© Maurice Weiss 2019
AJANKOHTAISTA
POLEEMI HAASTATTELEE:
Professori Pauli Kettunen Koronakriisi, keskinäisriippuvuudet ja kansallisvaltioiden nousu
Teksti: Anri Liikamaa ja Veronika Konnos
Maailmaa ravistelee tällä hetkellä muutosten ketjureaktio, jonka lopputulema on yhä epävarma. Poliittisen historian professori Pauli Kettusen mukaan ihmiskunnan keskinäisriippuvuudet säilyvät kriisin jälkeenkin. Euroopassa EU on viimeisten 30 vuoden aikana rakentunut myös kansallisiin instituutioihin ja rakenteisiin. “Paluuajatukset toisistaan erillisiin kansallisvaltioihin ovat epärealistisia ja epähistoriallisia”.
P
auli Kettunen on kaikkien valtsikalaisten ja varsinkin polhonmielisten tuntema mies. Hän opiskeli itsekin aikanaan Helsingin yliopistolla poliittista historiaa, ja on sen jälkeen tehnyt mittavan uran tutkijana sekä poliittisen historian professorina. Nyt, 20 professuurivuoden jälkeen, Kettunen on jäämässä eläkkeelle – ja hänellä on painavaa sanottavaa poliittisen historian opiskelijoille Suomen, Euroopan ja maailman tilasta ja tulevaisuudesta. Kettunen on ollut kiinnostunut kansainvälisistä kysymyksistä ja politiikasta jo nuoresta asti. Hänen kouluaikoinaan 1960-luvulla kansainvälisten tapahtumien kirjo oli dramaattista; televisio toi kotiin Vietnamin sodan ja Tšekkoslovakian miehityksen, ja pätevät tv-kommentaattorit houkuttelivat osaltaan katsojaa
8
kiinnostumaan tapahtumista. Myös Euroopan integraatio kiinnnosti. ”Jo aika pienenä tuli pähkäilleeksi sellaisia lyhenteitä kuin EFTA ja EEC”, Kettunen sanoo. ”Näin ollen valtiotieteelliseen meneminen oli ainoa vaihtoehto.” Vuonna 1971 alkoivat poliittisen historian opinnot. Sen lisäksi kiinnostuksen kohteiksi nousivat myös sosiologia ja valtio-oppi. Maisteriopinnoissa ja varsinkin pro gradu-aiheessa näkyi suuntautuminen yhteiskunnallisten liikkeiden, kuten työväenliikkeiden, tutkimukseen. Missä vaiheessa Kettunen tiesi, että haluaa suuntautua tutkijaksi? ”Graduvaiheessa tuli kytkeydyttyä Valtio ja talouselämä -projektiin ja Suomen työväenliikkeen historia -projektiin”, hän kertoo. Nämä kytkökset suuntasivat häntä tutkijanuralle jo varhaisessa vaiheessa.
Globalisaatio on paitsi muutosprosesseja, myös olemassa olevia rakenteita.
