Tärpit

yeule - Glitch Princess

Glitch poppia ei genrenä tunneta lempeydestään ja melodisuudestaan. Yeule on kuitenkin onnistunut säätämään reseptiä niin, että musiikki miellyttää kuulijaa kuin kuulijaa. Glitchien prinsessan levyllä rakkaus itseen ja muihin leimaa tematiikkaa. Kappaleet itsessään ovat outojen miksausvalintojen sekä ajoittaisten väkivaltaisten äänikokeilujen takana helliä pop-lauluja. Koko levy päättyy viisi tuntia pitkään upeaan droneen, jonka voi jättää kuuntelematta tai jättää levyn päätyttyä päivittäisten askareiden taustalle värittämään tunnelmaa. Beach House - Once Twice Melody

Beach Housen värikästä dream poppia voidaan kutsua jo sukupolvikokemukseksi. Lähes kaksi vuosikymmentä toiminnassa ollut yhtye on ehtinyt äänisuunnitella herkän hetken jos toisenkin. Uudella levyllä ei kuulla varsinaisesti uusia temppuja, mutta totuttua yltiökaunista melankoliaa senkin edestä. Albumi on parhaimmillaan nautittuna YouTubesta löytyvien mahtavien visuaalien kera. Bladee & Ecco2k - Crest

Tukholmasta ponnistavan Drain Gang-kollektiivin musiikki on jo pitkään ihastuttanut ja vihastuttanut hip hop-faneja kautta linjan. Uusin albumi on omiaan käännyttämään epäilijöitä. Melodiset kappaleet on hiottu huippuunsa ja kummankin artistin ääni leijailee ekstaattisten biittien päällä viipyilevästi. Albumin kohokohtia ovat pitkä ja poukkoileva “5 Star Crest”, sekä jo ennakkoon julkaistu pulppuilevan pulssin omaava “Girls Just Want to Have Fun”.

The Batman (Matt Reeves) Usa 2022

The Batman ohjaaja Matt Reeves käyttää samaa menestysreseptiä kuin Todd Phillips muutamaa vuotta aiemmin ilmestyneellä Jokeri-elokuvallaan, jossa elokuvaklassikko Taksikuski (Taxi driver) herätettiin uudestaan henkiin supersankarielokuvana. The Batmanin kohdalla ei voi välttyä näkemästä suoria vaikutteita David Fincherin vuoden 1995 psykologisesta trilleristä Seitsemän (Seven), jossa nuori etsivä jahtaa itsestään vihjeitä jättävää sadistista sarjamurhaajaa läpeensä mädässä synkässä maailmassa. Vaikka näyttely on kauttaaltaan luontevaa, kuvaus kunnianhimoista ja oivaltavaa sekä musiikki enimmäkseen onnistunutta, ei kokonaisuus oikeuta elokuvan kolmen tunnin kestoa. Toimintaelokuvien pahimmiltakaan kliseiltä ja kököltä dialogilta ei elokuvassa vältytä. The Batman on enemmän tyyliä kuin sisältöä, mutta tarjoaa supersankarielokuvien ystäville uudenlaisen kuvauksen valkokankaiden tunnetuimmasta vigilantista. Beau Travail (Claire Denis) Ranska 1999

Beau Travail on ohjaaja Claire Denisin mestarillinen kuvaus ranskalaisen muukalaislegioonan elämästä Djiboutissa. Elokuva keskittyy näyttämään sotilaiden arkisia askareita Afrikassa, mutta pitää sisällään myös tarinan kateudesta, katkeruudesta ja perikadosta. Elokuva onnistuu yhdistämään runollisen ilmaisun ja inhimillisen realismin tekemättä kompromisseja. Beau Travailin keskeisin teema on identiteetti, jota Claire käsittelee maskuliinisuuden sekä kolonialismin kautta. Hän asui itse lapsena Afrikassa ja ammentaa elokuvaan omia kokemuksiaan muukalaisena, mutta yhteisöön kuuluvana. Elokuvan loppukohtaus on monesti valittu elokuvahistorian parhaaksi. Drive my car (Ryusuke Hamaguchi) Japani 2021

Drive my car on kertomus japanilaisesta teatterinäyttelijä Yusuke Kafukusta, hänen Saab 900-autostaan sekä hänen autokuskistaan. Elokuvan juoni nivoutuu monitasoiseksi tarinoiden, teatteriharjoitusten ja toinen toistaan uskomattomampien traagisten käänteiden kudelmaksi. Kolmetuntinen elokuva pitää hyvin otteessaan vähäeleisen, mutta taidokkaan näyttelijäntyön ansiosta. Elokuva on kauniisti kuvattu ja musiikkia käytetään elokuvassa luovalla tavalla kuvaamaan henkilöiden välisiä suhteita. Teemallisesti elokuva käsittelee ihmissuhteita, menetystä ja niistä yli pääsemistä. Drive my car ei välttämättä tuo mitään uutta käsittelemiinsä teemoihin. Muutamaa outoa yksityiskohtaa lukuunottamatta elokuva toimiva kokonaisuus. Käsikirjoitus perustuu Haruki Murakamin novelliin. Elokuva voitti viime vuonna parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin.