Poleemi 3/2014

Page 1

POLEEMI 3·2014

tästä on polholaisten gradut tehty

Timo R. Stewartin keittiössä | 12

Suomalaista apartheidpolitiikkaa? | 26

Huumesota Meksikossa | 32


Opiskelijain ja henkilökunnan

HÖMPPÄÖLYMPIALAISET Tep po

t lakrit sia. öivä

8.9.

siä. isyyk et ä i l ai

Sa

kk

e

m

as Me

itt

j

a

Yllä

Hanna, Aleksi, Jesse, Jukka sekä Eero ottivat toisistaan mittaa sukka­housuihin pujotetuilla omenilla.

Aa

ee

ll a

.

kuvat Teemu Perhiö pp

a ll oh rm e il u t t i m a il a a v a

ao

tt


Sisällä

12

12 Tutkijan keittiössä 18 26

Väitöskirjan tekijä Timo R. Stewart valmisti Poleemille couscousia.

Keskiverto polholainen Mistä polholaiset tekevät opin­näyte­­työnsä? Poleemi tutki ja selvitti.

Eristettynä

Ovatko erityisluokat suomalaista apartheid-politiikkaa?

30 Ukrainan jälkeen

Kylmä sota ei palannut, mutta maailmanpolitiikassa alkoi uusi aika.

Mitä ks fu imökillä tapahtui?

24

32 Määränpäänä USA

Meksikon läpi kulkevat Yhdysvaltoihin sekä huumeet että ihmiset.

alussa

lopussa

5 • Kalenterissa

37 • Ajan kuva

6 • Ajankohtaista

38 • Vaihtopäiväkirja

7 • Opinnoista

39 • Teron tietotoimisto

8 • Työelämään

40 • Räps!

9 • Akateeminen maailma

41 • Mirrin murinat

Aadolfin kuolinpäivä Henkilökunnan muutokset Kohti omaa uraa

Tuomas Saavalainen

Lyhyesti tiedemaailmasta

10 • Hallitus tentissä Alumniyhteys Hentunen

Patsaiden pystyttäjät London Calling

18

Mitä kävi parralle? Suosittele kirjaa!

Mandela terroristi?

43 • Kuvia tapahtumista Yhiksen fuksisyksyn kuvasatoa

POLEEMI 2·2014 • Vastaava päätoimittaja Teemu Perhiö • Päätoimittajat Topi Houni, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä & Teemu Perhiö • Ulkoasu ja taitto Teemu Perhiö • Kirjoittajat Mari Fabritius, Miran Hamidulla, Mikko Helenius, Jesse Hirvelä, Topi Houni, Eetu Jokela, Topi Juga, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä, Karla Malm, Hanna Marjoranta, Ilmar Metsalo, Teemu Perhiö, Joona Saulamaa, Antti Salokoski, Tero Vahtola & Maija Yrjä • Kannen kuva Teemu Perhiö • Paino Picaset • Painos 150 kpl • Printin ISSN 1235-4112 • Verkkojulkaisun ISSN 2242-9514 • Palaute poleemi2014@ gmail.com • Julkaisija Poliittisen historian opiskelijat Polho ry • Poleemi saa HYY:n ainejärjestölehtitukea 3


pä ät oimi t ta ja lta

Teemu Perhiö

M

Elämää varten?

eistä tulee toimittajia, virkatenkin paikkansa. Niitä pitää vain kemiehiä ja järjestötoimijoita. hittää miellyttävämmiksi. Uudenlaiset Päädymme ammatteihin, joi- yleisvaltsikalaiset kurssit, kuten ”Tiehin tutkintomme ei suoraan valmista. teestä toimintaa” ja ”Akateeminen yritMoni hakeutuu tänne ilman urasuuntäjyys”, ovat hyvä alku, mutta omastakin nitelmaa, sillä opinnot vaikuttavat mieoppinaineesta kaipaisi avauksia tähän lenkiintoisilta ja yleissivistäviltä. Moni suuntaan. Kerron esimerkin omasta simyös takeltelee, kun joku kysyy mihin vuaineestani ympäristöpolitiikasta. sitä työllistyy. Valtiotieteilijän identiteeEnsimmäisen vuoden opiskelijatin rakennussarjasta puuttuu palasia. na päädyin vahingossa maisterivaiheen VTM-tittelillä on merkityksensä työkurssille ”Ympäristöpoliittinen harkinmarkkinoilla, mutta sitä enemmän hata” (Weboodi: 7355710). Kurssi jännitkija tarvitsee hyviä verkostoja, viesti hieman, sillä kyseessä oli puoliksi tintätaitoja ja annoksen tuuria. roolileikki. Opiskelijat jaettiin ”Milloin Poliittisen historian opinnot kolmeen ryhmään: asiansaamme työmetodeineen tarjoavat hytuntijoihin, aktivisteihin ja kurssin, jossa vän pohjan moneen toimenteollisuuden edustajiin. Jovoimme ratkoa kuvaan, mutta sen huomaa kaisen ryhmän piti paneumaailman vasta työelämässä. Opinnot ja tua oman viiteryhmänsä konflikteja?” työelämä pitäisi limittää toinäkökulmaan ja sen jälkeen siinsa tehokkaammin. osallistua ympäristöpoliittisen Fuksista voi olla rankkaa heti ongelman määrittelyyn ja ratkaisyksyllä Weboodin opettelun ja sosiaalissuun. Vaikka aktivisteilla oli asiantuntumisen ohessa paneutua työelämähuotijoiden tieteelliset tulokset tukenaan, liin. Jonkinlainen työelämäjohdatus olisi teollisuuden edustajat voittivat kampsilti paikallaan. Ainejärjestö hoitaa oman pailun. Se yllätti sekä järjestäjät että osansa, mutta ekskut tavoittavat vain tieosallistujat. Kurssi yhdisti erinomaisesti tyn itsevalikoituneen otannan opiskelijateorian ja käytännön. joukosta. Lisäksi työelämäyhteydenpidon Milloin me ­yhteiskuntahistorian jääminen ainejärjestön vastuulle korostaa opiskelijat saamme oman kurssin, ­jossa opintojen ja työelämän välistä railoa. voimme ratkoa maailman ­konflikteja Erilaiset suoritusmuodot, kuten ryhrauhan­välittäjinä, toimia sotareporttemätyöt ja esitykset, ovat monien opiske- reina eri ryhmittymien välissä tai tulkita lijoiden inhokkeja. Ryhmätöillä on kuihistoriaa ja joutua väittelyyn?

4


Alussa

k alenterissa

*

t yöelämä än

* aa kj aant ke oe mh ti na ei snt am a*a i ol mp ian n o ihsatlal i t u s * *

tentissä

Carl Wahlbom, 1855. Tod König Gustav II. Adolf in der Schlacht bei Lützen

Aadolfin kuolinpäivä

k alenterissa

mitä yhteistä on Ruotsin kuninkaalla Kustaa II Aadolfilla ja brunssijuoma

­Mimosalla? Tietenkin marraskuun kuudes! Tarina alkaa kolmikymmenvuotisen sodan aikaan 160 kilometriä etelään Berliinistä. Ruotsalaisten voittoisa sotaretki sai marraskuun 6. 1632 ikävän kään­ teen Kustaa II Aadolfin kaatuessa Lützenin taistelussa. Tragediasta muodos­ tui silti Ruotsin suuruuden juhlapäivä, jota ruvettiin viettämään Suomessa RKP:n aloitteesta ”Ruotsalaisuuden päivänä” vuonna 1907. Kieliriitojen aikaan suomen­ mieliset kutsuivat päivää jopa ”aggressiivisen imperialismin juhlapäiväksi”. Kalentereihin ”Ruotsalaisuuden päivä” päätyi kuitenkin vasta vuonna 1979, jolloin siitä tuli myös liputuspäivä. Päivä oli myös Kustaa Aadolfin nimipäi­ vä, mutta vuonna 2010 nimiyhdistelmä koettiin turhaksi ja päivästä tuli viideksi vuodeksi joulun, sekä uudenvuoden ohella ainoa päivä ilman nimipäivää. Nimi­ päiväuudistuksen myötä ensi vuonna juhlitaan kuitenkin ensimmäistä Mimosan nimipäivää – päivä osuu mukavasti perjantaille ja Poleemi laittaa jo kuohuviinit kylmään. Skål! 5


a jankohtaista

Rentola täyttää Sepon saappaat

Yliopisto­ demokratian loppu?

K

H

Antti Lehtinen Ilmar Metsalo

esän aikana poliittisen historian henkilökunnassa tapahtui muutoksia. Uudeksi professoriksi eläkkeelle jääneen Seppo Hentilän tilalle valittiin Turun yliopiston poliittisen historian professori ja Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Rentola. Rentola aloittaa Helsingissä professorin tehtävissä viimeistään vuoden 2015 alussa. Oppiaineemme uudeksi yliopistonlehtoriksi valittiin Marja Jalava. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Tampereen yliopistolla professorin sijaisena. Jalava on kuitenkin tämän lukuvuoden vapautettuna tehtävästään, sillä hän toimii vastuututkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa. Lukuvuoden 2014–15 ajan Jalavaa paikkaa Jukka Kortti, joka on tuttu muun muassa Ylioppilaslehden vuosisadan kirjoittajana.

elsingin yliopistolla on parhaillaan käynnissä johtosääntöjen uudistus­ työ. Yliopiston hallituksen eh­ dotuksessa yliopistoyhteisön, mukaan lukien opiskelijat, val­ ta hallinnossa uhkaa pienentyä entisestään. Ehdotettuja muutoksia on mahdollista kommentoida 24.10. mennessä. Muutoseh­ dotukset ja ohjeet kommen­ tointiin löytyvät muun muassa Flamman uutisista. Myös kaa­ pelin-valajiin on lähetetty linkki kommentointia varten.

Antti Lehtinen Kuvat Teemu Perhiö & Wikimedia Commons

Liina Länsiluoto (vas.) toivoo, että After workissa tunnelma olisi tarpeeksi rento.

Ma

S

va ala rja J

ty

tap

auk s

een.

After work kokoaa alumnit ja opiskelijat

ät

lii a n s a a p p a at

ei v

Ko r

tti

Ku v

J uk 6

ka

yksyn uutuus alumni­ rintamalla on epämuodol­ linen After work -kokoon­ tuminen, jonne myös opiskelijat ovat tervetulleita. Joka kuukau­ den ensimmäisenä keskiviikko­ na kokoontuva seurue vierai­ lee kuppiloiden lisäksi myös eri alumnien työpaikoilla. Marraskuun tapahtumana järjestetään rennon tunnelman seminaari yhteistyössä aine­ järjestöjen kanssa. After work -tapahtumista vastaavan Liina Länsiluodon mukaan luvassa on keskustelua ja tuoreita näkökul­ mia media-alasta.

Ilmar Metsalo


opinnoista

Rahalla länsi­ maaksi g r a d u

Kohti omaa uraa

utkin valuuttakurssipoli­ tiikasta eli vakaan mar­ kan linjasta ja deval­ vaatiosta käytyä keskustelua 1990-luvun laman aikaan. Ai­ heesta käytiin laaja julkinen keskustelu ja poliittinen kiis­ ta tutkimusjaksollani eli vaa­ likeväänä 1991, jolloin Suo­ mi oli ajautumassa syvään lamaan. Asia liittyi laman hoitoon, mutta sillä oli myös kansain­ välinen ulottuvuus. Deval­ vaatio ei sopinut Euroopan integraatioon. Tavoitteena­ ni on analysoida eri näkökul­ mien tärkeysjärjestystä. Keskustelun osapuolet ja­ kautuivat mielenkiintoises­ ti: Devalvaatiota olivat vaati­ massa esimerkiksi Esko Seppänen, Osmo Soininvaara, Casimir Ehrnrooth ja Björn Wahlroos. Suomen Pank­ ki sekä johtavat poliitikot SDP:stä ja kokoomuksesta olivat vakaan markan linjalla. Keskustelussa puhut­ tiin paljon siirtymisestä uu­ teen aikakauteen talouspo­ litiikassa. Tuolloin käytettiin jo ajatusta talouden ”euro­ kunnosta”. Sotienjälkeinen talouspolitiikka nähtiin hol­ tittomana, ja siitä piti pääs­ tä eroon kiinnittämällä va­ luutan arvo eurooppalaisiin kumppaneihin ja tavoitte­ lemalla matalaa inflaatio­ ta. Suomi siirtyisi moderniksi länsimaaksi, joka harjoittaisi kurinalaista talouspolitiikkaa eikä enää ”retkahtaisi” deval­vaatioon.

altiotieteellisen tiedekunnan tutkintouudistuksen myötä myös kandivaiheen pakolliset työelämäopinnot ovat saaneet uuden ilmeen, ja tänä syksynä järjestettiin ensimmäistä kertaa Valtiotieteilijä työelämässä -kurssi. Kurssilla yhdisteltiin aikaisempien työelämäkurssien parhaita puolia, tutustuttiin valtiotieteilijöille tyypilliseen työkenttään ja opeteltiin tunnistamaan oman pääaineen kartuttamia työelämätaitoja. Kurssin parasta antia oli keskustelu polholaisen alumin, liikuntasovellus Heiaheaia.comin markkinointipäällikkö Jens Alderinin kanssa. Nykyisessä äärimmäisen herkässä taloustilanteessa luultavasti kaikkia valtiotieteilijöitä yhdistää huoli työttömyydestä ja ensimmäisen oman alan työpaikan nappaamisesta. Oli huojentavaa kuulla käytännön esimerkkejä siitä, miten omalla aktiivisuudella ja omaperäisillä opintovalinnoilla voi rakentaa Työpaikka unelmiensa työuran. Aldesaadaan omilla rin esimerkiksi oli perustataidoilla eikä nut ystävänsä kanssa video­ politiikan blogin, jossa he kokeilivat uuteorioilla. sia urheilulajeja. Se kiinnitti työnantajan huomion. Yliopistoja syyllistetään usein käytännönläheisyyden puutteesta ja työelämätaitojen kehittämisen laiminlyönnistä. Esiintymis- ja puhetaidot jäävätkin usein opinnoissa vähemmälle huomiolle: on liian helppoa suorittaa opintonsa vain itsenäisesti lukusalissa pänttäämällä ja esseitä kirjoittamalla. Usein työpaikka kuitenkin saadaan vakuuttamalla työnantaja omilla puhetaidoillaan ja olemuksellaan, eikä politiikan teorioita luettelemalla. Siksi kannattaa haastaa itsensä ja kehittää ennen kaikkea viestinnän taitoja, mihin sopii erinomaisesti esimerkiksi neljännessä periodissa järjestettävä Työelämän puheviestintä -kurssi.

T

Joona Saulamaa

V

Maija Yrjä

Kirjoittaja on 3. vuoden opiskelija

7


t yöel ämä än

Teemu Perhiö

Palstalla haastatellaan työelämään eksyneitä, lähes valmistuneita polholaisia.

Postinjakelusta puolustusvoimiin

F

”Opinnot ovat melko kaukana työelämästä, mikä saattaa alentaa opiskelu­ motivaatiota.”

uksisyksystään 2010 asti opintojensa ohella työskennellyt Polhon entinen taloudenhoitaja Tuomas Saavalainen vietti kuluneen kesän Maavoimien esikunnassa tiedottajana. Mediakoosteiden ja päivittäisen varusmiehille suunnattun informaation laatimisen ohella hän pääsi nauttimaan lounasta edellisen ja nykyisen Maavoimien komentajan seurassa. Tuomaksen tähän astinen urakehitys on puoliksi sattuman, puoliksi tietoisen suunnittelun tulosta. Opintoaikojen ensimmäistä pestiä postinjakajana seurasi toisena opiskeluvuonna hyppy tietopalvelu- ja konsulttiyritys M-Brainille – ensin assistentiksi, lopulta media-analyytikoksi. Käytännössä analyytikon työ oli mediaan perehtymistä, tiivistelmiä ja analysointia. ”Talous ja yhteiskunta -tiimissä vastuuasiakkaitani olivat muun muassa Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos.” Tästä asiakkuudesta oli hyötyä harjoittelupaikkaa hakiessa. Harjoittelustaan Maavoimien esikunnassa Mikkelissä Tuomakselle jäi käteen hyödyllisiä kontakteja ja lisää työkokemusta. Vinkkinä työelämään siirtymistä murehtiville Tuomas kehottaakin hankkimaan juuri itseä kiinnostavan harjoittelupaikan, vaatimaan tarpeeksi haastavia työtehtäviä ja verkostoitumaan. Valtsikan antamia eväitä työelämään Tuomas arvostaa. ”Lukea ja kirjoittaa ei koskaan voi liikaa.” Puutteeksi hän toisaalta mainitsee vähäiset, lähes pelkästään ainejärjestöjen harteilla lepäävät kontaktit työnantajiin. ”Opinnot ovat melko kaukana työelämästä, mikä saattaa alentaa opiskelumotivaatiota.” Vaikka työ ei ole liiemmin opintoja häirinnyt, Tuomas jäi täksi syksyksi opintovapaalle. Aloitettuaan Eurooppa-tutkimuksen verkoston European Studies -maisteriohjelman siintelee tavoitteissa valmistuminen keväällä 2016. Sitä ennen hän kuitenkin aikoo palata työelämään. ”Tuleva urakehitys on vielä auki, mutta se sivunnee turvallisuuspolitiikkaa ja Puolustusvoimia tavalla tai toisella.”

Antti Salokoski

8


ak at eeminen ma ailma

koonnut Ilari Leskelä & Hanna Marjoranta

Digivaalit 2015 -hanke: gradusta rahaa

T

ammikuussa 2015 alkava monitieteinen tutkimushanke pureutuu mm. politiikan ja viestinnän tutkimusperinteiden kautta digiviestinnän rooliin vaalijulkisuuden muotoutumisessa. Aalto­ yliopiston tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n ja Valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän tutkimuskeskus CRC:n hanke etsii nyt opinnäytetyön tekijöitä pohtimaan miten esimerkiksi politiikassa verkkoympäristöt ovat normalisoituneet vaalikampanjoissa tai viestinnän ja maineenrakennuksen välineinä. ”Poliittisen historian välinein voisi pohtia miten julkisuutta on käsitteellistetty vaaleissa 20 vuotta sitten ja miten se nähdään nykypäivänä”, heittää tutkimushankkeen toinen vetäjä Matti Nelimarkka HIIT:ltä. ”Konkreettisempi aihe olisi radion, television ja verkon vaikutus vaalikampanjoissa, ja minkälaisina aikalaiset ovat kokeneet ne.” Hän kehottaa opiskelijoita tuomaan rohkeasti esille, mitkä poliittisen historian lähestymistavat auttavat selvittämään ehdokkaiden ja median välistä suhdetta. Alustavia ja vielä epämääräisiäkin tutkimusideoita voi lähettää osoitteeseen matti.nelimarkka@hiit.fi sekä salla.laaksonen@helsinki.fi. Lisää myös vapaamuotoinen kuvaus itsestäsi ja opintojen vaiheesta. Ja sokerina pohjalla: gradun tekijöille tehtävä on palkallinen!

TULOSSA Helsinki ja ensimmäinen maailmansota FT Samu Nyström käy läpi Helsingin vaiheita ensimmäi­ sessä maailmansodassa. Hu­ hut ja taloushuolet värittivät helsinkiläisten arkea – vasta vuonna 1918 sota saapui pää­ kaupunkiin.

Tiistaisin 28.10-25.11. klo 16.50–18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26. Hyvä yhteiskunta 2100 – Tiedekulma Tänään syntyvä lapsi elää vielä vuonna 2100. Onko silloin hy­ vinvointivaltiota? Saako kau­ pasta vielä kolmosolutta, tu­ pakkaa ja makkaraa?

Rajat rikki Helsingin ISHAseminaarissa

I

SHA Helsinki ja ISHA Turku järjestävät yhteistyössä vii­ konloppuseminaarin Hel­ singissä marraskuussa 13.–16. Englanninkielisen seminaa­ rin teemana on ”Borders – The Diverse Concept of Border in History”. Seminaarin akateeminen puoli koostuu luennoista ja työpajoista. Perjantaina luen­ noivat Turusta Mika Suonpää aiheenaan transnationalismi ja Tim Clogan aiheenaan Kiinan Kiinanmeren politiikka. Helsin­ gistä ovat puhumassa Johanna Rainio-Niemi aiheenaan rajat ja identiteetit Euroopan historiassa sekä Risto Marjomaa, joka puhuu rajoista ylei­ sesti. Työpajoissa puolestaan pidetään esitelmiä ja kekus­ tellaan aiheeseen liittyen. Perjantain luennot pide­ tään Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa klo 10 al­ kaen. Akateemisen ohjelman lisäksi on tietenkin iltaohjel­ maa. Torstaina 13. päivä sau­ notaan Sivistyksellä ja lauan­ taina on sitsit.

2100-luvulla hyvinvoinnin rajat ovat tulleet selviksi: il­ masto on muuttunut peruutta­ mattomasti eikä leipää ja sir­ kushuveja riitä kaikille.

Tiedekulma 6.10.–7.11.2014, ti & to klo 16-18. Esim. Hyvinvoinnin rajat to 6.11. Milloin hyvinvoinnin rajat tulevat vastaan? Kelle hyvinvointi kuuluu?

9


hallitus tentissä

Haastattelemme palstalla Polho ry:n hallituslaisia. Vuorossa työelämä- ja alumnivastaava Sanna Hentunen.

teksti ja kuvat Teemu Perhiö

Mitä vastaat fuksin työelämähuoliin, Sanna Hentunen? Mitä työelämätoimintaan kuuluu? Teimme juuri ekskursion Crisis Management Initiativelle, joka tunnetaan perustajastaan Martti Ahtisaaresta. Järjestön toimin­ taan opasti Polhon alumni Laura Salonen, jolta saimme myös yksityiskohtaista tietoa projek­ tien sisällöistä ja maailman kriisi­ pesäkkeiden haasteista. Ekskur­ sion järjestämisessä aut­ toi alumniyhteistyö, sillä yhteys CMI:hin saatiin Yhistyksen puheen­ johtaja Olli-Pekka Kuuselan kautta.

samalla on voinut jutella työelä­ mään liittyvistä asioista. Yhistys pyrkii ottamaan kiinni opiskeli­ joista ennen kuin nämä katoavat työelämään. Siksi Yhistys haluai­ sikin toimintaansa enemmän mu­ kaan maisteriopiskelijoita. Mitä toimintaa on tulossa? Marraskuun 5. päivä järjestäm­ me alumnien kanssa vies­ tintäteemaisen tapah­ tuman Uuden Man­ nerheim-salissa. Ilta on After workin ja seminaarin yhdis­ telmä, ja seminaari­ osion jälkeen on ren­ toa hengailua alum­ nien kanssa. Puhujina on eri viestinnän- ja media-alan ammattilaisia, mutta hengaile­ maan saapuu myös muiden alan alumeneja. Tapahtuma on loistava tilaisuus opiskelijoille ja alumneille päästä tutustumaan toisiinsa epä­

Marras­ kuussa tapahtuu!

Mikä Yhistys on? Yhistys ry. on Pol­ hon ja Tason alumnien eli aiemmin yhiksessä opiskellei­ den yhdistys. Tarkoitus on ylläpi­ tää yhteyksiä oppiaineen ja sen entisten sekä nykyisten opiske­ lijoiden välillä. Yhistys järjestää muun muassa joka kuun ensim­ mäinen keskiviikko After wor­ keja, jotka on suunnattu sekä opiskelijoille että alumneille. Il­ lat ovat olleet rentoa hengailua muutaman alumnin seurassa, ja

10

virallisemmissa merkeissä, mitä molempien suunnalta on toivot­ tu. 30. tammikuuta päästään taas sitsaamaan alumnien kanssa kah­ den vuoden tauon jälkeen. Mitä sanoisit fuksille, joka lähestyy sinua työelämähuolineen? Kannattaa opiskella oma tulevai­ suus mielessä: mikä sinua kiin­ nostaa? Minua kiinnostaa Venäjä, joten luen venäjän kieltä ja venä­ jän tutkimusta valtio-opin ohel­ la. Opiskelut valtsikassa nähdään välillä ”välivaiheena” ennen työ­ elämää, ei niinkään siihen valmis­ tavana. Pienellä suunnittelulla voi kuitenkin vaikuttaa omaan uraan­ sa. Kaiken opiskelun ei kuitenkaan tarvitse olla työelämään valmen­ tavaa, vaan siitä saa ja pitää naut­ tia myös itseisarvona. Viimeinen vinkki? Oletko kuullut alumnikampuk­ sesta? Se on Helsingin yliopis­ ton alumnipalvelu, johon opis­ kelija voi kirjautua. Sieltä löytyy alumnien muodostamia verkos­ toja, ja heidän työtietojaan voi tarkkailla. Alumnikampuksella on myös Yhistyksen oma ryhmä, jo­ hon liittymällä pääsee jo pitkäl­ le. Työkuvausten lisäksi alumnien yhteystiedot ovat sieltä parhai­ ten löydettävissä. Alumnit ovat vain ihmisiä ja kaiken lisäksi en­ tisiä yhiläisiä. He vain ilahtuvat voidessaan auttaa entisen aine­ järjestönsä opiskelijoita.


keskellä

tutkijan keit tiössä: timo r. ste wart f u k s i m ö k k i 5.0

*

eristet t ynä

*

*

keskiverto polhol ainen

pä ämä äränä usa

*

r&a

*

*

ukrainan jälkeen

Tonnikala-couscous á la Timo 4 valkosipulin kynttä 3 rawit-chiliä 3 sipulia 1 punainen paprika 1 purkki kikherneitä 2 tölkkiä tonnikalaa 1 ruukku korianteria 2 purkkia piripiri-oliiveja 500 g couscousta oliiviöljyä suolaa mustapippuria

kuullota pilkotut sipulit,

valkosipuli, paprika ja chilit. Lisää kikherneet, oliivit ja tonnikala nesteineen. Anna hautua jonkin aikaa ja laita sitten syrjään hetkeksi. Valmista couscous. Sekoita valmis couscous ja aiemmin valmistettu täyte. Leikkaa korianteria päälle ja tarjoile.

11


12


tutkijan keit tiössä

Kristillistä siionismia tutkiva

Timo R. Stewart valmisti Poleemille herkullista couscousia ja

kertoi työstään rauhan rakentajana teksti Antti Lehtinen kuvat Topi Houni 13


O

vessa on rauhanmerkin vieressä tarra, jossa lukee ”aate, jonka aika on tullut”. Soitamme ovikelloa, mutta kukaan ei tule avaamaan. Hissi pysähtyy kuudenteen kerrokseen. Ulos astuu kauppakassia kantava nuori poliittisen historian tutkija Timo R. Stewart, 34. Hän päästää meidät kotiinsa Kurvissa olevaan yksiöön. Couscous-aineksia sisältävää ostoskassia purkaessaan Stewart kertoo, että asunto on hänen ulkomailla olevan ystävänsä. Asuntoa hallitseva elementti on iso kirjahylly. Kirjoista kuulemme, että Stewartilla olisi lähes samat kirjat, jos kirjahylly olisi hänen omansa.

S

ni väitöskirjani parissa, mutta lopulta vaikuttamistyön pomo taivutteli mukaan”, Stewart muistelee. Kansallinen dialogi on yksi tapa ratkaista konflikteja. Prosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa täytyy olla tulitauko ja osapuolten ymmärrys neuvottelujen aloittamisesta. Toisessa vaiheessa käydään raamikeskustelut varsinaisista neuvotteluista. Näissä keskusteluissa päätetään tulevien neuvottelujen sisällöstä ja neuvotteluiden toteuttamisesta. Viimeinen vaihe on varsinaisen dialogin käyminen. ”Säätytalolla järjestetyssä konferenssissa oli lopulta 200 osallistujaa neljästä konferenssissa käsitellystä maasta: Etelä-Afrikasta, Jemenistä, Myanmarista ja Syyriasta. Mukana oli paikallisten toimijoiden lisäksi myös tutkijoita ja rauhanneuvottelijoita.”

tewart on palannut muutamaa päivää aiemmin vuoden neljänneltä työmatkaltaan Myanmarista, mutta jet lagista ei näy enää jälkeäkään. Hän työskentelee prouoanvalmistuksen lomasjektipäällikkönä Lähetysseusa Stewart kertoo tariHänelle ran vaikuttamistyön tiimissä, nansa. Nuoruutensa Laajonka tavoitteena on rakentaa jasalossa viettäneen Stewartin vastattiin, että rauhaa sisällissodan runnovanhemmat tapasivat kansan”ei tämä maan maahan. tanssikurssilla. Helsingissä engmikään vitun ”Rauhantyöhön kuuluu ralannin opettajana työskennelkenteiden luominen rauhan lyt uusiselantilainen isä hurahti ammattikoulu saamiseksi, edistyksestä raporsuomalaiseen kulttuuriin. Kanole!” toiminen ja erilaisten työpasantanssin lisäksi hän muun jojen toteuttaminen. Työssä muassa opetteli valmistamaan on tärkeää välttää toistamasmämmiä. ta muualla aiemmin tehtyAbivuonnaan Stewart pohjä virheitä. Omiin työtehtäviini kuuluu paikalti, mitä alkaisi opiskella. Valtsikan abi-infossa listen toimijoiden koordinointi ja tukeminen”, hän kysyi, mihin tutkinnolla voi työllistyä. HäStewart kertoo. nelle vastattiin, että ”ei tämä mikään vitun am”Myanmarissa on paljon haasteita, mutta mattikoulu ole!” paikalliset suhtautuvat asiaan vakavasti ja anStewart kertoo myös, että hän on aina pitaumuksella. Maassa on hyvää positiivista liitänyt historiasta, ja luki sitä jo kouluaikoinaan kettä. Rauhantyön haasteena on tosin proseshuviksensa. Koska poliittisen historian pääsysin hitaus. Työ kestää vuosia ja on mahdollista, koekirja tuntui abiturientista mielenkiintoiettä osa kyllästyy hitauteen. Lisäksi komprosimmalta, hän päätti hakea opiskelemaan pomisseja on tehtävä.” liittista historiaa. Lopulta opiskelupaikka irtosi Hänen työnsä Lähetysseuralla alkoi viime toisella yrittämällä vuonna 2001. vuoden lopulla. Opiskeluaikanaan Stewart viihtyi keskuste”He soittivat yllättäen ja pyysivät minua lujen parissa. Hän vaikutti Helsinki Debating töihin projektipäälliköksi vetämään UlkomiSocietyssa toimien myös järjestön puheenjohnisteriön koolle kutsumaa kansallisten diatajana kaudella 2003–2004. Osallistumista delogien konferenssia. Aluksi ajattelin jatkavabatteihin Stewart pitää hyödyllisenä. 14

R


15


”Debating Societyssa oppi argumentoipienryhmäopetusta, mikä toki vaatisi lisää ramaan ja puhumaan julkisessa tilassa. Yritimme haa. Hän puhuu myös maisterin tutkinnon vamyös kehittää järjestölle suomenkielistä toipaaehtoisuuden puolesta, jolloin vain kandi mintaa, mutta se ei vain toiminut. Suomessa olisi pakollinen: on vakava keskustelukulttuuri, johon ei sovellu ”Uudistus vapauttaisi resursseja opetukseen sanoilla kisailu. Esimerkiksi Virossa on paljon tutkimuksesta kiinnostuneille. Monivuotinen voimakkaampi väittelykulttuuri.” graduprosessi hidastaa opiskelua. Lisäksi työToinen foorumi mielenkiintoisille keskuselämä on täynnä lähes-maistereita.” teluille oli Polhon epävirallinen keskusteluklubi, josta Stewart kertoo innosta puhkuen. alautettuaan gradunsa Stewart oli työ”Tapasimme tiistai-iltaisin kuuden–seitharjoittelussa Suomen suurlähetystössemän aikaan, ja keskustelut venyivät helpossä Tel Avivissa. Hän jäi Israeliin lopulta ti puoleen yöhön. Puhuimme aina ihan kaikes- kahdeksaksi kuukaudeksi ollen viimeiset neljä ta. Usein keskustelu lähti liikkeelle päivän Hekuukautta töissä lähetystössä paikalta palkatsarista ja päätyi tieteenfilosofian pohdintaan tuna henkilönä – ja paikallisin työehdoin. tai uskontoihin. Meillä oli hyvää keskustelua, Samalla Stewartin mielessä kypsyi ajatus, koska porukassa oli tarpeeksi vastarannan kiis- ettei hän haluakaan jatkaa Ulkoasiainministekiä, jotka olivat aina napit vasriön palveluksessa. Gradun kirtakkain.” joittamista Stewart muistelee ”Myös voo yritti perustaa hauskana asiana, joten hän haMyös oo omaa keskusteluklubia, mutta ki ja saikin jatkotutkinto-oikeusiitä ei tullut mitään. Me olimden. yritti perustaa me tietysti vahingoniloisia”, Väitöskirja käsittelee suomaomaa Stewart muistaa. laisen kristillisen sionismin poGradunsa aiheen Stewart liittista historiaa. Kristillisen siokeskustelu­ keksi vuonna 2004 ollessaan Isnismin mukaan juutalaisten paklubia, mutta raelissa reppureissaamassa. Hän luu pyhään maahan ja Israelin siitä ei tullut päätti tutkia kristillistä siovaltion perustaminen ovat merknismia Kristillisessä Liitossa kejä Raamatun ennustusten tomitään. 1970-luvulla. Stewart oli opisteutumisesta. kellut jo aiemmin islamin tutMyös rahoitus irtosi vuodekkimusta pitkänä sivuaineena si. Tutkijan ammatin realiteetit ja siinä samalla arabiaa. Lähi-idän opintojaan tulivat kuitenkin pian nuorta tutkijaa vastaan: Stewart pitää ”hyvänä settinä, joka puuttuu ”Tajusin liian myöhään, että rahoitusta on kokonaan poliittisen historian tutkinnosta”. haettava jatkuvasti.” Mutta toisaalta juuri tätä voi pitää tutkintomRahoituksen päätyttyä Stewart ei kuitenme vahvuutena. Jokaisella on mahdollisuus eri- kaan jäänyt tyhjän päälle. Hän sai töitä opiskoistua oman mielenkiintonsa mukaan. kelujen aikaisesta työpaikastaan STT:ltä ja toiKysymys opinnoista saaduista taidoista saa mi siellä englanninkielisen osaston esimiehenä Stewartin mietteliääksi. vuosina 2009–2010. ”Ei ole helppo sanoa. Tykkäsin opiskeluNaimisiin Stewart meni vuonna 2009. Pian ajasta. Yliopistolta jäi paljon kavereita ja aikaa hänen vaimonsa sai töitä Jerusalemista, jonne oli kaikelle muullekin. Luin esimerkiksi miepari muutti yhdessä. Israelissa Stewart jatkoi lenkiintoisia tekstejä, mikä tuntuu nykyisin aluksi väitöskirjansa työstämistä apurahan turluksukselta. Myöhemmin ylimääräistä aikaa on vin. Lähi-idässä vietetty aika antoi myös väiollut paljon vähemmän.” töskirjaprosessille uutta perspektiiviä. "Yliopisto antoi vankan yleissivistyksen”, Jerusalemin aikanaan Stewart myös tutusStewart kiteyttää. tui ensimmäistä kertaa rauhantyöhön. Hän raYliopistoa Stewart uudistaisi lisäämällä portoi ja kuvasi konfliktin arkea työskennel-

P v

16


Timo R. Stewart Poliittisen historian tutkija 2007–, valmistelee väitöskirjaansa suomalaisen kristillisen sionismin poliittisesta historiasta 1800-luvulta 1960-luvun loppuun. Projektipäällikkö Lähetysseurassa vastuualueena rauhantyö Myanmarissa 2013– The Ulkopolitist -blogin kirjoittaja. Kosmopoliitti: vaihtovuodet UudessaSeelannissa ja Espanjassa, asui noin kolme vuotta Jerusalemissa. Matkaillut ympäri maailmaa. Osallistunut kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Kielitaito: suomi ja englanti (äidinkielet), ruotsi, espanja ja arabian alkeet

len EAPPI:llä, joka yrittää suojelevan läsnäolon avulla estää väkivaltaa. Aika Jerusalemissa päättyi kuitenkin yllättäen avioeron myötä, minkä jälkeen Stewart palasi Suomeen viime vuoden keväällä. Stewartilla oli kuitenkin onnea matkassa. Hän sai samaan aikaan apurahan, jonka turvin hän pystyi palaamaan täysipainoisen väitöskirjatyön pariin. Parin vaisumman vuoden jälkeen väitöskirjatyö myös alkoi maistua.

K

un Lähetysseurasta soitettiin, täysipäiväinen väitöskirjatyö katkesi yhtä yllättäen kuin se oli käynnistynyt. Stewart on malliesimerkki nuoremman polven tutkijasta, joka ei ainoastaan tutki, vaan tekee muitakin töitä. Palkkatyön ohella Stewart toimii kirjoittajaba kolme vuotta sitten perustetussa The Ulkopolitist -blogi­kollektiiviissa, jonka jutut keräävät parhaimmillaan useita tuhansia lukijoita. Kirjoittajia pyydetään nykyisin myös usein eri medioihin kommentoimaan. Työssään Lähetysseuralla Stewart on joutunut opettelemaan paljon uutta, mutta hän kokee poliittisen historian pääaineopintojen antaneen hyvän pohjan työelämässä pärjäämiselle. ”Missä tahansa työssä pitää opetella asiat työn äärellä. Niitä ei voi oppia missään etukäteen”, Stewart pohtii työelämän vaatimuksia.

Stewart jäi juuri tutkimusvapaalle kahdeksi kuukaudeksi Lähetysseurasta tarkoituksenaan saattaa väitöskirja siihen malliin, että sen voisi jättää tämän vuoden puolella esitarkastukseen. Mahdolliset reaktiot väitöskirjaan mietityttävät nuorta tutkijaa. ”Nostan väitöskirjassani esiin paljon sellaista, jota asianomaisten on kiusallista muistella jälkikäteen. Esimerkiksi historiakuvani sotiin liittyen on erilainen kuin uskovilla. Toisaalta kirjoitustapani ei ole mustamaalausta tai glorifiointia, vaan oma, lähteisiin perustuva näkemykseni tapahtuneista.” Mutta mitä muuta Stewart aikoo tehdä seuraavaksi? ”Nykyiseen työhöni on Ulkoasiainministeriön rahoitus vuoteen 2016 asti. Urakehitykseni ei tähän mennessäkään ole ollut suunniteltua, joten sen jälkeen tulevaisuus on avoinna. Tutkiminen tosin kiinnostaisi minua, mutta harva vain maksaa siitä.” Mahdollinen tutkimusaihekin on jo selvillä. ”Tiedän erään suomalaisen Indiana Jones -henkisen henkilön, joka sata vuotta sitten etsi retkikuntineen liiton arkkia. Häntä olisi mukavaa tutkia ja se olisi sopivan erilaista nykyiseen tutkimukseeni nähden”, Stewart kertoo. Hän jättää salaperäisesti tutkimuskohteen henkilöllisyyden paljastamatta. * 17


2005 / 19 GRADUA

2006 / 20 GRADUA

Keskiverto polholainen Poleemi kahlasi läpi opinnäytetyöt. Mistä poliittisen historian opiskelija tekee pro gradunsa?

teksti pi To Houni työryhmä u Perhiö Topi Houni & Teem grafiikka & kuvat Teemu Perhiö

2005 / 19 KANDIA

18

2006 / 44 KANDIA


PALIKKATIEDOT 2005–2013 he

t

mie

et

h

n

et

ais

na is

mi

e

Kandit vasemmalla, gradut oikealla

et

Kandit

Gradut

252 kpl 237 kpl Ch ile

Sa ks a9

a Tansk si ot Ru

a Ransk

i rkk Tu

Ita lia

Yh dy sv all at

9

28 kpl engl. kirjoitetettu

E-Afr ikka TOP 10 ulkomaat NL 8 Puola tutkimuksen Venäjä 8

TOP 10 Israel ulkomaat tutkimuksen ka 4 kohteena E-Afrik

kohteena

7 ksa Sa

Jugoslavia 6

6 llat sva y d Yh

a8 nsk Ra

5

NL 7

AIKAHAITARI

Opinnäytetöiden aiheet painottuvat 1900-luvun loppuun.

1990-l

Ei sis. 1800-lukua

G

Sota-ajat

Gradupino 8,2 m*

A

N

D

R

A

D

I

T

U

T

{

K

{

T

ekeekö mielesi lukea läpi Pentti Linkolan koko kirjallinen tuotanto, ja tutkia gradussasi miten Linkola käsittää ihmisen toimijana? Entä kiinnostaisiko tutkia, miksi avioraiskaus kriminalisoitiin Suomessa vasta 1990-luvulla? Tällaisistakin aiheista on tehty poliittisen historian pro gradu -tutkielmia. ”Meillä on ollut oppiaineessa sellainen käytäntö, että ensimmäinen virike tutkielman aiheenvalinnassa tulee useimmiten opiskelijalta. Mielenkiinnon kohde tai alustava teema tarkentuu myöhemmin keskusteluissa gradun ohjaajan kanssa”, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen. Hän on ohjannut ja tarkastanut graduja säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien. Kettunen tarkentaa, että mikä tahansa aihe voi olla sopiva poliittisen historian tutkimuksen kohteeksi, mikäli aihetta tarkastelee poliittishistoriallisten tutkimuskysymysten ja näkökulmien avulla. Vaikka poliittisen historian tutkimusaiheiden skaala on erittäin laaja, Kettunen näkee oppiaineen tutkimuskentässä kolme painopistealuetta: yhteiskuntahistoria, historian poliittisten merkitysten tutkimus sekä nykyhistoria. ”Harmillisesti varsin monet ovat käsittäneet nykyhistorian ahtaasti ajallisena, lähihistoriaa painottavana määritelmänä. Nykymaailman historiallinen ymmärtäminen voi kuitenkin edellyttää ajallisesti kaukaisen menneisyyden tarkastelua", Kettunen painottaa. Kettusen mielestä 2000-luvulla on ollut selvästi nähtävillä, että menneisyyden käytön ja sukupuolentutkimus ovat olleet nousevia trendejä suhteessa aikaisempiin opinnäytetöihin. ”Laajemmassa mielessä muutos on tapahtunut siinä, miten poliittinen toiminta ja toimija käsitetään nykyään tutkimuksessa.”

2008 / 48 GRADUA

Ve nä jä

2007 / 24 GRADUA

1960-1970-l

Tyrannosaurus 4 m** Tauno 1,7 m

2007 / 32 KANDIA *sis. kaikki ikinä tehdyt polhon gradut. ** lantion kohdalta.

19


2010 / 28 GRADUA

2009 / 22 GRADUA

62

GRADUA. Niin iso on tämä ympyrä ja sisäpolitiikka-teksti. Ulkomaan sisäpolitiikka

sijoittuu 36% tutkielmista 1990–2000-luvuille.

Sisäpolitiikka Kunnallispolitiikka

Aiheita mm. IKL:n suhtautuminen Espanjan sisällisotaan, Vasemmistoliiton suhtautuminen Euroopan integraatioon ja SDP:n suhtautuminen kirkkoon ja uskontoon.

Maahanmuuttopolitiikka

Puoluepolitiikka

Suosituin puolue SDP, hyvinä kakkosina Keskusta ja Kokoomus.

Ympäristöpolitiikka

Työmarkkinapolitiikka 72 % kirjoittajista miehiä. Aiheina mm. Ensio Uotin suomalaissosialismi ja jälkisosialistisen transition poliittinen taloustiede.

Käsitehistoria

Aatehistoria

Identiteettipolitiikka

70%

Propaganda

Historiapolitiikka

Historian käyttö

kirjoittajista naisia.

käsitteli muuta maata kuin 72% Suomea. Ranska ja Saksa olivat suosittuja. Muistin politiikka

Aiheena mm. Chilen naisliike Pinochetin aikana.

GRADUT AIHEALUEIDEN MUKAAN. MITÄ ISOMMALLA, SITÄ ENEMMÄN.*

Menneisyyden käsittely

Aiheina mm. lehdistökeskustelu jatkosodan merkityksistä ja Bushin retoriikka 9/11 jälkeen.

Nationalismin tutkimus

2008 / 46 KANDIA *Graduja on voitu luokitella useampaan luokkaan. 20


2011 / 31 GRADUA

2012 / 21 GRADUA

käsitteli Suomen ja 3 tutkielmaa Neuvostoliiton suhteita.

EU-politiikka

englanninkielisistä graduista 18,5% kaikista käsitteli EU-politiikkaa (4 kpl)

Ulkopolitiikka Aiheina mm. Britannian kulttuuri- ja informaatiotyö 60-luvun Suomessa & kansalaisjärjestöjen vaikutus Suomen suhtautumiseen Etelä-Afrikan järjestelmällisen rotuerotteluun.

63% kirjoittajista miehiä.

Turvallisuuspolitiikka 4 on tehnyt rauhanturvaamiseen liittyvästä aiheesta ja 3 terrorismista.

Ainoa aihealueesta englanniksi kirjoitettu tutkielma käsittelee puolalaisten demokratialiikettä ja kansalaisaktiivisuutta EteläRuotsissa 1980-luvulla.

65% kirjoittajista naisia

Yhteiskunnalliset liikkeet sijoittuu 61% tutkielmista 1960–1980-luvuille.

Henkilöelämäkerta

Ihmisoikeudet

Eräs kirjoittaja oli käynyt läpi Pentti Linkolan koko kirjallisen tuotannon.

käsittelee 95% tutkielmista suomalaista yhteiskuntaa.

Sukupuolentutkimus 90% kirjoittajista naisia.

2009 / 26 KANDIA

2010/ 22 KANDIA

43% tutkielmista englannin­kielisiä.

Kulttuurihistoria

Kaksi miestä kirjoitti seuraavista aiheista: * Äidin toimenkuva 1920–1929 lehdissä Suomen nainen ja Toveritar. *A rgumentointi perhevapaiden uudistamisesta 1970-luvulta 2000-luvulle.

2011 / 15 KANDIA

21


2013 / 26 GRADUA Lehdistö

Media

1920-luku

Lehdistökirjoittelu

Retoriikka Diskurssi

Latinalainen Amerikka

Historia

Diskurssianalyysi

Historiapolitiikka

Globalisaatio

Muistin politiikka

Identiteetti

Integraatio

Toiseus Viholliskuva

Ruotsi

Kansainväliset suhteet

Kansallinen identiteetti

Idänkauppa Sisällissodat

Kollektiivinen muisti

Aatehistoria

Neuvostoliitto 1960-luku 1970-luku Venäjä 1950-luku

Suomi Saksa

Poliittinen historia Käsitehistoria

1930-luku

Israel

Helsinki

Oppikirjat

Menneisyyden käsittely

Yhdysvallat

Ranska

Helsingin Sanomat

Toinen maailmansota

Naiset Naisjärjestöt

Naishistoria

Kauppapolitiikka Diplomatia

Tasa-arvo

Ulkopolitiikka

Kylmä sota Ihmisoikeudet YK Talvisota Jatkosota Urho Kekkonen

Rauhanturvaaminen

Nationalismi Yhteiskunnalliset liikkeet SKP

Politiikka

Kommunismi Kansalaisjärjestöt Hyvinvointivaltio Ammattiyhdistysliike

SDP

Maalaisliitto

GRADUJEN AVAINSANAPILVI*

Työväenliike

* Mukana on avainsanat, jotka mainittiin kolme kertaa tai enemmän. Mitä isommalla, sitä enemmän. Tutkielman tekijät valitsevat itse avainsanansa, niiden valitsemiseen ei ole ohjeistusta.

Aikaisemmin poliittisiksi toimijoiksi miellettiin muun muassa poliittiset puolueet ja kansallisvaltiot, mutta nykyään poliittinen toimija voidaan käsittää paljon laajemmin. ”Miten esimerkiksi erilaiset vaalijärjestelmät ovat vaikuttaneet eri maissa puolueiden välisiin suhteisiin ja ristiriitoihin? Tällaista transnationaalista, kansallisvaltioiden rajat ylittävää vertailevaa tutkimusta tehdään nykyään paljon Yhdysvalloissa”, Kettunen valaisee. Selvän puutteen ja tutkimattoman aiheen Helsingin poliittisen historian opinnäytteissä Kettunen näkee sukupuolentutkimuksen saralla. Opinnäytteissä maskuliininen näkökulma on jäänyt täysin marginaaliin. Åbo Akademissa maskuliinista näkökulmaa on hyödynnetty varsin tuoreessa tutkimushankkeessa. Hankkeessa oli mukana tutkija Ville Kivimäki, jonka väitöskirja Murtuneet mielet käsitteli suomalaissotilaiden psyykkisiä häiriöitä jatkosodan aikana. Murtuneet mielet 2012 / 28 KANDIA

22

voitti vuonna 2013 Tieto-Finlandia-palkinnon. ”Mielestäni miesnäkökulmaa voisi hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän tutkimuksessa. Esimerkiksi suomalaisen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän tutkimukseen miesnäkökulma olisi varmasti hedelmällinen tutkimusasetelma”, Kettunen tuumii. *

2013 / 20 KANDIA


Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut. Antton

ERITYISAVUSTAJA VTM, M.A.

Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin. Anu

OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM

SINÄ OLET VAIKUTTAJA. Mutta millainen? Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.


Fuksimökki 5.0 Polho ry

Mikko Helenius

3. syyskuuta kello 12.00. ¤

6. syyskuuta 2014 kello 18.16

Fuksi! Kirjoita Poleemiin. Saat mainetta ja kunniaa.

Tykkää . Kommentoi . Jaa Taso ry, Irtolainen ja 8 muuta tykkäävät tästä

Mikko Helenius Olen kirjoittajana korkeintaan keskinkertainen, mutta kiinnostaa! Gonzorapsa mökiltä! Tykkää . Vastaa . 3. syyskuuta

Himo-Timo Olin ekalla fuksimökillä

2010, #huikee #eeppinen #räävitön. 35 tykkää tästä . Vastaa . 4. syyskuuta

Laiturilla dokumentit ja Disneyn elokuvat ovat kuuma puheenaihe, päädyimme aasinsillan kautta lonkeropornoon. Saunavastaavat kantavat halkoja strategisiin sijainteihin. Tykkää . Kommentoi . Jaa 4 henkilöä tykkää tästä

Mikael Pyörre Strateginen vai taktinen?

Ari Metsonen tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 18.17

Ari Metsonen MPKK tekis hyvää.

Mikael Pyörre tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 18.18

Mikko Helenius 6. syyskuuta 2014 kello 14.45

Kehä kolmosen ulkopuolelle mökkeilemään! Matkassa yli 30 fuksia, tuutorit, vaihtareita, vanhempia opiskelijoita ja yksi koira.

Mikael Pyörre Mitä mieltä oot

Metsonen Hornettien sijoittamisesta: taktisia vai strategisia? Ari Metsonen tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 18.39

Ari Metsonen Ilman Naton koneita Baltiassa hornetit ei pysty mihinkään.

Mikael Pyörre ja Veikka Tarmola tykkäävät tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 18.40

Mikko Helenius 6. syyskuuta 2014 kello 19.04

Ruokailu on päättynyt, saunavuorot pyörähtävät käyntiin, hei me pelataan ulkopolitiikka -peli levitetään pöydälle. Nestetasapainon ylläpito etenee. Tykkää . Kommentoi . Jaa

Tykkää . Kommentoi . Jaa 8 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius Kerava ohitettu!

Greatest Ham tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta

Mikko Helenius 6. syyskuuta 2014 kello 16.36

2 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius Joukkueemme

voitti! JUO POIS, JUO POIS, JUO HERRAN TÄHDEN POIS Greatest Ham tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta 19.39

Ensimmäinen pakollinen seuraleikki takana. Mökin miljöö on kuin kaikista teinisplattereista. Ulkohuussissa on kaksi vierekkäistä reikää vähemmän jonoja vai enemmän ystävyyttä? Tykkää . Kommentoi . Jaa

24

Mikko Helenius

6. syyskuuta 2014 kello 20.44. Yhteissauna is on! -paikassa Rantasauna Tykkää . Kommentoi . Jaa

¤


Fuksina oleminen on rankkaa. On saunaa, seuraleikkiä, tilastotieteen johdantokurssi ja Weboodi. Onneksi voi rentoutua mökillä.

Mikko Helenius

6. syyskuuta 2014 kello 21.17 . ¤ Mitä perkelettä tuolla rannassa tapahtuu

Mikko Helenius 7. syyskuuta 2014 kello 03.18

¤

Sauna round 2. FIGHT! Tykkää . Kommentoi . Jaa 2 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius Poliittisesti korrekti ja

Ω

oikeasti asiallinen tissikeskustelu.

Vanha Pervo tykkää tästä . Vastaa . 7. syyskuuta klo 03.40

Taso ry Tässä häirintälomake:

https://elomake.helsinki.fi/ lomakkeet/29703/lomake.html

Jenni, Saara ja 58 muuta tykkää tästä . Vastaa . 7. syyskuuta klo 03.45

Tykkää . Kommentoi . Jaa 16 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius AAAAAAAAAA.

Greatest Ham tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta

Mikko Helenius 7. syyskuuta 2014 kello 05.51

Yö on vasta nuori! Bileet jatkuu rannassa.

Mikko Helenius 6. syyskuuta 2014 kello 21.19

¤

Miten Facebookista saa videon pois kännyllä?? Tykkää . Kommentoi . Jaa

Mikko Helenius 6. syyskuuta 2014 kello 22.22

Meillä on nuotio! We don't need no water, let the mother fucker BURN! Tykkää . Kommentoi . Jaa

Tykkää . Kommentoi . Jaa 22 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius Laiturilla nukkuu joku. Tykkää . Vastaa . 7. syyskuuta klo 06.15

4 henkilöä tykkää tästä

Mikko Helenius Maratonsaunojatkin saapuvat nuotiolle. Porukka aikalailla kasassa. Kellään kitaraa? Sauna-Timo tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 23.38

Random Fuksi Mulla on rippikoulusta kitara ja osaan laulaa Anssi Kelaa ja jotain 90-luvun brittipoppia.

Jenni, Saara ja 58 muuta tykkää tästä . Vastaa . 6. syyskuuta klo 23.45

Mikko Helenius 7. syyskuuta 2014 kello 09.41

Olen tarkkaillut pusikoita. Tykkää . Kommentoi . Jaa Mikko Helenius tykkää tästä

Mikko Helenius Saanko darramuffinsin? Tykkää . Vastaa . 7. syyskuuta klo 09.45

25


ERISTETTYNÄ

Ovatko erityisoppilaille tarkoitetut pienryhmät ja -luokat suomalaista apartheid-politiikkaa vai järkevä tapa toimia? teksti Topi Juga kuvitus Riina Hyökki

26


S

uomen peruskoulujärjestelmää voidaan pitää yhtenä maailman parhaista ­koulutusjärjestelmistä. Suomi on sijoittunut maailman parhaimmistoon erilaisissa arvioinneissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Samanaikaisesti tehostettuun opetukseen ja erityisopetukseen osallistuu suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä huomattavasti enemmän oppilaita kuin muualla Skandinaviassa. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän yhtenä keskeisimpänä päämääränä on ollut vuonna 1977 päätökseen saadun peruskoulu-uudistuksen jälkeen saavuttaa tasa-arvoisuus kansalaisten sivistämisessä. Tämä näkyy myös tarkastellessa erityisopetusta. Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Pauli Kettusen mukaan peruskoulu-uudistuksen yhteydessä erityisopetus laajeni, tieteellistyi ja ammatillistui. Ennen uudistusta erityisopetuksen pää­ periaatteena oli oppimiskyvyiltään erilaisten yksilöiden eristäminen erillisiin laitoksiin. Sittemmin on pyritty kartoittamaan erilaisia oppimisen ongelmia. Kettunen kuitenkin haluaa huomauttaa, että vaikka erityisopetuksen pääperiaatteet ovat tasoitus ja tasa-arvo, samaan aikaan on näkyvissä vastakkaisia, tarkoittamattomia seurauksia. Valitettavasti erityiskoulujärjestelmä toimii yhä yhteiskunnallisena valikointimekanismina. Vuodesta 2010 erityisopetuksen reformista lähtien peruskoulun tukimuodot ovat koko ikäluokkaan kohdentuvan yleisen tuen lisäksi tehostettu tai erityinen tuki, kuitenkin siten, että useampaa eri tukimuotoa voidaan soveltaa

samanaikaisesti. Uudistuksen jälkeen oppilaalle räätälöidään henkilökohtaisesti tuen tarpeen mukaan ratkaisu, joka voi olla mitä tahansa kokoaikaisen yleisen tuen ja kokoaikaisen pienryhmän väliltä. Lisäksi pysyvästi erityisen tuen piirissä olevat oppilaat voivat käydä erityiskoulua.

T

ilastokeskuksen vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan hieman alle 14 prosenttia suomalaisen peruskoulun oppilaista on saanut erityistä tai tehostettua tukea. Reformin voimaantulon jälkeen täysi­päiväisen erityistuen osuus on laskenut hieman uuden tehostetun tuen noustessa rajusti. Erityistukea annettiin vuonna 2013 noin 8 prosentille peruskoulun oppilaista. Kuitenkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden trendiksi voidaan todeta erityisopetuksen määrän kasvaneen rajusti. Luvut ovat huomattavan korkeita verrattuna muihin Skandinavian maihin. Kokoaikaisiin pienryhmiin on siirretty entistä enemmän oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta myös oppilaita, joiden häiriökäyttäytyminen on vaikeuttanut yleisopetuksen onnistumista. Pienryhmiin siirtämisen perusteena ei tarvitse välttämättä olla todistettua oppimista vaikeuttavaa tekijää. Syynä voi olla vain yleinen häiriökäyttäytyminen. Usein taustalla vaikuttavat oireilevien oppilaiden perhetaustat ja vaikeudet. Pienluokat ja -ryhmät muodostavat lähes poikkeuksetta peruskouluissa oman kokonaisuutensa, ja ryhmien opetus tapahtuu erillisissä tiloissa yleisopetuksesta. Yleisopetukselle pyritään antamaan parempi työskentelyrauha

27


eristämällä häiriköivät oppilaat omiin luokkiinsa ja ryhmiinsä. Järjestelyn seurauksena opettajalle jää enemmän aikaa itse opetukselle, eikä kaikki hänen huomionsa kohdistu vain yhteen häiriköivään lapseen tai nuoreen. Vuoden 2010 eritysopetuksen reformin jälkeen erityistukea saavat oppilaita pyritään myös enemmissä määrin integroimaan osissa aineissa osaksi yleisopetusta. Uudistuksella on pyritty ehkäisemään täyspäiväisesti erityisluokille siirtämisen suoraa tarvetta.

J

yväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviita kuitenkin näkee yleisopetuksesta erilliset erikoisryhmät todisteena ”rakenteellisesta syrjinnästä” ja jopa osana ”suomalaisen koulutusjärjestelmän apartheid-politiikkaa”. Saloviita toteaa, että suomalaiset opettajat siirtävät yleisopetuksesta pienryhmiin helposti sellaisia oppilaita, jotka tuottavat heille lisätyötä. Viimeisten vuosikymmenten aikana pienryhmiin on siirretty yhä enemmän oppilaita. Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen esittää puolestaan varsin eriävän mielipiteen. Hän näkee pienryhmien roolin merkittävänä, sillä pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat toisenlaista toimintaa kuin suurryhmät. Jahnukaisen mukaan erityisesti käyttäytymisen ja tarkkaavuuden 28

vaikeuksien osalta pienryhmällä on selkeä toiminnallinen efekti. Kyse ei siis ole eristämisestä tai segregoinnista, vaan toiminnalla on pedagoginen funktio. Jahnukainen haluaa kuitenkin myös nostaa esille, kuinka vuoden 2010 erityisopetuksen reformin jälkeen erityisoppilaiden pienryhmien määrä on kääntynyt laskuun. Jos pienryhmistä kerran haluttaisiin suurimmaksi osin luopua, minkälainen olisi hyvä vaihtoehtoinen malli? Saloviidan mielestä yleisopetukselliset luokat, joihin integroitaisiin erityistukea tarvitsevat oppilaat eritysopettajien kanssa, olisivat tasa-arvoisempi ja toimivampi ratkaisu. Kyseisessä ratkaisumallissa on kuitenkin omat ongelmansa: mikäli häiriköivä lapsi saa muut luokan oppilaat mukaan leikkeihinsä, koko luokan työskentely vaikeutuu. Jos Suomessa halutaan jatkaa tasa-arvoisen koulun kehittämistä, on kummallista, että ongelmat siirretään pois yleisopetusta häiritsemästä erityisluokkiin. Eikö tasa-arvoon juuri kuulu kaikkien hyväksyminen sellaisena kuin he ovat? Erilaisten nuorten eristäminen vaikuttaa tässä suhteessa hieman arveluttavalta. Jahnukainen kuitenkin toteaa, että erilaisille toteuttamismalleille on edelleen tarvetta. Millään yhdellä ratkaisulla ei saavuteta tasa-arvoa eikä edistetä koko ikäluokan oppimisen tukemista optimaalisella tavalla. *


Topi Juga

Koulunkäyntiavustajan muistiinpanot

P

eruskoulun erityisopettajana tai Nuorilta tuntuu myös puuttuvan pienryhmän koulunkäyntiavuskunnioitusta auktoriteettia kohtaan. Petajana toimiminen on ajoittain ruskoulu on yleissivistävän koulutuksen hyvin vaativaa työtä. Luokkahuoneilisäksi kasvattava koulutuslaitos, mutta den tapahtumat saattavat muistuttaa lasten ja nuorten pääasiallinen kasvatusenemmän sirkusta kuin yleissivistävää vastuu on silti huoltajilla. Peruskoululkoulutusta. Oppilaiden jatkuvaan häila ei riitä resurssit täysipäiväiseen kasvariökäyttäytymiseen on vaikea löytää oitukseen. Peräänkuulutan vanhempien ja keanlaisia sovittelevia keinoja. Valitettahuoltajien roolia lastensa käyttäytymisesvan usein ainoaksi keinoksi jää oppilaan sä. Tämä saattaisi pitemmällä aikavälilkoulukelvottomaksi toteaminen. lä myös näkyä pienryhmäopetuksen tarToimin vuoden peruskoulun pienpeissa. ryhmässä koulunkäyntiavustajana, ja Myös nykyaikainen teknologia tuo sain kokea jatkuvaa oman aukjatkuvaa häiriötä luokkahuoneitoriteettini kyseenalaistamissiin. Tulevaisuudessa älypu”Voimmeko ta. Erinäisistä vaikeuksishelimet tuovat oletettavaspuhua tasa­ta kärsivät nuoret kokeiti huimasti uusia mahlivat jatkuvasti rajojaan. dollisuuksia opetukseen, ­arvoisesta perus­Joukossa tyhmyys tiivismutta tällä hetkellä ne koulu­järjestelmästä, tyi helposti. ovat peruskouluissa pääjos eroavia Pienryhmät eisääntöisesti vain oppiyksilöitä ei vät välttämättä ole oikea mista häiritsevä tekijä, johyväksytä?” paikka hakoteillä oleville hon on lisäksi todella vaikea nuorille. Suurista oppimisvaipuuttua. keuksista kärsiville lapsille ne ovat Vaikka pienryhmiin ”eristämiuseasti yleisopetusta parempi vaihtoehnen” tuntuu välillä hyvin tasa-arvottoto, mutta käyttäytymiseen ja asenteisiin malta ja oppilaita lokeroivalta, haastaliittyvissä ongelmissa pienryhmään ”puvimmissa tapauksissa pienryhmistä on dotus” voi olla askel kohti vaikeampaa hyötyä. Pienluokkien oppilasmääriä voitaivalta. Oppimistyö voi jäädä entistä si kuitenkin vielä vähentää huomattaenemmän taka-alalle. Oppilas voi tunvasti, ja resursseja siirtää oireilevien optea itsensä myös syrjäytetyksi, kun tutut pilaiden mukana osin yleisopetukselliluokkakaverit vaihtuvat uusiin naamoisiin luokkahuoneisiin. Voimmeko puhua hin. Pienryhmästä voi toisaalta saada tasa-arvoisesta peruskoulujärjestelmästä, uuden hyvän tukiverkon, jos asiat eivät jos eroavia yksilöitä ei hyväksytä, vaan toimineet kunnolla yleisopetuksessa. heidät siirretään pois näkyvistä?

29


PALUU

SUURVALTAPOLITIIKKAAN

Ukrainan kriisi aloitti uuden aikakauden maailmanpolitiikassa. EU:n lunastamattomat lupaukset ovat johtaneet demokratiakehityksen k채채ntymiseen it채isess채 Keski-Euroopassa.

teksti Eetu Jokela 30


U

krainan kriisi ei merkitse paluuta kylmän sodan maailmaan, mutta se tarkoittaa kylmän sodan jälkeisen aikakauden päättymistä ja paluuta suurvaltapolitiikkaan.” Näin sanoi Leidenin yliopiston professori André Gerrits syyskuussa. Gerrits puhui Kalevi Sorsa -säätiön ja FEpS-­ ajatushautomon yhteisessä seminaarissa, jossa pohdittiin Euroopan vastakkainasettelua ja integraatiota. Gerritsin mukaan Vladimir Putinin Venäjän toimintaa Ukrainassa selittää maan uudenlainen sisä- ja ulkopoliittinen konteksti. Verrattuna Boris Jeltsinin aikaan on 2010-luvun Venäjä globaalisti tärkeämpi ja sisäisesti vauraampi sekä yhtenäisempi. Tämä mahdollistaa Putinin pragmaattisen ja suvereeniutta korostavan suurvaltapolitiikan. Ukrainan tilanne on Gerritsin mukaan tulkittavissa kahden kilpailevan geopoliittisen projektin yhteenottona. Venäjän naapurimaiden integraatiota ja demokratiakehitystä tukenut EU on Gerritsin mukaan erheellisesti katsonut integraation olevan kaikille osapuolille yksiselitteinen win-win-tilanne. ”Tämä ei ole kuitenkaan Moskovan, Kiinan tai edes Yhdysvaltojen tulkinta”. EU-narratiivissa integraatio on ollut prosessi, jota kansa kannattaa mutta korruptoitunut eliitti vastustaa. Todellisuudessa tilanne ei ole Gerritsin mukaan näin yksioikoinen. Kansa on NATO- ja EU-kysymyksissä varsin jakautunut. Venäjälle Ukraina on taloudellisesti ja poliittisesti tärkeä, mutta sitä motivoi myös nationalismi. Länteen päin nojallaan oleva Ukraina olisi ”poliittis-ideologinen uhka Venäjän takapihalla”: ”Sallisiko USA vaikkapa kommunistisen Meksikon”, Gerrits pohti.

V

iime heinäkuussa Unkarin pääministeri Viktor Orbán kertoi tahtovansa rakentaa maastaan Venäjän esimerkin mukaisen ”illiberaalin valtion”. Itäisen Keski-Euroopan demokratiakehitys puhututti myös seminaarissa. EU:n silmissä demokratisoituminen on ol-

lut prosessi joka ei voi ottaa takapakkia, totesi Attila Ágh, Budapestin Corvinus-yliopiston professori. Ághin mukaan EU-jäsenyys ei ole lunastanut niitä valtavia lupauksia, joita ennen jäsenyyttä kansalle annettiin. Esimerkiksi Unkarissa puolitoista miljoonaa työtöntä on jäänyt uuden talousjärjestelmän ulkopuolelle. Alueelliset erot kehityksessä uusien jäsenmaitten sisällä ja niitten välillä ovat suuret. Uusista jäsenmaista puhuminen yhtenä kokonaisuutena onkin harhaanjohtavaa: alue ”idästä länteen” on ottanut Länsi-Eurooppaa kiinni ainakin vähän, kun taas alueet ”idästä itään” ovat taantuneet. Professsori Ághin mukaan Unkarissa käänteinen demokratiakehitys on globaalin kriisin aiheuttaman epävarmuuden syytä. Tästä ammentava EU-vastaisuus resonoi historiallisten muistikuvien kanssa. ”Unionista on tullut historiallisesta muistista tuttu paholainen. Nyt Bryssel on vuorostaan unkarilaisten kolonisoija”, Ágh totesi. Myös Katalin Miklossy Aleksanteri-instituutista tarttui uusien jäsenmaiden demokratiakehitykseen. Kylmän sodan jälkeen Eurooppa tuudittautui Miklossyn mukaan Francis Fukuyaman uskomukseen liberaalin demokratian lopullisesta voitosta. Siksi EU:n on hyvin vaikea ymmärtää demokratian ja autoritaarisuuden piirteitä sekoittavan hybridimallin lumousta. ”Hybrididemokratia vetää puoleensa koska se on vakaa ja täyttää muodollisesti demokratian kriteerit”, Miklossy sanoi. ”Ihmiset ovat valmiita luopumaan osasta oikeuksiaan ja vapauksiaan taloudellista turvallisuutta vastaan”, hän jatkoi. Uusissa maissa demokratian perinteet ovat Miklossyn mukaan historiallisesti lyhyet. Kommunismin sortumisen jälkeen maihin rakennettiin demokraattiset rakenteet, mutta keskustelua sen sisällöstä ei käyty. Itäisten jäsenmaiden hybridisaatiolla voi Miklossyn mukaan olla vakavatkin seuraukset EU:lle. ”Joudumme kasvokkain troijalaisten hevosten kanssa, joita EU ei osaa käsitellä tai on siihen liian heikko.”* 31


Meksikon huumesirkus Meksikossa huumesota on vaatinut 100 000 uhria. Yhdysvalloissa huumeet ovat urheilua, politiikkaa ja spektaakkelia.

M

teksti Mari Fabritius

arco ­Cueva Perús tietää, miksi Meksikossa soditaan. Hän toimii kansainvälisen talouden professorina Universidad Nacional Autónoma de Mexicossa (unam). ”Sodan päämääränä oli saada yksi kartelli monopoliasemaan muihin kartelleihin nähden.” Villiintynyt huumeiden salakuljetus ei ollut hyödyksi Yhdysvalloille. Monopoliasemaan haluttiin Cartel de Sinaloa, jota pidettiin vähiten väkivaltaisena ja eniten yksityisyritystä muistuttavana. Huumeiden vastainen sota aloitettiin joulukuussa 2006, kun Meksikon hallitus julisti ryhtyvänsä toimiin taistellakseen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan Michoacánin osavaltiossa. Samana vuonna maahan oli valittu uusi presidentti, Felipe Calderón Hinojosa. Yleinen mielipide vaaleista oli selvä: kyseessä oli vaalivilppi. Calderónin vastaehdokkaana oli ollut kansanliikkeen taakseen kerän32

nyt Andrés Manuel López Obrador. Calderón voitti virallisten laskelmien mukaan vaalit vain 0,36 prosenttiyksiköllä. Maassa elää sitkeästi teoria, jonka mukaan Calderón aloitti sodan huumeita vastaan legitimisoidakseen valta-asemansa eripuraisessa maassa. Keinona hän käytti yhteisen vihollisen luomista. Cueva Perús ei kuitenkaan ota näihin väitteisiin kantaa. Sota on virallisesti yhä käynnissä, uhreja on kesään 2014 mennessä yli 100 000 ­eikä voitosta ole takeita. Ei liene yllätys, että huumeidenvastaiseen sotaan liittyy korruptiota. Kunnallinen poliisi liittoutui huume­salakuljettajien kanssa monilla alueilla. Samoin liittovaltion poliisi harrasti liiketoimintaa huumesalakuljettajien kanssa heidän suosimillaan aloilla, kuten kasinoilla, rahanvaihtobisneksessä ja turismissa. Cueva Perús kuitenkin korostaa, ettei poliisin voida sanoa olevan järjestelmällisesti korruptoitunut. ”Kansalaisten silmissä poliisilla on kuitenkin ollut pitkään huono maine.”


Ocean Size Pictures & Parts and Labour

S

Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla esitetty Narco Cultura käsittelee narkokulttuuria. Lue arvio seuraavalta aukeamalta.

ota on aiheuttanut tuhoa kaikkein eniten maan pohjoisosissa, joista on lyhyt matka Yhdysvaltoihin ja joissa sijaitsevat tärkeimmät kuljetusreitit. Siellä kartellien asema on ollut myös kaikkein vahvin. Huumesota käynnistyi samoihin aikoihin kuin kaksi pohjoista mahti­ kartellia, Cartel del Sinaloa ja Los Zetas, joutuivat välirikkoon. Entiset kumppanit alkoivat kilpailla pohjoisista alueista keskenään. Pohjoisen rajakaupunki Ciudad Juárez on tullut tunnetuksi huumesodan ruumiillistumana. Pahimmillaan siellä murhattiin 3 622 ihmistä vuodessa. Vuonna 2010 kaupunki nimettiin maailman vaarallisimmaksi – samalla rajan toisella puolella sijaitseva El Paso oli Yhdysvaltain turvallisimpia kaupunkeja. Ciudad Juárezin kautta virtaa huumeita Yhdysvaltoihin muun muassa pohjoisista Durangon ja Sinaloan osavaltioista, jotka ovat olleet maailman etsityimmän huumepomon Joaquín ”El Chapo” Guzmanin hallinnassa. Helmikuiseen pidätykseensä asti ”El Chapo” hallitsi Cartel de Sinaloaa, joka oli onnistunut laajentamaan reviiriään huomattavasti huumesodan aikana. ”On kuitenkin huomattava, että Ciudad Juárezin murhaluvut ovat jo pienentyneet. Los Zetas päätyi keskittymään pelkkään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kuten kiristyksiin, kidnappauksiin ja ihmisten salakuljetuksiin, mikä levitti väkivallan Meksikonlahden alueelle asti,” Cueva Perús kertoo. Hän uskoo sodan rankimman vaiheen olevan jo ohi ja kehityksen suunnan olevan sama kuin Ko33


lumbiassa, jossa myös taistellaan huumekartelleja vastaan. Kartellit jotka eivät enää pääse sisään monopolisoituneeseen huumeiden salakuljetusbisnekseen omistautuvat muunlaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle. ”Tätä tapahtuu hälyttävästi muun muassa Estado de Méxicon osavaltiossa, joka ympäröi Mexico Cityä lännestä ja pohjoisesta. Huumeiden salakuljetus on jo melko kontrolloitua, mutta järjestäytynyt rikollisuus ei ole. En ole varma, pystyvätkö santarmit puuttumaan tähän tulevaisuudessa,” Cueva Perús sanoo huolestuneena.

J

Marcos Cueva Perús Kansainvälisen talouden professori Universidad Nacional Autónoma de Mexicossa (unam). Merkittävin teos on vuodelta 2008: El culturalismo estadounidense: una mirada histórica. Suom. Historiallinen katsaus Yhdysvaltain kulturalismiin. Perehtynyt Latinalaisen Amerikan sosiaalija aatehistoriaan sekä raja­ tutkimukseen. 34

ärjestäytyneen rikollisuuden ja huumesalakuljetuksen ympärille on kehittynyt omanlaisensa pop-kulttuuri, jossa pahantekijöitä pidetään sankareina taistelussa epäoikeudenmukaisia rikkaita ja korruptoituneita viranomaisia vastaan. Ilmiö on yleinen korruptoituneissa valtioissa. ”Narkokulttuurissa ei ole kyse uudesta ilmiöstä. Se koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia, vaikkakin suurimmat meksikolaiset tv-yhtiöt ovat muuttaneet ilmiötä. Ne ovat luoneet kuvaa narkokulttuurin kepeydestä, jolloin ilmiöön on helpompi samaistua. Kevyt narkokulttuuri on tullut maahan jäädäkseen.” Meksikon narkokulttuuri oli 1980-luvulle asti hyvin folklorista. Narcocorridot, eli murhia, huumeiden salakuljettajia ja aseita ihannoivat, banda-, norteño- ja mariachimusiikkia mukailevat kappaleet syntyivät 1970–80-luvuilla. Narcocorridojen suosion Cueva Perús näkee pohjautuvan yksinkertaisesti siihen, että ihmiset pitävät banda-musiikista. Narcocorridot luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta maassa, jossa ei tiedetä, minkä kans-

Narko­ kulttuuri on spektaakkelia, politiikkaa ja jopa urheilua Yhdysvalloissa sekä joissain Euroopan maissa. sa identifioitua. Virallisesti narcocorridot ovat laittomia, sillä ne tulkitaan väkivallan puolustamiseksi. Ihannoituja huumesalakuljettajia voisi verrata Meksikon vallankumouksen myyttiseen sankarihahmoon Francisco ”Pancho” Villaan, joka ryösti junia ja jakoi maata talonpojille ja sotilaille. Kuten sodassa huumeita vastaan, myös Meksikon vallankumouksessa valtaosa toimijoista tuli pohjoisesta. ”Narkokulttuuri on spektaakkelia, politiikkaa ja jopa urheilua Yhdysvalloissa sekä joissain Euroopan maissa. Amy Winehouse ja Whitney Houston kuolivat yliannostukseen, ja Angelina Jolie elää niistä. Jolien diileri tekee itsensä kuuluisaksi kuvaamalla asiakastaan.” Huumeet eivät kuitenkaan liiku itsestään Yhdysvaltain puolelle päädyttyään. Tästä huolimatta emme ole nähneet vielä huumeiden vastaista sotaa Yhdysvalloissa. Länsimaiden sirkushuvit ja huumeiden vastaisen sodan seuraukset jäävät tavallisten meksikolaisten maksettaviksi. * Kirjoittaja sai kuunnella Marcos Cueva Perúsin oppeja Meksikossa lukuvuonna 2013–2014.


O M E K SI K JA R&A

Huumesota ja sen kulttuuri

S

aul Schwartzin ohjaama, Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla esitetty ja useaan otteeseen palkittu dokumentti Narco Cultura (2013) tutustuttaa katsojan narkokulttuuriin kuvaten sitä huumepomojen glorifiointina ja suurena rahasampona. Toisaalta Schwartz näyttää todellisuuden narkokulttuurin takana ja katsojalle ainakin palasia siitä, mitä sota huumekauppaa vastaan on aiheuttanut Ciudad Juárezin rajakaupungissa. Dokumentti tutustuttaa katsojat nöyränoloiseen juarezilaiseen rikospaikkatutkijaan Richi Sotoon. Hänen lohduttomana tehtävänään on yrittää tehdä työnsä olosuhteissa, joissa monet työtoverit ovat saaneet surmansa kilpailevien kartellien kostotoimenpiteissä. Huolellisesta tutkinnasta huolimatta murhatapaukset eivät juuri koskaan etene oikeuteen syyllisten tuomitsemisesta puhumattakaan. Tämä horjuttaa entisestään kansan tukea vähän luotettua poliisia kohtaan. Sotolla ei kuitenkaan juuri ole vaihtoehtoja työlleen, sillä Ciudad Juárezista ovat kadonneet väkivallan mukana työpaikat ja suojelurahavaatimusten myötä mahdollisuudet yrittäjyyteen. Hänen haaveenaan siintää lukemattomien meksikolaisten tapaan lähtö ”toiselle puolelle” Yhdysvaltoihin riipivästä kotiseuturakkaudesta huolimatta. Dokumentin toinen päähenkilö on Édgar Quintero, itsevarman oloinen Hollywoodissa asuva narcocorrido-laulaja. Perinteisiin banda-asuja muistututtaviin vaatteisiin pukeutuneet bändin jäsenet tulevat keikalle bazookat muka-

Ocean Size Pictures & Parts and Labour

arvio

naan. Suuret konserttihallit ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä ja bändiläisten tulot varsin mallillaan. Yhtyeen nimi, BuKnas de Culiacán, viittaa Sinaloan osavaltiossa sijaitsevaan kaupunkiin, jossa narkokulttuurilla on erityisen vahva sija. Kaupungissa asuu lukuisia kuuluisia huumepomoja, ja siellä ei puutetta tai kurjuutta näy pomojen rahoittaessa kotikaupunkiaan. Quinterolla ei kuitenkaan elokuvan alussa ole kaupungista omakohtaista kokemusta. Tietonsa sanoituksiinsa hän hankkii internetistä ja tuttaviltaan. Kameran kerronnan soljuminen Ciudad Juarezin näytösmurhista narkokulttuurin syövereihin on sydäntä puristavaa, tosin paikoin huvittavaakin katsottavaa. Narcocorridojen suosio on Yhdysvalloissakin niin suurta, että levyjä myydään Wal-Martissa ja Costcossa saakka. Ainakin corridopiireissä uskotaan genrellä olevan aineksia nousta seuraavaksi hiphopiksi. Jotain huumekulttuuriin suhtautumisen kepeydestä ja huumepomojen ihannoinnista kertoo se, että nuoret naiset haaveilevat huumediileripoikaystävästä. Huumepomojen rikollisuudessa ei kauheasti tunnuta nähtävän pahaa – kyse on elokuvassa puhuvien meksikolaisten mielestä lähinnä elämäntavasta. Juárezin asukkaille ei tosin elokuvassa sananvaltaa jää. Ciudad Juárezin asukkaiden ja Richi Soton rooliksi jää peittää paitsi pelkonsa myös näytöstyyliin murhatut uhrit. Huumesodan poikimat voitot menevät aivan muualle. Mari Fabritius 35


Animal de Luz Films, Kinemascope Films, Machete Producciones

Matka tunnelin päähän

L

a jaula de oro (ohjannut Diego Quemada-Diez) on elokuva kolmen nuoren, Saran, Juanin ja Chaukin, matkasta Guatemalasta Yhdysvaltoihin paremman elämän perässä. Heidän ympärillään köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat läsnä heti elokuvan alkuvaiheilla: slummeja, rikollisuutta, kadonneiden lasten kuvia seinällä. Tästä kaikesta päähenkilöt lähtevät pakoon kohti Yhdysvaltoja etsimään uusia mahdollisuuksia. Seurue ostaa eräästä kaupungista kalenterin, jonka kiiltäviä amerikkalaisia maisemakuvia he katselevat innostuneina ja toiveikkaina. ”Amerikkalaisen unelman” toteuttaminen on esillä monessa kohtauksessa, mutta sitä ei onneksi kuitenkaan painoteta liikaa. Sosiaaliset ongelmat seuraavat päähenkilöitä läpi matkan. Poliisit varastavat kansalaisilta samalla kun rikolliset ryöstävät junia ja pakottavat rajan yli matkustavia kuljettamaan huumeita. Väli-Amerikan maista lähteneitä matkustajia osataan odottaa Meksikossa heidän pyrkiessä junalla kohti Yhdysvaltoja, ja eri valtioiden rajoilla toimivat miliisit yrittävät väkivalloin saada kiinni luvattomia maahantulijoita. Jossain määrin rajanylitys Meksikosta Yhdysvaltoihin vaikuttaa jopa paljon helpommalta, kuin mitä voisi olettaa. Sara ja Juan tapaavat elokuvan alussa luonnonläheisen Chaukin, joka kielimuurista huolimatta hyväksytään heidän seurueeseensa. Chaukiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä nostavat 36

arvio

esiin monelle Latinalaisen Amerikan maalle tutun alkuperäiskansojen sortamisen, jolla on pitkät kolonialistiset juurensa. Sara naamioituu pojaksi elokuvan alkumetreillä suojellakseen itseään matkalla kohti pohjoista. Naisten karu kohtalo tulee esille, kun Sara ja junan muut naispuoliset matkustajat napataan ryöstäjien toimesta raiskattavaksi. Ihmissuhteita elokuva käsittelee perinteisen kolmiodraaman kautta, ja Sara ja Chauk saavat tietenkin toisiinsa yhteyden ilman yhteistä kieltä. Myös Juan ja Chauk ystävystyvät karun ympäristön lähentäessä heitä. Tärkeintä tarinassa on itse matka, josta nuoret kulkevat suurimman osan junalla. Kohtausten välissä on paljon loputtomalta tuntuvia ratakiskoja ja junissa henkilöt ovat tiivisti yhdessä muiden samaa unelmaa etsivien matkustajiensa kanssa. Juna kulkee tunneleiden l­äpi, ja jokaisen tunnelin päässä odottaa u ­ usi todellisuus. Viimeinen tunneli, eli viemäriputki Yhdysvaltojen rajalla, saa Juanin haukkomaan henkeään, sillä hänen odotuksensa tulevasta uudesta maailmasta ovat raskaan matkan jälkeen entistä korkeammalla. Kaiken kaikkiaan La jaula de oro on hyvä, tunteikas ja suoraviivainen draamaelokuva, joka ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vaikka katsoja ehkä arvaakin jo alussa, minkälainen maailma nuoria on vastassa vapauden ja mahdollisuuksien maassa, ovat elokuvan viimeiset kohtaukset silti erittäin koskettavia. Jesse Hirvelä


lopussa a jan kuva

*

*

vaihtopäiväkir ja

mirrin murinat

*

* l a ifnuakas i ps oy kl hs yo nl t ak ukviarsj aa t o*a t e r o n *

tie totoimisto

hur j a-a r v o

Monumenttien pystyttäjät a jan kuva

Christian Bodadilla

vain patsaat jäivät

pääsiäissaarille, kun elinympäristönsä tu­ honnut kansa katosi. Ne seisovat muistutta­ massa ihmisen ja ym­ päristön suhteesta. Hallitustenvälinen ­ilmastonmuutospaneeli IPCC käsittelee tule­ vaa viidettä arviointi­ raporttiansa Kööpen­ haminassa 27.–30. lo­ kakuuta. Ensimmäinen raportti julkaistiin 1990. Kansainvälinen ­tahtotila ilmaston­ muutoksen hillitsemi­ seksi on ollut heikko. Saksa on ottanut ”early adopterin” roolin luo­ pumalla ydinvoimas­ ta ja siirtymällä asteit­ tain uusiutuviin ener­ giamuotoihin. Suomen päätös Ro­ satomin ydinvoimalan rakentamisesta voi ol­ la rationaalinen, mut­ ta sellaisenaan tuulah­ dus menneisyydestä. Energiantuotannos­ sa uusiutuvuus, jous­ tavuus ja paikalli­ suus ovat nykyaikaa. Ydinvoimaloista tulee oman aikamme monu­ mentteja. 37


vaihtopäiväkir ja vaihtopäiväkir ja

MILJOONA ERI MAAILMAA Lontoossa vaihdossa oleva Karla Malm keräsi Poleemin leikekirjaan muistoja alkaneelta lukuvuodelta.

Mieleen jäänyt hetki

L

ontoohan on ihan sieluton k ­ aupunki.” Näin tokaisi eräs tuttuni kertoessani lähteväni University College Londo­ niin vaihtoon. Se huvitti, mutta tavallaan ymmärrän. Lontoo on rujo, suorastaan ru­ ma kaupunki. Silti se on täynnä kaunii­ ta asioita: viktoriaanisia pikkukatuja, Ty­ lypahkaa muistuttavia linnoja ja punatiili­ siä juna-asemia. Lontoossa elää lomittain miljoona eri maailmaa, ja jokainen kau­ punginosa on oma todellisuutensa. Päi­ vät vilisevät vaikutelmia ja ihmisiä, ta­ pahtumia ja kotibileitä, sekä Lontoon su­ rullisenkuuluisia yöbusseja. Parasta on havahtuminen siihen, et­ tä tuntee olevansa kotonaan. Kun kam­ puksella törmäsin viisikerroksiseen kir­ jakauppaan, tunsin samaa riemua kuin lapsi karkkikaupassa. Tiesin tulleeni oi­ keaan paikkaan. Myöhemmin parikymp­ piä köyhempänä ja Waterstonesin kassi kädessä päädyin turkkilaiseen kahvilaan. Olin ajatellut ottaa kahvin mukaan, mut­ ta tarmokkaasti pöytään viittoileva nai­ nen vaiensi. Vasta lähtöä tehdessä kä­ vi ilmi, että kahvilassa käy vain käteinen. Yllätys, yllätys, sitä ei mukanani ollut. Nainen vilkaisi tuimasti. ”Oletko kaupungissa vielä jonkin ai­ kaa? Siinä tapauksessa voit maksaa, kun tulet seuraavan kerran.” Vakuutin, etten ollut menossa mihin­ kään. Ja tarkoitin sitä.

Karlan tärpit 38

1

Lontoossa lukuisiin museoihin on vapaa pääsy. Esimerkiksi Tate Modernissa vierähtää hel­ posti koko päivä.

Tunnelmaa joenvarrella.

Kahvihetki turkki­ laisessa kahvilassa.

The Shard nousee Lontoon ylle. Oikealla Tower Bridge.

Brightonin ranta.

2

Särmikkäästä Hackne­ ysta Lea-joen varrelta löytää graffitien ja hallien keskeltä kiinnostavia kah­ viloita ja ruokapaikkoja.

3

Läheinen Brighton on hengähdyspaikka, jon­ ka merenranta ja lukuisat kasvisravintolat halloumi­ burgereineen pitää kokea.


teron tie totoimisto

Palstalla yhteiskuntahistorian opintoasiainsuunnittelija Tero Vahtola vastaa opiskelijoiden kysymyksiin.

Onko Tane raffi tyyppi, Tero Vahtola? Haluaisitko alkaa pitää tätä palstaa myös meidän lehdessä? -Policyn lukija Mitä se tämmöinen nyt oikein meinaa? Olenhan minä toki suo­ rittanut approbaturin valtio-opis­ ta, mutta olisiko se siltikään oi­ kein soveliasta? Onko tämä nyt sitä rajat ylittävää yhteistyötä? Laajat kandit, yhteiset palstat? Mene ja tiedä. Toisaalta kun Irto­ laisesta ei ole kuulunut tarjousta, niin minullahan on periaatteessa yhden oppiaineen kiintiö täyttä­ mättä. Tarjouksia otetaan vastaan.

Ajoit partasi. -Viiksekäs Se oli sellainen työtapaturma. Ajattelin vain vähän siistiä ja ta­ soittaa, mutta aina oli toinen lai­ ta lyhyempi kuin toinen. Lopulta ei ollut mitään mitä tasoittaa. Niin se käy. Parrattomuudessa on hy­ viäkin puolia: Viili, spagettikastike ja keittoruuat ovat palanneet ruo­ kalistoille. Vetoketjulliset takit ja pusakat uskaltaa laittaa kiinni as­ ti. Parrasta vetämisen sijasta mi­ nua vedetään nykyisin ainoastaan nenästä. Voi voi, onhan siinä parrassa kuitenkin puo­ lensa ja niin paljon rak­ Lähetä kaita muistoja. Aloi­ kysymys tan heti uuden kasva­ osoitteeseen tusoperaation.

mu

Tee ö rhi Pe

Olen nähnyt ­Taunon laitoksen edessä nahkapoleemi2014@ takissa ja auringmail.com kolaseissa, jolloin Onko oppiaineen väki hän vaikuttaa "kovalmistautunut henkivalta jätkältä". Onlökunnan vaihdoksiin seko Tauno oikeasti rafkä henkisesti että fyysisesti? - Sepi4ever fi tyyppi? -Nimim. Tauno-fani Itkuahan täällä on väännetty Se­ Oliko se nyt ihan varmasti Tau­ pon jäähyväisluennosta läh­ no? Ettet vaan sekoittanut johon­ tien. Onneksemme Seppo ei mal­ kin satunnaiseen matkailijaan, ta millään pysyä poissa täältä. vaikkapa Rentolan Kimmoon? Ta­ Täällä on kuulemma niin muka­ nella on kyllä semmoiset vekku­ vaa. Uskoakseni vaihdokset su­ lit itsetummuvat lasit. Nehän ne juvat kommelluksitta, eikä ko­ ovat auringossa tietysti vaihta­ vaan fyysiseen vääntöön ole neet väriä, mutta että ihan nah­ tietääkseni tarvetta. Kyllä me karotsikin!? tulokkaat kotoutamme jouk­ Kyllähän Tane sellaista pe­ koomme rennolla ja hyvän­ lonsekaista kunnioitusta meissä tuulisella lähestymistaval­ kaikissa herättää ihan ilman tak­ lamme. Kimmo R ja Marja kiakin. Kun se oikein tulistuu niin J pääsevät ainutlaatuiseen siitä on leikki kaukana. Onneksi yhteisöön, omalaatuis­ Tane kuitenkin tulistuu suhteelli­ ten ja omituisten otuk­ sen harvoin. Teemme täällä kaik­ sien kerhoon. Toivotta­ kemme pitääksemme hänet hy­ vasti ovat kovia pesäpal­ väntuulisena jatkossakin. loilijoita.

Mikä on mielenkiintoisin kurssi tämän lukuvuoden poliittisen historian opetustarjonnassa? – Tedarisucks No ei ne tiedekuntatentit nyt niin ikäviä ole. Jos välttämättä haluat osallistua vapaaehtoisesti kon­ taktiopetukseen, eli luentokurs­ sille, niin suosittelen seuraavia. Pauli Kettusen ”Nationalismin ja internationalismin transnationaa­ linen historia” on ehdottomasti koettava jo pelkästään nimensä perusteella. Emeritukseksi siirty­ neen Seppo Hentilän jäähyväislu­ ento oli sen verran kovaa kamaa, että keväällä järjestettävä ”Muis­ tin politiikka” on taatusti muis­ tamisen arvoinen tapaus. Toki opetustarjontamme kaikki kurssit ovat loistavia, mutta nuo kaksi ja tietenkin Tauno Saarelan ”Kom­ munismi”-luentosarjan minä va­ litsisin.

39


räps!

kuvat Teemu Perhiö

SUOSITTELE KIRJAA!

Aapo päätyi Kekkosihanaan. Sitäkin hyllyssä riittää Kekkosen takapirun ohella.

Pyysimme oppiaineen tiloissa olleita valitsemaan lainakirjan Polhon kirjastosta (Snellmanink. 14 A).

Tutkija Ilkka nappasi tutkimustaan varten Olof Palmea käsittelevän kirjan. 40 40

Valtteri puhalteli nollia Aapolle Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt kädessään.

Antti uppoutui Larsenin Keksintöjen voittokulkuun. "TKK kiinnostaa", Antti paljastaa.


mirrin murinat

Miran Hamidulla

S

Osa III: Terroristi

ortuvat kaksoistornit tekivät terro- murhineen ja väijytyksineen. Konfliktin rismista 2000-luvun muotipelon. seuraus, itsenäinen Irlanti, on kuitenHysterian myötä sanan merkitys kin muuntanut konfliktin historian kirlaajeni myös sen piiriin kuulumattomiin joituksessa Irlannin ja Ison-Britannian asioihin. Ainakin Venäjän nykyjohdon käymäksi vapaussodaksi. Sen sijaan britsekä muutamien konservatiivisten blotihallinnon yhteyteen jääneessä Pohgikirjoittajien silmissä leiman ovat saajois-Irlannissa saman taistelun jatko-osat neet muun muassa kansalaistottelemattunnetaan yhä terroristien aiheuttamina tomuutta harjoittavat järjestöt. levottomuuksina ja ongelmina. Terrorismi tarkoittaa kuitenkin varHistorian kirjoihin jääneet terrorissinaisesti lain ulkopuolisen toimijan tit ovat siis aina epäonnistujia. Tähän pyrkimyksiä vaikuttaa päätöksentekoon kuuluisien luuserien joukkoon kuuluvat väkivallan avulla. Pitkän histomyös saksalaiset Andreas Baarian omaavassa ilmiössä erider ja Ulrike Meinhof, joikoisinta on sen houkutteden väkivaltainen kampan”Historian levuus. Mikä saa ihmisen ja utopistisen uuden maakirjoihin jääneet ratkomaan ristiriitoja viatilmanjärjestyksen puolesta terroristit tomien sivullisten murhilnousi hetkellisesti kulttiovat aina la? Historia ei tunne voitmaineeseen 70-luvun nuoepäonnistujia.” taneita terroristeja, joten rison keskuudessa. Heidän varman epäonnistumisen ei toimintansa muistuttaakin luulisi houkuttavan ketään. pitkälti tämän päivän ISIS:iä, joSyy voittaneiden terroristien oleka sekin toivon mukaan pääsee vielä jomassa olemattomuuteen on kuitenkin nain päivänä osaksi luuserigalleriaa. tavassamme kirjoittaa historiaa. TerroHistorian kirjoissa epäonnistuneet rismihan on legitimiteetittömän tahon terroristit ovat vain merkityksettömiä sitoimintaa legitiimiä hallintoa vastaan. vuhahmoja aiheen harrastajille. He eivät Näin ollen tavoitteensa saavuttanut terole suuren yleisön silmissä samanlaisia roristi muuttuu välittömästi legitiimiksi merkkihenkilöitä kuten Nelson Mandetoimijaksi, ja käyty konflikti kahden lela, joka kuollessaan vuonna 2013 muisgitiimin osapuolen välienselvittelyksi. tettiin rauhanpalkinnon voittajana ja roIrlannissa tasavaltalaisarmeijan vuotusorron lopettajana. Vain innokkaimmat sina 1919–1921 suorittamat toimet brithistoriafriikit saattoivat muistaa senkin, tihallintoa vastaan muistuttavat suurilettä Mandelan poisto terroristilistalta tata osin tämän päivän terrorismia salapahtui vasta vuonna 2008.

41


tilaa POLEEMI Mitä vielä odotat? Tilaa Poleemi vuodeksi kotiin kannettuna, jo­ ko itsellesi, yrityksellesi tai lah­ jaksi ystävällesi. Tilaus maksaa vain 25 euroa vuodessa, ja se sisältää neljä numeroa suoraan postiluukkuu­ si toimitettuna. Lähetä tilaukse­ si otsikolla "tilaus" osoitteeseen ­poleemi2014@gmail.com ja kerro viestissä osoitetietosi.

h ur j a-a r v o

42

Ossi Hietala


Mathilda Timmer

Polho ry

KUVIA syksyltä

Teemu Perhiö

Mathilda Timmer

Ylimpänä Professori Seppo Hentilän jäähyväisluento 29.8. veti salin täyteen. Keskellä oikealla Tason tuutorit yllätettiin Kuppalan vessasta. Pekolla on kaikki kunnossa. Keskellä vasemmalla Torspon treeneissä harjoiteltiin puolustuskuvioita vuoden 97 MMkarsintojen hengessä. Oikealla alhaalla Polhon rasti hissasuunnistuksessa. Kenellä ei ole haalareita?

ll

a.

T

im

o,

Ta n e

t ut li j a To p i t ä y s in

ka

43


17.9. YHIKSEN FUKSIAISET

Ylimpänä Omenaviestissä juostiin omenan maku suussa. Keskellä oikealla Juti chillaa fuksien välissä. Todellinen kiakkovieras.

kuvat Teemu Perhiö

Keskellä vasemmalla Chateau de Yhis on herkku, jota sopii juoda pikkurilli pystyssä. Vasemmalla alhaalla Yhiksen tuutorit elivät fuksisyksyä uudestaan. Oikealla alhaalla Puhdasta tuli jälleen kerran.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.