PYHÄRANNAN KESÄ 2019 SANTTIOPÄIVÄ
Pyhärannan Santtion rannassa lauantaina 29. 6. klo 17 – 24 Riemukas koko perheen
RANTAJUHLA Lippu salkoon ja maistonki pystyyn Santtion Mainingin pihalla juhannusaattona 21.6. klo 18 alkaen. Lauluhetki Erik ja Rainer Haarteen vetämänä.
Saaristolaisjumalanpalvelus Santtion Ilminrannassa sunnuntaina 23.6. klo 13.
Esa Urhonen
VAPAA PÄÄSY KAIKKIIN TAPAHTUMIIN
Flyboardnäytös n. klo 19
Esa Urhonen
• Rauman mieslaulajat kesätunnelmissa • kirppis • vanhoja autoja • perinneveneitä • työnäytöksiä ym. • Arpajaiset, puffetti
Imitaattori, trubaduuri Martti Koivisto klo 17.30 – 20
Maddaleena – tanssiva ja laulava nukke klo 17 – 19 Illan päätteeksi tanssit Duo Pekka Rinteen tahdissa klo 20 – 24
Järjestää Santtioseura
Maaritin Hiusmuotoilu & Hieronta Hermoratahierojamestari, koulutettu hieroja, AMTS-jalkahoitaja ja parturi-kampaaja Maarit Imppu Haantie 4, Santtio puh. 044 325 8628
Kokeile Flyboardia Santtiopäivänä 29.6. klo 17–20
Peräkonttikirppis Santtiopäivänä 29.6. klo 17–20 Santtionrannassa
Ennakkovaraukset: Hannu Raunela 044 359 9111
Tiedustelut: jaana.urhonen@hotmail.com Pyhärannan kesä 2019 -liitteen toimitus: Mirja Kauppila-Laine ja Esa Urhonen
PYHĂ„RANNAN KESĂ„ 2019
Väriloistoa ja yrttien tuoksua Pyhärannan Puutarhassa loistaa kesä kaikissa paletin väreissä. – Nyt suosiossa ovat erityisesti amppelit ja tietysti myÜs yrtit. Niitä laitetaan erikseen omiin ruukkuihinsa, mutta yrttejä myÜs yhdistellään kukkien kanssa, kertovat Henry ja Tatja Penttilä. He ovat palvelleet pyhärantalaisia ja runsasta joukkoa kesäasukkaita puutarhallaan jo 16 vuoden ajan. Jokainen vuosi on merkinnyt yritykselle pientä kasvua. Yrittäjät kiittelevätkin, että paikkakuntalaiset ovat ottaneet heidät omakseen.
Kaikki taimet kasvatetaan itse Kesäaikaan asiakkaita palvellaan iltaseitsemään ja juhannuksena viiteen. Vaikka kaupalla ei ketään näkyisikään, nappia oven pielestä painamalla saa viestin kasvihuoneelle. Tänä kesänä ei ole selkeää yhtä värisuosikkia vaan nyt ollaan valmiita yhdistelemään tarjolla olevia lajeja ja värejä aiempaa vapaammin.’
Perinteisten kukkapenkkien sijaan suositaan nykyisin helppohoitoisempaa ruukkupuutarhaa. Kaupan olevat kesäkukat sekä yrttien ja vihannesten taimet Penttilät kasvattavat itse siemenestä tai pistokkaista. Joka vuosi on tarjolla myÜs jotakin uutta. – Haluamme tarjota nimenomaan laatua. Taimet ovat vahvoja ja kun muistaa lannoittaa säännÜllisesti, ne kukkivat tai tuottavat satoa koko suven, vakuuttavat Penttilät. Puutarhan amppelien valtava kukkameri saa katsojan huokaisemaan ihastuksesta. Puutarhalla ei tunneta kesälomaa. Kun toiset lähtevät saunan lämmitykseen, Penttilät suuntaavat kasvihuoneelle. Taimet vaativat jokapäiväisen kastelunsa. Tomaatit ovat juuri kypsymässä ja uutta satoa perunaakin on myynnissä. Vitriinissä tarjolla olevat leikkokukat tulevat tukusta, niitä ei itse viljellä. Lähestulkoon kaikki muu tuotetaankin sitten itse. Syksyllä pariskunta matkaa Lepaalle yhteiseen tapaami-
Tatja ja Henry Penttilälle laatu on avainsana. Näyttävät ja kestävät amppelit vangitsevvat varmasti ohikulkijoiden katseet.
seen, jossa katsastetaan tulevat uutuudet ja kerrataan kesän kokemuksia. Tulevan kauden suunnittelu alkaa melkein samantien. Lomaa he pitävät sydäntalvella tammikuussa, kun joulukukkasesonki on saatu purkkiin. Kevätkausi alkaa helmikuussa orvokkien kylvÜllä ja purkituksella. Äitienpäivään valmistautuminen alkaa jo pakkasilla.
Pyhäranta-päivänä saunomaan Sydänkariin Penttilät ovat aktiivisesti mukana Mattilanpuistossa 20.7. pidettävien Pyhäranta-päivien järjestelyissä.
Sydänkarin saunalla ovet ovat avoinna ja myÜs veneettÜmät pääsevät saunomaan nons-stop-kuljetuksella. Kymmenen vuotta toiminut kyläyhdistys Pleissi kutsuu kuntalaisia ja suvi-pyhärantalaisia yhteiseen tapahtumaan, jossa musiikista vastaa Mikko Alatalo. Petri Laitinen ja MÜlyäijät ovat myÜs mukana, samoin musiikkiopiston kesäbändi. Seurakuntakodilla tarjoillaan lohisoppaa. Kesäkuun loppuun asti on aikaa toimittaa oma otos kunnan järjestämässä valokuvakilpailussa, jonka tuloksiin myÜs yleisÜllä on sanansa sanottavana.
PYHÄRANNAN KESÄ 2019
Hiukset kuntoon ja hartiat rennoiksi Jo yläasteella Maarit Imppu tiesi, että hänestä tulee kampaaja. Mikään muu vaihtoehto ei tullut kysymykseen, ei vaikka koulusta häntä kovastikin patisteltiin lukioon. Maarit oli tuolloin jo leikannut niin vanhempiensa kuin sisarustensakin hiukset säännöllisesti. Ammatinvalintaa ei mikään kyseenalaistanut paitsi opettaja, joka varoitteli, etteivät kaikki kuitenkaan suositulle linjalle pääse.
Jo pitkä rupeama yrittäjänä Mutta Maarit pääsi ja maaliskuussa tuli täyteen 32 vuotta yrittäjänä Santtiolla. Muutaman vuoden hän ehti sitä ennen tehdä töitä toisen palveluksessa. – Työt ovat vuosien varrella muuttuneet. Ennen tehtiin paljon enemmän permanentteja. Käytettävät aineet olivat aika kovia. Nyt ei niinkään kysytä kiharoita ja permanentteja vaan nyt työssä painottuvat leikkaus ja tyylivaihdokset, joita haetaan värillä ja raidoilla, kiteyttää Maarit Imppu. Tietysti juhlaan valmistaudutaan edelleen kampauksin, mutta nekin ovat keventyneet. Asiakaskunta on kasvanut ja laajentunut paljon oman kylä ulkopuolelle. Suvi tuo mukanaan myös kesäasukkaat, asiakkaat palaavat Haantielle tuttuun pihapiiriin Maaritin saksittaviksi vuosi toisensa jälkeen.
Monipuolista koulutusta Yrittäjiä alalle on tullut kaiken aikaa lisää ja jossakin vaiheessa Maaritille ei enää pelkkä hiusmuotoilu riittänyt. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon
Maarit Impun käsissä kyhenevät hiukset, rentoutuvat hartiat ja vetreytyy koko kroppa. Hyvinvointialan yrittäjä on jatkokouluttaunut koko yli 30 vu otta kestäneen työuransa ajan.
vaikuttaa monikin eri osa-alue. Hän kouluttautui lastenhoidon ja työn ohella hierojaksi 2000-luvun alussa. Eikä siinä vielä kaikki, Porin sijaan opiskelusuunta vaihtuikin Turkuun, jossa hän sai opin jalkahoitajaksi. Ja sen ylioppilaslakinkin ehti uuttera opiskelija töiden ohella suorittamaan. Jossakin vaiheessa mielessä kävi
alan vaihto. Josko hakisin rakennusinsinööriksi. Se kuitenkin jäi eikä harmita. Maarit ei kuitenkaan jäänyt vieläkään lepäämään laakereillaan vaan halu oppia lisää vei naisen taas koulun penkille. Diplomi viestii hänen olevan nyt myös hermoratahierojamestari. Myös kuumakivihieronta onnistuu.
Santtiolaisen hyvinvointiyrittäjän arki on työtä asiakkaiden hyväksi päästä varpaisiin. Talvikaudella hän ehtii vielä vetää kansalaisopiston aamujumpat Mainingissa. Metsätyöt, metsässä liikkuminen ja kesällä meri. Siinä elementit, joissa Maarit Imppu rentoutuu ja unohtaa tyystin työkiireet.
Vuosien unelma toteutui omana yrityksenä Mannerveden ompelimo on pyhärantalaisen Sari Nurmin vuosien unelma. Oma yritys on toiminut nyt vajaan kuukauden ja alku näyttää ihan lupaavalta. – Teen hyvin monenlaisia töitä ja mitä en vielä osaa, sitä yritän opetella, nauraa Sari, Santtion Haantien varren tuorein yrittäjä. Miesten puku on kyllä ainakin vielä sellainen, jota tässä vaiheessa en tohtisi lähteä yrittämään. Mutta kenties joskus myöhemmin, ennakoi Sari. Tuolin verhoilukin onnistuu, mutta jousia en osaa vielä korjata. Häneltä sujuu niin vaatteiden valmistus kuin korjauskin. Yrityksen toimenkuvaan kuuluu lisäksi kaikenlainen sisustusalan ompelu niin suoraan asiakkaille kuin yrityksille alihankintana. Heti ensimmäiset päivät osoittivat, että tarvetta on ja yrityksistä on hänen työpanostaan kysytty. Ensimmäinen iso pino patjapusseja on jo lähtenyt valmiina eteenpäin. Asuntovaunujen ja veneiden muotopatjat, verhot ja kuomut syntyvät
Sarilta vankalla ammattitaidolla. Rannikolla kun ollaan, veneilijät muodostavat tärkeän asiakaskunnan.
Rohkeutta vaadittiin
Vaatetusalan perustutkinnosta valmistuttuaan Sari mietti ensi kerran yrittäjäksi ryhtymistä, mutta rohkeutta ei ollut vielä tarpeeksi. Tie vei vuosiksi autotehtaalle. Työ ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Sari halusi oikeasti. Perheen perustamisen ja hoitovapaan jälkeen hän kävi yrittäjäkurssin. Vaikka usko onnistumiseen vahvistui, ei hän kuitenkaan tohtinut vielä yrittää yksinään. Kymmenen vuotta raumalaisen yrityksen palveluksessa tuotannollisena ompelijana työnjohtaja kehitti ammattitaitoa. Idea itsenäisestä yrittämisestä kehittyi. Sari koki tarvitsevansa lisäoppia. Sitä hän haki Raisiosta perehtyen käsityöyritysten tuotantoon ja liiketoimintaan. Jakso on osa käsityöntekijän ammattitutkintoa. Näyttönä hän laati perusteellisen liiketoimintasuunnitelman omalle yritykselleen.
Oman ompelimon perustaminen merkitsee Sari Nurmelle isoa askelta. Niin sisustusompelua kuin vaatteiden korjaustakin on heti alkuun ollut tarjolla hyvin, mutta tilauskirjassa on toki vielä tilaa.
Tilatkin löytyivät läheltä kotia. Isovanhempien talo oli jäänyt tyhjäksi. Siihen tehtiin viime talvena mittava remontti. Ompelimo sai talosta avarat ja valoisat tilat.
Kursseja jatkossakin
Sari Nurmi on vetänyt Vakkaopiston pukuompelukursseja jo usean vuoden ajan. Hän on nauttinut yhdessä tekemisestä ja aikoo vielä lisätä oh-
jaustoimintaansa. Jatkossa hän vetää piirejä myös Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Sarin hartaana toiveena on, että jatkossa kursseja voitaisiinkin pitää Santtiolla ompelimon tiloissa. Leikkuumahdollisuudet ovat paremmat. Tavallisen ompelukoneen ja saumurin lisäksi tarjolla on muitakin koneita. Mallilehtiä selattaviksi löytyy kymmenittäin.
PYHÄRANNAN KESÄ 2019
Yöksi avomeren partaalle Pyhämaan kalastajaseuran puheenjohtaja Seppo Lamberg kiittää aktiivisia talkoolaisia. Työtä saaressa tehtiin yli 640 talkootuntia.
Ulkomeren partaalla sijaitsevalle Fräkälin saarelle rantautuminen on haastavaa. Kiviä riittää.
Pyhämaan Kalastajaseura kunnosti vanhan taukotuvan Fräkälin saaressa. Aika on iskenyt hampaansa Pyhärannan Onkiveikkojen 1960-luvun lopulla Fräkälin saareen pystyttämään kalamajaan. Aikanaan Elli Rihtniemen lahjoittama rantasauna purettiin ja kuljetettiin ulkomeren saareen, jossa se toimi kalastajien ja merellä liikkujien tauko- ja yöpaikkana. Fräkälin saari on hankalasti rantauduttava luoto aivan avomeren partaalla. – Sinne on yhtä paljona matkaa Pyhämaan kalasatamasta kuin Pyhärannan Reilastakin, luonnehtii Pyhämaan kalastajaseuran puheenjohtaja Seppo Lamberg. Vesillä liikkujille maja on tarjonnut suojaa niin myrskytuulia kuin sadettakin vastaan. Maja on päässyt rapistumaan, mutta uusittu peltikatto piti. Nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin päästiin ottamaan mökki uudestaan käyttöön. Juhannuksen alla voitiin tyytyväisenä todeta, että takana on 646 tuntia talkootyötä kaukana saaressa. Tulosta kelpaa katsella.
Monien sattumusten summa Pyhärannan Onkiveikot luuli hallinnoimansa mökkiä edelleen. Seura oli vuosia maksanut esimerkiksi majan palovakuutuksen. Tilanne oli kuitenkin 70-luvulla muuttunut, kun Fräkälin saari ympäröivine vesialueineen siirtyikin valtiolta pyhämaalaisten omistukseen. Majaa käytettiin tietämättä lainkaan omistussuhteiden muutoksista. Kunnostusta saatteli isolla kädellään sattuma.
Reillalainen Simo Vehanen oli mukana, kun majaa 60-luvun lopulla saareen rakennettiin. Taustalla keskustelemassa Veikko Laaksonen, Tino Karlund ja Seppo Lamberg.
– Tiesin majan olemassa olosta. Olin monasti Fräkälin ohi ajaessani majan nähnyt, mutta kertaakaan en siellä ollut käynyt, nauroi Lamberg, jolle kunnostustunteja kertyi valtava määrä. Kun Pyhämaan kylien yhteisalue teki kaavaa Meri-Ihamoon, liitettiin samaan yhteyteen myös saaret. Fräkäliin ei saanut rakennuspaikkaa, mutta vanha maja merkittiin kaavaan. Uutta ei saanut rakentaa, mutta vanhan sai korjata. Kun yhteisalueelta otettiin yhteyttä kalastajaseuraan ja kyseltiin halukkuutta majan kunnostukseen, ei asiaa tarvinnut kauan miettiä. Aikanaan Onkiveikoissa aktiivisena toimineen Ahto Laaksosen Arto-poika innostui myös ajatuksesta ja siitä
lähti noin 10 000 euron hanke, johon saatiin Ravakalta tukea.
Ehostettu maja kutsuu merellä liikkujaa Hanke sai rahoituspäätöksen ja työt päästiin alkamaan. – Ensivaiheessa tosin kukaan ei muistanut kertoa asiasta Onkiveikoille ja siellä tovi ihmeteltiinkin, mitä pyhämaalaiset majalla tekevät. Pyhärannan kalastajaseura on lopetettu ja pyhärantalaisista iso osa on siirtynyt jäseneksi Pyhämaan seuraan. Ja itse asiassa pyhärantalaisia oli talkoissa Fräkälissä paljon pyhämaalaisia enemmän. – Itse asiassa neljän eniten talkoissa
olleella kolmen sukunimi on Laaksonen. Arton veli Timo ja poika Teppo olivat innolla kunnostamassa majaa. Talkoiden nuorin, vain nelivuotias Tepon Kiia-tytär tarttui hänkin innokkaana pensseliin. Uudistetussa majassa on kolme armeijan kerrossänkyä, joten yöpyjiä mahtuu kerrallaan kuusi. Ikkunat uusittiin, samoin ulko- ja sisälaudoitus. – Oikeastaan vain runko, eikä sekään kokonaan, on vanhaa rantasaunaa, kiteyttää Seppo Lamberg. Majassa on kamiina, josta tulee lämpöä ja kahvitkin kiehautettua. Ulos valmistui huussi. – Tarkoitus on, että ovet ovat tulijoille avoinna aina. Mukaan pitää ottaa makuupussi ja paikat jättää siistiksi.
PYHÄRANNAN KESÄ 2019
Kalankasvatus umpikassissa säästää ympäristöä Toiveet kalankasvatuksen tuotannon lisäämisestä ja toisaalta vaatimukset merialueiden ravinnekuorman pienentämisestä ovat hankalasti yhteen sovitettavia. Erityityisesti Pyhärannan ja Pyhämaan välisellä matalalla merialueella kalankasvatus on nostattanut tunteita. Vuosien varrella rannikon lähellä sijaitsevien kalankasvatuslaitosten paikallisen ravinnekuorman pienentämiseen on tehty merkittäviä parannuksia. Viime vuosina on vesiviljelyn suurmaana tunnetussa Norjassa kokeiltu kalankasvatusta umpikasseissa. Kokeilujen avulla järjestelmistä on saatu uutta tietoa ja kokemusta.
Norjalaisten laitokset paljon suurempia Norjalaisissa ja muissakin umpikassimenetelmää kokeilleissa laitoksissa olosuhteet ovat merkittävästi erilaiset
kuin Suomen edustan merialueilla. Erityisesti Selkämeren ja Saaristomeren mataluus, lämpötilat, suolaisuus ja poikkeavat merkittävästi norjalaisista kasvatusalueista. Myöskin tuotantokapasiteetit laitoksilla ovat tyystin erilaiset. Mittasuhteet ovat toiset. Suomessa koko laitoksen tuotantomäärä mahtuisi Norjassa yhteen kasvatusaltaaseen. Vakka-Suomen kuntien yhdessä omistama Ukipolis Oy on käynnistämässä hanketta, jolla pyritään luomaan kotimaisiin olosuhteisiin soveltuva yksityiskohtainen umpikassijärjestelmän tekninen suunnitelma. Hankkeessa pyritään laskemaan niin toteuttamisen kustannukset kuin valmistelemaan järjestelmän investointikin mahdollisimman pitkälle. Tulevien kuukausien aikana vertaillaan eri toteuttamismenetelmiä ja vertaillaan umpikassien koon ja lukumäärän suhdetta kustannuksiin.
Hanke on suunniteltu käynnistyväksi heinäkuun alusta ja sen on tarkoitus päättyä ensi vuoden lopussa.
Liete ei päädy lainkaan vesistöön Umpikassitekniikassa yksinkertaisimmillaan verkkokassi on korvattu umpinaisella kangaskassilla. Veden vaihtuvuus turvataan pumpuilla. Vesitiiviistä kankaasta tehdyn kassin alaosaan kertyvä liete voidaan ottaa talteen erilliseen lietesäiliöön jatkokäsittelyä varten. Ravinteita sisältävä liete ei päädy vesistöön aiheuttamaan ravinne- ja humuskuormitusta tai kuluttamaan pohjan happivaroja. Norjassa umpikassikasvatuksesta on saatu ravinnepäästöjen vähentymisen ohella muitakin hyviä tuloksia. Kassi suojaa kaloja hylkeiltä tehokkaasti eikä kalliita hyljekarkottimia enää tarvita.
Kalojen terveydenhuollossa voidaan käyttää kylvetysmenetelmää, mikä puolestaan vähentää antibioottien käytön tarvetta. Vakaat olosuhteet osaltaan ovat myös parantamassa kalan taudinvastustuskykyä. Umpikassiin on voitu merelle tuoda aiempaa pienempiä poikasia, sillä olosuhteet ovat tasaisemmat. Lisähapettamisen ansiosta umpikassissa voidaan kasvattaa enemmän kalaa ja näin tuotantotehokkuus kasvaa. Heinäkuussa alkavaa hanketta vetävällä Pia Lindberg-Lummella on laaja kokemus merialueen kalanviljelylaitoksilla Suomessa. Lisäksi hän on toiminut Ruotsissa ja Ranskan Polynesiassa. Uudenkaupungin alueella toteutetaan samaan aikaan hanketta, jossa selvitetään kaupungin omistamien vesialueiden soveltuvuutta vesiviljelyyn.
Kalankasvatus tapahtuu nykyään perinteisissä verkkokasseissa (kuvan alalaidassa).
Suojeluyhdistys miettii keinoja Mannerveden kohentamiseksi Pyhärannan ja Pyhämaan välisen Mannerveden tilan heikentyminen on puhuttanut seudun asukkaita ja mökkiläisiä jo vuosia. Viime kesänä tilanne oli poikkeuksellisen paha. Sinilevä valtasi merialueen pahemmin kuin koskaan aiemmin. Merialue on matala, veden vaihtuvuus on heikkoa ja kuormitusta on
kuitenkin runsaasti. Merialueen tilan kohentamiseksi perustettin alkukesästä Puhdas Mannervesi ry. – Tarkoitus on yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa miettiä keinoja vesistön suojelun edistämiseksi ja pyrkiä löytämään mahdollisuuksia vesistön kunnostukseen, kertoo hanketta Pyhärannan kunnassa projektityön-
tekijänä vetävä ympäristöinsinööri Minja Viksten. Kaikilla Mannerveden tilasta ja kunnosta kiinnostuneet toivotaan tervetulleeksi mukaan toimintaan lahden molemmin puolin ja myös kautta koko valuma-alueen. – Olemme ehdottomasti puolueista riippumaton yhdistys, jonka keskeisenä tavoitteena on turvata Mannerve-
den tilan kohentuminen. Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidetään Pyhärannan kunnantalolla 26.6. kello 18.00. Kokouksessa pohditaan tulevia toimintamalleja ja valitaan ensimmäinen hallitus. Paikalla on myös Valoniasta Jarkko Leka kertomassa mahdollisista keinoista vesistön kunnostamiseksi.
PYHÄRANNAN KESÄ 2019
Ihoden tontit tulevat myyntiin syksyllä Omakotirakentajan tontinsaantimahdollisuudet Pyhärannassa paranevat syksyllä, kun uuden Laskhankaan alueen tontit Ihodessa tulevat myyntiin. Tälläkin hetkellä kunnalla eri puolilla pitäjää tarjota rakentajille omakotitonttia, vakuuttaa rakennustarkastaja Olli Lahtonen. Hänen mukaansa kysymys on lähinnä yksittäisistä rakennuspaikoista niin Reilassa, Rohdaisissa kuin Ihodessakin.
Omakotitaloja runsaasti kaupan Asumaan toki halutessaan pääsee nopeastikin. Vuokra-asuntoja ei juurikaan ole tarjolla, mutta pikainen selailu netin kiinteistövälityssivustolla nosti esiin nelisenkymmentä myynnissä olevaa kohdetta Pyhärannan eri kylissä. Tarjolla on ensisijassa omakotitaloja, mutta tarjolla myös vakituiseen asumiseen tai lomailuun sopivia mummonmökkejä tai huviloita. – Kauppa kyllä käy, kunhan hinnat ovat kohdallaan, arvioi Lahtonen kysyntää.
Uusi alue Ihodessa entisen piirustuskonttorin takana avautuu rakentajille syyspuolella. Rakennustarkastaja Olli Lahtosen mukaan kiinnostusta tonteille on.
ti ja loppuvuodesta myös kir- kunnostetaan. Hyvät edellykonkylässä sijaitsevan Hem- tykset ovat olemassa. minmäen markkinointi. Kirkonkylän keskustan väIhodessa lähelle koulua tar- littömään läheisyyteen noujoutuu 18 pientalorakenta- seva Hemminmäen alue käjalle mahdollisuus pystyttää sittää paitsi pientaloja myös oma koti maaseudulle. Luo- rivi- ja luhtityyppisiä rakenRohdaisissa vutusehdoista ja hinnoista ei nuksia. Kunnallistekniikan vielä ole tehty ratkaisua. Kaa- rakentaminen on juuri käynaloitellaan töitä vassa on varattu aluetta myös nistymässä. Kunnan tonttitarjonta kohe- palstaviljelyyn ja Olli LahtoKunnanjohtaja Harri Hiitiö nee oleellisesti, kun Ihodessa nen uskookin, ettäKESÄ sinne viuskoo tonteille asukkaat löyPYHÄRANNAN 2018 päästään aloittamaan myyn- herpeukaloille alue todella tyvän.
Vetovoimaa luonnosta Hiitiö uskoo asukkaaksi hakeutuvien arvostavan rauhallista ja viihtyisää ympäristöä ja palveluita, joilla arki pelaa mallikkaasti. Työssä-
käyntialue on laaja. Työllisyysnäkymät niin Uudessakaupungissa, Laitilassa kuin Raumallakin ovat hyvät, eivätkä etäisyydet sittenkään valtakunnallisesti arvioiden ole kovin pitkiä. – Tänne tulevat omaavat tietynlaisen elämäntyylin. He eivät halua kävellen oopperaan, mutta he arvostavat luonnonläheisyyttä ja vehreyttä.
Mikko Kauppi • puh. 0400 736 736
– Tämä selittää varusmieste jen erot. Rannikkojoukoissa kä
Ei ole helppoa, vaikka silt see tukille Santtiolla kaht
www.pope.fi
2011–2014. Vuoden 2015 alusta hän palasi mii-
Sestoaminen on taitolaji
käyttäen sujuvat kuten vanhalta mestarilta vain voi odottaa. – Olin sen verran nuori, etten päässyt savotoille tukinuittoon. Simojoella kuitenkin kesät pelattiin muiden kylän poikien kanssa tukkien päällä, kertoo Hiltula. Tästä on ilmeisesti jäänyt jonkinmoinen palo metsätöihin ja uittoon. Leipätyönään hän kuitenkin on tehnyt metallialan töitä. Sestoamisen lisäksi Hiltula esittelee Santtion rannassa pöllien parkkoamista ja halon tekoa.
Tukkilaisnäytökset kello 19 ja 20 rannassa
PALVELUMME: • OK-TALOJEN PERUSTUKSET • KUNNALLISTEKNIIKKA • SALAOJITUKSET • SADEVESIVERKOSTOT • VIEMÄRÖINNIT JA VESIJOHDOTOUKSET ROUTAERISTYKSINEEN • MAANRAKENNUS • JNE
– On alus sinne ennenkin päässyt mutta keliolosuhteiden pitää ol-
LAITA JÄTEVESIASIAT KUNTOON! Sestoaminen ei seisovassa vedessä tukin päällä taituroiminen ei ole mikään jokamiehen laji. Raumalaiselta Tapani Hiltulalta se tuntuu käyvän leikiten. Yli 60-vuotiaalla Ranualta kotoisin olevalla miehellä on kosolti kokemusta tukkilaiskisoista. Hän on osallistunut joka kisoihin vuodesta 1981 lähtien. Hän on muun muassa ikämiesten sauvonnan suomenmestari. – Minulla on toisessa polvessa tekonivel, joten jalka ei enää niin kepeästi nouse, tuumaa mestari. Sitä ei ihan äkkiseltään uskoisi, kun katsoo miehen harjoittelua Pitkäjärvellä. Punnerrukset tukin päällä keksiä
ALFONS HÅKANS
www.alfonshakans.fi
25 t vetotelakka 2,5 m syväydellä Telakointipalvelua ja talvisäilytystä Uusittu nostokapasiteetti ja tekniikka (kurottaja 15 t / 40 jalkaa)
Ruissalon telakka
Konehuoltorakennus Peltisepän halli Täydellisesti varustettu sepän paja ja taidetakomo, jossa on mm. ahjo ja masuuni
veneiden säilytykseen
Kolme avosuulia ja iso halli
syväydellä
150 t vetotelakka 3,1 m
Hevoskarintie 23, 20100 Turku repairyard.turku@alfonshakans.fi
AVELIA ja AVELIA CAFÉ
Aukioloajat: ke - pe 11-18, la 11-15 ja su 12-16
mari.hakans@avelia.fi www.avelia.fi
Avelia on sisustusliike, joka myy laadukkaita ja uniikkeja tuotteita. Periaatteena tuotteiden valinnassa on luonnollisuus ja hyvät materiaalit. Kahvilalla on A-oikeudet.
Alfons Håkans Puh 0400 514135
MEIHIN LUOTETAAN
Kilpailukyky veroissa ja maksuissa ei ole aivan naapurikuntien tasoa mutta suurta eroa ei hän siinä näe.
PYHÄRANNAN KESÄ 2019 Kesätapahtumia Pyhärannassa: ✪✪Pe 21.6. klo 18 Juhannussalon pystytys Santtiolla Mainingissa ✪✪Lipunnosto, juhannussalon pystytys ja kesäisiä yhteislauluja. ✪✪La 22.6. klo 20 Juhannustanssit Yliskallion lavalla, orkesterina Sakke Kotilainen & Focus ✪✪Su 23.06. klo 13 Saaristolaisjumalanpalvelus Santtion kylänrannassa. Katso srk muut tapahtumat www.pyharannanseurakunta.fi ✪✪La 29.6. klo 17 Santtiopäivä Santtionrannassa. Flyboard-näytös, Maddaleena – tanssiva ja laulava nukke, imitaattori, vanhoja autoja, työnäytöksiä ym. Illan päätteeksi tanssit. Vapaa pääsy. ✪✪Su 30.6. klo 14-18 Ihode KidsFest Ihoden koululla. Lasten talent-kilpailu, pomppulinna, mönkkäriajelua ja muuta kivaa festaripuuhaa. Mimi ja Kuku + paikallisia esiintyjiä. Lisätiedot MLL Pyhärannan osasto. ✪✪La 6.7. klo 16 Ihana iltapäiväkonsertti Pyhiksen Poppis, Suomäentie 1 Pyhäranta. Sauli Soinin rakkauslaulut - säestäjänä Kari Antila. ✪✪La 6.7. klo 20 Lavatanssit Yliskalliolla, orkesterina Satelliittitaivas. ✪✪La 6.7. klo 10-14 Rompetori Lahdenvainiossa ✪✪Su 14.7. klo 12-15 Kesäkahvila Kaukan kyläkodissa ✪✪La 20.7. 11-17.30 Pyhärantapäivä. Tarkempi ohjelma ohessa. ✪✪La 20.7. klo 16- Suulirock Ruoholan suulilla Santtiolla ✪✪La 20.7. klo 20.00 Lavatanssit Yliskalliolla, orkesterina Vesa Formusen yhtye ✪✪La 27.7. klo 16 Hantlan 20 -vuotisjuhlakonsertti ”Minun lauluni” Hannulassa ✪✪Vierailevana solistina Anneli Saaristo, säestäjänään Ilpo Murtojärvi ja Petri Haapasalo. ✪✪Oopperalaulajat Essi ja Sami Luttinen sekä Laura Nykänen vastaavat konsertin klassisista sävelistä pianotaiteilija Tuula Hällströmin säestyksellä. Sauli Luttinen ja Petri Haapasalon lisäävät svengaavat sävyt kokonaisuuteen. Hannulan isännän Rauno Luttisen runoesityksiä. Liput netistä hantla.tapahtumiin.fi ✪✪Su 28.07. klo 13 Saaristolaisjumalanpalvelus Santtion kylänrannassa ✪✪La 3.8. klo 20 Lavatanssit Yliskalliolla, orkesterina Pekka Rinne ja Kuunsilta ✪✪Su 4.8. klo 12-15 Helinin torpalla Marjatta Sirkki opettaa dreijausta. ✪✪Su 11.8. klo 13 Eläkeläisten Iloinen iltapäivä Ihoden Kirikalliolla. Järj. Eläkeliiton Pyhärannan yhdistys. ✪✪La 17.8. klo 18 Meren juhlat -elokuvaesitys Hannulan suuliteatterissa. ✪✪Jouko Nummelan Pyhäranta- ja meriaiheisia elokuvia. Sauli ja Rauno Luttinen ”Laivat puuta, miehet laulaa”, raumankielisiä meriaiheisia laulu- ja lausuntakappaleita. ✪✪La 17.8. klo 20 Lavatanssit Yliskallion lavalla, orkesterina Pyrstötähti ✪✪La 31.8. klo 18 Venetsialaisillan suulikonsertti Hannula. ✪✪Tango de mi alma -konsertissa esiintyvät argentiinalaisen tangon tulkit Martin Alvarado ja mezzosopraano Essi Luttinen säestäjänään Petri Haapasalo.
Mimi ja Kuku esiintyvät Ihoden KidsFest-lastentapahtumassa 30. kesäkuuta.
LIIKUNTATAPAHTUMAT:
✪✪Rantauimakoulut heinäkuussa, tiedustele paikkoja 0447383432. ✪✪Heinäkuussa keskiviikkoisin ulkojumpat klo 18 Rohdaisten koululla. Maksuton. ✪✪Heinäkuulle tulossa lisää kesäliikuntaa lapsille ja aikuisille, seuraa kunnan facebook-ilmoittelua. ✪✪Torstaisin Kirikalliolla klo 18 Lavis, klo 19 Boost kiinteytys. www.elleni.fi ✪✪Ti 25.6.-to 27.6. Klo 17-18 Pienten tanssitunti Ihoden koulu. MLL ✪✪Ti 25.6.-to 27.6. klo 18-18.45 Kehonhuolto Ihoden koulu. MLL ✪✪Ti 25.6.-to 27.6. klo 18.45-19.30 Lattari, Ihoden koulu. MLL ✪✪Ti 2.7. 8.30 Aamuvirkkujen kuntopolkukävely Lahdenvainio saunalta ✪✪To 4.7. 18 Kuntopolkukävely Kaukan kyläkodilta ✪✪Ti 9.7. 8.30 Aamuvirkkujen kuntopolkukävely Rohdaisten koulu ✪✪To 11.7. 18 Kuntopolkukävely Santtionrannasta ✪✪Ti 16.7.-30.7. 18-19 Myrskyn yleisurheiluharkat Rohdaisten urheilukentällä. ✪✪La 20.7. klo 10 alk. Pyhärannan Kievari Cupjalisturnaus ✪✪Ti 6.8. klo 18 Kunnan ja Myrskyn yu-mestaruuskisat ✪✪Kuntosuunnistusta järj.Vakka-Rasti ja Laitilan Jyske. Myös aloittelijat tervetuloa mukaan! ✪✪To 30.7. Valkama, opastus Uudenkaupungintieltä. ✪✪To 8.8. Ropa, opastus Varhokyläntieltä ✪✪Ti 13.8. Valkama
KAIKILLE LAPSIPERHEILLE AVOIMET MLL -KULTTUURIPERHEKERHOT:
Mikko Alatalo esiintyy Pyhärantapäivillä 20. heinäkuuta,
✪✪Ti 2.7. klo 17-19 Hierkonpolku Reila. ✪✪Ke 10.7. klo 16-18 Lahdenvainion Tuulimyllypuisto ✪✪Ti 16.7. klo 16-18 Seurakuntatalon leikkipuisto ✪✪Ti 23.7. 17-19 Nerf-päivä Ihodessa ✪✪Ti 30.7. 13-15 Pyhärannan kirkko
PYHÄRANTAPÄIVÄ LA 20.7.2019 KLO 11-17.30
✪✪Tapahtuma-alueena Mattilanpuisto ja kirkon ympäristö ✪✪12.00 Avauspuheet ✪✪13.30 Musiikkiopiston kesäbändi ✪✪14-16 Mikko Alatalo ✪✪16.00 Parasta Pyhärannassa-valokuvauskilpailun palkintojenjako ✪✪16.15 Leikkimielistä kisailua ✪✪17.00 Petri Laitinen ja Mölyäijät ✪✪17.30 Arpajaiset. ✪✪Seurakuntakodilla myynnissä lohisoppaa. Mattilanpuistossa kahvio. Partiolaiset myyvät muurinpohjalettuja. ✪✪Arpajaiset, pääpalkintona Jopo. ✪✪Valokuvauskilpailun yleisöäänestys klo 12-16. ✪✪Päivän aikana pääset tutustumaan myös kirkon edustalla Sydänkarin saaressa olevaan kyläyhdistyksen mökkiin ja laavuun. Ilmaiset nonstop-kuljetukset Kylänrannan laiturista klo 12.30-14.00 ja 15.30-17.00. ✪✪Parkkipaikat seurakuntakoti, Kirkkopolku 9. Ohjelmalava ja kahvio Mattilanpuisto, Ristentie 15. ✪✪Tapahtumassa kunnan osasto, tervetuloa juttusille!
Rompetori pidetään Lahdenvainiossa 6. heinäkuuta.
Kari Antila säestää Sauli Soinin rakkauslauluja Pyhiksen Poppiksessa 6. heinäkuuta.