Mikä kirja mukaan autiolle saarelle?

Porilaistaustainen Juri Nummelin valittiin vuoden tietokirjailijaksi.

Vuoden tietokirjailijaksi valittu Juri Nummelin toteaa, että palkinto oli iloinen yllätys. Kirjallisuuspalkintojen jakaminen on hänestä silti kaksipiippuinen juttu.

”Palkinnoilla voidaan nostaa esille vähälle huomiolle jääneitä tekijöitä, mutta useimmiten tunnustukset menevät teoksille, jotka jo muutenkin näkyvät julkisuudessa. Oma palkintoni oli sellainen, joka jaettiin myös neljälle muulle tietokirjailijalle. Se myönnettiin myös koko tuotannosta. Näin se tuntuu minusta merkittävämmältä kuin yksittäisestä kirjasta saatu. Toisaalta tällä tavalla julkisuutta tuli vähemmän, esimerkiksi Helsingin Sanomat ei uutisoinut palkinnosta lainkaan.”

Omassa tietokirjatuotannossaan Nummelin on keskittynyt nostamaan esiin unohdettuja tekijöitä, lajityyppi- ja kioskikirjallisuutta. Omista teoksistaan hän pitää tärkeimpinä niitä, jotka käsittelevät yhdysvaltalaisia ja suomeksi julkaistuja kioskipokkareita eri lajityypeissä. Pulpografia kertoo rikoskirjallisuudesta ja sen tekijöistä, Kuudestilaukeavat westerneistä ja Pulpografia Erotica nimensä mukaisesti seksikirjoista. Tuottelias tekijä haluaa nostaa esiin myös suomalaisesta lajityyppikirjallisuudesta kirjoittamansa teokset Wild West Finland (kotimaisesta lännenkirjallisuudesta) ja Kuoleman usvaa ja pimeyttä, joka käsittelee maamme kauhukirjallisuuden historiaa. Nämä kirjat ovat olleet Nummelinille itselleen tärkeitä erityisesti siksi, että niissä hän on onnistunut kertomaan jotain uutta, josta on ollut suomeksi vain vähän tietoa.

Nummelinin mukaan hänen kiinnostuksensa kioskikirjallisuuteen syttyi jo varhaisteininä. Raumalla syntynyttä, mutta Porissa varttunutta kirjallisuuden sekatyömiestä kiehtoivat erityisesti kovaksikeitetyt dekkarit, mutta välillä harrastus ehti mennä tauolle.

”Olin myös aika tiukka snobi jossain vaiheessa, eikä viihde ylipäätään kiinnostanut. Sitten palasin aiheeseen myöhemmin, kun huomasin että monet brittiläiset ja yhdysvaltalaiset kriitikot olivat aidosti innoissaan 1950–70-lukujen kioskipokkareista. Kirjoitin aluksi dekkareista ja jatkoin myöhemmin länkkäreihin, kun huomasin, että niissä oli usein samoja kirjoittajia kuin rikoskirjoissa. Siitä etenin sitten kotimaiseen lajityyppikirjallisuuteen, mutta olen halunnut ottaa genret haltuun myös korkeakirjallisemmasta näkökulmasta. Sekä Wild West Finlandissa että Kuoleman usvassa ja pimeydessä genrejä käsitellään hyvin laajasti.” teksti & kuva

"Palkinnoilla voidaan nostaa esille vähälle huomiolle jääneitä tekijöitä, mutta useimmiten tunnustukset menevät teoksille, jotka jo muutenkin näkyvät julkisuudessa."

Omista tietokirjasuosikeistaan Nummelin toteaa, että pitää monenlaisista kirjoista, mutta erityisesti sellaisista, joissa on jokin erikoinen tai omaperäinen näkökulma. Suosikkikirjoittajistaan hän mainitsee ruotsalaisen Sven Lindqvistin, joka on kirjoittanut menneiden vuosisatojen rasismin vastustajista sekä englantilaisen Robin Woodin, jonka elokuva-analyysit ovat tehneet vaikutuksen. Toisaalta Nummelin kertoo rakastavansa bibliografioita. Puhtaita luetteloita, joissa ei ole kertovaa otetta aiheeseen. Näistä hän mainitsee erityisesti Allen Hubinin Englanninkielisen rikoskirjallisuuden bibliografian, jonka voisi kuulemma ottaa mukaan vaikka autiolle saarelle.

Oman kirjoittamisensa ohella Nummelin on myös kustantaja. Hän pyörittää perustamaansa kustantamo Helmivyötä, joka julkaisee vetäjänsä kiinnostuksen kohteisiin liittyvää kirjallisuutta. Nummelin perusti Helmivyön vuonna 2016 ja kertoo, että eräänä pontimena oli hänen tuolloin kohennusta kaivannut taloudellinen tilanteensa. ”Avuksi tuli uusi teknologia, joka mahdollisti kirjojen julkaisemisen tarvepainatteena. Niitä siis painetaan vain sitä mukaa, kun niitä tilataan. Helmivyö onkin pelastanut talouteni monta kertaa”.

Rami Nummi