Teo Mäkelä: Juuria etsimässä

Teksti: Teo Mäkelä

New Age tuli tunnetuksi 1980-luvulla, mutta sen filosofiset juuret ulottuvat kauas historiaan.

Teo Mäkelän kirjoittama New Age - opas uushenkisyyteen valittiin vuoden rajatietokirjaksi 2018. Kirja tarjoaa lukijalleen ruohonjuuritason näkökulman uushenkisyyteen, yhdistettynä uusimpiin tutkimuksiin. Kirjan pääosa koostuu yli 200 hakusanaa sisältävästä sanastosta, joka kattaa kaikki yleisimmät new age -käsitteet. Kirja sisältää myös laajan henkilö – ja kirjallisuushakemiston.

- Olen syntynyt Oulussa vuonna 1974. Äidinäidin sukujuuret ovat Petsamossa. Äidin mummo tun nettiin parantajana. Asuimme Oulun Toppilassa alueella, jossa oli paljon Petsamon siirtolaisia.

Kahdeksankymmentäluvun alussa muutimme maaseudulle Oulun naapurikuntaan, isäni lapsuu denkotiin. Siellä ei aluksi ollut nykyajan ylellisyyksiä. Kuitenkin myös tuolta ajalta on paljon hyviä muistoja. Lähistön metsistä löytyi jännittäviä ja kiinnostavia paikkoja, joissa vietettiin kavereiden kanssa kesäisin paljon aikaa. Koulu jota kävin, oli rakennettu 1930-luvulla, ja talvisin kuljettiin sinne monesti hiihtämällä. Olen usein jälkeenpäin miet tinyt, miten suuri vaikutus lapsuuden elinympäristöllä on.

Nuorena luin paljon, varsinkin seikkailukirjoja. Muistan että perheemme kirjahyllyssä oli myös muutama hyvin kiinnostava tietokirja. Avaruusmatkailu ja planeetat olivat kiehtova aihe.

Noin 14-vuotiaana aloin tutustua myös parapsykologiaan ja muihin rajatiedon aiheisiin.

Internetiä ei vielä ollut, ja tietoa haettiin kotikunnan kirjastosta. Atlantis, astrologia, Edgar Cayce ja Erich von Dänikenin teoriat tulivat tutuksi jo tuolloin. Lisäksi luin paljon scifiä.

1990-l uvun alussa valmistuin ammattikoulusta, keskelle syvintä lamaa. Kävin armeijan 1994-1995, ja sen jälkeen teimme erään kaverin kanssa työnhakureissun Helsinkiin. Olin ollut koulussa aina hyvä ku vaamataidossa. Vuonna 1998 hain animaatiokurssille Kokkolaan ja tulin valituksi. Töitä ei pohjoisesta alalta löytynyt, mutta kokemuksena kurssi oli kuitenkin erityinen. Kokkolaan palasin sen jälkeen vielä kaksi kertaa.

2000-luvun alussa asuin jälleen Oulussa, lähellä yliopistoa. Historia, varsinkin muinaishistoria, oli aina kiinnostanut, ja lähdin opiskele maan arkeologiaa avoimeen yliopistoon vuonna 2003.

Vain vuotta aiemmin oli Wikipedia aloittanut Suomessa. Ajatus vapaasta tietosanakirjasta oli minusta hyvin kiinnostava, ja tein käyttäjätunnuksen Wikipediaan vuonna 2005. Olin siis tuolloin opiskelija, joten vapaa-aikaa artikkelien muokkaamiseen oli.

Tuolloin artikkeleita oli vielä vähän, alle 30 000. Perustason artikkeleita puuttui monilta aihealueilta. Seuraavien vuosien aikana aloitin tai kirjoitin osittain noin 200 artik kelia eri aiheista, enimmäkseen rajatiedon alueelta.

Wikipedian käytännöt tulivat minulle hyvin tutuiksi tuona aikana. Samalla selvisi myös, ettei rajatiedon aiheista kirjoittaminen ollut lainkaan ongelmatonta. Wi kipediassa toimi tuolloin joitakin innostuneen skeptisiä käyttäjiä, joiden kanssa tuli väännettyä ar tikkeleiden sisällöstä välillä ankarastikin. Yleisemminkin Wikipedian muokkaajien asenne vaikutti olevan melko teknis-tieteellinen, eikä ymmärrystä muille maailmankatsomuksille paljonkaan löytynyt. Tätä pidän edelleen yhtenä Wikipedian suurimmista ongelmista (olen kirjoittanut aiheesta artikkelin Ultra-lehteen).

Vuonna 2004 tutustuin teosofiaan, kun luin Blavatskyn Salaisen opin I. osan. Se muutti suuresti käsityksiäni, ja aloin ymmärtää monia asioita osana laajempaa kokonaisuutta. Kiinnostuksen painopiste alkoi siirtyä paranormaaleista aiheista kohti henkisyyttä ja esoteerista filosofiaa. Aloin miettiä tarkemmin omaa maailmankatsomustani.

Vuonna 2008 muutin Turkuun, jossa tulikin sitten vietettyä seitse män vuotta. Elämä on vienyt pitkin länsirannikkoa.

Ajattelen, että minulla on oikeastaan kolme kotikaupunkia: Oulu, Kokkola ja Turku. Olen aina ollut vaihtelunhaluinen, enkä ole kokenut tarvetta juurtua minnekään erityisesti. Muutama vuosi sitten hankin pakettiauton, josta aloin rakennella retkeilyautoa. Projekti on ollut hy vää vastapainoa tietokoneen äärellä istumiselle, ja olen päässyt reissailemaan ympäri Suomea. Kaupunkien lisäksi erilaiset luontokohteet kiinnostavat. Varsinkin Kokkolaan nykyisin kuuluva laaja Vattajan hiekkaranta Lohtajan edustalla on muodostunut tärkeäksi voimapaikaksi.

Kirjani New age - Opas uushenkisyyteen sai alkunsa Turussa alkuvuodesta 2014. Olin tuolloin lueskellut henkisistä aiheista melkoisen ahkerasti jo noin kymmenen vuotta, jos lähtökohtana pidetään teosofiaan tutustumista vuonna 2004.

Vuonna 2001 päätin alkaa merkitä muistiin kaikki lukemani kirjat. En enää muista mistä ajatus lähti, mutta näin olen tehnyt siitä lähtien. Nyt listassa on lähes 400 kirjaa, joista noin puolet käsittelee henkisyyttä tai rajatietoa. Listasta on ollut paljon hyötyä omassa tutkimustyössäni.

Mielessäni oli pyörinyt ajatus kirjan kirjoittamisesta jo useamman vuoden. Aiheesta sen sijaan en ollut aluksi täysin varma, mutta se alkoi tarkentua hiljalleen. Minua alkoi yhä enemmän vaivata kysymykset kuten:

• Miten nykyinen uushenkisyys eli new age liittyy teosofiaan?

• Missä puolestaan ovat teosofian juuret?

• Miten new agen eri käsitteet liittyvät toisiinsa? Missä on niiden alkuperä?

• Kuinka on mahdollista, että eläm me niin jakautuneessa kulttuurissa? Miksi meillä on erikseen tiede ja rajatiede?

Kaipasin yhtenäistä maailmankuvaa ja käsitystä siitä, millaisessa suhteessa se on materialistiseen tiedekäsitykseen ja vallitsevaan kulttuuriimme. Nämä kysymykset toimivat kehyksenä kirjalle. Tämän jälkeen ryhdyin karsimaan ideoita, koska kirjan aihepiirille täytyi saada selkeämmät rajat. Kirjan aiheeksi valikoitui new age, koska se on yleiskäsite joka kattaa suuren osan nykyisestä rajatieteestä ja uushenkisyydestä.

Kirjan kirjoittaminen kesti neljä vuotta . Tuohon aikaan mahtui toki paljon muutakin, esimerkiksi useita muuttoja. Kirjoittamisessa ja tutkimustyössä oli välillä taukoja. Kaikkiaan kirjoitin kirjaa kolmella paikkakunnalla. Myös avoliitto osui tuohon aikaan. Kirjoittamista edelsi suuri elämänmuutos: Lopetin tupakoinnin kesällä 2013. Olin tupakoinut säännöllisesti teini-ikäisestä lähtien, joten lopettaminen ei ollut helppoa.

Myös oman jaksamisen kanssa piti olla tarkkana kirjoitustyön aikana. Minulla oli todettu kilpirauhasen vajaatoiminta vuonna 2006. Kokonaisuutena urakka oli paljon suurempi mitä olin uskonut. Voisi kai sanoa, että jos olisin tiennyt työn määrän ja muut eteen tulevat vaikeudet etukäteen, en ehkä olisi uskaltanut ryhtyä koko yritykseen.

Kuva: Teo Mäkelä

Toimin vahvasti innostuksen ja intuition varassa. Paljon kaivattua pitkäjännitteisyyttä sain kirjoittamisen aikana kehitettyä, joten hyötyä siitä on ollut itsellenikin monin tavoin. Paitsi että olen kerännyt valtavasti tietoa, olen myös kehittänyt objektiivisuutta ja analyyttista ajattelua. Näihin asioihin sain hyvää harjoitusta jo ennen kirjaa, kirjoittaessani artikkeleita Wikipediaan.

Keväällä 2018 sain t ietää , että kirjani oli ehdolla vuoden rajatietokirjaksi. Ja voittohan sieltä tuli! Olin paikalla Ultrassa 30.5.2018 kun valinta tehtiin, ja olihan se mieleen jäävä kokemus. Olin toki varautunut siihen, että saatan voittaa, mutta oli se yllätys silti. Ult ran toimituksessa olin vieraillut jo aiemminkin. Kirjoitustyön jälkeen on ollut aikaa taas keskittyä muihinkin harrastuksiin. Olen vuo sien varrella myös tehnyt musiikkia, ja sitä on päätynyt kokoelmalevylle saakka. Ideoita olisi valmiina paljonkin, mutta aikaa ei ole siihen viime vuosina ollut.

En itse oikein tiedä olenko tutkija, taiteilija vai mystikko... varmaankin jotain niiden väliltä. Minulla on paljon harrastuksia. En ole koskaan tiennyt miksi haluan tulla. Monet asiat ovat kiinnostaneet, mutta ei mikään niin paljon, että sen varaan olisi voinut uran tehdä. Varsinainen työelämäni on koostunut monista erilaisista töistä. Henkisyydestä näyttää nyt kuitenkin tulleen minulle ura.

Esikuvia henkisyyteen tai filosofiaan ei nuo ruuteni pienessä pohjoisen kunnassa 1990-luvulla ollut. Koen että olen eräänlainen väliinputoaja joka asiassa. En oikein kuulu mihinkään, mutta ei se asia minua ole koskaan häirinnyt. Olen vahvasti Marsin ja Pluton hallitsema ihminen: Aurinkomerkiltäni Oinas, kuu- ja nousumerkiltä Skorpioni. Myös Neptunuk sella on kartassani suuri vaikutus. Näiden voimien kanssa opettelen yhä elämään. Olen hyvin autonominen ja riippumaton. Tieto ja tiedon välittäminen on aihe, joka kaikkein useimmin tulee esiin syntymäkartassani.

Minulla on ollut elämässäni paljon erilaisia henkisiä kokemuksia. Olen nähnyt enneunia, ja toisinaan tapahtumat vaikuttavat synkronistisilta: asiat näyttävät liittyvän toisiinsa, vaikka mitään yhdistävää linkkiä ei ole. Olen saanut kolme kertaa tietoa henkimaailmasta meedion tai selvänäkijän välityksellä. Yksi niistä liittyi kirjaani.

Olen merkinnyt uniani muistiin jo vuosien ajan, ja tulkitsen niitä C. G. Jungin teorioiden kautta. Jungin ajattelussa oli paljon esoteerisia, erityisesti hermeettisiä vaikutteita. Meditointia pidän monin tavoin hyödyllisenä. Se rauhoittaa ja lisää mielen tasapainoa, ja auttaa myös muistamaan unia paremmin.

Oma maailmankatsomukseni on lähinnä teosofinen, eli esoteerinen, jos halutaan käyttää yleisempää termiä. Teosofian jälkeen olen tutustunut jonkin verran myös kabba laan, joka kiinnostaa tällä hetkellä kovasti. Toinen mielestäni kiinnostava aihe on Suo messa vähän tunnettu kanavointi Yhden laki (The Law of One). Luin sen noin vuosi sitten, ja tarkoituksena olisi perehtyä siihen syvälli semmin.

En yleensä ole suunnitellut asioita kovin pitkälle tulevaisuuteen. Julkisuuden ja tiedon myötä on kuitenkin tullut lisää vastuuta. On katsottava pitemmälle, jotta saa aikaan parempia tuloksia. Keski-iän kynnyksellä ymmärtää jo sen, ettei aikaa ole loputtomiin. Kokemuksen myötä onneksi asiat helpottuvat.

Kaikessa tekemisessä tärkeintä on kuitenkin se, että kokee olevansa omalla paikallaan maailmassa. Tunnen että minulla olisi paljon enemmänkin annettavaa ja opittavaa, mutta se vaatii itsekasvatusta. Pelkkä tieto ei riitä, vaan opittua pitää soveltaa käytäntöön, jotta elämä alkaisi kokonaisuutena heijastamaan paremmin omaa maailmankatsomusta.

En itse oikein tiedä olenko tutkija, taiteilija vai mystikko...

Teo Mäkelä

Kuva: Teo Mäkelä