2 minute read

Ennen kaikki oli paremmin

Liisa Karjalainen

Advertisement

Sinä elit sanoissa ja teoissa arkipäivässä ja sen askareissa

Mammonaa et kerännyt ympärillesi mutta omaisuutesi säilytit hyvin ja kun työsi tuli valmiiksi olit valmis lähtöön

Sinusta eivät muistuta tavarat vaan henkesi joka lepää rauhallisena kaiken yllä

Enemmän violettia / Liisa Karjalainen

Kielletty lause: Ennen kaikki oli paremmin

Ennen kaikki oli paremmin. Miten niin? Mitä tarkoitat?

Yhteiskunta on kehittynyt, teollistunut, koneistunut ja vaurastunut. Kukaan ei voi kaivata vanhaa. Poikkeuksena vanha ihminen, vain hän voi kaivata vanhoja aikoja.

Miksi hän kaipaisi köyhyyttä ja puutetta? Ei hän niitä kaipaakaan. Hän kaipaa nuoruuttaan, terveyttä ja ystäviään. Hän kaipaa ilmapiiriä, jolloin hänetkin hyväksyttiin ja häntä kuunneltiin. Kun hän on nyt iäkäs, ei häntä kukaan halua kuunnella. Hänellä ei ole mitään mielenkiintoista sanottavaa. Hän on taakka terveydenhuollolle ja omaisilleen. Hän toivoisi pääsyä pois, mutta päätös ei ole hänen käsissään.

Se, että hänet on jätetty yksin, on laiminlyönti. Näin hän joskus ajatteli. Nyt hänelle on selitetty, että häntä halutaan suojella k-alkuiselta vitsaukselta. Olipa selitys mikä tahansa, hän on YKSIN. Mikään ei pidä häntä kiinni tässä ajassa. Hän ei puhu ajan kieltä. Itse asiassa hän ei juurikaan puhu. Kenelle hän puhuisi? Itselleen tietysti, mutta silloin hän olisi hupsu.

Joskus harvoin hänen lankapuhelimensa soi. Silloin hän pelästyy. Hän ei osaa päättää, vastaisiko puheluun. Jos hän päättää vastata, ei hän saa nimeään sanotuksi, koska on ollut pitkään puhumatta.

Milloin yksinolosta tuli yksinäistä?

Tulevaisuutta voi odottaa, kun on jotain odotettavaa. Kun sitä ei ole, eikä ole poispääsyä nykyisestä, on kuin elämän ja kuoleman välitilassa.

Hänellä on menneisyys. Sen hän muistaa paremmin. Hänen ystävänsä ovat jo kuolleet, eikä hänellä ole ketään, kelle soittaa. Miksi hän jäi viimeiseksi? Kaipaamaan muita. Häntä ei kukaan tule kaipaamaan. Ehkä terveydenhoitaja, mikäli hän unohtaa hakea rokotteen. Omaisilleen hän ei ole olemassa, koska häneltä ei jää arvokasta perittävää.

Onneksi hänellä on itseironiansa. Sen voimin hän on selvinnyt tähän asti. Sitä paitsi hän ei voi kuolla nyt, ei ennen rokotusta. Terveydenhuollon silmissä hänestä tulisi epäonnistuja. Puhumattakaan siitä, että hän ja muut hänen ikäisensä ovat osasyyllisiä maan poikkeustilaan.

Kehosta pidetään kyllä huolta. Hänkin on tukenut useita lääkefirmoja huomattavalla panoksella. Entä Sielu? Raamattunsa hän luki jo nuorena. Se oli ahdistava ja tuomitseva teos. Ei antanut hänelle vastauksia, ainoastaan lisää kysymyksiä. Suojelusenkeliinsä hän uskoo, vaikkei ole sitä koskaan nähnyt. Se on kulkenut hänen rinnallaan kaikki nämä vuodet. Mitä onnellisuuteen tulee, riitti hänelle aina se, että oli töitä ja terveyttä. Nyt ei ole kumpaakaan. Hän ei ole onneton. Hän on tarpeeton.

Minulla on kaikki hyvin. Lauseen hän osaan unissaankin. Vakuuttelun jälkeen hänet aina jätetään rauhaan. Hän ei kaipaa tutkimuksia ja tarkkailua, elämän pitkittämistä monen lääkepurkin avulla. Hän kaipaa syyn olla olemassa muuallakin kuin tilastoissa. Hänen toivettaan ei kukaan ole pystynyt toteuttamaan.

Ennen kaikki oli selvää. Myös ajatukset.

Ennen kaikki oli paremmin.

Liisa Karjalaisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. lukeminen ja kirjoittaminen.

Teen havaintoja ihmisistä, heidän käyttäytymisestään sekä elämästä ylipäänsä. Jotkut havainnoistani päätyvät aforismin tai runon muotoon.

Mottoni: Jos kaiken oppii nuorena, mihin keski-ikää ja vanhuutta tarvitaan?

Liisa Karjalainen

Liisa Karjalainen