- RAUMANGIÄLINE EKSTRA AVIIS
C: 0% M: 38% Y: 100% K: 0% PMS 137 C: 0% M: 0% Y: 0% K: 80% PMS 425
0% % K:
Y: 100 % 8 3 : M
C: 0% 37 PMS 1
Y: 0% : 0% M C: 0% 25 PMS 4
K: 80%
Antti Raannallt tärppäs jo PLADI 12-13
Rauma Flikk paljasteta
Kreetupeilist oma programmi
PLADI 3
PLADI 11
Hurrata musiikill
Pitsiturnaus pitä träkkis
PLADI 21
PLADI 2
LL E V SU 14 20
RAUMAN KANSALAISOPISTO 98 v
w w w. r a u m a n va p i s . f i
TLEESTIS PEREMÄLL!
O olemas pankei ja Pankei
VAPAKIRKO HENGELLINE SUVIEHTO
Otast yhteytt meillp päi vissemäks varmudeks, ett pankkpalvlukses ja vakutusturvas ovap palanssis nykyse elämäolos kans.
SUNNUNDAISI HEINKUUS KELL 6 JPP. ISORAASTUVANGATU 3
Tervtulo, snää, kos ole jo meijän gundin ja snää, kos viäl fundeera.
Luanikast suvi
Suvisell miälell
Elokuu lopus ulosanneta jälle uus program, syyskuu alus voi jälles ilmotta ittes kurseill ja luennoill. Rauma väengoul telef. 834 4515, kansalaisopisto@rauma.fi www.rauma.fi/kansalaisopisto
– Eduks elämäl –
Jope hämmästys itekki, ett kui hyvä karikatyyrtaitteilija hänest perältäkkin tul!
Kaikki mitä elämissen darvita: ruaktarppe, aviisi, kylmä juama, ja korui ja auringprillei… -elävä programmi
Tleestis snääki vauhkottlema stää Julkkis-Galleriaha! Näyttely o auk joka päev heinkuu 19. päeväst alkkate elokuu 31. päevähäs saakk kuluvan vuann 2014. Ilma makso pääse yhtlaills sisäll niingo uloski. Tervtulo!
duattei
Kaffett ja hyvälist joka päev aamust ehtosse
Pasningei suu naurus joka päev! Auk joka päev kell 10-22 WWW.LUMOAVA .FI
044-770 3829 Valtkatu 3, Raum
Lämppö, voima, sisikunnattem balo Rakkautt, raoha, sydämihi valo Muist kaikken därkkemp, ann lämmi halaus
Tuareudestas tunnett
Verandaki meill o!
• A-oikkeude
Kivisillandiä, Lappi Tel. (02) 826 0769, 0500 517 211
Puad ja Wanhat Tawara Karjalangatu 15 ja Valtkatu 10 KaiKengaltast föry ja vaatett Ma-pe kell 11-17, la kell 10-14 telef. (02) 8228 591
ISO RIIPUS 115 e PIÄN RIIPUS 75 e KORVKORU 60 e / 80 e RANNEKORU 85 e Raum, Prisma Puh. 044-705 0650 Arkkesi 10-19, suvilauandaisi 9 -15
Poikkest kalakaupall hakemas suviherku arkke ja juhla Vk 30
Kalakaupa savukalatahna
1820 kilo
Tervtulo tutustuman täödem basningin galakauppa! Raumall Nortamongatu 26 Uudeskaupungis viaraspaatthaminas
2
Kaffepaikk Vanhas Raumas auk sunnundaisin gans. Äläkä sitt unhot, ett kaffett ja niit maistuvi vaniljamungei saa kartnom bualellakki. Paakarist nisuse ja paakkelssi uunist lämjänäs jo aikasi aamust.
Auk maanandast sunnundaihi
– Tuarekala – Savukala eri kryydeill – Kylmsavu- ja graavatuk kala – Silakk- ja sillituatte – Eringaltaset tahna ja mousse – Salaatransuuni ja muus semse... – Loppviikolls sushi herkuttlevill
Suvell 2014
Isokirkkokatu 7, tori syrjäs
LOUNASBUFFET arkisin 10.30-14.30
• Liharuuat • Kana- tai kalaruuat • Kebab • Pizza TUTUSTUMIS S U • Riisi, Peruna TARJO • Salaatti • Juoma (vesi,
7
00
maito, mehu, kotikalja, kahvi)
Tervetuloa herkuttelemaan! Syväraumankatu 5, puh. (02) 823 3163 Ma–to 10.30–22, pe–la 10.30–24, su 11.30–22 http://pizza-online.fi/ravintolat/rauma/damlapizza/
Kaffepaikk, Vanhas Raumas Kuninkkangatu 9, telef. 822 1758
Kaffepaikk ja paakar Leikar 1, telef. 822 1422
• Matta • Liinvaatte • Sängvaatte • Tyävaatte • Paattkuuppa • Kemiallise-, ja nahkpeso välitys p.– 1/2 5 jpp. • Fyäräyspalvelu ma –pe kellda9isiepov e ovak kii Suvilauan
Isometsäntiä 19, Raum ☎ (02) 823 2908 www.pesuhaka.fi
kaupungist
3
ki ma ä u a d R sen ! sai flik a oma
Kon dämä fotogra af otetti, Rauma flik a fasunast ja nimest ei viäl tiädett. Mutt Pitsviikoll nämäkki sitt ova jo tiados. KUVA: Pekk a Lehmusk allio
Rauma flikk lohdutta ja kuulustele ff Rauman taidemuseo edustallf framillt tuatt patsan deko ol Kerttu Horilall mialuline tyä. Rauman geskustas, Raum Maarit Kangas maarit.kangas@marvamedia.fi
Ystvälline ja ossaottavaine. Sosiaaline. Päästä miälelläs liki. Rintavas ja reiteväs. Ei missi mitoill, mutt nätt ja sulone. – Ei sääkrist laihdutuskuurill! Semne vaimihmnen ko o hedelmällises iäs. Tämsen guvan guvaveistäjä Kerttu Horila välittä meill ja anda Rauma Flikall, sill veistoksellk kon däll viikoll ilmestys Vanha Rauman gatukuvaha, istusklemam bengill Rauman taidemuseo ette. Taitteilija o eine jännitykse vallas, ett kuik kaupunglaise ja viarak
ko rookkava muutom baikall, ottava omakses tämä veistoksen ko miäles o viäl Maire, museo edustall viime suven istunp porilaisfrou. Veistos ol lainas Horila Rauman taidemuseos framill ollu näyttely varte ja ihmset tykkäsiväp pääst sama fotograafihim batsan gans nii, ett välist ol tunkko niingo Lapi flika luhtis. – Olis mar se fiini, ett Rauma flikk jatkais sama traditsuuni ko Maire. Istutais häne viäre ja luut-
”
Siin ol eine hommi,
ett saatti flikk luantevast istuma.”
satais viarap paserull Vanha Rauma hänen gauttas. Veistokse riitingei Horila rupes fundeerama jo alkvuadest. Mallin ol raumlaine naine. Mutt se, ett kuka hän o, pysy taitteilija ja malli välisen asjan. – Taulvärkkihi mnää hai malli monest eri naisest. Voi kyll sanno, ett veistos o mone naisem blanning. Tyätilaus ol taitteilijall mialune. Tyä hän alott kevästen ko hän hak sill muatto yhdes pualisos Heikki Horilan gans. Ensin rustatti rauttase riitingi, ming jälkke se sai muatos savest. – Siin ol eine hommi, ett saatti flikk luantevast istuma. Saven
gans o luanikas tehd töit, eine samalaist ko lumiuko värkkämine. Lisäsi savi ja sitt oti stää pois, paoha taitteilja. Kom batsas ol saan lopulise muatos, se lähetetti Suamelinnaha valettavaks pronssihi. Se jälkke frou pultattim biukkahan giip penkkihi ja se sai pinttahas maalin daitteilijan dyähuanell.
nimiehdotuksi saattingi liki parisata: tykätymppi olivak Kerttu, Meeri, Ansa, Tilta, Rauma Flikk, Maija, Elli, Martta, Santra, Helmi, Inkeri, Irma, Kerttuli ja Tyyne.
Rauman taidemuseo edustall istusklevaine naisveistos toteutettin taideyhdistykse stambuukin gokkomisell. Kaupunglaiste lahjotuste lisseks patsall hommatti yrityskummei. Hes saava joskus fyärät veistokse visiteerama johonkki heill mialulissem baikkaha. Stambuukin gokkomise sius organiseeratti nimikilppailu. Eri
”
Taulvärkkihi mnää hai
malli monest eri naisest. Voi kyll sanno, ett veistos o mone naisem blanning.”
Suvell 2014
3
Herkui maalt, merelt ja ilmast.
Meilt maistuva PIZZA ja KEBABI Maanandast tuarstaihin gell 11 – 22.30, perjanda ja lauanda 11 – 04 ja sunnundan gell 12 – 22.30
Falafelit tiätyst kans
st in ka ! a i Lu suv
Rakkaudest ruakkaha. Varaukse numrast. (02) 838 81 | Kalliokatu 25, Raum
www.kapteeninhuone.fi
VALTKATU 4. TELEF.
Cheap dreams.
821 2161
Suviverana Meillp passa laolat mep pidä auk karaoket, jos vaa joka päev! laulumboske andava myäde!
Me aukasta joka päev kell 10 epp. Tervtulo!
Sweet dreams.
Cheap dreams.
Nukust hyvin gaupunki sydämes, paremam balvelu hotellis.
Luanikas yäkortteer ja helvottas. Kesähotell auk 1.6.-31.8.
BEST WESTERN Kalliohovi Kalliokatu 25, 26100 Rauma Puh: 02 838 81 | www.kalliohovi.fi
Varauksi ymbärs vuade: kesahotelli@kalliohovi.fi
BEST WESTERN Raumanlinna Valtakatu 5, 26100 Rauma Puh: 02 832 21 | www.raumanlinna.fi
Satamakatu 20, 26100 Raum | Telefoon: 050-511 88 55
www.kesahotellirauma.fi
Tervtulo nautisklema! Auk joka päev.
Raumlaisten gellartrahtöör
jo yli 40 vuaden draditsuunill Ruaksedelist löyty yli 40 eri sorttist ruakransuuni. Sisäll o ilm sopevaisest jähtyn, mutt katoll on guuma!
Anundilangatu 8 telef. 866 6700
www.wrk.fi
MAISTUVAIST PAIKALLIST RUAKKA … arkpäeväst juhlaha! FresCo Ravintola o Snuull lailnen gumppan, jos sitt fiiratam biänemppi perhejuhli taikk suuremppi puulaakkalaasei: • • • • • • •
hää ristjäise valmistumisjubileeraukse karonka syndymbäevjuhla luakkokkoukse muistotilaisude
• • • • • • •
suvijuhla ja piänejoulu cocktail-tilaisude ehtojubileerauksek kundeill harjalise panksuunlaisten dapattuma kokkoukse ja koulutukse saunehto ja muut se sorttist
Otast yhteytt meijän drahtööreihin! Myynim basningi:
4
Suvell 2014
Raumall 040 5161 206 Turus 0400 176 481
etappi@frescoravintolat.fi aitiopaikka@frescoravintolat.fi
Biljardi
A-oikkeude Töyryndiä 2 Telef. 822 1954
kaupuNGIST
5
Pitsiviikon koko ohjelma
www.pitsiviikko.fi
Pitsviikom brojektsihteer K aisa Mustalampi (keskell) ja suvityändekkjä Lauri Palone ja Heini Antola kehuvap Pitsviikoll olevam bali uudesorttist tapattuma vanhoitten traditsuuneitte lisseks. Mustalampi it odotta eritotem Pouk Tia attrim boikitellen daittelissi esityksi. KUVA: Esa Urhonen
Framillt traditsuunei ja uussi konstei ff Pitsviikko fiirata jo 44. kerra. Raum Annariina Rannikko annariina.rannikko@marvamedia.fi
Kaupungfestivaalin dakan om bitkitten traditsuuneitte lisseks pali klaaramist ja fundeeramist. Raumam Pitsviikk organiseeratan guluvan vuann 44. kerra. Heinkuu 18. päev aljeta ja 27. päev sama kuut Pyyrman drumbutta Pitsviiko loppumise merkiks. Pitsviikk särveera vanhan traditsuuni sorttisem brogrammi lisseks pali uutt tapattuma ymbärs kaupunkki. – Luvas o lämmihengine ja lungi ja suvise olone viikk, misä raumlaisuden traditsuuni ja uudema sorttiset taitte lyäväk kätt tuarema musiikim belamisen gans, sa-
no Pitsviikom brojektsihteer Kaisa Mustalampi. Kaisa Mustalampi, 28 vuatt, om baljaskonttine raumlaine, mutt muutt opisklemistem berähän Turkku. Sydämeltäs hän om bysyn. – Ja syvälttä raumlaisude juure ovakki, meina Mustalampi. Pitsviikom brojektsihteeriks Kaisa Mustalampi johkanus mone mutkan gautt. – Mnää oli suvell 2012 sortteeramas Lapi Löylypäevi. Sillo mnää vauhkottli eine siufiiri ko muu hääräsiväp Pitsviikom bareis. Tämä vuaden geväste mnää hai jälle suvitöihi Löylypäevi lyämän gokko, mutt mnuull annettingim baikk pääst Pitsviikon dyä-
porukkaha. Semmost mahdolisutt en andan menn misti. Ennen kom Pitsviikk tlee valmiks, täyty tehd pali edeltkätt ferklaarinkki ja fundeeraustyät. – Vuaskymnitten traditsuunik kyll huajendavap Pitsviikom brogrammin gokkomist, ja pali tlee framill vanhoi hyvi konstei, kom bitä pyäräp pyärimäs.
brosyyrihi, tehnk kontrahtit taitteilijatten gans ja pitän hualen gaikist sortteerauksist, ett Pitsviikk luanistais oikke seivakkast. Pitsviiko jälkke mek kokkon gaikk hyvä niingo huanokki uutises saman gassa, ja koita saad aikkaseks ai vaam baremak kalaasi jälls seoravan vuann.
Mustalampi sano, ett häne hommihis kuulu Pitsviikom brogrammin gokkomine ja se framillt tuamine yhdes täll haava virkka tuuravan gulttuurtuattaja Sanna Sinervo ja suvityändekkjätte Lauri Palose ja Heli Antolan gans. – Me olen gniputtanp Pitsviikom brogrammi yhte ja samam
Uus asi Pitsviikoll o se, ett nyf freistatan tuad framillk kansattevälist kryydi, ko Markkinperintten tuki ry:n gans yhdes sortteeratuk Kansattevälises Suurmakknat tleevak kaupunkkihin golmeks päeväks. Mustam Pitsi Yän markkinplaan tlee olema eine isomp, ko suamlaise handelsmannit tleevaf föleihi markknoill myymä. Pitsviikom brogram on dällk
kell pual 2. ja pual 6 jpp. välisen aikan. ff to 24. päev heinkuut: Pitsmisskilppailu ja torvkapelmusiikki Savilambuistos. Lavallk kuulla suamlaist niingo ulkmaalaistakkim buhalinkapelmusiikin daittaji, valikoida iangaike fiin Pitsmiss. ff pe 25. päev heinkuut: Savilam-
buisto soi. Programmi ilma makso Pitsviikom bääestraadill myähässe yähös saakk. Föleis muitte joukos Antti Kleemola ja Pepe Willberg & Professionals, kell 3 jpp. alkkaten. ff la 26. päev heinkuut: Pitshölkkä karata 7 kilomeetteri matk kaupungis ja se kiärtle UNESCO mailmamberinöks killatu Vanha Rauman
kertta enemä framill juur loppviikost ja eritote jälkmäisen viikoloppun. – It mnää odota miälengiinnollp Pouk Tiaattri luutsama poikitellen daittelist reissu Sammallahdemäell. Ja Mustam Pitsi Yän ränttä odotta Crime Scene -teemast ehtot, misä taidemuseoll esiinty Pouk Tiaattri lisseks Turu Naispolislaolaja ja viäl folk rap –tyylistäs tutt Asa&Band.
”
Luvas o
lämmihengine ja lungi ja suvise olone viikk.”
Puffip Pitsviikoll / Kaisa Mustalampi ff la 19. päev heinkuut: Kuvaveistäjä Kerttu Horilam batsas Rauma Flikk paljasteta ja se saa nime. ff su 20 päev heinkuut: Huumorin gukkase –festvaalim bääjuhl Iham Boskettomap Posksolisti Rauma-salis kell 7 jpp. ff ma 21. päev heinkuut: Kansallispukutuuletus. Rauman Kalevalaise
naise vinsteedavak kansaliskostyymei, kokkonduminen kaupungindalo sisämäisellk kartnollk kell 5 jpp. ff ti 22. päev heinkuut: Puistojooga Katariinambuistos vanhan girko raunioitte viäres kell 10-11 epp. ff ke 23. päev heinkuut: Eringaltast programmi särveerata ehtopualells Sepän dorpall, Kodisjoentiä 1499c
gadui pisi kans. Travama lähdetä Lähdepello urheilupaanalt keskellp päevä kell 12. ff su 27. päev heinkuut: Pitsviiko viimäsem bäeväm baraatkarnevaal. Marssima lähdetän Keskuspuistost kell 12 päeväll ja topatan dorill, misä särveeratam bäätöspäeväm brogrammi.
Suvell 2014
5
6
kaupungist
Kymnem biänt totudem bätkä Raumast ff Monill Raumall reissavaisill on tiados tunnetummat tosiasjak kaupungist. ff Muist piänist ja monellt tavall mialulisist asjoist eivä raumlaisekka ol nii nuukast tiatossi. Raum Matti Airola
2
Se o jokatten tiados, ett Raumall om beräten gaks Unesco mailmamberinöks killattu paikka, Vanh Rauma ja Sammallahdem bronssikautine hautröykkjöttem blaan Lapis. Mutt tiädäkköst ny vaikk se, mikä toine Vanha Rauma piäneve, yli sata vuatt vanh puutaloalue Raumall o, taikk ett mist vuadest alkkate Rauman dorill om basan nautti vanhan traditsuuni jälkkem bystökaffett?
Lukko o vahvemp ko haka
Suame soukiman gadun durmluksest 20 marka sako
urheilijoi ja kan1 Raumall nattaji föleihis saans seor
Rauma Lukko on grundatt 1936. Nime valinnas otetti vaikuttei Valkjakoskelt, misä vaikutt jo sillo urheiluseor nimeltäs Haka. Raumall meinatti, ett lukko se ollt täyty, sill ett paremi se oven giip pitä ko haka.
Raumas o Suame soukin gatu Kitukränn. Kadu mole2 Vanhas mist päist löyty kirikiäle murttells skriivatut töhrimisen giältä-
väp plakaatik, ja niis luvata, ett josei näit paragraafei tottel, täyty maksa 20 marka sako.
Suame suurin paatthamin raumlaine, snuu isäs ja äitis o meri”, on girjottan raumangiälem brofessinakkin dunnett Tauno 3 ”Muist Koskela. Raumlaiste merihenkisydest kerto seki, ett kaupungim biänest koost hualimatt Syvärauma-
lahdell o Suame suurin piäntem baatette hamin. Rakkaudest merehen gerto kans eine mustall humöörillk kryydätyt tutus sanak kon guulla sillon ko ystväk kysyvät tutu vainajam boismeno jälkke ensmäitteks, ett ”mimnem baatt hänelt jäi”?
1 Kreetupeilip paljastavk kaduillk kulkeva Rauma soukillk ka4 Vanha duill lukaaleitte akknatte yläpualell on gakspualissi, eine oodollt tavall värkätyi peilei. Kreetupeileitte avull esimerkiks akkna viäres knyplänny raumlaise ova voin vuassi nähd talo siutten gulkeva ihmsse.
6
Suvell 2014
3 Raum rakasta polkpyärällt tramppavi 2010 Raum vali5 Vuann koitti Vuadem byäräily-
kunnaks. Raumall on davan takka 2000-luvullp paranett pyäräijöitte ja jalkasi liikkell olevitten durvalisutt. Tätä mainett muisteta Raumallk kans pittäf framill. Täsä tuana Rauman kaupungin gäyttämä tunnuslausett ”Kauemaksikki lyhkäne matk” o juur passel tuama framillk kaupungi sopeva ja yhten gniputettu kokko.
kaupungist
7
Männistös o yks Suame vahimist talopuulaakeist Syväraumangadu 6 Raumall, alkpääs o Männistön gau-
nis ja vanhoill muistoillk kryydätt yhdyskynt. Piän, neliskanttisse muattohom bykätt puutaloalue jättä sisälles kartnon grääsmatta ja viherkäisep puska. Männistön dalopuulaak o yks Suame vanhimist. Kaupprekisterihin Tyäväe Asunto-Osakepuulaak Männistö merkitti 8. päev syyskuut vuann 1899.
6
Poroholma ei menny valuvaaras poroks
Pystökaffen traditsuunip pidemäk ko raumlaiste muisto
Boroholman 7 Raqumam gämpping. tämne, leiriyty-
dorill o jo aamust 8 Rauman viide aikka trahteerattunas
misplaan, ei ol oll valuvaaras, eik siällp porojakka ol vaikk se nimi se elukan duaki miälehe. Raumlaise ova vaa stää niäme nokka ruvens semseks tituleerama, ja väändän se ruatingiälisest paikanimest Bornholm. Poroholmast tul talvell 2009 suurembualmaise remonti jälkke lukkuas vast neljäs Suame viiden tähde lairintäalue.
7 Raumlaise ova rakendan Helsingi 10
9
Kesäkuus vuann 1550 kuningas Kusta Vaasa määräs porvrei Raumalt, Ulvilast, Porvost ja Tammisaarest muuttama, ja krundama Helsingin kaupungi. Raumlaisek kokkondusiva Naolmäkke, yhte Rauma vanhimist paikoist. Naolmäes ongi nykysi historjas jälkke nimett Helsingin dori.
pystökaffett. Pystökaffekoijist o myyt tuarett kaffett ja mungei jo ainakkin doise mailmasoda ajoist astikk. Se nuukemi ei pystökaffetraditsuuni alkamisest olt tiatto saat, mutt jo 1930-luvull otetuis valokuvis näky kioskei kupolkatomuatosink katoines.
8
Lapskoussi, labskaus, lapskoijs traditsuunruakant tunnett lapskous o johkandun 9 Kaupungin Raumall merimiäste föleis. Sama ruak tunneta ussemas haimin-
kaupungis ai Englanttihis saakk. Oikjastas se taita oll josta Liverpuulin gusteilt lähtösingi. Ruatis lapskous kulke nimell lapskojs ja Saksas nimell labskaus. Raumallt tätä korkkjall värdeerattu traditsuunruakka saa nykysim bisi vuatt ussemastakkin drahtöörist.
Suvell 2014
7
Lystelist suvi!
Terass ja kaffepaikk auk suvell joka päev 8-22
www.cafesali.fi Terass ja trahtöör o auk ti-la
www.lungiasian.fi 8
Suvell 2014
VIIHDE
9
SATAKUNTLAINEN K APEL O RAK ASTUN RAUMAHA JA TYKK Ä, ETT TÄSÄ K AUPUNGIS HEIJÄ MUSIIKKIS SA A SEMSE LAILSE HENGEN GON TUA SEM PARHATE FRAMILL. KUVA: STUPIDO BOOKING
Melankolise Joosua henginen goto o Raumall Rauman geskustas ARI ANTEROINEN ARI.ANTEROINEN@MARVAMEDIA.FI
Joosua-kapelim bojill on gyll porilaist historjaki olemas, mutt he harjottleva Raumall ja pitäväk kans Rauma hengisenk kotonas. – Sanota ny vaikk näi, ett me ole ylipäätäs satakuntlainen gapel, ko rakasta Rauma. Raum o meijä sydän, kosk harjotuspaikk on dääll, juttleva interveivattavaks kerjen Ossi, Aleksi ja Mikko. Mist tommne nimi on gapelills siunandun? – Kai mar vois sanno, ett se tlee siitäkki, ett mnää ole opiskellt teo-
logia, mutt oikjastas Joosua tundu kiälem bäälls semmselt sanalt, ko soi nätist ja o suamlaisellekki huakki laussu, Ossi Someri klaara. – Samalaisest sujuva kon gapeli musiikkiki, lissä siihe Koskise Aleksi. KAPELILL, TAIKK kollektiivill, sakill, mitä sana hes sitt kans käyttäväkki, o suvell muutam keikka, ja yks niist o Raumallp Pitsviiko aikan Elävä Musiiki Ehtos. Joosua on hääränk kans levydekemisem bareis. – Talvellp pidäis tleema debyyttalbum ulos ja stää enne syksylls single.
, TEL LUS K U U MO S T M IM M A N R AU L 0! GI Ä Kustantaja Marva Media Oy Tirehtöör Reima Numminen Präntpaikk Westpoint, Rauma Susivuorentie 2, 26100 Rauma, arkisin klo 8–16. Keskus 010 833 61
PITSVIIKOLLK KAPELI o meiningeis esiinttyk koko saki, meina, ett koko viide miähe voimall. – Pannan gaikk sitt vaam belihi Rauma varte ja ängetä raumlaistem bääknupi ajatukse kakom bualell. Meill o oikke fiin alkunaohaki, poja juttlevat trööteväste. – Me luppan tuad melankolia sanoma Raumallakki. Taidemuseon gartnoll vallitte semne heng, ett se o juur passel meijä musiiki esittämisse. MISÄ JOOSUA-NIMINEN gapel on golme vuadem bääst? – Me olen dull jälle interveivattavaks Cafe Sali edustallt taikk sittt Ruisrokim bäälavall ja ole
ITunesin gaikkest enimä ladatuittek kappleitten dopis. Takan on gaks levy ja pali hyvi keikoi! – Me ole lähten liikkell niingo meills sopevast äärest, omast mailmast, ja siäll olis hyvä pyssykki. Mutt ei sekäm böhkömppä olis, jos miljuuna verra suamlaissi meist tykkäis. Saadais nyk kummingin golme vuade aikan edes yks uus fani, poja naora höröttävä.
”
Talvellp pidäis tleema
debyyttalbum ulos ja stää enne syksylls single.”
- RAUMANGIÄLINE EKSTRA AVIIS
Urheilutuattaja Janne Rantanen
010 8336 510
Taitto Jami Jokinen
T O I M I T U K S E VÄ K I Pääredaktöör Pasi Katajamäki Uutistuattaja Anu Elo Teematuattaja Kaija Ulmanen
Mikko Korpi, ko myy Stupido Bookingi nimis keikoi, kerto kans, ett syksyllk keikkailemi alka oikken todem bääll. Joosua ol alualkkate Ossi Somero sooloprojekt. – Siihe rupes kokkonduma ihmssi ymbrill ja nyt tämä ongi sitt kapel. Yhteistyä alko Stupidon gans ja keikoi rupes tleema, Ossi paoha. – Tleeva levyn duatta yks mnuu henkilökohtasist idoleistan, ainakkim Pariisin Kevät-, Rubik- ja Minä ja Ville Ahonen -yhteyksist tutt Artturi Taira. Saada musiikk paremi änttihis. Kovaste on dämä hääräminen däsä ammattmaiseks käynn.
010 8336 247
Sähköposti toimitus@marvamedia.fi
010 8336 512
AV I I S I N G Ä Ä N S R A U M A N G I Ä L E L L
010 8336 261
Hannu Heino
MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Eero Robles
LL SU VE14 20
C: 0% M: 38% Y: 100% K: 0% PMS 137 C: 0% M: 0% Y: 0% K: 80% PMS 425
010 8336 262
JAKELU
Antti Raannallt tärppäs jo
Rauman Suorajakelu Oy Susivuorentie 2, p. 010 8336 531
Rauma Flikk paljasteta
PLADI 12-13
Palvelupiste o auk arkkesin gell 8 –16
Kreetupeilist oma programmi
PLADI 3
PLADI 11
Hurrata musiikill
Pitsiturnaus pitä träkkis
PLADI 21
PLADI 2
Suvell 2014
9
www.kultaseppalaiho.fi
Mnää tee
vihksormuksen
deijä miälen jälkke, vaikk rakka mamma sormuksest. Tervtulo!
PITSVIIKO AJA Posliinist ja puust värkätyi töit framill ASKROITTEMISKURSSEI
Ompelu- ja hantvärkkrin dilpehööri
Mep palvele Vanhas Raumas
ja
ompelumasina ja hualtamise
LankAnne
Ompelu- ja käsityötarvike
Kauppakatu 6, Raum, tel. 040-541 8664. MA-PE 10-17, LA 10-14
OUTLET
Kat lissä: www.puuhaputiikki.fi
MATTORAUMA
Tervetulo!
O AUKAST PUADIN GARTNOLL
ma-pe 10-17, la 10-14
W Remonti W Kihlasormukse W Kaevertamise W Vihkisormukse W Patteri W Tilaustyä
822 1211 040 535 9147 Kunin kkangatu 12, RAUM
Kauppakatu 19
Meijäm bihavalulambuis piissa valikoittemist
Pitsviikon duljaissi Knypläty
• Raumam Bitsi • Kirjamerki • Sprätnestuuki ja pali muut
Mattai suvissen gotto!
Raumam Bitsi • kynttlä • särveti
NARVISÄHKÖ Kauppakatu 5, telefoon 8378 5200
10
Suvell 2014
pitsviiKoll mep palvelem bidemä aikka, knypläjä paikall joka päev Erinomases sorti ja hyväp pasningi
Kuninkkangatu 28, Vanh Raum telefoon 822 5437
Hyväm balvelu sisustusala erikoispuad www.kajavarauma.fi
Palveleva sähköliike
Kauppakatu 12, Vanh Raum, telef. 822 7700. Ma – pe 9 –17, suvell o lauanda ovek kii. www.mattorauma.fi
kaupungist ä Mit a t h ma llt u k ad ttu? a tap
11
Raumlaissi jutumbätki / Hannu Heino
Ei suamlaisell ol helppo Mahtak suamlaine osat koska valkat ittelles sopevaist määrä hapetti ko häm bistä ittes ulos ovest ja painu kartnoll. Uskalaisi eppäill, ett ei. Ai o liia vähä taikk liiam bali. Oli näättäk Kalatorillk kon gaks vaimihmist paohas kesknäs: ”Kyll o sitt friski, em mnää olis ymmärtänk kon gotto läksi.” Ja siihen doine: ”San muut, kui lainkkan dähä aikka vuadest onga näin gylmä. Vilu mnuum bakka.” Mnuun tek miälen menns sanoma, ett ei se Luaja vika ol ett teijä vilu pakka. Kyll tua ikkäsill ihmsill o se verra hapetti hushollihin gokkondun etei missä hepeneis ulos lähdet sillon ko elävhoppi näyttä 13 kraadi lämmjäm bualell! Olettak muuton guullk kenenkkä ikämailmas sanova, ett: kyll mnää ole sitt hull koten tähä ikkä ol viäl oppen ittiän vaatettama? Jaa, vai ett ol? Em mnääkä. Mennäst yhde eine viäl tonn hapeteitte mailmaha. – Oli ostamas kraka, ko mnää huamasi, ett se makso melkke 35 euro. Sill hinnalls saa jo parin kenkki! Mitä miält sää ole? – No tiäd hänt, mutt kyll snää kenkäk kaolas olsi aika sukkela näköne… Yhde raumlaisen dalopuulaaki hallitus täytt viis vuatt ja puhejohtaja anno talomiähell oorderi, ett juhlan gunnjaks tarvittis oikke flakutta. – Vedäng mnää se ihan doppihi, vai annetank ollp pualtangos, ol talomiäs kysyn.
KUVA: Esa Urhonen
Kreetupeil ei jät mittä lymyhy
Endse maaseorkunnam bualell Niämise naapri frou huamas, ett Niämise isänt ol molkattan omallk kartnollas sikses syvän gaevoho. Mutt Niämiskä lohdutt naapri froua, ett ei se ny enä nii nuukka ol, meillt tlee vesi nykysin gunnam bualest. Viherkäise ova ehdottan, ett noist maandiä sius olevist valvontakameroist otetais klasi ja sisälmyksep pois ja muutetais net telkäm böntöiks. Ei pöhköve ajatus.
ff Bernoulli fänikäs peilihin gatto isänt länstoolistas. Vanha Rauma
me muutin dänn likitelle 40 aastaikka takasi. Nykysi niit taita oll ungefäär kakskymment lukkuas. Vanha traditsuuni o eine herätelt henkki. – Ko mnää täyti 70 vuatt, frou ost tämä syndymbäevlahjaks Fiskarssi Rakenusapteekist. Taita oll hyvä tasavuatislahi, koks muittengi akknoihi o alkan ilmestymäm beilei, isänt hirvittle.
Matti Airola
Vanhas Raumas yli 38 vuatt asun Markus Bernoulli sai vaimoltas Hetalt lahjaks kreetupeili, kollerpeiliksikki sanotu alstanti. Kaksosase, eine oodo sorttisen gapistustukse, mist ei äkkin tiäd kadullp päi sanno, ett mikä värkk se o. Kreetupeili lailne nimi o vissin gatupeil taikk juarupeil, mutt järjelisemp nimi o juur tämä ko me raumlaise värkim baremin dunne. Vanhan traditsuuni jälkken greetupeil justeerata akknambokatte välihi ja peil jää akknan geskell, ja se jälkke sisält passa vilkast kadullk kumppangi suuntta. Uudemis malleis kreetupeilim bassa tällät yhde stöttä nokkaha akknan geskmäissem bokaha, mutt sillom boka jättä peilihim biänem bimjäm baika. – Mnää ole luantteltan utelias. Meijän gadull ei pali ihmssi
”
Frou ost kreetupeili
lahjaks, ni etei tarvit enä kuikuill akknas.”
näep paserull, ja enne mnää käve vauhkottlemas akknas ain ko ulkko kuulus jottalai äänt. Frou ost kreetupeili lahjaks, ni etei tarvit enä kuikuill akknas, Bernoulli naoreskele. Kreetupeilei o Suames oll jo runssa sata vuatt. Traditsuun on diättvästengi lähtösi Ruatim bualelt ja stää myäde sitt meijä mererannan gaupungeihi, Porvo, Raahe ja muitte lisseks kans Raumall. – Ei kreetupeilei sembuale montta Vanhas Raumas olluk ko
Eteläpitkällkkadull olevaham Bernoulli huushollihim beil justeeratti ensi liia ylös, mutt pia sill löödetti lailnem baikk. Nyp peil o semsellk korkkeudell ett siihem bassa vauhkotell istvalttas ja ulos näke huakkjast silmi vaa ina verra muljauttamall ylöspäi. Ja paikk on diätystengi se isänä luanikas länstool. – Ain ko ihmssi kulke siutte, nin dlee vilkastuks, mutt jos kadull näky jotta miälengiintost, ni sitt mnää siirry likemäks. Kreetupeil näyttä isoman guva ja enemän ko siihen gatto likemppä, Markus Bernoulli paoha.
”
Trumbal istus trahtöörin doolill ja nuakus. Kapple ajan dakka hän valatt laattjall ja nukatt siihem baikka. Sillo häne sussus sanos: – Tost mnää juur Jaskas tykkä. Hän diätä ain kosk täyty lakat ottamast. Olettak ihmetell, ett mink tähde vede eivä nykysi ol ruven jähtymä jo heinkuun lopul, vaikk Jaakko mukamas sen gylmän givenki merehem baiska 25. päev heinguut? No sen tähde, ett meit suamlaissi ainakki om brakatt jo ungefäär 250 vuatt tämä ”Jaska” häärämisen gustannuksell. Almnakan dekkjä unhotiva jo 1700-luvum bualvälim baikkeill ändrät kirjan däksti vaikk Jaakko anno jo sillo sen give Salmell. Hänen gousillas, 5. päev elokuut, Salme ja muitte sama nimisten doimest stää kylmä kivi aljetti vetten doimittama. Tämssi paohas joku viisas ja oppen äij televisios ja kai mar se asi nii sitt o. Pia o menos mätäkuu kon gylvökuuksikki enne muina sanotti. Nykyne nimi elokuu meriteera kummingim baremi tätä aikka ko muutongi elo korjata. Elokuu 12. ja 13. päevä välisen yän näky kuulem enemän tähdelennoi ko mingä muu yä aikan. Maapallo kulke sillo perseidie nimellttunnetu meteorparve läpi. Näit tähdelennoi tituleeratan gans Laurin gyynliks. Ett tämssi.
Kreetupeil näyttä
isoman guva ja enemän ko siihen gatto likemppä.”
Suvell 2014
11
12
IHMSE
Tsikako Pläkk Hooksi Antti Raanta viättä suvi kotonurkis ff Programmis on gambraateitten dreffamist, huvilall olemist, mööpliseeramist ja Pitsturnaust. Rauma Otarannas
maattus soffall. – Tott mar ai välillk käytti ostoksill ja elukktrekoolisakki visiteeratti. Liki oleva järve rannallk käyttin gans paserull, Antt paoha. Jääkiako lisseks Tsikako o muutongin gova urheilukaupung. – Siällp pelatan goripallo ja peispalli. Muutmi pelei käyttin gattlemas. – Jääkiakko taita ollk kaupungis Stänli Kapi jälkke värdeeratt ensmäittells sijall. Kaduillk kyll huamatte muittengi lajeittem belipaedoi ja tsikakolaise ova ylppjöi joukkueistas, o Antt huamann.
Ari Anteroinen ari.anteroinen@marvamedia.fi
Raumlaisell maalvahdill Antti Raannall, viimeks Vuade Raumlaiseks valitull ilosellf färjärill, on dakanas ensmäinen gaus rapakon dakan. Ana alott kautes farmis, mutt pian tul komenus ylös Stänli Kap –voittaja Tsikako Pläkk Hooksim borukkaha. Siäll loppaik meniki aim budotuspelei myäde. – Ol erinomase fiini pääst NHL-liigaha ja viäl pelama. Lysti ol ollf föleis. Tytyväinem bassa oll, vaikk lopus ei enä pelamam bäässykkä. Se rupes käymäm bääknupim bääll. Mutt hyvä vuas se ol oppemisen gantilt, juttle Raanta.
Tsikako tunnetan gans musiikistas. Ongost tullu jammailluks lailse Tsikako-pluussin tahdis? – No en ols siihen dröömässy. Porukan gopis soi mialumi räppi ja elektrooninen danssmusiikk. Antt ja häne sussus Anni tliivas Suamehe ja Raumallk kesäkuum buales välis. Kuingast o suvilyst menn? – On däsä tätä programmi piisan, kon gambraatei on gäynn helssamas. Lysti om bidett. – Tyhjänäs ollu Rauma lukaaliki on darvin mööpliseerat ja sisusta, kerto Antt.
Historjam bladeill merkattin gaikkjastas 25 NHL-peli. Se verran 25-vuade ikkäse raumlaise edesottamukse otetti hyvi vasta, ett miäs sai kesäkuus skriivat nimes gontrahti all. – Mnää tykkäsi jatka ja halulissi oltti molemim buali. Kontrahtist ei kauat parmentteerat tarvin. Nys sitt om baikk näyttä. Kuingast friiheet aik luanist siälls suurkaupungis? – O siällst Tsikakos eine verra enemän dekemist ko esimerkiks Raumall. Mutt enimäkses stää tul
ma alvahdillk k äve tuur, ja plakkris o jo nhl-kontraht. KUVA: Pekk a Lehmusk allio
Meinakkost pyssys suve aja iha Raumam buskis? – Kyll stää kaude aikans saa se verra istuskell ilmlaevas, nii etei
meill ol meiningeis ainakka mittäm bidemppä reissu tehd. Suutta oll, ett joku lyhkäne viikoloppreis tehdä, tuumaskle Antt. – Isovanhemitte suvipaikas Reilas täyty käöd, se o sääkrätt asi. Meinaks kerjet Pitsturnaust kattlema? – Iha sääkrist siäll nähdä. Siäll on gomjas oll lehtreill, kon diätä mimne olo se on ko mennä aamust kymne aikka jääll Lukko-Ässät – matsihi. Raanna Antt juttle, kui hän on gans valtmeren dakanp parhas jälkke seoran, mitä kotomaa SM-liigas tapattu. – Toevota ny, ett Lukko pärjäis. Antti Raanta poikke heinkuus yhdeks viikolopuks Tsikako fanitapattuma, mutt tlee se jälkke viäl Raumall. – Ennen ko matsi alkava me lähde sinns sitt jossa elo-syyskuun daittes.
”
ja halulissi oltti molemim buali. Kontrahtist ei kauat parmentteerat tarvin. Nys sitt om baikk näyttä.”
jä äkiakkoammattlaise eläm o yhdesorttist soutamist ettittak asi. raumamere a alottem bä äll on kummingi luanik as viättäf friiheetaikk a. KUVA: Pekk a Lehmusk allio
12
Suvell 2014
Mnää tykkäsi jatka
IHMSE
13
NHL ht tr a kon mmjas o o k alis! sa
”
On däsä tätä programmi
piisan, kon gambraatei on gäynn helssamas. Lysti om bidett.”
Suames antti ra anta pruukk a viättä aikk atas rauman godos ja isovanhemitte suvipaik as pyhäranna reilas. KUVA: Pekk a Lehmusk allio
18.7.2014
13
14
kaupungisT kolumni / Matti Airola
Jos mnuull olis paatt Mnuull oliki, mutt se myyttim bois. Mutt jos mnuull olis, nim byhäseutusi ei olis niin glooku ykstoikkost. Ei mnuull vissi nykkä niin gauhja ykstotist ol, sill ett paatim bois myymissehen guulus se, ett perhen goko rupes kasoma. Viäläkkin tekis miäl ostap paatt, mutt kahde allk koulikkäse flikan gans kolmestas merell lähtemine ei haukuttel. Vaimo on duurtöis ja sen tähden goko fänikä yhtessi viikolopui o suvellt todestakki vähä, ni ett paattreisu jäisivä yhden gäde sormill räknättäväks. Ja nii sitt paati hommamine lykkändy viäl muutmall vuadell. Jos mnuullk kummingi olis paatt, ni me voisi ottaf föliruakka paattihi, ja tehd reisu johonkki Rauma elämä täynn olevist särkooli saareist. Saare rannas piknikill nautitt föliruak maistu einem baremalt kon kaupungis. Pasningi ovak kohdallas, prasupaikall o saare yrittäjäm bualest poltimbuu odottamas ja samallp passa poiket vaikk saare saunaha. Eino löys puuk a asuletukk as Siilijärvelt. Tämne löyty k ajuutam bualelt. KUVA: Ari Anteroinen
Einom buukaasuletukka saa pääk käändymä Kolla, Raum Ari Anteroinen ari.anteroinen@marvamedia.fi
Eino Ramberg pyärittä Kollas koristei svarvillas oikken dyäkses, mutt kyll hänem bääsäs pyäri yht friimakkast automopiilikki. – Mnuull on duall avopiilei ja moottorpyäri. Joskus tul miälehen, ett kyll stää pidäis vissi häkäpönttöpiiliki oll. – Mnää löysin dämsen gaikkest kööhimä mallise Chevroleti Siilijärvelt ja fylläsin doppningis siihe it ja justeerasi häkäpönttövärkim baikalles. Piil on darppeks vanh, ett sai häkäpöntö justeerat. Einon buukaasuletukka rekisteeratti suvell 2010. Tekniikam bual kronklas ensi alkku jongu verra. – Sillo mitmaarjan ranttemek kärvenys usseman gertta, muista Eino. Se jälkken gaikk ongi luanistanp paremi ja matka on deht Porihingi saakk. – Pidemppiki reisui o meiningeis tehd, mutt viäl ei oikke olk kerjen.
14
Suvell 2014
– Piilis on gahdeksangymbim blakaatt ja täyty myänttä, ett ole mnää täll liian gova faartin tähde sakongi saan, tunnusta Eino. Eino muistutta, ett nämät tämä ajam buukaasullk käyvä automopiili ova iha eri värkei ko soda-aikkase häkäpönttöajopeli. Nyt tämä virkke sähkövastuksell. Hyvä akku ongi erinomane olemas. – Mnää käytä jätepilkett ja sadallk kilomeetterillk kului tlee ungefäär viide euro verra. Taikk vähemängi, jos viitti it koot puu metäst, o Eino räknöin. Eino Ramberg muistele, ett alkkum buukasuletukka einem baukauttel mennesäs. Se ol ainakki mukulitte miälest hauska. – Kyll siin ihmstem pää ai joukko viäläkkin gäändyvä, mutt peuklo ei näytett, josei kesksormiakka. – Muit häkäpöntöllk käyvi piilei ei taed Raumall oll. Pori yläpualell o joku ja Vampulas kans. Eorjoell o häkäpöntöllp pelavainen draktor, Eino tiätä. Valtkunnan gaikkist komemp, taikk ainakkin dunnetump puu-
Monell raumlaisell om baatt, likitelle jokattell. Rauman kaupungim biänest koost hualimatt Syväraumalahdem baatthamin o Suame suurin. Ja toine jutt kon tua hyvi framill raumlaiste rakkaude merehe, tuada framill eine mustall humöörillk kryydätys vanhas sanonnas. Meill näättäk pruukatan gyssyk ko raumlaise vainaja ystväk kuulevak kambraatim boismenost, ett ”mimnem baatt hänelt jäi”?
iil äp täm lke ku itte pe kla mall! voi
Joku kaunis kert mnuullakki om baatt, mill mnää saan guskat raumlaiset tyttren merell. Raumall meri o onneks muutongi ai liki, sen tunte kropasas niingo raumlaiste miälisäkki. Tätä traditsuuni o huakki vaalit ihmelisem biänilläkki asjoill. It mnää aloti lasten gans merehen dutustumisen dänä suven, ko osti juur kuus vuatt täyttänyllt tyttrellen virveli. Lysti ja riamu piisas, ko mep pakkasi virveli fölihi eine sattesen aamun ja tramppasim bolkpyärill Otarannam bumppranttaha. Kyll on gommjast, ett meill o meri.
kaasupiil, o vissin Keskustam buhejohtaja Juha Sipiläll. – Häne El Kamina on todestakki fiin vehe. sano Rambergi Einoki.
”
Kyll siin ihmstem pää
ai joukko viäläkkin ei näytett, josei
”
kesksormiakka.”
raumlaiset tyttren merell.”
gäändyvä, mutt peuklo
Joku kaunis kert mnuullakki
om baatt, mill mnää saan guskat
KOKO PERHE LÄÄKÄRSENTTER Meild löyty lääkär joka sorti lähtöhö. Ja me hoida niim biänef flikandirrakkak ko nasumannikki ja vanhuksek kans. Asja luanistavak koko perhe lääkärsentteris, jos o sitt sorm kippi taikk sisikund kronkla. Tervett suvi kaikill! LÄÄKÄRSENTTER SUVELL AUK: ma – pe 8 – 18, la 10 – 13 Heinguus ei ol lauandaisi vastaotto
Luanikast suvi nykysill ja tleevill asiakkaill!
Heinguun darjous
15,-
kappal
Oma miäle jälkke 50x60/400, 500 tai 7000 g
Eloguun darjous se
30,-
kappal
HIT
SAA
www.vormu.fi Samppanalan deolisusplaanill Fapriikpuad auk arkkesin gell 9-17, lauandan gell 9-13. Suvilauandaisi ovek kii 21.6.-9.8. Niittajandiä 7, 26820 Raum. Telef. 824 0100.
Puhdast terveytt apteekkar Peter Möllerin gonsteill
Apteekin Möller
TIE
JAN
Vahv. Puhdas 1780 mg omega-3 ja vahv per 5 ml. omega-3. 1200 mg omega-3 Lisseks A-, D- ja E-vitamiini. per 2 kaps. Kalanmaksaöli 250 ml.
Premium Omega-3 76 kaps.
Monipualine, pitä sisäläs: omega-3 + D-vitamiini, ei A-vitamiini. Omega-3 + D3 112 kaps.
ENSIMMÄINEN APTEEKKI TIE
ILA N
VAL A
JAN
150x200/200 g
y ht e s
OTT
+ PEITE
Raum, Kuninkkagatu 3, vastpäät Nortamom bysti, telefoon 8378 7850
8
TUR UN
50x60/500 g
TIE
Star Tyyny
Ammatttaedoll – jo 234 vuatt.
Telefoon 838 0800
KALLIOKATU 4, RAUM
Tyyny
Meilt lailist merimiähe yskändroppi vanhan traditsuuni jälkke.
TIE
Liki Poroholma leiriplassi palvele
OTAN APTEEKKI
1 km ABC asemalta
Telef. 555 0100
Syväraumangatu 5, telefoon 8240 109
-KAUPPA www.sairaalatukku.com
Helppo ja yksingerttane äksaam koton virtsatiäinfektion dunnistamisse! U-äksaam
Mep pidä huale silmittes terveydest e ole Silmoptikoll ain gandan hualt asiakkaitten silmitten terveydest. Silmämbohja syyn o iha ensmäittenk ko silmitten derveytt kradeerata. Näöndutkimuste yhteydes me otan gans silmämbohikuvaukse jos on darppelist. Näi me olen dehn jo yli viis vuatt ja huamann hyvis ajois kymmnittäisin dapauksi ko ovat tarvin viäl lissä tarkemppi tutkimuksi. Me voidan gans käyttäs silmpohja valokerroskuvaust (OCT) ja me löödä jos kudoskerroksis pakka joku eine fiirama. Samalaissi aparaatei on gäytös enimäkses vaa studentkoulutte lasareteis.
Ko alvari käy koulu, nim baremin tyä luanista Meijä optikkon ovak koulum bengill alitaukomat ja meill on gaks optikko, kon dutkimuksis voivak käyttäk kans mustuaist isontava troppi. Koko Suames o ungefäär 40 optikko, ko ovas saan oikkeuden gäyttä lääkeainett tutkimuksis. Kouluttautumalls säänölisest meill on gäytössän ala viimäsimppä tiatto ja ossamist. Jos tutkimuksis tlee framill jottalai osviitta saeraudest, ni met tyyrä asiakka silmtaodeist tiätäväisell erikoislääkri vastaotoll. Tervtulo ossavaisell optikoll!
Silmän derveystutkimus Silmän derveystutkimukses saada nuukemppa tiatto silmitten terveydest. Silmämbohjan gunno seoramine on därk-kjä diabeetikoill, glaukomapotilaillt taikk jos suvus on glaukomat. Syynis tehdä viäl, jos o darppelist, färi- ja stereonäö ja kontrastherkkyden dutkimukse.
www.silmaoptikot.fi SuamlaiSt paSninkki
Palvluksi saa Ma 9.00-17.30 Ti-pe 9.00-17.00 Lauanda ove ovak kii
Kuninkkangatu 10 26100 Raum Telef. 02 8378 6000 Faks 02 8378 6060
Me olen gans Feispuukis, Fasuungirjas, niingo sanota
Myynnis ussemppi mallei, niingo nys suaja andavi kalsongei. Tervtulo tutustuma meijä sorteihin! Miähe
naise Uniseks
SST -KAUPPA Kuninkkangatu 15, 26100 Raum Telefoon (02) 8387 2490
Suvell 2014
Ove auk arkkesi 9 –17 lauandaisi 10 –14
15
Kaupungaviis Raumlaine ulosannetam bRändättynäs huusholleihin gaKs KeRtta viiKos Kaupungmedia särveera lukijoilles parhamppi tutui jutui ja pali uutt. Ilmottajill Raumlaine särveera nykyse muudi sorttissi konstei erottu aviisis ja intternetis. Kaupungaviis Raumlaine o Rauma seudu ihmste oma aviis! Se tasita joka huushollihi ja stää lueta ahkerast!
16
Suvell 2014
MEILT LÖYTY... • Aku ja akkuvärki • Tiiviste • Kiilahihnapyärä • Polttoaine-, aaloppja muu letku • Pulti, kruuvtavara ja kiinitysvärki • Ventteli
• Moottori • Sylinteri • Hydr. tyyräyssortteeringi • Tyäkalu • Ja muus semse alstandi
Metallitiä 20, 26100 Raum, telefoon (02) 822 5502, www.lampokartano.fi
Ann hyvä lämmjäm blääjät snuu! – O MONT KONSTI LÄMMITTÄ HUUSHOLL, MES SORTTEERA NEK KAIKK – LVI-MYYMNE, PAIKALL JUSTEERAMINE JA HUALTTO – VESIAPARAATI JA KAIKK MUUKKIN KYLPYHUANE ALSTANDI
Hakunindiä 7, 26100 Raum, telef. (02) 555 211, faks (02) 555 2144. Tisuris 0400 597 066. www.raumanakku.fi
TLEESTIS KATTLEMA, MITÄ MEILL O SÄRVEERAT JUST SNUU HUUSHOLLIHIS
HHHHH Tekniika Erikoishandelsman HHHHH
49
"Vett jo toises polves"
Me ole reedan ja ändrän ja laittant erimerkkissi automopiilei Raumall jo 49 vuatt
Meild saa kans helvolttas varaossi ja erilaissi piilindavaroi ja muit tilpehöörei. Ei mek katotak karssaste muitakka automopiilmerkei ja joses itt kerkk, ni mef fyärä snuum biilis syynkonttuurihi. Ja jos snää rookkak kantfiilat piilis taikk tlee joku muu klumm, ni me reeda nekki jäll endse uskoho.
Kairakatu 11, telefoon (02) 822 4211 ja (02) 822 0044
Talv o askroit tyä merkeis ja suvi tlee. Suvellp passa otta eine lungimmi. Luanikast suvi kaikill! Vai mitä tua kalakaija mahdais fundeerat?
Äksaamvoittaja! TM rakenusmailma verttailus tul ykkössija, ja Ruati SP todist Panasonici lämmittävä -30 kraadis. Se on kiitettävä hiljane, jämt ja energiatehokas – ilmalämpöpumpputte äksaamvoittaja.
”
HHHH TESTIVOITTAJA TM Rakennusmaailma 12/13
TÄLLT TAVALL TM-TESTIS:
Panasonic HE9PKE ja HE 12pke Meijä mittauksen ja alstandindekkjätte energiamerkinä eivä ol harmi kyll samasuuntassi. Ainu poikkeus om Panasonic, ko ilmotta parhama SOOP-lukema ja on gans meijä verttailusan paras.” PANASONIC HE12PKE TM Rakennusmaailma 12/13
Meilt kans: maalämpö-, auringlämpö, auringsähköja ilma-vesilämpöjärjestelmä ja energiavaraaja.
Pumbui vuadest 2003 alkkate
■ Kiitettävä lämmitysteho ■ Testim baras energiatehokkuus jäähdyttämises ■ Testi hiljasin ■ Jämt ja tehokas sulatus ■ Ainu malli, mist ei löytyn mittän gloosuttamist
Raulalt
Ilma-vesilämpöpumbu Kodin Huoltopalvelu Puh. 044 342 5422 www.kodinhuoltopalvelu.fi
VALTUUTETTU KAUKOMARKKINAT LÄHIENERGIA-ASENTAJA
Lämppö peräte
-30
kraadi
pakasesst
Suvell 2014
17
Luanikast suvi ja maistuvaist grillausaikka! Meilt nestekaasu helvolttas vaikk ny 11 kilon deräspotun däyttämine
23
euro
TOOLS RAUMA, PAANANVAHE 6 OVE AUK ARKKESIN GELL 7.30–16.00 TELEFOON 010 5850 320, FAKS 010 5850 321 WWW.TOOLS.FI
Tämä aviisim bladeill olevi jutui ja reklaamei ei saa ilma luppa lainat.
Nykyaikkast kuljetuspalvelu monengaldasillt tyämasinoill
• Erisorttises sora- ja sepelvärki. • Nyk kans ymbyrkäise ja sihtimbääkive • Isoillk kraanoillf fyärätän gans!
Ruopantie 10, Hinnerjoki, Finland telefoon (02) 555 0000
Valkkeutt suvisse ehto hämyhy
HuusHolli fiksamise erikoispuad
meild snää saa matta ja maali ja tiätyst tapetik kans. Nii, ja sitt parketi ja laminaati ja fiinik keramiikkasek kaakli. Ja muuk kapine ja alstandip pääll. Nummengatu 16, RAUM. Telef. (02) 8387 8000 arkkesi ove auk kell 7-17, suvilauandaisin kii www.sahko-rauma.fi
AMMATTAITOST PASNINKKI 40 VUATT!
Papihaangatu 1, telef. 8378 5570. Auk: ma – pe 8 – 17.30, lauanda 9 – 13 www.varisilma.fi
18
Suvell 2014
kaupungist
19
t to mbi as! i t lys valtt s sei
täsä on melkke niingom biitlesit tramppamas äbbi roudi ylitte, mut ny yper ja brander ova menos k auppak adum boiki marelan gartnoll. KUVA: Pekk a Lehmusk allio
Nyyper ja Brander: Kaike mailma surkkeutt ff Raumangiälisillk kambraateill o tänä vuan jo kahdeksastoist suvi Pitsviikoll. Vanha Rauma Raumlaine
oliva elän ja vaikuttan Raumall jo 1800-luvull.
Raumlaisill on dullt tutuiks jo vuadest 1996 alkkaten gaks endist raumlaist äijä, ko synnysivä uudeman gerra se jälkken ko herra
Nämäk kaks safööri ova apteekkar Samuel Nyberg, taikk nykysi Nyyper, ja jumalusopi dosentt Nils Brander. Niämen Tapsa meinas, ett mi-
Pursheimo pitä vuade holani! Torim barttall Raumlaine
Kaupungill on gohist ja kuulem odotettukki, ett mitälai merkilissi alstandei kolumnistinakkin dunnett Pursheimo Masa kuluvans suvens saa aikkaseks raumlaiste ja tullist tulluttengi hämmästel-
täväks. Monengaltast taidett viimsin vuasin värkän ja ulosandanp Pursheimo on guult sanova, ett hän pitä ny vuade holani näist hommist. Joku ol kyll sanon, ett om mar hyvä ko huila yhde eine. Viimesuvise Häpskräps-kraka Thurströmin Tarmon gans ol viän aja nii, ett Pori Jatsikki ol tarvin jättä väli. Nii, ett seki viäl. Halulissi mukuli löydys kilkuttlema Anundila aukkiollk kolmens suvens seisonnut Kellopeli-kapistust, ja fiinist se soiski. Nii,
täst jos päästetä äijä haodastas, ja haukuttel Heino Hanski Branderi roolihi, it hän dykkäs oll apteekkar Nyyper. Lopp ongi sitt historja, ja nii synnys stand up –komiikka, ko raumallt tunte nime ”lystimbitto seisvalttas”.
Maananda, 21. päev heinkuut, ja tiista, 22. päev heinkuut äijäp paohavat torillk kell 11 epp. Kodisjoell, Sepän dorpan gartnoll he ovak keskviikkon, 23. päev kell pual 4 jpp. Marelan gartnollk kuulla raumlaissi jutui tuarsta, 24. päev gell
pual 3 jpp., pual 4 jpp. ja kell 6 jpp. Perjanda, 24. päev kell 2 jpp. herrak kattleva ja paohava siins sius kuip pitsinypläyskilppailu luanistu. Kell pual 4 jpp. ja kell pual 6 jpp. Nyyperja Brander ova jälle framill.
sekim beli ol kans Mati omast pääs lähtösi, mutt jää kans tämä suvep pois näkyvist. Keväste nähtim Pursheimo usse Saunsillall vauhkottlemas ymbrilles ja ol ai joukko käändänp pääs kirjasto päi. Jotta se jällf fundeera, oliva raumlaise huaman. Se verran dorillakki ol paohatt, ett ens suve niill nurkills suutta seisoskell joku ison gokkonen deelmys. Antteks, taideteos, ko olis veden gans jollandavallt tekemisis. Saa nähd sitt.
pursheimo masa fundeera, ett mitä lai rustingei stä ä ens suve löis kokko ihmste iloks ja ihmeteltäväks. KUVA: Länsi-Suomi
Suvell 2014
19
R-kioski on osa Reitan Convenience -yhtiötä, johon kuuluvat Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa sekä Lietuvos Spauda Liettuassa. Reitan Convenience on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2013 Reitan Conveniencen liikevaihto oli EUR 1,8 miljardia ja myymälöitä sillä oli 2 500 ja työntekijöitä 16 500.
Paatt- ja moottorhualto
Mercedes-Benz
S.ValaVua
Maahafyäräri syynin glaaran merkkverstas
Haapsaarentiä 320 A Telef. 823 4861
Mep pidä huale ja tee remondi ja laita reedaha syyni varte ja kolari jälkke mep pannam biil endse uskoho.
Markku Tuominen Oy Porajangatu 4, 26820 Rauma. Telef. (02) 8387 7800, 0400 595 202 www.autonhuolto.org
HUAMIO!
OLESK FUNDEERAN, ETTÄS MUUTAISIT TOISELLP PAIKKAKUNNALL? OLEKS HAAVEKSIN UUDEST TYÄST? ME HAE R-KAUPPIAITA ERI PUALILLS SUAME MAAT. Löytyk snuust myättäst miält ja myymsell henkki täynn oleva innostust ja kova halu tasit pasningei? Tykkäk kai ihmsist ja nauti asiakastyäst ja ett snuull olis kova hingu tyyrät oma porukkatas pärjämän gansas. Afäärin dekemisen gonst ja praktiikka o ettippäi ja tiätmys kättingmäisest bisneksest ja aim bare jos olis föörmannin döitäkki saant tehd, mutt pääasi, ett snuust löyty energia ja reedu kauppias henkki. R-kiosk särveera snuull mahdolisudem bärjät iha oman ittenäs yrittäjäns Suame suurimas franchisingketjus. R-kauppiaana snää saak käyttöhös R-kioski vahvam brändi, hyvim belava ja alvari ettippäi meneväm buadkonsepti ja mone sorttiset tukipalvelu. Rupesik kiinnostama? Kat auk olevak kauppiaspaika ja ot asjast vaari. www.r-kioski.fi/kauppiaaksi. Lissä tiatto löyty meijä nettpladeiltan ja R-kioski rekrytoinit tavotta telef. 020 554 4098.
www.r-kioski.fi/kauppiaaksi • Rakennusten grunttyä • Santast, siilattu MULTTA • Männynguarikett
• Syynremonti • Öli vaheteta • Hualeta ja kaikk piilihin guuluva asjap pistetä reedaha • Ilmastointihualo • Vikakoodette luku
Autovaruste 20v J.T. Toivonen
Eurajoki • 0400 723 784 www.riikila.fi
Toivosentiä 12, se löyty Korrelast Puh. 0500 546 809 www.autovarustejttoivonen.fi
Me olen davartrafiiki ammatikses piili kuskavaistem buulaak. Mef fundeera, ett kuif fyäräykses sortteerata julkise ja yristyspuale niingom brivaattväe ja yhdistysten darppeihi. Sen ko meillt toimeks annatt, met tee valmiks ast sopevaiseks mitotetullk kuljetuskalustoll, ammattis ossavaisten taedoll ja järjelisillk kustanuksill.
Ove auk maanandast perjandaihi aamust gell 8 ettippäin 16.30 saakk.
HualtoKoRjaamo Kairakatu 32, Raum telef. (02) 822 5433, 823 9865
H/3
– Met tarvitten deit – Hakunindiä 3 plakkarfoon 020 722 9779
Mopopiileitte huallo ja kolarremonti, kaikk merki.
NON-STOP ÖLJYVAHETUS Öljyvahetus o yks piilin därkkemist hualloist. New Life 0-40W Met tee Total öljyvahetukse 5W-40 vaikkas varaissi Vahetustyä aja edeltkätt.
10,30 5,65 18,00
e
/L
e
/L
e
OTAST LAILNEN GURS! Vääräp pyärängulma vaikuttava renkkaitte epätasassen gulumisse, polttoainen gulutukse ja viäl ajaminengin dlee vaikkemaks.
Kulmatte mittaus ja ändrämine
85
e
Metallitiä 5, 26100 Raum, arkkesin 8–17, lauandan 9–14 02-8377 9451 / 040-194 7712 www.lonsinkumi.com
Ens vuan ulosanneta lukkuas jo
30.
raumangiäline ekstra aviis!
20
Suvell 2014
lystimbitto
siik mu itä a om ja p y pys äkkis tr
raumlaine fjeld teke musiikki oikken todem bä äll. Studioho he menevä vast, kon gaikk o heijä miälestäs lailses oorningis. KUVA: Ari Anteroinen
Vaihtoehtorokkemarolli omap poja Rauman geskustas Ari Anteroinen
Raumlaise Fjeld-kapelim boja ovat tytyväissi, sill ett kuluva suve aikan näytäis olevan davalist enemän geikoi, oikke sopevaine määr. Fjelt o sama ko Simo, Julius, Joosua, Nikke ja Jaani. Pualtoist vuatt takasin geikoillk käymse alottanf Fjeld on gotokaupungis lisseks noussu lavallk kans esimerkiks Turus, Tambrell ja Helsingis. Me olen gyll teht töit se ette, ett keikoi tlee, pojap paohava. – Paras keikka meill on dähäs saakk oll Helsingis. Nii, ett te ett ols sitt profeetoi
omall maall? – Raumall meill o usse sama saki lehtreill. Siint tlee väkisingi miäl saad vähä uutt programmi kokko. – Sen tähde ongi fiin pääst ai joukko soittama iha uusill ihmssill ja kuullk kui he meit värdeerava. Raumallp poikki passa käöd kuulustlemas Pitsviikon dapattumas Elävä musiiki ehto, ja se sortteeringist pitä huale Rauma Elävä Musiiki Yhdistys Relmu. – Erinomase fiin jutt, ett tomnem borukk vaikutta Raumall. – Ränttä tullp paikall meit kuulustlema. Mikkä muu kapel ei samalaist musiikki Raumallt tee. Yhtlaill musiikis passais hurrat
21
omill Rauman bojill niingo urheilukilppailuisakki.
– Video me ainakkin dullan dekemä.
määr olemas ja johonkki mek koitam bääst.
Muut tuarsta ehton dapattuman gapeli ova Joosua ja Väestöhälytin. – Raumallk keikkaileminem bassa meill erinomasest tällaills suvell, sill ett muuto asutan guka misäki opisklemisen tähde. Ny mep päästä harjottlema ja keikoill. – Suvisse aikka mek koitam tehd kans mahdolisimam bali uussi kapplei, jos keikoilt aikka jää. EP-siivu alkvuadest ulosandanf Fjeld ei kummingam pid kiirut studioho menon gans. – Met tykkä fundeerat asja nuukema jälkke loppuhus saakk, ennen go me mene studioho.
Kapel o it kerton musiikistas tälläkkin davall: Skandinaavist äänvalli, kaunei melodioi, uneomast vaihtoehtorokkemarolli, helättävi kitaroi… – Vaikki it o oma musiikkias tällät johonkki oman gastihis, ko se viäl hake muattoas koko aja.
Opisklemine ja tyäkkä eiväk kuulem soittohommi olp pääs häirittemä. – Ne ova olemas vaa niingo vissemäks varmudeks. Musiikill löyty ai aikka. Tehdä lailssi töit sitt vaikk pääll neljängymne ikkäsen.
Misä Fjeld on golme vuadem bääst? – YleX-radiokanavallt todetti, ett nousvan vuann Itä-Eurooppa halttu ja kahde vuadem bääst Britannia vallottama. Oteta nys sitt vaikk tua sihtihi, poja iisuttleva. – Tämses hommas o aim bää-
”
säilevän gotomurtten gans. Ja koht se tliikin glaariks, etem mnää ensialkku ymmärtän Raumallk kettä, eik kukka ymmärtän mnuu.
Puhutu Rauman giäle niingo muittengi lounaismurttette vähäsen taiton mnää paikkasin gäyttämäll eine varovaist, uutisankkurmaist yleiskiält. Vaikk mnää kuulostingi silt niingo sanakiri olis opetellk kävelemä, kaikkem baljaskonttisimmakki raumlaise ymmärsivä lopultakki mnuum buhettan – ainakki enimäkses.
Yhtlaill musiikis
passais hurrat omill Rauman bojill niingo urheilukilppailuisakki.”
kolumni / Jeremi Heikkinen
Tullist tullu raumlaine Raumallt tleevallt turistill ja kaupunkkihi muuttavall ulkseorkuntlaisell o vissi ero: Siink ko Rauman giäl on duristi miälest eksoottinem buhetapa, tullist tullull ja
tänn muuttanullp paikallinen giäl saa aikkaseks kiusaloisem bäävaeva viarailt mailt kotosi olevitte sanattes ja sukkelitte ääntämistes kans. Murre tuntu jongunkaltaselt slaakilt ja ai vaam bahemalt stää myäde mitä kaukemppa snää olet tänn muuttan. Syntyjän kainulaisen ja Raumall johkandunnun mnää sai itekki huamat, etei kaupungis mnuu ettehen noussuk ”kiälmuuri” ylitys kävis lainkka seivakkast. Vallan gauhi paikk se ol ensmäisen gerran giält kuullessan ko sem bätkitys sana ja mongertava äändmykset tapplivak kesknäs mnuu laiskast laahava ja vokaaleill mäs-
Onneksen mnää keksesi – suamlaist vahva luantto kunnjoittamall – lymyttä mnuu ymmärtämättömyyten noikkasklemisse ja piäntte nauruhöräyksehe ai sillon, konen mnää ymmärtän mitä mnää olin guull. Mnää luati siihe, ett ”kiälkorvan” kyll kohene aikka myäde, vaikk en kaikki raumlaissi jaarituksihi sisällp pääsekkä. Stää paitt paikallise näytivä olevan dytyväissi, ko heill vaa hymis myäntyäväisest ja noikkaskel!
Sana kerrallas mnää opi ymmärtämäm baikallist kiält paremi, ja vähitelle raumangiälises sanaleikikki rupesiva aukkema nii hyvi, ettän pääsi hirvittlemä ystviki. Omast puhestan gyll raumlaine heng ol kaukan, sill ett mnuum buhetapan ol lopuks eri murttet-
te ja yleiskiälen gamal kökö sallatvärkei. Vaikk oma Rauman giäle ymmärryksen on gohendun aikalaill vuasitte aikan, ni ole saan huamat, ett Rauman giälem baikallissi taitaji o ai vaa vähemä ja nuarten geskem buhutt kiäl o ruvenk kuulostama samangaltaselt eri pualills Suami. Olkko syy sitt ihmste reissaminen daikk intternetis pruukatu nettkiäle murttei tasottavaine vaikutus, ei Rauman giält pidäis pääst heikendymä. Ei se näättäk olis millä muatto reedu meininkki, ett joskus vuasittem bääst Raumall muuttava ulkseorkuntlaisep pääsisiväk kiälmuurin gans yhtikäm behu huakkemallk ko mnää!
Suvell 2014
21
22
urheilemist ll o tä ä aise ev sop iski i! fr akk e ll u s v
kolumni / Janne Rantanen
Huuhkaji Raumalt Mnää värkkäsin geväste Raumlaissehem biäne jutu Simo Syrjävaarast, ja mnää tituleerasi hänt Raumam barhaks potkupalloilijaks, jos sitt räknöitä endse ja nykysekki föleihi. Paikallist potkupallomiäst, niingo mnääki ole, jäi jutt mnuu vaevama. Luanikast endist potkupallomiäst ol interveivat, ei siin mittä. Mutt kuis se lainkka voi ollt tosika, etei Syrjävaara jälkke yhtä ainuva raumlaist olk killattu A-maajoukkuehe. Simppa ko edust Suami niihi aikoihin ko mnää synnysi. 50 aastaikka takasi. Mek ko Äijäsuall jokast peli käy vauhkottlemas, ole nähn mont poikkatte maajoukkueis hyvim bärjänyt raumlaist. Vaikk ny 1970-luvull erinomanen doppar Ari Elone, 1990-luvullk keskellk kenttä friimakkast painan Jukka Rantala ja 2010-luvullt triplauksistas tutt Jussi-Pekka Savolaine. Kukka heist ei kelvan A-maajoukkue riveihi. 2010-luvu ykköspelaja, likitelle 50 poikkatte maaottelu pelann Juho Lehtone, suutta viäl pärjät ittes Huuhkajaks. Stää enne raumlaishyäkkäjäm bidäis lyäd ittes oikke lailes läpi kotomaam bääsarjas.
Pitsturnaus o jo vanh traditsuun ja se pysy ja pitä träkkis vuas toises jälkke. Se frisk a näin guuma suven geskell ainakki heit, ko jä äkiakost tykk ävä. KUVA: Arkistokuva/Pekk a Lehmusk allio
Sääkrist fiini komelja ff Pitsturnaus puffa kiakombelamise alkku. Raum Kimmo Mäkeläinen
Vartintiima yli 10 epp. o jo vuasräkningill olls se kelloaik, kon guulu Rauma Lukon giakkoprogrammihi. Pitsturnauksem baikk o fiiran ai joukko, mutt yks asi om bysyn ja pitänt träkkis. Neljänest yli kymne Lukko ja Ässä ottava yhte. Sillon ko Alpo Suhone valmens, nin traditsuunihin tul piän ”palkkengiäl”, mutt mont kertta Äijäsua märk jäähall o ollt täödes ladingis ja sähköst ilma täynnk keskellk kuuma suvi. – Kyll se o fiini komelja. Ässäk kell varti yli 10 epp., ja lystimbito o sääkrätt asi, luppa Luko valmentaja Risto Dufva. Usse se lystimbito o meriteerans stää, ett mont kertta tapplust o nahistelt nyrkketen gans. Dufva valmenuskaudell hanska ovak kummingim bysynk käsis, sill ett hänem borukasas on dappleminen
22
Suvell 2014
giällett. – Ei se tapplemine olt tarkotus ikänäs, mutt sialun met tlee näyttämä. Koht se lähte kom belipait om bääll vedett, tiätä Dufva. Pitsturnaus o ottanp paikkas suamlaise jääkiakkokaude avaustapattuman. Ensmäist kertta hellelätkä pelatti vuann 1993. Alualkkate ol meiningeis, ett turnaus organiseerata aim Pitsviikom berjanda, ja kiakkokarnevaalist ol luanikas jatka Mustam Pitsi yähö. Pelajayhdistyksem baragraafeis sanota, ett nykysi harjotuspelei ei saa heinguus pelat, ja kuluvans suvenp program täyty sortteerat Äijäsua halli remonti jälkke. Vuade 2014 Pitsturnaus pelata 8. päev elokuut. – Turnaus om bareveki nyk kon gäytänös kaikk saki ova ollk kaks viikko jääll, Dufva huamautta. – Mutt meit ajatelle – meill o miälengiintonem borukk. Mes saa sopevaisem baikan tuad framill it-
ten siin ensmäittes turnausmatsis. Vaikk ei tänä vuan Raum ol isäntän iha ensmäittis matseis, min tapattuma heng o siltin dutt. Päev on däynnt tuareutt. Mont pelaja o vahettans suve aikanp paitta, ja tänä vuann SM-liigas on gokonas uus sakkiki. Sport ei ol uus tulokas Pitsturnaukses, mutt liigakartall vaasalaiset tuava lissä färi. Luko, Sporti ja Ässätte lisseks föleis ovap Pelicans, TPS ja Ilves. – Meill on gaks voitto peräjälkkem bualustettavan, Dufva muistutta. – Tänä vuannt turnaus näyttä lailsen garvas koko kotomaisellk kiakkoväell, sill ett Nelone näyttä televisios kaikk matsis suaran lähetyksen. Toine Nelonen Pron kanavist pykätäm Pitsturnaus-kanavaks, ja sen gautt passa nauttik koko turnauspäeväst studioines ja matseines. Peli näke kans Ruutu-palvelust.
Surullist se vaa o, ett Syrjävaara (RPallo) o ainu Raumalt ulos tullist lähtenp pelaja, ko om belan vakituisest miäste maajoukkues. Harry Reunasell (RTU) o neli maaottelu, Rastion Tepoll (Iiro) yks. Pallo-Iirois viäläkkim belavaine laitapakk Iiro Aalto pääs liiga pelatessas majoukkue föleihi, mutt ei kentäll. Mitäst täst sitt lainkkan dlee miälehe? Kylm totus o se, ett Raumall o mistatt tyä juniooreittem bareis. Kahja kyll om biisan, mutt pelamisen gonsti ja taedo ova jättänt toevomise vara. Se mnää ole hyväll miälellp pann merkill, ett Pallo-Iirois o asi huamatt ja otett framill. Seora junioorei valmentava endse ja nykyse edustuspelaja. Joukkue, ja eritotem barhap poja, treenava enemä ja paremin ko enne. Sen tähde mnää en ol uskoan menettän. Mnää tiädä näkevän viäl sem bäevä, ko mnää voi nyhjäst Olymppiastadionill viaruskaveri kylkke ja sanno: tua äsköse maalin tehnp poik o muuto Raumalt kotosi.
”
Kahja kyll om biisan,
mutt pelamisen gonsti ja taedo ova jättänt toevomise vara.”
Peräte 5 prosäntti Boonust LähiTapiola asikureerauksist. Rekisteerast boonukses: lahitapiola.fi/bonus Snää voi hoitta rekisteeramisen gans telefuneeramall numras 0800 123 222* taikk likemälttä olevas LähiTapiolan gonttuuris (kat konttuuris lahitapiola.fi).
maanandast perjandaihin gell 8 epp. ettippäin gell 6 jpp. saakk, telefuneeramine ei maks mittä.
*
Pasningis särveerava: LähtiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola aluepuulaaki, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
Suvell 2014
23
TUATTOTAVOTE:
HYÄTTY ASIAKASOMISTAJILL
KYLLÄS LAILES NÄI.
NYS SITT KANS UUSILL ASIAKASOMISTAJILL. Luanikas tuatto. Ja vaa asiakasomistajill. Me olen dehn snuu varte uuden duatte, Tuatto-osude. Met tavotella sillt tänä vuann 3,25 prosäntin duatto*. Snää sijotas suara omistamas Osuspangim bääomaha. Tuatto-osuden gorko ja se maksamine riippuva aim bangin doiminan duloksellisudest. Kys lissä omast Osuspangistas, numrast 010 257 0003** taikk visiteerast osottes op.fi/lansisuomi
Yhdes hyvä tlee. *Tuattotavote voi muuttu vuasittai ja tuatto-osuksitten dakasimaksamisse sisälty kans ehdoi. Tutustust merkintäesittesse. **Telefuneeramise OP-Pohjola-ryhmä 010-numroihi maksava joka pualelt Suamest telefuneerates slangtelefoonist 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min (sis. alv 24%), plakkarfoonist 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min (sis. alv 24%). Turvalisem bankk- ja asikureerausasioimise vissemäks varmudeks asiakastelefornaukse otetan gorjuhu.
24
Suvell 2014