1 minute read

Uudenkaupungin Pohjola-Norden Juhlat Pohjolassa – kirjallisuusviikon avaus

Teksti: Tuula-Riitta Karlin

Pohjoismaisen kirjallisuusviikon viime vuoden teemaa ”Juhlat Pohjolassa” esiteltiin Uudenkaupungin kirjastossa tarinoiden, laulujen ja jopa piirileikin avulla. Maisteri Niklas Ollila, joka on kiertänyt Pohjola-Nordenin lähettiläänä kouluissa eri puolilla Suomea, sai runsaslukuisen yleisön valtoihinsa. Harvoin on niin eläväistä ja mukaansatempaavaa luennoitsijaa vanhassa kirjastorakennuksessa nähty.

Advertisement
Niklas Ollila. Kuva: Päivi Sappinen

Niklas Ollila. Kuva: Päivi Sappinen

Kirjallisuusviikon avaus ”Iltahämärässä” on järjestetty jo vuosien ajan yhteistyössä Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin, kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston kanssa. Illan ohjelmassa on aina ääneen luettuna katkelma vuoden teoksesta, samaa kirjaa luetaan kaikkialla Pohjoismaissa saman illan aikana. Vuosittain kirjallisuusviikkoa viettää yhteensä yli 2000 kirjastoa, koulua ja Norden-yhdistystä. Olemme saaneet kuulla vuosittain hyvin mielenkiintoisia esityksiä, toisinaan myös nähdä paikallisten valokuvaajien upeita luontokuvia.

Niklas Ollila on käynyt koulunsa Uudessakaupungissa, joten tilaisuuteen oli ilahduttavasti tullut kirjallisuuden ystävien ja jäsentemme lisäksi hänen sukulaisiaan ja entisiä opettajiaan. Pohjola-Nordenin lehtiä ja jäsenkirjeitä jaettiin myös heille, ehkäpä joku liittyy jäseneksi. Tarjoiluna on vuodesta toiseen aina yhtä hyvältä maistuvaa prinsessakakkua kahvin ja teen kera. Ilta päättyy arpajaisiin, joilla yhdistys saa hiukan katettua kuluja.

Tanskaksi, norjaksi, ruotsiksi ja jopa islanniksi lauletut syntymäpäiväonnittelulaulut, lukuisat ruokaesimerkit eri Pohjoismaiden juhlapyhien tarjoiluista, pukeutumisista ja muista erityispiirteistä tulivat illan aikana esitettyä. Tanskalaiseen joulupöytään kuuluu ehdottomasti risalamande-jälkiruoka (riisivanukas kirsikkakastikkeen kanssa), norjalaisilla pitää olla marsipaania ja ruotsalaisten joulupöydästä löytyy lihapullat ja Janssonin kiusaus. Juhannuksena (Sankt Hans) Tanskassa poltetaan kokkoa, jossa on noita luutineen, Norjassa suunnataan vuonoille koivun oksin koristelluin venein ja Ruotsissa leikitään juhannussalon ympärillä piirileikkejä, kuten muun muassa Små grodorna. Laskiaisena tanskalaislapset lyövät ”kissaa tynnyrissä”, josta tulee karkkeja. Islannissa lapset odottavat joulukuussa kolmenatoista perättäisenä päivänä saapuvia tonttuja. Jos lapsi ei ole ollut kiltti, tonttu ei tuokaan lahjaa, vaan perunan! Ruotsalaisperheissä katsotaan jouluna Kalle Ankan joulutervehdys, Suomessa vakavammin Turun Joulurauhan julistusta.

Onko joulupukin tai tontun kotipaikka Grönlanti vai Korvatunturi? Tähän tanskalaiset ja suomalaiset vastaavat eri tavalla.

Norjan kansallispäivän viettoa Altassa 17.5.2019. Kansallispuvut ja liput kulkueessa kuuluvat 17. maj -juhlaan. Kuva: Antti Karlin

Norjan kansallispäivän viettoa Altassa 17.5.2019. Kansallispuvut ja liput kulkueessa kuuluvat 17. maj -juhlaan. Kuva: Antti Karlin

Ellei korona olisi muuttanut suunnitelmia, niin olisimme jo huhtikuussa viettäneet yhdistyksemme 75-vuotisjuhlaa ja kuulleet silloin lisää Grönlannista toimittaja Pirkko Arstilan kertomana. Toivottavasti syksyyn mennessä koronatilanne on ohi ja voimme jälleen kokoontua. Silloin järjestämme juhlan Pohjoismaisen kirjallisuusviikon aikana ja palkitsemme myös yhdistyksemme ansioituneita vastuuhenkilöitä liiton myöntämillä ansiomerkeillä. Jos rajat aukeavat, niin Uppsalan Förening Nordenin puheenjohtaja Anne Harbom Jäderlund tulee joulukuussa Uuteenkaupunkiin puhumaan Nobel-juhlista ja Nobel-palkinnoista.

Näistä tilaisuuksista tiedotamme lisää myöhemmin. •