Mystikon mietteitä: Povarin pöydässä

POVARIN PÖYDÄSSÄ

Mystikon mietteitä matti KultajoKi

Tämänkertainen kirjoitukseni käsittelee povaamista eri muodoissaan. Tuo vanhahtava sanahan tarkoittaa tulevaisuuden ennustamista perinteisiä maagisia tekniikoita apuna käyttäen.

ennustaminen ja tulevaisuuteen katsominen on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Muinoin vastaukset ihmisiä askarruttaneisiin kysymyksiin välitettiin yleensä ammattiennustajien, kuten temppelioraakkelien, henkienmanaajameedioiden ja uskonnollisten pappien kautta. Esimerkiksi hindulaisuudessa on ikivanha perimätieto, jonka mukaan luojajumala Brahma kirjoittaa lapsen otsaan jo äidin kohdussa ennen syntymää hänen tulevan kohtalonsa. Myös kristinuskon pyhä kirja Raamattu kertoo, että kaikkivaltias Luojajumala tietää jo sikiövaiheessa lapsen elämän tulevat tapahtumat, ja että ne on pääkohdiltaan etukäteen kirjoitettu hänen henkilökohtaiseen elämänkirjaansa. Ihmiselämä ei siis olekaan vain pelkkää kemiaa ja vuosimiljoonien kuluessa sattumien summana syntynyttä atomimassojen järjestäytynyttä liikehdintää.

Näitä ihmisten kummallisia kohtalonpolkuja povarit pyrkivät istunnoissaan tutkimaan. Tavallinen kansa on turvautunutkin nykyaikana monesti juuri kansanomaisiin maallikkoennustajiin, jotka ovat käyttäneet tulevaisuuden katsomisvälineinä muun muassa kämmenen viivoja, pelikortteja, kahvinporoja, arpanoppia, kiviä, kolikoita, seulaa, vesilasia, kristallipalloa, heiluria, taikapeiliä, riimuja, noitarumpua – melkeinpä mitä tahansa, jopa muurahaisia ja heinäladon seinää. Jotkut ennustusvälineet ovat olleet suorastaan huvittaviakin. Valitettavasti myös herkkäuskoisten asiakkaiden törkeitä huijaamisiakin on toisinaan tapahtunut, ja tapahtuu varmasti yhä edelleen.

Jos ennustajalla on kuitenkin jatkuvasti puhtaat työskentelymotiivit ja hyvin toimiva henkinen yhteys Korkeampiin Voimiin, hän ei välttämättä tarvitse toiminnassaan minkäänlaisia fyysisiä apuvälineitä. Näyt ja tiedot asioista tulevat hänelle henkimaailmasta myös ilman niitä, vaikkei erilaisten apuvälineiden käyttämisestäkään yleensä mitään haittaa ole. Parhaat povarit ovatkin yleensä jonkinlaisia meedioita tai selvänäkijöitä, joita opastavat persoonalliset henkiolennot.

Periaatteessa kuka tahansa voi yrittää toimia ennustajana lähipiirilleen tai itselleen, ja onnistuakin siinä varsin hyvin, kunhan ei aloittelijana suhtaudu asiaan liian vakavasti. Virheitäkin nimittäin saattaa tapahtua, mutta periksiantamaton harjoitus tekee näissäkin asioissa aloittelijasta vähitellen mestarin, varsinkin silloin, jos hänellä on oman puseronsa alla jo valmiiksi hieman ”noidan vikaa”.

Ensiksi kerron jotakin kädestä katsomisesta ja sen historiasta. Kädestä katsominen (englanniksi palmistry) on ollut useiden vuosisatojen ajan kovin kiisteltyä toimintaa, johon on suhtauduttu vuoroin erittäin vakavasti ja toisinaan taas hyvinkin kevyesti. Alkupalaksi joitain omakohtaisia asiaan liittyviä kokemuksiani, ennen perusteellisemman tietopaketin avaamista…

ensimmäisen KonKreettisen

kokemuksen kädestä ennustamisen paikkansapitävyydestä kuulin kauan sitten omalta mummoltani, eli äitini äidiltä, hänen ollessaan jo yli 80-vuotias. Hän oli joskus 1900-luvun alussa tavannut ventovieraan mustalaisnaisen, joka oli viekoittelevasti sanonut: ”Annaha sie tyttö, ku mie povvaan siulle siun käjestäis ja kerron miltä siun tulevaisuus näyttää”. Niin oli sitten tehtykin, samassa huoneessa olleen pienen pöydän ääressä. Myös perinteisiä pelikortteja oli käytetty povaamisen apuna ja olipa mustalainen pudottanut pöydälle nahkapussukasta myös ”tietäjän kivet” ja lukenut niistä tarkennusta tuleviin tapahtumiin. Välillä hän oli istunut aivan ääneti paikoilleen jähmettyneenä ja tuijottanut tummilla silmillään pöytää kuin jonkinlaisessa transsitilassa.

Mustalaispovari tutkisteli ja käänteli aluksi hetken mummoni käsiä ja alkoi sitten kertoilla tulevaisuuden asioita ensin toista kämmentä katsellen ja sen viivoja sormellaan sivellen… Elämänviiva, kohtalonviiva, päänviiva, terveydenviiva, havaintoviiva, auringonviiva, avioliitonviiva, sydämenviiva, rannejuovat, kukkulat ym. näyttivät selvästi mummoni ammatin, aviopuolison yhteiskunnallisen arvoaseman ja tuntomerkit, lasten lukumäärän ja sukupuolen, vakituisen kotikaupungin ja niin edelleen, jopa senkin minkä näköisessä talossa hän lopulta kuolisi. Nyt vanhaksi tultuaan mummoni tiesi kertoa, että kaikki tuon povaamisen yksityiskohdat olivat vuosikymmenten varrella tarkasti toteutuneet, paitsi ei vielä hänen kuolemaansa liittynyt ennustus. Hän kuoli muutamaa vuotta myöhemmin eräässä sairaalassa, rauhallisesti nukahtaen ja pitkän elämänsä sisältörikkaasti eläneenä.

Myöhemmin mummoni henki on antanut minulle pari kertaa tärkeissä asioissa johdatusta taitavien kotimaisten meedioiden kautta. Mummoni kertoi noissa tilanteissa todisteeksi useita sellaisia menneisyyteen liittyneitä asioita, jotka vain minä voin tietää oikeiksi.

Olihan se mummon povauskertomus minusta hänen lapsen lapsenaan ihmeellistä kuultavaa. Luulen kuitenkin, ettei kyseinen mustalaisnainen aivan pelkästään käden viivoista noita kaikkia asioita tiennyt, vaan hän katsoi samalla ikään kuin viivoja syvemmälle: niihin kohtalon pääkohtiin, jot-

ka oli korkeimmalta taholta etukäteen mummon elämänpolkuun määrätty tapahtuviksi. Ennustamisen hinta oli rahassa mitattuna pieni, vaikka asialla oli selvästi kokenut ammattilainen, joka tiesi mitä teki ja tulkitsi näkemänsä asiat nuorelle naiselle hyvin sujuvasti ja mieleenpainuvasti. samantaPaisesti Kädestä katsominen toimii itseasiassa minullakin, vaikka en olekaan suvultani mustalainen. Olen aivan suomalainen, mutta kaukaisimmat tunnetut sukujuureni ylettyvät silti idässä Kazakstaniin ja lännessä Etelä-Amerikkaan asti, ja siellä Andien jylhän vuoriston seudulle. Aluksi teen havaintoja asiakkaan käsien yleismuodosta, kämmenten leveydestä, sormien keskinäisestä pituudesta ja paksuudesta, kynsien muodosta ja ihon laadusta. Vasta sen jälkeen siirryn tutkimaan varsinaisia käsien viivoja, ryppyjä ja kumpuja, joista selviää tarkempia yksityiskohtia henkilön luonteesta ja monista muista hänen elämäänsä liittyvistä asioista. Sehän on sitä varsinaista kädestä katsomista, joka perustuu vain käsissä oleviin monenlaisiin fyysisiin ominaisuuksiin, ilman mitään sen kummempaa selvänäkemistä tai yliluonnollisuutta. Merkillistä siinä on se, miten käden viivat ja muut muodot voivat kertoa tarkasti esimerkiksi ihmisluonteesta ja tulevista tapahtumista, varoittaa mahdollisista sairauksista ja huonoista taipumuksista, tai vaikkapa opettaa käyttämään oikein jotain piileviä kykyjä.

Tämän jälkeen minulla tulee tilanteeseen yleensä mukaan myös selvänäkemiseen liittyvää tiedonsaantia, jonka aikana kädestä alkaa vähitellen hahmottua ja näkyä välähdysmäisiä kuvia ja kuin pieniä lyhytelokuvia asiakkaan menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Ne ovat yhteydessä samoista asioista kertoviin käden viivoihin, mutta menevät niin sanotusti ihonpintaa syvemmälle. Silloin luetaan henkilön elämänvoimassa olevia ”henkisiä kohtalonviivoja”, joita ei välttämättä aina näy käden ihossa. Nämä kyseiset asiat ovat kuin ennalta määrättyjä suurempia ”junapysäkkejä”, joilla on elämän kokonaisuuteen tavallista suurempi vaikutus. Silloin käsi toimii kuin peilinä, jonka kautta nähdään henkimaailman puolelle, ja tällaiset merkitykselliset pysäkit erottuvat selvästi kohtalon määräämästä elämäntiestä.

Tällaisia merkittävimpiä asioita voivat olla esimerkiksi opiskelupaikka, ammatinvalinta, parisuhde, lapset, kotipaikka, omaisuusasiat, mahdollinen ulkomaille muuttaminen ja monet muut suuret käännekohdat ihmisen elämässä. Ne voivat tietysti vaihdella melko paljon henkilöstä riippuen. Kuoleman hetki on yksi ennalta määrätyistä asioista, mutta ei välttämättä se millä tavalla kuolema tapahtuu. Kun ihmisen etukäteen määrätty kuolinhetki tulee, eivät mitkään lääkäritkään voi enää auttaa pidentämään hänen elämäänsä. Joskus ihmiset vaistoavat itse lähestyvän kuolemansa. Esimerkiksi sota-aikana saattoi joku sotilas lomalta rintamalle palatessaan sanoa, ettei hän tule enää elävänä kotiin takaisin. Niin sitten kävikin, että sotilas tuotiin ruumisarkussa sodasta pois. Jotta seLVänäKeminen voisi kunnolla onnistua, täytyy selvänäkijän päästä kosketuksiin asiakkaan elämänvoiman kanssa. Elävän ihmisen aurasäteily ympäröi koko vartaloa ja ylettyy normaalisti noin puolentoista metrin päähän kehosta. Näkijän olisi siis oltava ainakin osittain tämän säteilykentän sisäpuolella, jotta hän pystyisi tehokkaasti lukemaan asioita henkilön aurasta ja elämänvoimasta. Kädestä kiinni pitäminen edesauttaa luonnollisesti kädestä lukemista, kunhan keskittymistä ei mikään pääse häiritsemään. Eihän tavallista kirjaakaan pysty kukaan lukemaan, jos se on liian kaukana lukijan silmistä. Siispä ennustustilanteessa kannattaa olla lähellä asiakasta, mutta ei tietenkään liian lähellä. Kaukokatsominen ja esimerkiksi henkilön omistamista esineistä lukeminen ovat tietysti eri asioita, eivätkä ne liity välttämättä mitenkään kädestä katsomiseen.

Herkkäaistinen selvänäkijä pystyy elämän isommat pysäkit havaitsemaan menneisyyden lisäksi myös asiakkaan tulevaisuudesta, mutta kaikki mitä tulee tapahtumaan noiden pysäkkien välissä, jää näkijältä hämärän peittoon, koska ne ovat ihmisen omassa päätäntävallassa ja hänen omien tulevien valintojensa seurausta, eivätkä siis ole etukäteen varsinaisesti ennustettavissa. Niitä ei vielä kukaan voi tietää, ei edes kaikkivaltias Jumala. Kohtalossakaan ei siis kaikki ole suinkaan ennalta määrättyä. Siksi myös ihmisen oma vastuu elämänsä asioista korostuu, ja se kulkee jatkuvasti aivan tavallistenkin päivittäisten valintojen mukana koko elämän ajan. Sen saat mitä tilaat ja niin makaa kuin petaa, ovat tähänkin asiaan liittyen paikkansa pitäviä sanontoja arkisessa todellisuudessa. Ihmisen elämä onkin tavallaan jatkuva prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

ihmisiLLe on annettu onneksi vapaa tahto, jota jokainen voi käyttää parhaansa mukaan oman elämänsä suurten pysäkkien välimaastossa, askel kerrallaan eteenpäin kulkiessaan. Kädestä katsoja voi ainoastaan rehellisesti luetella asioita, joita näkee asiakkaan tulevaisuuden tuovan tullessaan, mutta hänen ei pidä ruveta neuvomaan tai määräilemään asiakastaan liian voimakkaasti mihinkään suuntaan, eikä varsinkaan sitoa häntä millään tavoin ennustajaan itseensä. Vapaus tulee näissäkin tilanteissa aina säilyttää, eikä mahdollinen palkkioi-

den rahastaminen saisi alkaa povaria missään vaiheessa liikaa houkuttaa ja salakavalasti koukuttaa.

Rahan- ja vallanhimo on valitettavasti pilannut aikojen saatossa monta hyvää ennustajaa, koska se niin helposti vääristää toiminnan todelliset motiivit ja muuttaa samalla ennustamiskyvyn laadun huonommaksi. Onhan se aina hyvin surullista, jos henkisen tiedonsaannin kirkas lähdevesi muuttuu ahneuden vuoksi sameaksi kuravedeksi. Monet pimeät kultitkin ovat tällä tavoin syntyneet karismaattisten johtohenkilöiden ympärille, joita on alettu kuin puolijumalina sokeasti seuraamaan.

Kaikki ihmisen teot jäävät hänen elämänvoimaansa olemaan, tavallaan kuin eräänlaisen henkisen tietokoneen kovalevylle pysyvästi tallennettuina. Meillä kaikilla on olemassa henkisessä ulottuvuudessa tällainen oman elämämme ”arkistomappi”, josta vielä kuoleman jälkeenkin löytyy jokainen vapaan tahtomme mukainen teko. Koska elämämme teot seuraavat meitä kuoleman rajan taaksekin, kannattaa tietysti yrittää elää maan päällä vaeltaessamme mahdollisimman hyvää elämää. En kuitenkaan ota tuohon hyvän elämän käsitteeseen tässä jutussani sen enempää kantaa, koska sehän on loppupeleissä periaatteessa aivan jokaisen oma asia, että millaista karmaa itselleen teoillaan kerryttää ja millaisen hinnan siitä kaikesta joutuu mahdollisesti joskus maksamaan, joko siis jo tässä elämässä, tai jossain vaiheessa kuoleman jälkeen henkimaailmassa.

Joku lukija saattaa pohtia mielessään, liittyykö kädestä katsomiseen jollain tavoin myös astrologia? Onhan olemassa sanonta: ”Kaikki on kirjoitettu tähtiin”. Tietyllä tavalla se liittyy tähänkin, mutta toisaalta ei kuitenkaan liity. Riippuu siitä, miltä kannalta asiaa tarkastellaan ja mihin sitä verrataan.

JoKaiseLLa aVaruuden taivaankappaleella on omanlainen elämänvoimansa, jotka vaikuttavat paljon myös maaplaneetan asioihin, varsinkin siis ne omassa aurinkokunnassamme sijaitsevat meille tutut planeetat. Koko käsittämättömän suuressa maailmankaikkeudessa ei ole itseasiassa ainoatakaan kohtaa, johon ei jonkun taivaankappaleen ainutlaatuinen elämänvoima vaikuttaisi.

Kun ihmislapsi syntyy ulos äidinkohdusta, häneen vaikuttaa samalla hetkellä lähimpien planeettojen voima sillä tavoin kuin ne ovat syntymähetkellä järjestäytyneet taivaankannelle. Tämä yhteisvaikutus on pysyvä koko ihmisen elämän ajan, ja siksi taitavan astrologin tekemät kohtalonkartat pitävät tulevaisuuden suhteen niin hyvin paikkansa. Tavalliset aikakauslehtien hölynpölyhoroskoopit voidaan kuitenkin jättää omaan arvoonsa. Niillä ei yleensä ole syvällisten syntymäkarttojen tulkitsemisen kanssa mitään tekemistä. Astrologiaakin on siis olemassa kahdenlaista: hyvää ja huonoa, pinnallista ja syvällistä.

Kädestä katsominen ja muutkin ennustusmenetelmät tuovat helposti esille monenlaisia kysymyksiä ja luonnollisesti myös epäilyksiä, joten haluan selvittää asiaa seuraavaksi lukijoille vielä lisää. Kysymys kun on kokonaisuutena hyvin monipuolisista tutkimus- ja ennustusmenetelmistä. Niistä löytyy toki maailmalta varsin laadukasta kirjallisuuttakin, jota tutkimalla kuka hyvänsä voi halutessaan syventyä esimerkiksi kädestä katsomiseen omatoimisesti enemmän.

Monestihan outojen ja vieraiden asioiden epäileminen tai pelkääminen johtuu tiedon puutteesta. Maailmassamme on kuitenkin olemassa paljon erilaisia kätkettyjä henkisiä totuuksia. Kulta on aina kaivettava maasta esille, ja niin on totuuskin saatava näkyville, eikä se onnistu ilman ponnistuksia. Kädestä Katsomisen mielenkiintoista historiaa pystytään seuraamaan hyvin pitkälle ajassa taaksepäin. Nykytietämyksen mukaan se syntyi noin 4000 vuotta sitten Himalajan vuoriston lähistöllä itäisessä Intiassa, tuolla itämaisen filosofian kehdossa, jossa varsinkin hindulaiset bramiinipapit kädestä katsomista mestarillisesti harjoittivat. Sieltä taito vähitellen levisi eri ilmansuuntiin, saapuen vihdoin Eurooppaankin, ja siellä aluksi etupäässä kreikkalaisen kulttuurin vaikutusalueelle, jossa siihen alettiin liittää myös länsimaista astrologiaa. Monien helleeniläisten filosofien aikaansaama tieto ja viisaus on ollut nykyisten akateemistenkin opinsuuntiemme perustana. Esimerkiksi sellaiset miehet kuin Anaksagoras, Aristoteles, Paracelsus, Cardanus, Plinius ja Hispanus uskoivat kaikki vakaasti omana aikanaan kädestä katsomisen tieteeseen. Hispanus jopa lähetti Aleksanteri Suurelle tätä asiaa koskeneen teoksen, jossa hän kirjoitti: ”Se on tutkimuksenhaara, joka ansaitsee ylevän ja tiedonjanoisen sielun huomiota.”

Syy siihen, miksi tämä ikivanha käsitiede muuttui myöhemmin halveksituksi ja tuli monenlaisten veijarien, maankiertäjien ja mierolaisten ammatiksi, on helposti käsitettävissä, kun muistamme, että kristillinen kirkko varhaisella aikakaudellaan sen ankarasti tuomitsi. Jo vuonna 315 jKr. julkaisi katolisen kirkon hengellinen tuomioistuin säädöksen, joka määräsi pannalla tai jopa kuolemallakin rangaistavaksi jokaisen henkilön, joka vain tavattiin ”kirkon ulkopuolella” kädestäennustamista harjoittamassa. Onko siis mikään ihme, että ihmiset moisen lain vallitessa ja ottamalla huomioon kirkon mahtavuuden noina aikakausina eivät tohtineet tunnustaa siihen uskovansa, saati sitten kädestäennustamista itse missään muodossa harjoittavansa. seuraaVina Vuosisatoina tähän tieteeseen luonnollisesti liittyi kaikenlaista taikauskoa - noituutta ja ”paholaisen vehkeitä”- mutta totuus osoittautuu silti aina totuudeksi nousemalla feenikslinnun tavoin vainojen hiilloksesta, ja niin oli asian laita tässäkin merkillisessä tapauksessa. Vuonna 1445, siis samana, jona Raamattu ensi kertaa julkaistiin irtokirjasimilla painettuna, laittoi Hartlieb-niminen katolinen munkki alkuun liikkeen tämän tutkimuksen hyväksi, ja vuonna 1474 hän julkaisi tästä aiheesta teoksen, joka Raamatun jälkeen oli ensimmäisiä tällaisella uudella irtokirjasimia hyödyntävällä kirjapainotekniikalla painettuja tuotteita.

Siitä päivästä lähtien tekivät nerokkaat henkilöt monta yritystä kohottaakseen tämän opinhaaran oikealle arvokkaalle jalustalleen. Englannissa katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi säätää uskonnollis-poliittisista syistä valtiollisia lakeja sitä vastaan. Esimerkiksi Henrik VIII:n hallituskaudella laaditun kirkkosäännön mukaan kädestäennustaminen luokiteltiin noituudeksi, loihtimiseksi ja muuksi vastaavaksi, ja sille keksittiin erittäin ankaria rangaistuksia. Niinkin myöhään kuin Yrjö IV:n hallituskaudella sanotaan Englannin parlamentin säädöksessä: ”Joka tavataan kädestä katsomista harjoittamassa, julistetaan täten heittiöksi ja yhteiskunnan hylkiöksi, joka on tuomittava vuodeksi vankeuteen ja seisomaan kahlittuna julkisessa häpeäpaalussa”. Vasta 1800-LuVuLLa alkoi mm. lääketiede tulla avuksi ja kumota tällaista luuloteltua taikauskoa. Silloin alettiin nimittäin tutkia syvällisemmin ihmisruumiin anatomiaa ja hermoston toimintaa, sekä myös käsien yhteyttä siihen. Noihin aikoihin tehtiin sellainenkin hämmästyttävä havainto, että aivoista kulkee käsiin enemmän hermoratoja kuin mihinkään muuhun ruumiinosaan, joten käsien merkitys ihmisen sieluntoiminnoissakin täytyy olla erittäin suuri. Erilaisten kädenviivojen ja juovien, kukkuloiden ja muiden ihomerkkien tarkempi tulkitseminen on kuitenkin kokonaisuutena sen verran monimutkaista, etten ala sitä tässä lehtijutussa lukijoille yksityiskohtaisemmin selvittelemään.

Seuraavaksi jotakin korteista ennustamisesta, joka saattaa nykyaika-

na olla se kaikkein yleisin ennustustapa. Tavalliset pelikortit, joilla myös uhkapelaamista harrastetaan, ovat alun perin keskiajalla suunniteltu ja valmistettu ennustustarkoitukseen. Siksi niihin liittyy merkillinen energeettinen lataus ja myös korttien käyttämissäännöt, joista mainitsen muutamia tärkeimpiä.

š Ensinnäkin ei koskaan pidä korteilla povata semmoiselle ihmiselle, joka tekee niistä pilkkaa, koska on kysymys vakavasti otettavasta asiasta. š Toiseksi jos povataan herkkäluontoiselle ja kovin herkkäuskoiselle ihmiselle, niin hänelle ei saa kertoa kaikista pahoista asioista, joita mahdollisesti korteista näkee. š Kolmanneksi povauskorttipakan tulee olla kaikin puolin puhdas ja ehjä. Eri pakoista yhteen kootut kortit eivät kelpaa ollenkaan povaamiseen. Kortit eivät myöskään saa olla sellaisia, joilla on pelattu uhkapeliä, koska silloin ne eivät sano totta, vaan voivat valehdella, koska ovat voimaltaan saastuneet väärässä käytössä ja väärissä käsissä. Energian puhtaus on tärkeää.

Nykyisin ovat tarotkortit ohittaneet nämä perinteiset povauspelikortit suosituimmuudessa, mutta niihinkin liittyy tietynlainen ”korttimoraali”. Suositeltava tapa käyttää omia tarotkortteja on käyttää niitä ainoastaan itse, jolloin niihin ei pääse koskemaan kukaan toinen henkilö. Ihmisen aurassa on aina havaittavissa myös hänen sielunsa laatu ja monesti juuri käsien kautta siirtyy silmälle näkymätöntä energiaa niihin esineisiin, joita henkilö koskettelee. Tähän samaan auravoimaan perustuu myös esimerkiksi kodin ilmapiirin ja siellä olevien tavaroiden latautuminen tietynlaisella energialla, joka säteilee ympäristöön kyseisessä huoneistossa asuvista ihmisistä.

Saman ilmiön voi havaita pienimuotoisesti vaikkapa tavallisessa kahvin keitossa. Positiivisella energialla täyttyneen ihmisen omin käsin keittämä kahvi maistuu paremmalta kuin hyvin negatiivisen, vihaa ja katkeruutta täynnä olevan ihmisen keittämä kahvi. Samoin rakkaudella valmistettu ruoka maistuu tunnetusti paremmalle kuin suuren vihan vallassa valmistettu ruoka. Tarotkorttejahan käytetään nimenomaan käsin koskettelemalla, joten sitä varmemmin ne latautuvat omistajansa energialla ja myös toimivat sen energialatauksen mukaisesti. On siis hyvin tärkeää se millä asenteella ja motiivilla povauskortteja käytetään. Ihmisen puhdas mielenlaatu ja ajatusten vilpittömyys vaikuttavat olennaisesti tähänkin asiaan ja samalla siis povauksen onnistumiseen.

tarotKortteJa on

nykyisin olemassa maailmassa satoja, ellei peräti tuhansia erilaisia pakkoja, joita on tullut markkinoille muutamien viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana suorastaan räjähdysmäisesti. Tällainen tarottien käyttämisen suosio on toisaalta hieman epäilyttävää bisnestä, koska minun mielestäni ne eivät ole kuitenkaan mitään huvitteluvälineitä, joita käytetään kovin kevytmielisesti seuraleikkien tavoin. Maailma on nykyisin viihteellinen, mutta kohtuus kaikessa. Itselläni on käytössä neljä erilaista tarotkorttipakkaa, joista yksi on käytännössä suosikkini ylitse muiden. Nimitän sen pakan kortteja ”taikakorteiksi”, koska ne ovat niin monesti osuneet aivan ihmeellisellä tavalla

naulan kantaan erilaisissa kysymysten asetteluissa ja johdatuksissa. Olen aikoinaan ostanut nämä taikakortit käytettyinä eräästä huutokaupasta, ja niissä oli mukana edellisen tuntemattoman omistajan käsin kirjoittama paperilappunen, jossa luki: ”Käytä näitä henkisiä kortteja vain tositarpeeseen, koska ne todella kertovat miten asiat ovat”. Kyseiset kortit ovat ulkomaista alkuperää, mutta niissä on suomenkieliset tekstit ja selkeät symbolisesti tulkittavat piirroskuvat, yhteensä normaali määrä 78 korttia. En kuitenkaan kerro minkä nimisestä tarotpakasta on kysymys, etten johdattelisi ketään lukijaa liiaksi minkään tietyn korttipakan käyttämiseen. Jokaisen tulisi nimittäin käyttää korttienkin valinnassa omaa intuitiotaan. korttien ulkonäön hetkellinen muuttuminen kuin tarotkorttienkin ollessa kyseessä. Useimmiten käytän kuitenkin tarotkortteja näissä tilanteissa.

Mikä sitten nämä kortteihin liittyvät henkiset värimuutokset ja valoilmiöt kyseisissä lukemistilanteissa aiheuttaa? Sen tekee vieressäni seisova henkioppaani, joka sillä tavoin näyttää minulle mitkä kortit pitää kulloinkin nostaa. Hän voi myös osoittaa oikeat kortit valoa hohtavalla sormellaan. Olen monesti ihmetellyt itsekseni asian tarkkuutta ja sitä, kuinka henkioppaani ”puhuu” korttien kautta. Toki hän voi puhua monella muullakin tavalla. Olen vakuuttunut, että oppaani ei ole mikään paha henki, vaan erittäin hyvä henkiolento. Siis siitäkin huolimatta, että teen tällaista korttimagiaa rakkaudellisen Jumalan luomassa ihmeellisessä maailmassa ”kirkon ulkopuolella”.

Yksi kädestäennustamiseen liittyvä kätevä apuväline on myös henkisyydessä nykyisin paljon käytetty heiluri. Sehän on välineenä ollut asioiden yliaistillisessa tutkimisessa käytössä jo useita tuhansia vuosia, samoin kuin Y-kirjaimen muotoinen kaksihaarainen niin sanottu taikavarpukin. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset käyttivät jo heiluria faaraoiden valtakunnassa, jossa sillä ratkaisivat tärkeitä asioita toisinaan myös vanhojen jumalten papit. Taikavarvun käyttöä kuvataan jopa eräissä kymmeniä tuhansia vuosia vanhoissa luolamaalauksissa. Sitä käytettiin ehkä jo kivikaudella pääasiassa juomakelpoisen pohjaveden etsintään maakerrosten sisältä, ja ties mihin kaikkeen muu-

minuLLa ei oLe tapana muodostaa kortteja käyttäessäni mitään tietynlaista ”korttipöytää” lukemista varten, vaan teen sen aivan eri tavalla. Yleensä levitän ensin kaikki kortit viuhkamaisesti pöydälle kuvapuolet alaspäin. Sen jälkeen pyydän asiaan henkimaailman johdatusta ja esitän jonkin tietyn kysymyksen, johon haluan korteilta vastauksen. Sitten keskityn aivan hiljaa avoimella mielellä katsomaan korttiviuhkaa. Ne kortit, jotka pitää nostaa esille, alkavat hetken kuluttua yksi kerrallaan muuttaa väriä ja muuttuvat yleensä kullan hohtoisiksi tai muulla tavoin joukosta erottuviksi. Tästä muutoksesta tiedän, mitkä kortit nostetaan ja missä järjestyksessä. Samassa järjestyksessä niiden merkitykset sitten myös etenevästi tulkitaan. Useimmiten kortteja nousee kysymyskohtaisesti kahdesta neljään kappaletta, joskus harvoin enemmänkin. Jos käytän tavallisia perinteisiä pelikortteja, niiden kanssa tapahtuu samanlainen

hun. Vanhakantaisessa shamanismissahan on ennustettu tulevaisuutta monin eri tavoin.

heiLuria KäYtettäessä asiakas pitää siis kättään avoimena pöydällä kämmenpuoli ylöspäin, ja minä tiedon kanavoijana pidän omalla kädelläni heiluria muutaman sentin hänen kämmenensä yläpuolella. Sitten esitetään rauhallisen keskittyneesti ääneen kysymys ja heiluri näyttää heti liikkeillään siihen vastauksen. Kyllä-vastaus on eteen-taakse liikkuva heiluri, ja ei-vastaus on poikittainen edestakainen liikerata kämmenen yläpuolella. Toinen vastausvaihtoehto on sellainen, että heiluri alkaa pyöriä kyllä-vastauksessa myötäpäivään ympyrää (vasemmalta oikealle) ja ei-vastauksessa pyörimisliike on vastapäivään, samoin siis asiakkaan kämmenen yläpuolella. Joskus heiluri saattaa liikkua myös vinottain, jolloin vastaus tarkoittaa yleensä sitä, että molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, siis kyllä ja ei samanarvoisesti.

Jos on epäselvyyttä heilurin liikkeiden merkityksestä, kannattaa tehdä pieni ”kuivaharjoittelu” ennen varsinaista toimintaa. Heiluri otetaan käteen vapaasti riippumaan ja kysytään ”heilurin hengeltä” mikä on kyllä-vastaus ja sen jälkeen mikä on ei-vastaus. Heiluri ilmoittaa vastauksille oikeat liikesuunnat, joita sitten sovelletaan samankaltaisesti varsinaisissa tulkinnoissa. Kättä on pidettävä aivan paikallaan, jolloin heiluri näyttää liikkuvan kuin itsestään tiettyihin suuntiin. Kaikilla ihmisillä heiluri ei liiku yrityksistä huolimatta lainkaan, tai se liikkuu vain hyvin vähän ja epäselvästi.

Heiluri voi olla periaatteessa mikä tahansa ohuen langan päässä riippuva pieni esine, vaikkapa sormus tai rautanaula. Täysin käyttökelpoisen heilurin voi siis helposti valmistaa itse. Kivikaupoissa myydään tyylikkäitä puolijalokivistä ja ohuesta metalliketjusta tehtyjä heilureita, jollaisia minäkin yleensä käytän. Tämä on myös yksi povaamisen muodoista, ainakin silloin, jos tarkoituksena on ennustaa heilurilla asiakkaalle tulevaisuutta.

Samaa välinettä voidaan käyttää monenlaiseen muuhunkin yliaistillisen tiedon hankintaan. Jos esimerkiksi halutaan tietää raskaana olevan naisen vielä syntymättömän vauvan sukupuoli, niin heiluri asetetaan naisen vatsan yläpuolelle ja kysytään asiaa. Jos heiluri liikkuu edestakaisin eteen-taakse, se tarkoittaa poikaa, ja myötäpäivään pyörivä liike vatsan yläpuolella tarkoittaa tyttöä. Näin voidaan tutkia eläintenkin mahdollinen epäselvä sukupuoli ja tietysti paljon muita erilaisia asioita, ainakin jos heiluria käyttää energialtaan voimakas ja runsaan käyttökokemuksen harjaannuttama henkilö.

KahVinPoroista ennustettiin

ennen vanhaan myös melko yleisesti, samoin kuin uutena vuotena vesipataan kaadetusta metallikauhassa sulatetusta tinasta. Suodatinkahvi on niin hienojakoista, ettei siitä pysty samalla tavalla ennustamaan kuin aikaisemmin käytetystä pannukahvista, josta jäi usein karkeita porojauheita kupin pohjalle. Niiden muotoryppäissä nähtiin erilaisia ennusmerkkejä, jotka muistuttivat jotain tunnistettavia hahmoja tai esineitä. Samoin uuden vuoden tinan muotoja katsottiin kynttilän valossa seinää vasten, olisiko tinan varjoissa näkynyt jotain tuttua symboliikkaa. Jos valettu tinaklöntti itsessään oli vaikkapa purjeveneen muotoinen, se tarkoitti asioiden sujumista tulevana vuotena hyvin ja jos tinassa näkyi kasa monisärmäistä kuonaa, silloin oli tulossa runsaasti rahaa. Monia muitakin tulevan vuoden enteitä tinan muodoista katsottiin.

Vanhalla kansalla oli ennen muinoin monia muitakin ennustuskonsteja käytössään, joista osa on jo täysin unohduksiin painuneita. Mummoni kertoili niistä minulle joskus paljonkin, hän kun oli itsekin vanhaa noitasukua ja taitava ennustaja. Hänen äitinsä eli 1800-luvulla, jolloin kaikenlainen vanha taikausko oli Suomessakin vielä hyvin yleistä. Niin ne ajat muuttuvat, ja me muutumme aikojen mukana, mutta tietyt hyödylliset maagiset perinteet kannattaa silti pyrkiä säilyttämään, jos vain suinkin mahdollista. Aivan liian paljon vanhaa taikatietoa on tästä maailmastamme lopullisesti kadonnut.

PoVausmietteiden PäätteeKsi voisin vielä todeta, että yliaistillisen ja intuitiivisen tiedon saamiseen tarkoitettujen apuvälineiden luotettavuudessa on aina kysymys ennen kaikkea niiden käyttäjän ja tulkitsijan luotettavuudesta. Asiaa voisi tavallaan verrata vaikkapa autolla ajamiseen. Autoliikenteessähän pärjää parhaiten sellainen kuljettaja, joka noudattaa liikennesääntöjä ja ajaa taitavan varovaisesti, ottaen samanaikaisesti huomioon kaikki muut tiellä liikkujat. Sen sijaan huolimaton, keskittymiskyvytön ja suuria ylinopeuksia ajava vauhtisokea kuljettaja asettaa itsensä lisäksi vaaraan kaikki muutkin kadunkulkijat. Siihen verrattava henkilö ei ole sopiva myöskään ennustajaksi, vaikkei povaamiseen vaaditakaan minkäänlaista esoteeriseen alaan liittyvää ajokorttia. Euroopan maista tietääkseni ainoastaan Romaniassa on voimassa lakiasetus, jonka nojalla pahasti huijattu asiakas voi haastaa epäpätevän povarin vääristä ennustuksista oikeuteen. Noitavainosta siinä ei kuitenkaan ole kysymys, ainoastaan on tarkoitus saada huijarit pois pelistä.

Olkaamme aina tarkkoja siinä, millaisen povarin pöytään istahdamme tosimielellä tulevaisuutta kuulemaan, joko kirkon ulkopuolella tai sen sisäpuolella. 