Puhutaan
suomea The Finnish Magazine for Foreigners
3 / 2013 ELOKUU - SYYSKUU
ELÄMYS
HÄÄVALSSI vihkijuhlan kohokohta SIVU 7
TUTUSTU SUOMEEN
RUISLEIPÄ
herkku vai kauhukokemus? SIVU 14 HAASTATTELU
PIRKANMAAN PELASTUSKOIRAT RY SIVU 20
MINUN KOTIMAANI ON ... Lukijan teksti: Tšekin tasavalta
KIELI JA KIELIOPPI Yki-testi: kirjoittamisen osakoe. Kuuluu, muttei näy.
TAPAHTUI ... JA TAPAHTUU Festivaaleja, urheilua, tapahtumia. Soitinpuisto
UUTISKATSAUS Uusi nimikalenteri Keinoliha pian kaupoissa? Älä aja päälle!
www.puhutaan-suomea.net
Learn Finnish - Apprendre le finnois - Finnisch lernen - Învață finlandeza - Учим финский Imparare il finlandese - Tanulj finnül - Estudiar finlandés - Μάθετε φινλανδικά - Lär dig finska
PÄÄKIRJOITUS
H Ä ÄT, R U I S L E I PÄ J A R U S K A Vaikka kesällä mökkeily on monen suomalaisen mielestä suosituin tapa viettää kesälomaa, on kesä Suomessa odotetuin vuodenaika toisestakin syystä: se on häiden sesonkiaika. Suomalaiset häät luovat unohtumattomia kokemuksia, joista kerrotaan Elämys-kirjoituksessa. Tultuaan Suomeen monet ulkomaalaiset yllättyvät suomalaisista perinteistä. Yksi yleisimmistä perinteistä ja ruokaerikoisuuksista Suomessa on ruisleipä. Sen salaisuuksiin tutustutaan Tutustu Suomeen -kirjoituksessa. Suomen kielen ääntämisestä sanotaan, että se ei erotu suomen kielen kirjoittamisesta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Kieli ja kielioppi -osiossa puhutaan suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroista. Tässä numerossa jatketaan myös YKI-testin esittelyä. Tällä kertaa vuorossa on suomen kielen keskitason kirjoittamisen testi. Meille on tärkeää, että myös suomen kielen alkeiden opiskelijat löytävät lehden sivuilta tarpeeksi sopivaa materiaalia, joka auttaisi heitä kehittämään suomen kielen taitoaan. Tästä numerosta alkaen Uutiskatsaus-osiossa lukijamme voivat harjoitella tekstien ymmärtämistä kysymysten avulla, jotka löytyvät tekstien lopusta. Lehden formaattia ja sisältöä kehitetään jatkuvasti lukijoiden palautteen mukaan. Loppukesän lämpimähkö ilma väistyy pikkuhiljaa, mutta Suomen luonto tarjoaa kuitenkin ilmiömäisen elämyksen Lapissa, missä värikkäästä ruskasta voi nauttia vaellusretkillä. sesonkiaika
aika, kun jotakin tapahtuu eniten
tultuaan
sen jälkeen, kun joku on tullut
erikoisuus
joka ei ole kaikkialla, spesialiteetti
erottua
tässä: olla erilainen
alkeet (mon.)
perustiedot
kehittää
tässä: parantaa
palaute
jonkun mielipide jostakin tuotteesta tämän tuottajalle
väistyä
tässä: mennä pois
ilmiömäinen
ihmeellinen, uskomaton
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
Mukavaa alkavaa syksyä!
Florin Dimulescu, päätoimittaja
s
i
s
ä
l
t
ö
5 UUTISKATSAUS
Uutisista poimittu. Helpoksi kirjoitettuja uutisia.
7 ELÄMYS
Häävalssi - vihkijuhlan kohokohta. Tutustu suomalaisiin häihin ja niiden perinteisiin.
10 KIELI JA KIELIOPPI
Yki-testi. Keskitason kirjoittamisen osakoe. Esimerkkitehtäviä ja harjoituksia. Kuuluu, muttei näy. Suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroja.
14 TUTUSTU SUOMEEN
Ruisleipä: herkku vai kauhukokemus. Miten ruisleipää tehdään ja mitä se merkitsee suomalaisille.
16 TAPAHTUI ... JA TAPAHTUU Tapahtumia, festivaaleja, urheilua. Elokuu - syyskuu.
18 MINUN KOTIMAANI ON ... Tšekin tasavalta. Pieni maa Euroopan sydämessä.
20 HAASTATTELU
Pirkanmaan pelastuskoirat ry. Hanna Laasanen: ihmisiä pelastamassa jo kymmenen vuotta.
4
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
U U T I S K AT S A U S Easy
Medium
Helpot tekstit vielä helpommiksi:
Difficult
Audio available
-tekstien selitetyt sanat on myös käännetty englanniksi!
Keinoliha kaupoissa jo 5 - 10 vuoden päästä? 5.8.2013 Lontoossa maistettiin julkisesti ensimmäistä hampurilaista, jonka pihvi on valmistettu koeputkessa. Hampurilaisen naudanlihapihvi koostui noin 3 000 riisinjyvän kokoisesta lihasuikaleesta, jotka oli kasvatettu laboratoriossa. Hollantilaiset tutkijat Maastrichtin yliopistosta ovat onnistuneet kasvattamaan keinolihaa naudan kantasoluista. Vaikka laboratorioliha oli biologisesti samanlaista kuin naudanliha, se ei maistunut ihan samalta. Keinolihassa ei ollut ainesosia, jotka löytyvät tavallisesta lihasta, kuten rasvaa ja verta, jotka antavat lihalle sen tyypillisen maun. Maailmassa etsitään vaihtoehtoja tavalliselle lihalle. Maapallon lihankulutus on jatkuvasti lisääntynyt ja tavallinen lihantuotanto aiheuttaa yhä merkittävämpiä metaanipäästojä. Tutkijoiden alustavien tulosten mukaan keinolihan tuottaminen on moninkertaisesti luontoystävällisempää kuin tavallisen lihan tuottaminen.
Yli 20-kiloinen lohi ui Kemijoessa Tutkijoiden infrapunakamera, joka tarkkailee kalaliikennettä Kemijoessa havaitsi heinäkuussa suurikokoisen merilohen. Sen pituus oli 138 senttiä. Tutkijat arvioivat, että kalan paino oli yli 20 kiloa. Suurin merilohi, joka on pyydetty Suomessa ja on todistetusti mitattu, painoi yli 27 kiloa. Sen pyyntipaikka oli Lohtaja.
Uusia nimiä kalenteriin Nimipäiväkalenteriin lisätään 96 uutta nimeä vuodesta 2015 alkaen. Uudet nimet valittiin viime vuosikymmenien suosituimmista nimistä. keinoliha liha, joka on tuotettu artificial meat laboratoriossa Suomalaiseen nimipäiväkalenkoeputki lasiputki, jota käytetään test tube teriin pääsivät nimet, jotka on kemian töissä suikale kapeahko tai ohuehko sliver annettu vähintään 500 lapselle kappale viimeisen 50 vuoden aikana. ainesosa yksi seoksen valmistamiseen ingredient käytetty aine Suomenruotsalaisen kalenteinfrapunakakamera, jolla pystyy infrared mera kuvaamaan myös pimeässä camera rin rajana on 50 kertaa annettu liikenne tässä: miten kalat liikkuvat traffic nimi. paikasta toiseen havaita pyytää
huomata aistien avulla tässä: kalastaa
suosittu
tässä: (nimestä) usein annettu tässä: minimiarvo
raja
P U H U TA A N S U O M E A
to detect here: to catch (a fish) popular limit
3/2013
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 39 uutta nimeä, muun muassa Kiira, Kimi, Nanna, Sisu ja Taika. Suomenruotsalaiseen kalenteriin uusia nimiä tulee 57, kuten Bianca, Ken, Livia, Lenita, Marco ja Viggo. ▶
5
U U T I S K AT S A U S
Ruotsin kieli vapaavalintaiseksi kouluaineeksi Suomessa ruotsin kieli on ollut monta vuotta pakollinen kouluaine. Viime aikoina mediassa on ollut paljon keskustelua, pitäisikö ruotsin kielen olla vapaavalintainen kouluaine.
vapaavalintainen kouluaine
kysely
Viimeisimmän kyselyn mukaan, jonka teki Taloustutkimus, 63 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruotsin kieli ei olisi enää pakollinen kouluaine. 29 prosenttia haluaisi pitää edelleen ruotsin opiskelun pakollisena.
läheisyys juliste toteuttaa
Kyselyyn osallistui 1003 suomalaista.
turvata
optional school subject
joka ei ole pakollinen oppiaine, kuten matematiikka, kielet, fysiikka kyseleminen, tiedusteleminen, mielipidetutkimus, gallup
poll
jonkin lähellä sijaitseminen neighborhood kuvallinen, painettu mainos poster tehdä, suorittaa tavoite to put into practice, to execute tehdä turvalliseksi, suojata to protect
Älä aja päälle Syksyn aikana Pirkanmaan teillä koulujen läheisyydessä voi nähdä julisteita, jotka varoittavat autoilijoita koululaisista. Kyse on Aamulehden Älä aja päälle -liikenneturvallisuuskampanjasta, joka toteutetaan joka syksy, kun koulut alkavat. Kampanjan tarkoitus on turvata erityisesti ne, jotka kulkevat koulutietään ensimmäistä kertaa. ▣
?
1. Miksi tutkijoiden mukaan keinolihaa pidetään parempana vaihtoehtona tavalliselle lihalle? 2. Mitä arviolta painaa merilohi, joka havaittiin infrapunakameralla Kemijoessa heinäkuussa? 3. Milloin tulee voimaan uusi nimikalenteri? 4. Montako suomalaista haluaisi, että ruotsin kieli olisi vapaavalintainen kouluaine? 5. Minkä niminen on kampanja, joka varoittaa autoilijoita koululaisista?
Vastaukset 1. Koska keinolihan tuot taminen on luontoys tävällisempää kuin tavallisen lihan tuot taminen. 2. Yli 20 kiloa. 3. Vuonna 2015. 4. Yli 63 prosent tia. 5. Älä aja päälle.
Monikielisyys – arvokas voimavara. Neuvoja perheille. 16 sivua. Rosa Daghetti, Sirkku Latomaa ja Mohammad-Reza Shamekhi Julkaisija: Kielten mosaiikki ry, Tampere 2012 Lisätietoa: Sirkku Latomaa, sirkku.latomaa@uta.fi 6
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
ELÄMYS
Häävalssi on vihkijuhlan kohokohta Kaisa Halme
S
UOMALAISISSA HÄISSÄ SYÖDÄÄN ja juodaan hyvin ja tanssitaan orkesterin tahdissa pitkälle yöhön – ainakin, jos hääpari järjes-
pöydästä. Tarjolla on usein kylmiä ruokalajeja, kuten salaattia, kaloja ja leikkeleitä sekä lämmintä ruokaa, eli esimerkiksi kalaa, lihaa, perunaa ja kasviksia.
tää perinteisen hääjuhlan.
Ruokalista, samoin kuin häiden koristelu, ohjelma ja musiikkikin noudattelevat hääparin omaa makua, joten ruokalistalla voi olla myös eksoottisempia vaihtoehtoja perinteisen suomalaisen menun sijasta.
Ruuan ja juoman lisäksi vieraita viihdytetään puheilla ja leikeillä, joista perinteisin ja suosituin lienee edelleen morsiamenryöstö. Saadakseen morsiamensa takaisin sulhanen joutuu tekemään erilaisia tehtäviä.
Kakku kertoo, kuka perheessä määrää
Hääjuhla alkaa hääparin ja vanhempien onnittelulla, jonka jälkeen on alkumaljan aika. Yleensä juhla jatkuu hyvän ruuan parissa. Suomalaisissa häissä ruoka tarjoillaan lähes aina niin sanotusta seisovasta
Suomalaisissa hääjuhlissa on kaksi kohokohtaa: hääkakun leikkaus ja häävalssi. Niiden aikana vieraiden kamerat räpsivät kiivaasti kuvia.
Hääkakun leikkaaminen on häiden yksi kohokohta.
Hääkakun leikkauksessa katsotaan, kumpi perheessä määrää kaapin paikan: määräysvalta on sillä, kumpi polkaisee jalkaansa ensimmäisenä, kun kakkulapio kolahtaa alustaan. Häävalssi on hääparin yhteinen tanssi, joka aloittaa illan tanssiosuuden. Yleensä hääpari tanssii yksin ensimmäisen kappaleen tai puolet siitä, minkä jälkeen lattialle saapuvat hääparin vanhemmat. Tämän jälkeen muutkin vieraat saavat liittyä joukkoon. Perinteisesti suomalaisissa häissä häätanssina on ollut valssi, ja se on edelleen suosittu valinta. Osa hääpareista kuitenkin haluaa tanssia mieluummin jotakin muuta. Kappalevalinta voi olla esimerkiksi hidas pop-kappale, jonka tahtiin he ovat ▶
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
7
ELÄMYS tanssineet tavatessaan ensimmäistä kertaa tai jokin muu hääparille tärkeä kappale.
Naimisiin vasta kolmekymppisenä Vaikka suomalaiset eivät ole erityisen uskonnollista kansaa, kirkkohäät ovat monelle tärkeä perinne. Kirkollisten vihkimisten suosio on kuitenkin vähentynyt ja enää vähän yli puolet avioliitoista solmitaan kirkossa. Avoliitto on Suomessa suosittu tapa elää. Monesti pariskunta asuukin yhdessä useita vuosia ennen naimisiinmenoa. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen nainen menee naimisiin ensimmäisen kerran keskimäärin 30-vuotiaana ja mies pari vuotta vanhempana. Naimisiinmenoa edeltää kihlaus. Sen merkkinä sekä nainen että mies pitävät kihlasormusta vasemman käden nimettömässä sormessa. Kun pari menee naimisiin, nainen saa vasempaan nimettömäänsä vielä toisen sormuksen, vihkisormuksen. Perinteisesti Suomessa mies ei saa enää toista sormusta, vaan hän käyttää ainoastaan kihlasormusta. Suomessa solmitaan vuosittain noin 30 000 avioliittoa. Ikävä uutinen on, että jopa lähes puolet avioliitoista päättyy eroon.
Kesä on häiden sesonkiaikaa Ennen vanhaan monet järjestivät häänsä juhannuksena, mutta juhannushäiden suosio on hiipunut. Kesä on silti edelleen häiden sesonkiaikaa: suosituimmat hääkuukaudet ovat heinä- ja elokuu, mutta juhlia järjestetään nykyisin hyvin paljon jo toukokuussa tai vasta syyskuussa. Kesällä ainakin osa hääjuhlasta halutaan järjestää ulkona. Hääpari joutuukin usein jännittämään, millaista säätä juhlapäiväksi on luvassa, sillä kova sade ja kylmä sää saattavat pilata kaikki suunnitelmat. Tämä lienee yksi syy siihen, että talvihäiden suosio on lisääntynyt. Talvella säästä ei juurikaan ▶ 8
Kihlasormusta pidetään vasemman käden nimettömässä sormessa.
vihkijuhla
hääjuhla
vihkiä
papista tms. viranomaisesta: vahvistaa avioliitto
morsiamenryöstö
hääperinne, jossa morsian ryöstetään juhlapaikasta ja palautetaan sulhaselle, kun tämä on suorittanut hänelle annetut tehtävät
malja
jonkun kunniaksi kohotettu juoma
noudatella
tässä: olla sillä tavalla, miten hääpari haluaa
räpsiä
ottaa valokuvia
kiivas
tässä: nopea
määrätä kaapin paikka
tässä: päättää tärkeistä asioista; olla pomo
polkaista
tässä: iskeä jalalla lattiaan
kolahtaa
tässä: osua (äänekkäästi)
osuus
ohjelman osa
solmia
tässä: tehdä viralliseksi
edeltää
tapahtua jonkin edellä
kihlaus
sopimus naimisiin menemisestä
nimetön sormi
neljäs sormi
ennen vanhaan
kauan sitten
hiipua
laskea, vähetä
saattaa
voida olla
ei juurikaan
hyvin vähän, ei ollenkaan
omanlainen
joka poikkea muista, omaperäinen
puuha
tehtävä, työ
h-hetki
tässä: hääjuhlan tarkka alkamisajankohta; hetki, kun jotain tärkeää tapahtuu
muun muassa
kuten esimerkiksi
pitopalvelu
yritys, joka järjestää ruoka- ja juomatarjoilun juhliin
hankkia
saada itselleen, ostaa
siunaus
papin uskonnollinen toimitus, jonka kautta ilmaistaan Jumalan armoa ja hyvyyttä
seurakunta
itsehallinnollinen kirkollinen yhdyskunta
este
tässä: tapahtuma tai seikka, jonka takia avioliittoa ei voi solmia
kuvastaa
ilmaista, näyttää
juhlistaa
tehdä jostakin tapahtumasta juhlallisempi
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
ELÄMYS
Morsian saa vasempaan nimettömäänsä vihkisormuksen.
Kukkakoristeet tuovat hääjuhliin romantista tunnelmaa.
tarvitse huolehtia, sillä juhlat on joka tapauksessa järjestettävä sisätiloissa. Syksyinen tai talvinen maisema ja tunnelma tuovat häihin myös aivan omanlaistaan tunnelmaa.
Hääyö kirkossa
Isojen häiden järjestely vaatii aikaa Hääpäivä on monelle yksi elämän tärkeimmistä päivistä. Juhlaa saatetaan suunnitella vuosikausia ja selvää onkin, että jos haluaa mennä naimisiin tiettynä päivänä ja tietyssä kirkossa, kirkko ja hääpaikka pitää varata hyvissä ajoin. Häiden suunnittelussa riittääkin puuhaa. Järjestelyissä apuna ovat kaaso ja bestman, muiden ystävien ja perheen lisäksi. Ennen h-hetkeä on muun muassa lähetettävä kutsut, tilattava pitopalvelu, mietittävä juhlatilan koristelu, löydettävä sopiva orkesteri ja hankittava morsiuspuku, sulhasen puku, sormus ja hääkimppu. Usein hääpari haluaa juhliinsa myös valokuvaajan, joka ikuistaa jokaisen hetken tärkeästä päivästä.
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
Kaikki eivät halua isoja häitä tai pitkiä suunnitteluaikoja, mutta haluavat silti kirkollisen siunauksen avioliitolleen. Jotkut seurakunnat ovatkin alkaneet viime vuosina järjestää niin sanottuja vihkimisten öitä, jotka mahdollistavat helpon, mutta samalla tunnelmallisen tavan mennä naimisiin. Vihkimisten yössä kaikki on järjestetty valmiiksi. Vihkiparin pitää vain ilmoittautua tapahtumaan ja varmistaa, että avioliitolle ei ole esteitä. Vihkimisten yö alkaa yleensä alkuillasta ja kestää jopa puoleen yöhön, kunnes kaikki vihkiparit on saatu vihittyä. Yleensä seurakunta jopa tarjoaa hääparille ja perheenjäsenille kakkukahvit vihkimisen jälkeen. Kaikki eivät halua järjestää perinteisiä häitä. Tärkeintä onkin, että hääjuhla kuvastaa hääparin luonnetta. Jotkut haluavat kutsua juhlaan koko suvun, toiset haluavat juhlistaa päivää vain lähimpien ystävien kanssa. ▣
9
KIELI JA KIELIOPPI
Yleinen kielitutkinto suomen kielen keskitason kirjoittamisen testi
Riikka Kuningas
Viime lehdessä kerrottiin suomen kielen yleisestä kielitutkinnosta yleisesti ja tutustuttiin tarkemmin puhumisen osakokeeseen. Tässä numerossa tutustutaan toiseen tuottamisen testiin eli keskitason kirjoittamisen osakokeeseen. Kirjoittamisen osakoe kestää 55 minuuttia. Se sisältää kolme erilaista tehtävää, jotka voivat olla joko hyvin lyhyitä, esimerkiksi postikortin tai tekstiviestin kirjoittaminen, tai vähän pidempiä, esim. sähköpostiviestin, kirjeen tai oman mielipiteen kirjoittaminen. Osa tehtävistä voi sisältää oheismateriaalia, eli ennen kirjoittamista täytyy lukea esimerkiksi kirje tai mielipidekirjoitus, johon täytyy reagoida. Kirjoittamisen testissä arvioidaan osallistujan kykyä tuottaa ymmärrettävää tekstiä. Tekstin ei siis tarvitse olla kokonaan virheetön, mutta tärkeää on saada ajatuksensa ja asiansa ymmärrettävästi kerrottua. Tietysti testissä tarkastellaan myös kirjoituksen sujuvuutta, kielioppiasioiden ja sanaston hallintaa sekä erilaisten lauserakenteiden käyttöä. Testissä arvioidaan myös osallistujan kykyä erottaa tuttavallinen teksti, esim. kirje ystävälle, puolivirallisesta tekstistä, esim. palaute ravintolaan. Osallistujan täytyy siis osata käyttää suomen kieltä eri tavoin eri tilanteissa; ymmärtää, milloin on soveliasta käyttää puhekieltä, milloin täytyy käyttää kirjakieltä. Keskitason kirjoittamisen testissä arvioidaan myös osallistujan kykyä kirjoittaa abstrakteista aiheista. Kun perustason testissä (tasot 1 ja 2) osallistuja pystyy kirjoittamaan yleensä vain hyvin konkreettisista aiheista, esim. kertomaan itsestään, perheestään ja kuvailemaan kotiaan; kertomaan, mitä tapahtuu tässä ja nyt, täytyy keskitason testissä (tasot 3 ja 4) pystyä jo irrottautumaan omasta elämästään, ajasta ja paikasta. Testissä on hyvä kirjoittaa mahdollisimman paljon. On parempi kirjoittaa liian paljon kuin liian vähän, koska suoritusta on helpompi arvioida, jos tekstiä on riittävästi. Tekstiä ei kuitenkaan ole tarkoitus pitkittää turhaan.
Kirjoittamisen osakokeen tehtävätyypit Kirjoittamisessa on kahta erilaista tehtävätyyppiä: 1) Ohjattu tehtävä ja 2) Otsikkopohjainen tehtävä. Ohjattu tehtävä on kirjoittamisen osakokeen yleisin tehtävätyyppi. Siinä on annettu ohjeet, kenelle kirjoitetaan ja millaisessa tilanteessa. Tehtävässä voi olla sisältöä koskevia ohjeita, tai tehtävään voi liittyä oheismateriaalina lyhyehkö teksti, jonka pohjalta kirjoitetaan.
Tehtäväesimerkki Sinun täytyy lähteä yllättäen parin päivän työmatkalle. Kirjoita perheellesi viesti, jossa kerrot asiasta. Kirjoita viestiin myös ohjeita, mitä perheesi täytyy tehdä, tai täytyy olla tekemättä, työmatkasi aikana.
▶
10
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
KIELI JA KIELIOPPI Otsikkopohjaisessa tehtävässä on annettu muutama otsikko tai väittämä. Näistä valitaan yksi, josta kirjoitetaan.
Tehtäväesimerkki Alla on kaksi väitettä. Kirjoita asiasta oma mielipiteesi; kerro, oletko samaa mieltä vai eri mieltä. Muista perustella mielipiteesi. 1. Kesämökki - paras paikka maailmassa. 2. Ruoka on liian kallista. Seuraava suomen kielen keskitason kielitutkinto järjestetään 26.10.2013. Testiin ilmoittaudutaan 2.–30.9. ottamalla yhteyttä testipaikkaan. Testipaikkojen yhteystiedot voi tarkistaa Opetushallituksen sivuilta osoitteesta http://www03.oph.fi/kielitutkinnot/ Suurimmissa kaupungeissa testipaikat täyttyvät nopeasti, joten testiin kannattaa ilmoittautua heti ensimmäisenä päivänä aamulla. Yleisen kielitutkinnon osakokeisiin ja tehtävätyyppeihin voi tutustua Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilla osoitteessa http://ykidata.solki.jyu.fi/yki_demo/
oheismateriaali arvioida kyky ymmärrettävä saada kerrottua sujuvuus hallinta lauserakenne tuttavallinen sovelias pystyä irrottautua suoritus pitkittää turhaan ohjattu koskeva lyhyehkö väittämä
materiaali, joka on tehtävän ohessa; tehtävän mukana tuleva materiaali tehdä arvio; arvostella; kertoa, millainen jokin on taito, lahja jonka voi ymmärtää onnistua kertomaan; osata kertoa se, että on sujuva taito, osaaminen lauseiden rakenne, miten sanat ovat lauseessa; esim. päälause, sivulause esim. tuttavallinen puhe, puhuu niin kuin tuttavalle tai ystävälle sopiva, oikea, korrekti voida, osata, kyetä päästää irti, irrottaa itsensä jostakin suorittaminen, teko, aikaansaannos tehdä pitemmäksi, pidentää tarpeettomasti, ilman tarvetta, ilman syytä on annettu ohjeet; on kerrottu, mitä täytyy tehdä se, mikä koskee jotain; liittyy johonkin melko lyhyt se, mikä väittää jotain; väite, teesi
Kuuluu, muttei näy Suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroja
Riikka Kuningas
Usein kuulee sanottavan, että suomen kieltä on helppoa lukea, koska suomen kielessä yhtä äännettä vastaa yksi ja sama kirjain. Sanotaan, että suomea äännetään samalla tavalla kuin sitä kirjoitetaan. Aina näin ei kuitenkaan ole. Tuttu esimerkki tästä on äng-äänne [ŋ], jolle ei ole suomen kielessä omaa kirjoitusmerkkiä. Tämä äänne merkitään kirjoituksessa k:n edellä n:llä, kuten sanoissa kenkä [keŋkä], Helsinki [helsiŋki], aurinko [auriŋko]. Kaksois-äng (ŋŋ) merkitään kirjoituksessa ng:llä, kuten sanoissa kuningas [kuniŋŋas], kangas [kaŋŋas].
Harjoitus 1. Kuuntele sanat. Onko sanassa kaksois-äng (ng) vai kaksois-n (nn)? Kirjoita sanaan oikeat kirjaimet, joko ng tai nn. Mikä on sanan perusmuoto? Ymmärrätkö, mitä sanat tarkoittavat? 1. 2. 3. 4.
la_______an la_______an ha_______an Ha_______an
5. 6. 7. 8.
o______en o______en sa_______at sa_______at
9. lä_______et 10. lä_______et 11. ra_______at 12. ra_______at
13. ru______ot 14. ru______ot 15. ka______as 16. ka______as
Vastaukset 1. lannan (lanta; kotieläimen ulos te); 2. langan (lanka); 3. hangan (hanka; puun rungon ja ok san välinen kulma); 4. Hannan (Hanna); 5. ongen (onki); 6. onnen (onni); 7. sangat (sanka; silmälasinkehyk set; kannet tavan esineen kädensija); 8. sannat (santa; hiekka); 9. lännet (länsi); 10. länget (länki; puinen puolikaari, joka puetaan esim. hevosen kaulalle, jot ta se voi vetää kuormaa); 11. rangat (ranka; esim. selkäranka); 12. rannat (ranta); 13. runnot (runnoa; tehdä jotain voimalla, väkisin); 14. rungot (runko; puun var siosa); 15. kangas; 16. kannas (maakais tale kahden veden välissä, esim. Karjalankannas).
▶
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
11
KIELI JA KIELIOPPI Toinen eroavaisuus kirjoituksen ja ääntämisen välillä on ns. rajakahdennus eli rajageminaatio (aikaisemmin tästä ilmiöstä käytettiin nimityksiä loppukahdennus ja alkukahdennus). Rajakahdennuksella tarkoitetaan sitä, että vokaaliloppuisen sanan lopussa kuuluu äännettäessä seuraavan sanan alussa oleva konsonantti, esimerkiksi tule tänne [tulet tänne], anna maitoa [annam maitoa], en halua sinappia [en haluas sinappia]. Jos toinen sana alkaakin vokaalilla, voi sanojen rajalla esiintyä tällöin ns. glottaaliklusiili, mikä tarkoittaa sitä, että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi sanojen rajalla, esimerkiksi ota omena [otaʔ omena], anna olla [annaʔ olla]. Rajakahdennus ilmenee myös yhdyssanoissa sanojen rajalla, esimerkiksi sadetakki [sadettakki], kirjekuori [kirjekkuori] ja liitepartikkeleiden -kin, -kAAn, -pA(s) kanssa, esimerkiksi perhekin [perhekkin], ei tulekaan [ei tulekkaan], otapas teetä [otappas teetä]. Rajakahdennus ilmenee: •
useimpien -e-loppuisten sanojen yksikön nominatiivin kanssa, esim. hernekeitto [hernekkeitto], sadevaatteet [sadevvaatteet], perhe kasvaa [perhek kasvaa], kirje saapui [kirjes saapui];
•
allatiivissa (-lle), esim. Suomelle voitto [suomellev voitto], pöydälle liina [pöydällel liina], lapsillekin [lapsillekkin];
•
yksikön 2. persoonan imperatiivissa, esim. tule tänne [tulet tänne], ole kunnolla [olek kunnolla], juo vettä [juov vettä], syö omena [syöʔ omena];
•
kielteisissä preesensmuodoissa, esim. en halua kahvia [en haluak kahvia], en osta makkaraa [en ostam makkaraa]; et katso televisiota [et katsot televisiota];
•
1. infinitiivin lyhyemmässä muodossa, esim. haluaa käydä kotona [haluaa käydäk kotona], saat mennä ulos [saat mennäʔ ulos], täytyy syödä terveellisesti [täytyy syödät terveellisesti].
•
Eräissä adverbeissa, esim. rautateitse menee [rautateitsem menee], sinne tänne kaappeihin [sinnet tännek kaappeihin], hyvästi sitten [hyvästis sitten], ohuesti voita [ohuestiv voita], nopeasti kävellään [nopeastik kävellään]
Harjoitus 2. Kuuntele lauseet. Kirjoita lauseet ylös. Missä kuulet rajakahdennuksen? Miten rajakahdennus tai sen puuttuminen muuttaa sanan ja lauseen merkityksen? Äänitykset: http://www.puhutaan-suomea.net/kuuluu-muttei-nay/
Vastaukset (lauseet kirjoitettuna, ääntäminen ja selitykset) Tuo tuoli sisälle! [tuot tuoli sisälle] tuoda -verbin imperatiivi Tuo tuoli sisälle, tuo tuoli ulos. [tuo tuoli sisälle, tuo tuoli ulos] tuo - pronomini L isää pippuria! [lisääp pippuria] lisätä -verbin imperatiivi L isää pippuria, vähemmän inkivääriä. [lisää pippuria, vähemmän inkivääriä] lisää -adverbi Anna suolaa! [annas suolaa] antaa -verbin imperatiivi Anna suolaa kalaa. [anna suolaa kalaa] Anna - niminen nainen lait taa kalaan suolaa. Anna pääsi koulus ta kotiin. [anna pääsi koulus ta kotiin] Anna - niminen nainen sai luvan lähteä koulus ta ja mennä kotiin. Anna pääsi levätä! [annap pääsi levätä] antaa -verbin imperatiivi Kuori peruna! [kuorip peruna] kuoria -verbin imperatiivi Kuoriperuna oli yk si vaihtoehto. [kuoriperuna oli yk si vaihtoehto] kuoriperuna -subs tantiivi; tarkoit taa kuorineen keitet t yä perunaa Kuori paperinkeräyslaatikkoon, lasku silppuriin. [kuori laatikkoon] kuori -subs tantiivi; Ohje lait taa esim. kirjekuori paperinkeräyslaatikkoon.
▣ 12
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
KIELI JA KIELIOPPI
N o p e a m mi n , ko r keam m alle, vo i ma kk a am mi n
Riikka Kuningas
Harjoittele urheilusanastoasi
Moskovassa on käyty yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. MM-kilpailuissa on kävelty ja juostu, hypätty ja heitetty; on hävitty ja voitettu, rikottu ennätyksiä ja iloittu onnistumisista. Tiedätkö sinä urheiluun liittyviä sanoja? Nyt on hyvä hetki kerrata vanhaa ja oppia uutta ennen seuraavia suuria kilpailuja. Valitse annetuista vaihtoehdoista oikea. 1. Moskovassa Suomen Tero Pitkämäki heitti / työnsi / hyppäsi keihästä. 2. Hän tuli kilpailussa toiseksi eli hän sai häpeää / hopeaa / helmet. 3. Pitkämäki oli tyytyväinen omaan suositukseensa / suostumukseensa / suoritukseensa. 4. Suomalaiset keihäsfanit istuivat Moskovassa katsomossa / kentällä / radalla ja kannustivat Pitkämäkeä. 5. Kotona tuoliurheilijat / penkkiurheilijat / sohvaurheilijat katsoivat kilpailuja televisiosta. 6. Uusiseelantilainen Valerie Adams heitti / työnsi / hyppäsi kuulaa miltei 21 metriä. 7. Venäjän Jelena Isinbajeva heitti / työnsi / hyppäsi seipäässä tuloksen 489 ja teki kuukauden / vuorokauden / tämän kauden parhaan tuloksen. 8. Vuonna 2011 Usain Bolt hylättiin MM-kilpailujen finaalissa, koska hän varasti / karkasi / ryösti lähdössä eli hän lähti juoksemaan ennen lähtömerkkiä. 9. Ruotsi on Suomen pahin vastustaja / vastaaja / vastaava jääkiekossa. 10. Jääkiekkoa pelataan kentällä / kaukalossa / radalla. 11. Jääkiekossa hyökkääjän / syyttäjän / etenijän tehtävänä on saada kiekko maaliin. 12. Maalipoliisin / maalivartijan / maalivahdin tehtävänä on pitää kiekko poissa maalista. 13. Jos maraton juostaisiin urheilukentällä, täytyisi kentällä juosta 105 kierrosta / ympyrää / lenkkiä. 14. Nyrkkeilijä voitti ottelunsa, kun hän törmäsi / tärveli / tyrmäsi vastustajansa toisessa erässä. 15. Suomalainen nyrkkeilijä Sonia Grönroos vaihtoi painoluokan 51-kiloisista kevyeen kärpässarjaan / hyttyssarjaan / perhossarjaan. 16. Leenan mielestä perhosuinti / mehiläisuinti / kärpäsuinti on kaikkein vaikein uintityyli. 17. Mieluiten Leena ui mahaa / kylkeä / selkää. 18. Jos jalkapalloilija rikkoo pelissä sääntöjä, hän saa ensimmäisen varoituksen eli henkilökortin / keltaisen kortin / postikortin. 19. Toisesta varoituksesta jalkapalloilija lähetetään kentältä kylpyyn / saunaan / suihkuun.
Vastaukset
1. heit ti, 2. hopeaa, 3. suorituk seensa, 4. kat somossa, 5. penkkiurheilijat, 6. t yönsi, 7. hyppäsi, tämän kauden, 8. varas ti, 9. vas tus taja, 10. kaukalossa, 11. hyökkääjän, 12. maalivahdin, 13. kierros ta, 14. t yrmäsi, 15. kärpässarjaan 16. perhosuinti, 17. selkää, 18. keltaisen kor tin, 19. suihkuun. P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
13
TUTUSTU SUOMEEN
Ruisleipä
herkku vai kauhukokemus? Anna Brinck
Ruislimppu
Jälkiuuni ruisleipä
Reikäleipä
S
UOMALAISEEN RUOKAPÖYTÄÄN JOUDUTTUAAN saattaa kokemattomalla mennä sormi suuhun - mitä tämä on? Miten tätä syödään? Suomessa on, kuten kaikissa muissakin maissa, omat erikoiset perinneruokansa, kuten vaikkapa pääsiäisherkku mämmi tai erityisesti Tampereelta löytyvä mustamakkara. Mutta useimmiten ensimmäinen ruokashokki tapahtuu aivan tavallisessa aamiaispöydässä, kun ulkomaalaisen silmiin tutunnäköistä vaaleaa leipää ei löydykään, vaan tarjolla on tuota tummaa, kovaa, hapanta – ruisleipää. ▶ Hapankorppu sisältää vain ruisjauhoja, suolaa ja vähän hiivaa. Se on kuivattu miedossa uunissa rapeaksi.
14
Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista.
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
TUTUSTU SUOMEEN MONTA MUOTOA, OSA SUOMALAISTA PERINETTÄ
päällysvaihtoehtoja ovat esimerkiksi graavilohi tai maksamakkara.
Suomalaiset ovat ylpeitä leipäperinteestään. Ruisleipä on vaaleaa vehnäleipää terveellisempää ja entisaikaan se oli myös huomattavasti halvempaa, joten ruisleivästä tuli yleistä arkiruokaa ja vehnäleipiä leivottiin vain juhlatilaisuuksiin. Ruisleivän muoto vaihtelee säilytysajan mukaan: tuoreena syötävä leipä on paksua, kauan säilyvä leipä ohutta. Ruisleipä säilyy syömäkelpoisena pitkään ja hiukan kuivahtaneenakin sen saa jälleen “eloon” kostuttamalla tai lämmittä-
KUINKA RUISLEIPÄÄ SITTEN LEIVOTAAN?
mällä sitä hetken vaikkapa leivänpaahtimessa, uunissa tai mikroaaltouunissa. Pyöreä, paksu ruisleipä on nimeltään limppu, kun taas litteä ympyränmallinen leipä, jossa on reikä keskellä on nimeltään reikäleipä. Reikäleivät leivottiin entisaikaan kestämään pitkääkin säilytystä (jopa vuoden) ja niitä säilytettiin kuivina katonrajassa puisilla orsilla, joiden läpi leivät pujotettiin. Perinteisesti suomalainen ruisleipä leivotaan hapanjuureen eikä sen leivontaan käytetä lainkaan hiivaa. Nykyisin monissa ruisleivissä käytetään juuren lisäksi myös hieman hiivaa ja ruisjauhojen lisäksi vähän vehnäjauhoja leipomisen helpottamiseksi. Ruisjauho ei sisällä yhtä paljon gluteenia kuin vehnä, joten se on paljon raskaampaa leivottaessa eikä ruisjauhoinen taikina kohoa yhtä helposti kuin kevyempi vehnätaikina. Parhaimmillaan ruisleipä on uunituoreena, vielä lämpimänä. Leipäviipale ei kaipaa muuta päälleen kuin reilusti aitoa voita. Muita hyviä P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
joutua
tässä: päästä; ei ehkä halua mennä johonkin, mutta huomaa, että on siellä
saattaa
voida olla
mennä sormi suuhun
yllättyä; ei tiedä, mitä täytyy tehdä
vaikkapa
tässä: esimerkiksi
tutunnäköinen
jonka on nähnyt aikaisemmin
hapan
jonka maku muistuttaa sitruunan makua
ylpeä
onnellisen tyytyväinen tekemäänsä
entisaika
menneisyys; aika, joka oli ennen
juhlatilaisuus
juhlatapahtuma, juhlat
kostuttaa
lisätä vähän vettä
orsi
vaakasuora kannatuspuu katon alla
pujottaa
työntää ahtaan aukon läpi
lämmössä vuorokauden tai pari, niin että leivän bakteerit alkavat jälleen elää ja olla valmiina uuden taikinan kohottamiseen ja hapattamiseen.
hapanjuuri
pala hapanta taikinaa, joka jätetään seuraavaan leipomiseen
ei lainkaan
ei ollenkaan
hiiva
sienilaji, jota käytetään leivän kohottamiseen
Ruisleivän leivonta ei ole kiireisen leipurin puuhaa - siihen kuluu kaikkiaan noin kaksi päivää. Mutta lopputulos on kaiken vaivan arvoista. Leivän juureen lisätään pikkuhiljaa nestettä ja jauhoja ja taikinan annetaan kohota pitkiä aikoja (sillä ilman hiivaa kohotuksessa kestää pitkään). Lopulta leivät paistetaan
taikina
jauhosta ja vedestä sekoitettu kiinteähkö massa
kohota
(leivästä) nousta, kasvaa isommaksi
päällys
tässä: se, mitä laitetaan leivän palan päälle syödessä
kuivahtaa
kuivua vähän
hapankorppu
ruishapantaikinasta hyvin ohueksi leivottu kova ja kuiva ruisleipä
liottaa
laittaa veteen ja antaa olla siellä
vuorokausi
24 tuntia
puuha
työ, tehtävä
kaikkiaan
kun lasketaan kaikki
pikkuhiljaa
vähän kerrallaan
matkia
tehdä samoin kuin joku toinen, jäljitellä, imitoida
jälkikypsyä
kypsyä loppuun paistamisen jälkeen
kääriä
kiertää ympärille
jottei
jotta ei
Kaikki lähtee liikkeelle leivän juuresta. Ellei juurta ole saatavilla (säilyy edellisestä leivontakerrasta joko pakastettuna, jääkaapissa tai kuivattuna), on juuri ensin valmistettava itse esimerkiksi kuivahtaneesta ruisleivän palasta tai hapankorpusta. Leipää liotetaan ensin lämpimässä vedessä ja lisätään sitten ruisjauhoja niin että koostumus on kuin löysää puuroa. Annetaan seistä huoneen-
kovassa lämmössä pikkuhiljaa lämpötilaa laskien, aivan kuten matkien perinteistä puilla lämmitettyä leivinuunia. Tuoreiden leipien annetaan vielä jälkikypsyä pyyhkeisiin käärittyinä uunista poistamisen jälkeen, jottei kuoresta tulisi liian kova. Reseptejä ruisleivän leivontaan löytyy internetistä useita, mm. http:// www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/reseptit/ruisleipa. Jos asut tai käyt Suomessa, kokeile rohkeasti erilaisia ruisleipiä! Jos satut asumaan Amerikassa, ruisleipää voi
myös tilata kotiin: http://www. nordicbreads.com/. ▣ 15
TA PA H T U I ... J A TA PA H T U U
TAPAHTUMIA, FESTIVAALEJA, URHEILUA
elokuu - syyskuu
Miklós Vlasa
23. - 24.8. Blockfest Suomen tapahtumakesän viimeinen iso festivaali oli hiphop-kulttuurille omistettu kaupunkifestivaali, Blockfest. Musiikkitapahtuma järjestettiin jo kuudetta kertaa Tampereella, tapahtumapaikkana oli tänä vuonna kaupungin keskustassa sijaitseva Ratinanniemi. Kuten aikaisemminkin, festareilla esiintyi tänäkin vuonna Suomen parhaat hiphop- ja rap-artistit sekä tunnettuja bändejä Yhdysvalloista. http://www.blockfest.fi/info/
1.9. Varala Maraton 2013 Vuosittainen maratontapahtuma Tampereella järjestettiin sunnuntaina 1.9.2013. Tapahtumassa juostiin vartti-, puoli- ja kokomaraton. Maratonviestille oli myös oma sarjansa. Niin sanottu jänispalvelu oli myös tarjolla eri tavoiteajoille: tasaiseen tahtiin juoksevat juoksijat (jänikset) avustivat tavoiteajan saavuttamisessa. http://www.varalamaraton.net/
16.8. - 1.9. Helsingin Juhlaviikot 2013 Suomen suurin taidefestivaali houkutteli monipuolisella ohjelmallaan. Kaikille löytyi jotain mielenkiintoista ohjelmaa: konsertteja klassisesta musiikista maailmanmusiikkiin ja poppiin, teatteriesityksiä, nykytanssia, kuvataidetapahtumia, elokuvia, lasten tapahtumia jne.
14.-15.9. Hevoset Stadikalla Hevosystäville järjestetty iso tapahtuma, jollaista on harvoin nähty Suomessa. Kilpahevoset palaavat ensimmäistä kertaa Olympiastadionille sitten 1952 kesäolympialaisten. Ohjelmassa on kilpailuja (mm. korkeushyppykilpailu), näytöksiä valjakkoajosta lännenratsastukseen sekä iso messualue, jossa on paljon näytteilleasettajia. Stadionilta löytyy tapahtuman aikana myös Pohjoismaiden pisin samppanjabaari! http://www.ratsastus.fi/hevoset_stadikalla
Syyskuu - Ruska Lapissa Vaikka tämä ei ole mikään varsinainen järjestetty tapahtuma, kannattaa suunnata Lappiin syyskuussa, koska nähtävillä on värikäs ruska. Ruska syntyy, kun yhteyttäminen kasveissa pysähtyy auringonvalon ▶ 16
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
TA PA H T U I ... J A TA PA H T U U 23. - 24.8. Blockfest omistaa
tässä: järjestää tiettyä tarkoitusta varten
to dedicate
sijaita
olla jossakin paikassa
to be located
1.9. Varala Maraton 2013
ja lämmön vähentymisen johdosta ja kasvillisuuden lehtivihreä alkaa hajota. Lehtipuiden, varpujen ja ruohovartisten kasvien lehdet saavat verenpunaisen ja kirkkaankeltaisen sävyn.
viesti
tässä: kilpailu, jossa joukkueen jäsenillä on omat peräkkäiset vuorot
relay
tahti
rytmi
stroke, rhythm
tavoite
se, mikä halutaan toteuttaa, saavuttaa
goal
Ruskasta voi nauttia parhaiten vaellusreissulla Lapin tuntureilla ja erämailla. Eri puolilta Lappia löytyy runsaasti merkittyjä vaellusreittejä, joten luontoon voi lähteä kokemattomampikin vaeltaja.
saavuttaa
päästä (tavoitteeseen)
to reach (a goal)
http://www.lappi.fi/
16.8. - 1.9. Helsingin Juhlaviikot 2013 monipuolinen
tässä: jossa on monia erilaisia osia
versatile, diverse
14. - 15.9. Hevoset Stadikalla valjakko
ryhmä hevosia, jotka vetävät ajoneuvoa
a set of draught horses
valjakkoajo
tässä: kilpailu, jossa hevoset vetävät ajoneuvoa tms.
carriage driving
Syyskuu - Ruska Lapissa prosessi, jossa kasvit muuttavat epäorgaaniset aineet orgaanisiksi aineiksi valon avulla
photosynthesis
johdosta
takia, seurauksena
because of
varpu
matalahko puuvartinen kasvi
twig
vaellusreissu
kävelyretki luonnossa, usein yövytään maastossa
hiking
erämaa
asumaton alue luonnossa
wilderness
yhteyttäminen
22.8. Taiteiden yö: soitinpuisto säveltäjä
henkilö, joka luo musiikkia
composer
pystyttää
asettaa pystyyn, rakentaa
to erect
tunnelma
tunnetila, mieliala, ilmapiiri
atmosphere, ambiance
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
22.8. Taiteiden yö: soitinpuisto Säveltäjä Pierre Sauvageot ja tavalliset helsinkiläiset suunnittelivat Helsingissä Hernesaaren ja Eiran rantaalueille erikoisen teoksen nimeltään Soitinpuisto. Kilometrin matkalle pystytettiin suuria soittimia, joista kuuluu soittoa silloin, kun rannalla tuulee. Soitinpuistossa oli mahdollista kävellä eri tunnelmareittejä, joissa saattoi kokea romantiikkaa, hauskuutta tai pelkoa. Teos oli osa Taiteiden yötä, jota vietettiin torstaina 22.8.2013 ja joka kuuluu vuosittaiseen helsinkiläistapahtumaan Helsingin Juhlaviikot.
Kuvat: Petru Motrescu
17
MINUN KOTIMAANI ON ...
Tšekin tasavalta
Klára Ratajová
M
INUN KOTIMAANI ON Tšekin tasavalta, pieni maa Euroopan sydämessä. Vaikka se on melko pieni – neljä kertaa pienempi kuin Suomi – väestö on yli 10 miljoonaa ihmistä. Suurin osa ihmisistä elää Tšekin pää-
ihme, että Prahaan tulee vuosittain lähes 4 miljoonaa matkailijaa. Prahassa on myös yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, Kaarlen yliopisto, joka perustettiin vuonna 1348.
kaupungissa Prahassa, mutta Tšekissä on myös muita suuria kaupunkeja, esimerkiksi Brno, Plzeň tai České Budějovice.
löytää ihmistä, joka ei tietäisi tšekkiläistä olutta. Suomen kaupoistakin on saattavana tšekkiläistä Kozelia, Pilsneriä, Budvaria, Litovelia ja muita merkkejä. Tšekissä olut on hyvin halpaa ja siksi sitä juodaan kaikkialla. Tšekkiin tulevat ulkomaalaiset usein juovat liikaa, koska he eivät osaa käyttää niin halpaa alkoholia oikein. Prahan kadut ovat siis yöllä täynnä humalassa olevia ja laulavia ihmisiä. Tšekin toinen merkittävin tuote on Škoda, jonka autot ovat luotettavia koko perheen autoja. ▶
Praha on erittäin kuuluisa paikka. Se perustettiin 800-luvulla ja siellä on monta kaunista, merkittävää rakennusta ja muistomerkkiä. Prahan linna on maailman suurin linna ja Prahan keskusta kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Kaikkialta maailmasta tulevat matkailijat tietävät sen, joten ei
18
Vaikka kaikki eivät tunnekaan Prahaa, on vaikea
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
MINUN KOTIMAANI ON ... Me, tšekkiläiset, emme ole hyvin uskonnollinen kansa. Se johtuu varsinkin siitä, että meidän rikas historiamme sisältää mm. melkein 50 vuoden kommunistihallinnon alaisuuden, jolloin uskonnollisia ihmisiä vainottiin. On vähän paradoksaalista, että jokaisessa pienessä kylässä on kirkko, mutta sunnuntaina messussa on vain pari ihmistä. ▣
republic
tasavalta
demokraattinen valtiomuoto
väestö
kaikki (maan, kaupungin) ihmiset population
kuuluisa
tunnettu, melkein kaikki tietävät sen
famous
merkittävä
tärkeä
important
muistomerkki
jonkin muistoksi tehty tai jonkin muistolle omistettu patsas
memorial (construction)
perintökohde
vanha ja kulttuurisesti arvokas rakennus tai paikka
heritage
humalassa
joka on juonut liikaa alkoholia, päihtynyt
drunk
luotettava
korkealaatuinen, johon voi luottaa
reliable
uskonnollinen
uskovainen; jonka elämässä uskonnolla on tärkeä paikka
religious
hallinto
tässä: valtakausi
regime
alaisuus
olla jonkun toisen vallan alla
being under the power of
vainota
jahdata, ahdistaa jatkuvasti
persecute
messu
kirkollinen kokoontuminen (yleensä sunnuntaisin), jumalanpalvelus
church mass
Would you like to write about your home country for our magazine? Submit your article to info@puhutaan-suomea.net. We’ll give you a
4 issues (6 months) subscription if your article gets published!
Ihmeellinen Suomi Keskellä ei mitään ei ole ruuhkaa edes ensiavussa. 30. heinäkuuta klo 10 aamulla Sallan keskustassa vieraili poro, joka ei osannut päättää, menisikö se ensiapuun vai tarvitsisiko se fysioterapiaa. keskellä ei mitään
paikka, jossa asuu vähän ihmisiä
in the middle of nowhere
ensiapu
sairaalan osasto, jossa hoidetaan akuutteja tapauksia
first aid, emergency
vierailla
käydä jossakin paikassa
to visit
Kuva: Salla.fi - in the middle of nowhere P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
19
H A A S TAT T E L U
PIRKANMAAN P E L A S T U S KO I R AT RY Pu h een jo h taja H an n a Laa s a ne n on ollu t toimin n assa m uka na jo kymmen en vuot t a
Kuva: Pia Nousiainen
Päivi Österman
H A A S TAT T E L U Vapaaehtoistyö on Suomessa melko suosittua ja sillä on tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Parhaimmillaan vapaaehtoiset paikkaavat viranomaistoiminnan puutteita. Yksi tällainen harrastus on pelastuskoiratoiminta, jossa koiria koulutetaan etsimään kadonneita henkilöitä. Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n puheenjohtaja Hanna Laasanen on ollut toiminnassa mukana jo kymmenen vuotta.
paikata
täyttää, parantaa
alun perin
alussa
tuolloinen
joka oli silloin
noutaja
koirarotu, jonka tehtävä on hakea eli noutaa metsästäjän ampuma saalis
riveissä
osana jotakin ryhmää
etsintä
etsiminen; jatkuva yritys löytää esim. kadonnut ihminen
hoitolaitos
sairaala; paikka, jossa hoidetaan ihmisiä
palkitseva
tunne onnistumisen seurauksena; joka palkitsee
hälytysryhmä
tässä: ryhmä, joka osallistuu etsintään
asettaa koville
tehdä rankaksi, vaikeaksi
uurastus
raskas, työläs työ
saattaa
voida olla
suunnistustaitoinen
joka ei eksy; joka osaa suunnistaa
poliisi on hälyttänyt Vapepa:n avustamaan kadonneen henkilön etsinnässä. Tyypillinen etsittävä on esimerkiksi kotoaan tai hoitolaitoksesta poistunut muistisairas henkilö tai marjametsään eksynyt henkilö.
vähimmäisvaatimus
minimivaatimus
ehdollistaa
tehdä riippuvaksi jostakin
maalihenkilö
tässä: henkilö, jota pitää etsiä
maavainu
koira seuraa eläimen tai ihmisen maahan jättämää hajujälkeä
Mikä toiminnassa on palkitsevinta ja mikä haastavinta?
tottelevaisuus
totteleminen, käskyn täyttäminen
suunnitelmalli-
kyky suunnitella; noudattaa suun-
Mikä sai sinut valitsemaan tämän harrastuksen? Kiinnostus tehdä koiran kanssa jotain hyödyllistä sai minut alun perin lähtemään mukaan toimintaan. Tuolloinen koirani oli erittäin ihmisystävällinen noutaja, joten pidin ihmisten etsimistä sille erittäin hyvin sopivana lajina. Millaisia ovat tyypillisimmät etsinnät? Suomessa pelastuskoirat osallistuvat yleisimmin etsintätehtäviin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) riveissä. Tällöin
Pelastuskoiratoiminta on varsin intensiivistä toimintaa, koska suus nitelmaa koiran kouluttaminen ja koulutustason ylläpitäminen vaativat jat- panostaa käyttää työvoimaa ja aikaa johonkin kuvaa harjoittelua. Palkitsevaa on nähdä niin oman kuin muidenkin ryhmään kuuluvien koirien (ja ohjaajien) kehittyvän. Kun koiran saa koulutettua hälytysryhmätasolle, itse etsinnät tuottavat sekä palkitsevimmat että haastavimmat hetket: Suomessa riittää metsää, joten etsittävät alueet ovat usein laajoja ja maasto saattaa olla erittäin vaikeakulkuista. Sääolosuhteet kuten vesisade, kova pakkanen tai helle asettavat niin koirat kuin ohjaajatkin välillä koville. Kun näissä olosuhteissa etsintä saa onnellisen päätöksen, kaikki etsintään osallistuneet kokevat varmasti saaneensa parhaan mahdollisen palkkion uurastuksestaan. Mitä ominaisuuksia pelastuskoiratoiminta vaatii ohjaajalta ja mitä koiralta? Mitä muodollisia vaatimuksia toimintaan osallistuville on asetettu? Sekä pelastuskoiran että ohjaajan tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa, koska etsinnän aikana saatetaan kulkea useita tunteja vaativassa maastossa. Koska etsinnöissä toimitaan maastossa, ohjaajan tulee olla suunnistustaitoinen. Etsinnät ovat ennen kaikkea tiimityötä, joten ohjaajalta vaaditaan yhteistyö- ja kommunikointitaitoja. Lisäksi ohjaajan tulee tuntea koiransa ja osata ”lukea” sen reaktioita etsinnän aikana. Koiralta vaaditaan hyvän fyysisen kunnon lisäksi vahvoja hermoja: sen pitää pystyä työskentelemään keskittyneesti erilaisista häiriötekijöistä - esim. etsintään osallistuvasta helikopterista - huolimatta. Koiran pitää luonnollisesti olla ihmisystävällinen ja kyetä työskentelemään myös toisten koirien läheisyydessä. Voidakseen osallistua etsintään koiran tulee suorittaa koe vähintään yhdestä pelastuskoiralajista, joita ovat jälki-, haku- ja rauniokoe. Tämän jälkeen koira ja ohjaaja osallistuvat käyttöönottotarkastukseen, joka on pelastuskoirajärjestöjen ja poliisin yhteistyössä kehittämä pelastuskoiran ”loppukoe”. Etsintöihin ▶ P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
21
H A A S TAT T E L U Kuva: Hanna Laasanen
osallistuvan koiran taidot tarkistetaan kahden vuoden välein. Ohjaajan osalta vähimmäisvaatimuksena on ensiapukurssin sekä Vapepa:n etsintäkurssin suorittaminen. Miten pelastuskoirat harjoittelevat? Pelastuskoiran koulutus koostuu useasta eri osa-alueesta. Kaikkein tärkeintä on rakentaa koiralle mahdollisimman suuri motivaatio reagoida ihmisestä lähtevään hajuun ja halu hajun lähteen (eli kadonneen henkilön) paikallistamiseen. Käytännössä koira ehdollistetaan siihen, että ihmisen löytäminen on parasta, mitä se tietää: harjoituksissa maalihenkilöt palkitsevat koiran herkuilla tai leikillä. Hyvä pelastuskoira hallitsee sekä maavainutyöskentelyn (jäljestys) että ilmavainutyöskentelyn (haku). Koirien kanssa tehdään näitä työskentelymuotoja tukevia harjoitteita erilaisissa maastoissa ja erilaisissa olosuhteissa. Pelastuskoiran tulee myös olla ohjaajansa hallinnassa, joten maastotyöskentelyn lisäksi koirien kanssa tehdään tottelevaisuusharjoituksia. Koska koira oppii toistojen kautta, kaikkien näiden osa-alueiden harjoittelu vie aikaa ja vaatii ohjaajalta suunnitelmallisuutta. Millainen harrastuskaveri koirasi on? Nykyinen koirani on 4-vuotias novascotiannoutaja Simo. Se on innokas kaveri, joka tuntuu olevan aina valmis niin harjoituksiin kuin tositoimiinkin. Erityisesti pidän sen sinnikkyydestä ja suuresta työskentelymotivaatiosta. Simo muutti luokseni 7 viikon ikäisenä ja sitä on koulutettu pennusta asti etsimään ihmisiä. Hälytysryhmään se nousi 2,5-vuotiaana ja on sen jälkeen osallistunut useisiin etsintöihin. Muuten Simo viettää ihan tavallista lemmikkikoiran elämää. Erityisen paljon se pitää pitkistä metsälenkeistä ja uimisesta. Millaisena näet pelastuskoiraharrastuksen tulevaisuudessa? Poliisin mukaan Vapepa:n tarjoama apu on erittäin tärkeää. Esimerkiksi kadonneiden etsinnässä poliisin omat resurssit eivät millään riitä organisoimaan niin laajoja etsintöjä kuin Vapepa:n avulla saadaan järjestettyä. Uskon, että Vapepa:n rooli tulee entisestään kasvamaan ja etsintätehtävien määrä lisääntymään. Vastaavasti hyvin koulutetuille pelastuskoirille on varmasti myös tulevaisuudessa käyttöä. Joukkoon tarvitaan aina lisää niitä, joilla on halu auttaa ja mahdollisuus panostaa koiransa kouluttamiseen. Kiitos Hannalle ja Simolle sekä kaikille muille samanlaisille vapaaehtoisille, jotka tekevät tärkeää työtä epäitsekkäästi muiden hyväksi. ▣ 22
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
Mikä harrastus?
Tiedätkö myös, mitkä harrastusvälineet nämä ovat? 1. _____________
a. _____________
b. _____________
c. _____________
b. _____________
c. _____________
b. _____________
c. _____________
b. _____________
c. _____________
b. _____________
c. _____________
2. _____________
a. _____________
d. _____________
3. _____________
a. _____________ 4. _____________
a. _____________
d. _____________
5. _____________
a. _____________
Vastaukset 1. jalkapallo a.jalkapallokenkä, p elikenkä, nappulakenkä; b. s äärisuoja; c . jalkapallo; 2. kalas tus, kalas t aminen a. v apa; b. haav i; c . koukku; d. v iehe; 3. hiihto, hiiht äminen a. suk s et; b. s au v at; c . monot; 4. jääkiekko a. k ypär ä; b. maila; c . kiekko; d.luis timet; 5. sukellus, sukel t aminen a. märkäpuku; b. snorkkeli; c . r äpylät
P U H U TA A N S U O M E A
3/2013
23
3 / 2013 elokuu - syyskuu www.puhutaan-suomea.net info@puhutaan-suomea.net ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu)
Päätoimittaja Florin Dimulescu Toimittajat Anna Brinck, Kaisa Halme, Riikka Kuningas, Vik Nuckchady, Antonina Krasnopolskaya, Miklós Vlasa, Päivi Österman Oikolukija Riikka Kuningas Äänitys Kaisa Dimulescu
www.artemira.eu Julkaisija | Publisher Artemira Publishing Kangasala, Finland
Printed in Romania
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!