla on tunnettu ja todistettu kyky tuottaa globaaleille markkinoille vientituotteita ja kehittää uusia innovaatioita. Kysyntää näille uusille kehitettäville konsepteille, tuotteille ja innovaatioille tulee olemaan post-korona-ajan koittaessa.

VEBICin monitieteisen tutkimuksen painopisteinä ovat energiamurros ja kestävä kehitys. Energiamurroksella on monet kasvot: teknologiset, liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset. Kestävä kehitys liittyy näistä jokaiseen. Tutkimme tulevaisuuden digitaalisia energiajärjestelmiä ja niiden resilienssiä ja luotettavuutta yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimme myös uusien, osallistavien ja uusiutuvaan energiaan siirtyvien energiamarkkinoiden kehittymisen edellytyksiä. Lisäksi tutkimme energian merkitystä yhteiskunnan eri toiminnoille ja järjestelmille sekä muodostuvan kokonaisuuden kompleksisuutta. Tutkimusprojekteissamme työskentelee tutkijoita Vaasan yliopiston kaikista akateemisista yksiköistä. Keskustelemme, vertailemme ja väittelemme, jotta tutkimuksemme tulokset vauhdittaisivat reilua ja oikeudenmukaista energiamurrosta. Tervetuloa mukaan VEBICin toimintaan. Energiamurros ja kestävä kehitys koskettavat meistä jokaista.

Energia-alan suurin markkina Kiina on luvannut tehdä valtavan muutoksen ilmastopolitiikkaansa ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Tämä, jos mikä, vaatii huikeita investointeja puhtaaseen energiaan, arviolta 140 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2060 saakka. Maailman suurimman energiamarkkinan lupailema ilmastopolitiikan suunnan muutos säteilee toteutuessaan myös laajemmin ympäri maailmaa. Puhtaiden energiateknologioiden markkinat kasvavat, fossiilienergian markkinat supistuvat, ja tämä muutos vauhdittaa energiamurrosta kaikkialla. Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustalla tehdään RRF-ohjelman fokusalueisiin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Tämä yhteistyö tukee yrityksien, kuntien ja yhteisöjen ponnisteluja kestävälle kasvu-uralle siirtymisessä.

Suvi Karirinne Johtaja Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC) Vaasan yliopisto

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Lue lisää: blogs.univaasa.fi/johtoajatus

VOX CORDIS 2/2020

Vaasan yliopisto Executive Education www.facebook.com/univaasaemba

Executive Education, University of Vaasa www.linkedin.com/company/executive-education-university-of-vaasa

univaasa.ﬁ/executive

Vaasan yliopiston Executive Education Tarjoamme tilaisuuksia uuden oppimiseen niin yksittäisten webinaarien, erimittaisten valmennusten kuin kokonaisen Executive MBA -ohjelman muodossa. Olipa itsellesi sopivin oppimisen muoto mikä vain, pääasia on, että kehität osaamistasi!

Become an

HAE 18.3.-1.4.2020 #univaasa #agentsofchange

Vox cordis 2/2020

Articles inside

Yhteen puhaltajat

Professorin tutkimuslaboratorio löytyy yrityksistä

10 vinkkiä etätyöskentelyyn

Tekoäly muuttaa maailmaa

Koronakevät jylläsi yliopiston uuteen uskoon

Ovatko eturistiriitapolitiikat ja -säännöt tehokkaita?

Kirjakattaus

Koronan jälkeen kestävää kasvua

Sote-palvelut kaipaavat näkökulman muutosta

Opiskelijoille tukea omaan talouteen ja yhteiskuntataitoihin

Mutkan takana uusia mutkia

Koronavuosi Kiinassa

Tutkimuksen kehittäminen on tiimityötä

Taloutta koronan varjossa