Joka kolmannen korkeakouluopiskelijan mieli

Oireilee

Vuodet Porin yliopistokeskuksessa olivat hyvää aikaa. Opinnot motivoivat, opiskelijaelämä oli antoisaa ja opiskelijahintainen lounas maistuvaa. Hyvä arki sai minut havahtumaan siihen, miten pahoin olin aiemmin voinut. Halusin voida hyvin jatkossakin, joten päätin ottaa yhteyttä YTHS:ään. Minulle vastattiin nopeasti ja pääsin sekä terapiaan että opintopsykologin vastaanotolle noin viikossa.

Olin monin tavoin onnekas. Pienellä paikkakunnalla oli helppo päästä ammattilaisen puheille, minulla oli vahva turvaverkosto, en ollut akuutissa avun tarpeessa ja korona oli vasta aluillaan. Todellisuus ei kuitenkaan ole kaikille sama. Mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneet ja apua saattaa joutua odottamaan kuukausia. Hoitojonoja kasvattavat resurssipula ja työntekijävaje. Hoitoa voi olla vaikea hakea ja saada, jos ei ole jaksamista tai rahaa.

THL:n tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee psyykkisiä oireita. Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön diagnoosit ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2000 lähtien. E2 Tutkimuksen selvityksen mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista nuorista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Pandemia-ajan rajoitukset ja etäopinnot ovat lisänneet yksinäisyyden tunnetta ja opiskeluvaikeuksia.

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti ry esittää ratkaisuksi esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kunnollista resursointia ja matalan kynnyksen tukea. Samalla kuitenkin huomautetaan, että mikään resurssimäärä ei riitä, jos yhteiskunta ja korkeakoulut eivät puutu kuormittaviin rakenteisiin. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, taloudellista vakautta ja koulutuspolitiikan inhimillistämistä.

Muistan ensimmäiseltä opiskeluviikoltani infotilaisuuden, jossa opintopsykologi sanoi, että masennus on terve oire sairaassa maailmassa. Uskon, että merkittäviä pahoinvoinnin syitä ovat nuoriin kohdistuvat epärealistiset tehokkuusvaatimukset, kohtuuttomat odotukset ja yleinen suorituskeskeisyys. Väistämättä ne ulottavat lonkeronsa myös yliopistomaailmaan. Opiskelijoiden paineita tuskin helpottaa uutisointi ennätysajassa valmistuneista superopiskelijoita.

Tilanteessa ei ole kehumista meillä valmistuneil- lakaan. Opiskeluaikana saamani tuki on kuitenkin ollut korvaamatonta. Terapiasta käteen jääneet ajatukset ja neuvot ovat auttaneet minua luovimaan arjessa valmistumisen jälkeenkin. Vaikka Porissa sanotaan, että vittuilu on välittämistä, ei mielenterveyden ammattilaisia tarvitse sielläkään pelätä.

Koska mielenterveys on monen asian summa ja jokaisella yksilöllinen, voin antaa vain kaksi neuvoa: älä jää yksin, äläkä jätä läheistäsi yksin. Ohessa on yhteystietoja, joista avun hakemisen voi aloittaa.

Valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0111

Porin YTHS: 046 710 1073 opintopsykologi@utu.fi

Yhts.fi, ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön sähköiset palvelut Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdisty: Nyyti.fi

Mielen päällä, UTUn ja TYYn hanke: sites.utu.fi/mielenpaalla sekasin247.fi, keskustelualusta 12–29-vuotiaille mieli.fi mtkl.fi, Mielenterveyden keskusliitto

Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut filosofian maisteri

Tule mukaan tekemään Pointtia! s.6

Pointti on Porin ylioppilaslehti, joka ilmestyy kolmesta neljään kertaa vuodessa. Toimituskuntaan kuuluvat pääsääntöisesti Porin yliopistokeskuksen opiskelijat. Kaikista julkaistavista lehtijutuista maksetaan palkkio.

Jos haluat mukaan toimituskuntaan, ota yhteyttä päätoimittajaan sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.

Päätoimittaja Janne Hietamäki pointti.lehti@gmail.com

Instagram: @pointtilehti

Facebook: Pointti - Porin ylioppilaslehti