Kolumni Rakkaudesta ihmiseen: Mitä eritysherkkyys on? SUVI BOWELLAN

Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, joka vaikuttaa hermojärjestelmän toimintaan. Noin 15– 20 prosenttia kaikista ihmisistä on erityisherkkiä. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista voimakkaammin erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Sisäisiä ärsykkeitä ovat esimerkiksi nälkä, jano, väsymys, stressi, tunteet, ajatusten juoksu, palelu, kuumuus tai kipu. Myös intuition viestit ovat sisäistä aistimista. Ulkoisia ärsykkeitä ovat aistien välittämä informaatio: äänet, hajut, maut, kosketus, värit, valo. Erityisherkän ihmisen reaktiot aistien kautta tulevaan informaation tulvaan voivat olla intensiivisiä.

Väkijoukoissa oleskelu, konfliktitilanteet, voimakkaat hajut, epäesteettinen ympäristö, häiritsevät äänet ja epämääräisen outo ilmapiiri ovat asioita, jotka vaikuttavat voimakkaammin erityisherkkään kuin vähemmän herkkään ihmiseen. Päivän päätteeksi olo voi joskus olla kuin liian täyteen pumpatulla ilmapallolla: yksi tökkäisy saa aikaa räjähdyksen. Tai päinvastoin: tuntuu kuin joku olisi päästänyt itsestä ilmat pihalle.

Omat kohtaamiseni erityisherkkien kanssa ovat saaneet pohtimaan sitä, onko erityisherkkyys todella aina synnynnäinen ominaisuus, vai voiko sellaiseksi kehittyä elämänkokemusten seurauksena.

Sen ainakin olen huomannut, että jos syntyy herkkänä ja lapsuus on stressaava, herkkyys ympäristön ärsykkeille voi nousta äärimmäisyyksiin. Elimistö on jatkuvassa stressitilassa ja aivojen stressinsäätelymekanismi ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Todella moni vastaanotolleni tullut erityisherkkä jakaa keskenään samankaltaisen taustan: he ovat lapsuuden kodissaan joutuneet kokemaan alkoholismin, riitojen, perheväkivallan, mielenterveysongelmien tai fyysisen sairauden aiheuttamaa turvattomuutta ja sen seurauksena oppineet kulkemaan kaikkialla ja jatkuvasti antennit ojossa, herkkinä havaitsemaan pienetkin muutokset äänensävyissä, äänenpainoissa ja tunneilmapiirissä. He ovat loistavia huomaamaan kasvoilla salamannopeasti välähtävät ilmeet, jotka paljastavat ihmisten todelliset tunteet ja mielipiteet, sekä lukemaan toisten kehonkieltä. Kyky havainnoida ja tulkita tarkasti ympäristöä on todellinen supervoima. Se voi olla myös keino selviytyä, kuten erään opettajani kohdalla. Hän oppi olosuhteiden pakosta jo lapsena tunnistamaan pienet ristiriitaisuudet ihmisten käyttäytymisessä, eleissä ja sanoissa ja kehittyi suoranaiseksi valheenpaljastuskoneeksi.

Suuntaa antavia listoja ja testejä, joilla voi arvioida herkkyyttään löytyy esimerkiksi Elaine Aronin (englanninkielinen) ja HSP – Suomen erityisherkät ry:n nettisivuilta. Olen listannut tähän sellaisia perusominaisuuksia, jotka usein kertovat herkkyydestä.

* Muiden ihmisten mieliala vaikuttaa omaan mielialaan.

* Kipukynnys on matala.* Kiire kuormittaa erityisen paljon.

* Kirkas valo, epämiellyttävät tuoksut, häiritsevät äänet ja epämukavat vaatteet rasittavat.

* Viihtyisä ympäristö on tärkeä.

* Kahvi ja muut piristeet saavat käymään ylikierroksilla.

* Mieli on vilkas ja luonne pohdiskeleva.

* Musiikki, taiteet ja elokuvat koskettavat syvästi.

* Herkkä on huolellinen ja tunnollinen.* Herkkä säikähtää helposti.

* Lapsena vanhemmat tai opettajat pitivät sinua herkkänä tai ujona.

* Pinna kiristyy liian monista vaatimuksista.

* Nälkä haittaa keskittymistä ja vaikuttaa mielialaan.

* Isot muutokset ja ennalta arvaamattomuus järkyttävät mielenrauhaa.

* Kaikenlainen kilpaileminen, testaaminen ja tarkkailun alaisena työskentely laskee suorituskykyä.

* Ylikuormitus saa vetäytymään vuorovaikutuksesta.

Mitä herkkyys ei ole?

Herkkyys ei ole sairaus tai häiriö. Se on yhtä lailla ihmisen yksi ominaisuus kuin synnynnäinen temperamenttikin. Herkkyys ei myöskään ole sosiaalisten taitojen puutetta. Päinvastoin, erityisherkät ovat äärimmäisen taitavia lukemaan ihmisiä ja tulkitsemaan tilanteita. He osaavat myös sovittaa oman rytminsä ja kommunikointityylinsä niin, että vuorovaikutustilanteesta tulee antoisa. Herkkyys ei ole heikkoutta. Herkkäkin ihminen voi olla henkisesti suunnattoman vahva ja peräänantamaton. Herkkyys ei myöskään ole synonyymi ujoudelle. Herkkäkin voi olla rohkea ja ulospäin suuntautunut sekä elämyshakuinen.

Herkkiä on erilaisia introverteista ekstrovertteihin.

On kotipiirissä viihtyviä mahdollisimman tasaisesta elämästä nauttivia herkkiä ja maailmalla seikkailusta toiseen säntääviä julkisuuden valokeilassa elämäänsä eläviä erityisherkkiä. Se, mikä meissä on kuitenkin samaa, on tapa reagoida stimulaatioon.

Herkkyys ei ole sairaus tai häiriö. Se on yhtä lailla ihmisen yksi ominaisuus kuin synnynnäinen temperamenttikin.

Kirjassani ”Ihana herkkyys – Rikasta elämää kaikilla aisteilla” avaan herkkyyden teemaa tarkemmin ja annan runsaasti vinkkejä itsestä huolehtimiseen. Kirja on saatavilla Hidasta Elämää –verkkokaupasta ja Suomalaisista kirjakaupoista kautta maan.