Taiteen välitilat kiehtovat Pauliina Mäkelää

Pauliina Mäkelä on yksi maamme johtavista nykykuvittajista. Viime vuonna hän sai Vuoden kuvittaja-palkinnon, jota taiteilija pitää tähänastisen uransa huipentumana. Hänellä on vahva ja tunnistettava tyyli. Kuvat ovat monitulkintaisia ja niissä on vahva tunnelataus. Tarinallisuus kiehtoo tekijää. Hän on tehnyt myös sarjakuvia. Tuo ilmaisumuoto on viime vuosina jäänyt vähiin, mutta sillä on ollut tärkeä rooli taiteilijalle. ”Vuonna 2004 aloitin Kuti-työhuoneella Helsingissä pian sen jälkeen, kun olin tehnyt lopputyöni Lahden Muotoiluinstituuttiin. Se oli sarjakuva. Kutikuti-yhteisön kautta tutustuin suomalaiseen sarjakuvakenttään ja nykysarjakuvaan ylipäänsä. Sitä kautta opin myös tuntemaan paljon kokeellisen musiikin tekijöitä ja rupesin käymään aktiivisesti keikoilla. Meillä oli vahva omaehtoisen tekemisen henki”, Mäkelä muistelee. Yhteisö perusti Kuti-lehden, joka ilmestyy yhä. Se esittelee taidesarjakuvaa ja on saanut runsaasti kansainvälistäkin tunnustusta. Lehden taipaleesta vuosina 2006-2018 on koottu kirja Jätti-Kuti, joka esittelee ensimmäisen 50 numeron sisältöä. Kirja palkittiin Angoulemessa Ranskassa 2021. Myös Mäkelä on mukana siinä, mutta hän ei enää kuulu lehden tekijäkuntaan. ”Olen iloinen siitä, että lehti ilmestyy yhä. Olen myös kiitollinen siitä, että olen saanut viettää aikaa yhteisössä, jossa on niin paljon tilaa hulluttelulle ja kokeellisuudelle. Olen aina

On kiinnostavaa, miten analogisen laitteen mahdollisuudet innostavat keksimään erilaisia lähestymistapoja

lähestynyt sarjakuvaa kokeellisuuden kautta, esimerkiksi miten voisin kuvata liikettä kiinnostavalla tavalla tai käsitellä ajan kulumista. Sarjakuvani ovat seuranneet enemmän unen logiikkaa kuin perinteistä kerronnan kaarta”, hän kuvailee. Kokeellisuus ja taiteidenvälisyys kiinnostavat Pauliina Mäkelää muutenkin. Hän on perustanut elämänkumppaninsa, muusikko Topias Tiheäsalon kanssa Kultapalmut-nimisen duon. Esityksissä Tiheäsalo soittaa kitaraa ja Mäkelän piirtämiä kuvia nähdään piirtoheittimen avulla. Kultapalmut esiintyi taannoisella Pori Film Festivalilla marraskuussa. Tulos oli vaikuttava. ”Halusimme tehdä jotain, jossa voimme yhdistää molempien taiteellista ilmaisua. Piirtoheitinesitysten inspiraationa toimivat elokuvan esiasteina pidetyt laterna magica-näytökset. On kiinnostavaa, miten analogisen laitteen mahdollisuudet innostavat keksimään erilaisia lähestymistapoja, rajallisuus paljastaa mahdollisuuksien kentän”. Mäkelä kertoo, että häntä kiehtovat myös kokeellisuuden epävarmat puolet. Hän on kuvittajana pikkutarkka ja pedantti, mutta elävien esitysten hetkellisyys pakottaa erilaiseen lähestymistapaan, jossa epätäydellisyydet saavat näkyä. Tämä on vapauttavaa. Tällä hetkellä Pauliina Mäkelä työskentelee HARMAA-nimisessä ryhmässä kolmen filosofin kanssa. Projekti on hänen mukaansa taiteellisfilosofinen reaktio ”totuuden jälkeisen ajan” ongelmiin, kuten aggressiiviseen vastakkainasetteluun, tosiasioiden ja mielipiteiden välisen eron hämärtymiseen ja yksilöiden ajautumiseen erilaisiin mediatodellisuuksiin. Kollektiivi pyrkii tekemään tilaa monisävyiselle pohdinnalle. Tässäkin projektissa kokeellisuus on keskeinen metodi. Lisäksi taiteilijalla itsellään on käynnissä kirjaprojekteja, ja hän on perustamassa omakustannemerkkiä Sormi Editions, jonka tarkoitus on olla julkaisuväylä Mäkelän ja Topias Tiheäsalon omille töille.