Takaisin töihin syövän jälkeen
Munuaissyöpä löytyy usein sattumalta
Resilienssi auttaa kriisitilanteissa
Tuoko tieto syöpäalttiudesta turvaa vai ahdistusta?
VOIMAVAROJA ELÄMÄÄN
Sairaanhoitaja Mia Kuusisto hyödyntää työssään hyvän mielen tiedettä .
Toukokuun alussa suomalaisten syöpäyhdistysten luottamushenkilöitä kokoontui vuotuisille järjestöpäiville Helsinkiin. Kahden päivän aikana saimme eväitä syöpäjärjestössä toimimiseen ja ajankohtaisiin asioihin. Tietoa, ideoita ja ajatuksia kertyi sekä alustajilta että muilta osallistujilta.
Kolmannen sektorin järjestötyöllä on nyky-yhteiskunnassa paljon tehtävää. Meillä syöpäjärjestöissä työmme motiivina ovat 300 000 syövän jo sairastanutta, yli 30 000 uutta syöpäpotilasta vuosittain sekä ennaltaehkäisyn kautta kaikki muutkin suomalaiset. Haasteita kuitenkin riittää, vapaaehtoisten määrä vaihtelee, hyväntekijöitä kaivataan monessa paikassa ja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltokin kipuilee.
Mikä tuo ihmiset tekemään vapaaehtoistyötä ja pitää heidät mukana? Tulevaisuudentutkija ja valmentaja Ilkka Halava puhui pelipaitakokemuksesta, mahdollisuudesta tuntea olevansa mukana joukkueessa sen tärkeänä pelaajana. Tuo kokemus on ihmisen olemassaololle ja jaksamiselle elintärkeää. Meillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä ei ole fyysistä pelipaitaa, mutta sitäkin tärkeämpänä yhteinen motiivi työllemme. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Rauno Ihalainen tiivisti sen ihmisen rinnalla kulkemiseksi, kun hänellä on vaikeaa. Rinnalla kulkijoiksi kaivataan kipeästi niin vertaisia, asiantuntijoita kuin muita vapaaehtoisia. Pienestäkin panoksesta on hyötyä silloin, kun meitä on paljon. Mielekäs työ antaa paljon myös auttajalle ja vapaaehtoisille.
Kesällä 2023 meidät saavutti suru-uutinen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aiempi pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Ojala oli kuollut. Kari oli syöväntorjunnan suurmies, kuten hänen ystävänsä, Karin elämänkerrankin kirjoittanut Markku Heikkilä on luonnehtinut. Markun kirjoittama muistokirjoitus löytyy tästä lehdestä. Kari teki työtään täydellä sydämellä, työtuntejaan laskematta. Hän värväsi mukaan yhdistyksen toimintaan merkittävän joukon lounaissuomalaisia. Karin monipuolisen työn tuloksena meillä on täällä LounaisSuomessa muun muassa maan edustavin ja toimivin hyvinvointikeskus, Meri-Karina, syöpätyön tukikohta.
Tervetuloa mukaan tekemään merkityksellistä työtä! Jokaiselle kiinnostuneelle on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä.
Tuula Vainikainen
Toimittaja, tiedottaja, tietokirjailija
LOKI Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä
Seiskarinkatu 35, 20900 Turku
Puhelin: 02 2657 666 (info)
Sähköposti: viestinta@lssy.fi
Päätoimittaja: Minna Lämsä
Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Painos: noin 204 000
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2023
Lue lehteä verkossa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/julkaisut
KANNEN KUVA
Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2024
ISSN 2489-5202
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Mia Kuusisto on luennoinut positiivisesta psykologiasta erilaisissa yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa sekä järjestänyt Meri-Karinassa kuntouttavan Positiivista psykologiaa arkeen -kurssin.
Kuva: Vappu Pitkänen
Joustavat tulostusratkaisut auttavat automatisoimaan asiakirjojen työnkulkuja ja pitämään tietosi turvassa
Teksti ja kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Toukokuinen lämmin tiistai-ilta ja runsas juhlayleisö loivat mainiot puitteet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston 50-vuotisjuhlalle. Viidenkympin rajapyykin saavuttamiseen on mahtunut valtava määrä tapahtumia, kohtaamisia ja sattumuksia. Vuosien varrella johtokuntiin on kuulunut kolminumeroinen luku vapaaehtoisia syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tuhatpäinen joukko tilaisuuksiin osaa ottaneita.
Juhlaa juonsi paikallisosaston puheenjohtaja Seija Hummelin-Uusilehto, joka yhdessä johtokuntansa kanssa oli suunnitellut illan ohjelmineen ja tarjoiluineen. Tervehdyspuheen tilaisuudessa piti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen, joka muistutti puheessaan, miten syöpä ja sen mukanaan tuomat tunteet ovat alati muuttuvassa maailmassa pysyneet verrattain samoina: ”Syöpädiagnoosin saaminen on edelleen ihmiselle hänen elämänsä suurimpia kriisejä ja pysähtymisen paikkoja. Oma tai läheisen saama diagnoosi laittaa nopeasti elämänarvot uuteen järjestykseen ja samalla se lisää tiedon, tuen ja turvan tarvetta. Kaikkeen edellä mainittuun ja ehkäpä korostetus-
ti vertaistuen tarpeeseen on kaikki nämä vuodet vastannut paikallisosasto, joka toiminnallaan on luonut matalan kynnyksen sadoille ja taas sadoille syöpään sairastuneille tulla mukaan toimintaan.”
Historiikki vie menneeseen
Juhlapuheen tilaisuudessa piti runoilija Heli Laaksonen, jonka esitys ei jättänyt ketään kylmäksi. Värien kautta maailmaa tarkastellut runoilija maalaili ajatuksiaan syvistäkin vesistä hersyvän hykerryttäviin toteamuksiin ja sai esityksensä jälkeen yleisöltä raikuvat aplodit. Entisestään tapahtuman arvokkuutta korosti juhlassa julkaistu Turun seudun paikallisosaston 50-vuotishistoriikki, jonka kirjoittamisesta on vastannut pai-
Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Kuva: Marko Riionheimo
Lions Archipelago Turun luotsaama Celeb-Am Golf -tapahtuma miteltiin kesäkuun alkupuolella Turun Kakskerran Harjattula Golf & Country Clubilla. Kahdeksatta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Sykerökerhon hyväksi 7 500 euroa.
Tänä vuonna hyväntekeväisyystapahtumaan osallistui 17 yritystä. Kilpailussa kisasivat kolmen yrityspelaajan ja yhden julkisuudesta tutun henkilön, ”Sykerökapteenin”, muodostamat joukkueet.
Kapteeneina toimivat muun muassa Mika
Eirtovaara, Mikko Eloranta, Juha Laukkanen, Mikko ”Bobi” Lehtonen, Kai Nurminen, Juha Perälä, Jussu Pöyhönen, Virve Rosti , Ville Vahalahti ja Jukka Porvari
Leikkimielisen kilpailun voiton vei markkinointiviestintätoimisto LM Somecon joukkue.
Tapahtumassa järjestettiin myös lähimmäksi lippua- sekä lähimmäksi lippua kahdella lyönnillä -erikoiskilpailut. Lisäksi lähdön ostaneille yritysisännille oli
tarjolla ammattilaisen vetämä lähipeliklinikka.
Säännöllistä harrastustoimintaa
Lions Archipelago Turku on vuosien saatossa tukenut tapahtumalla Sykerökerhoa yhteensä yli 60 000 eurolla.
Kerätyillä varoilla Sykerö on tukenut lapsisyöpäpotilasperheitä monin eri tavoin. Lahjoitusvaroilla on muun muassa uusittu Meri-Karinan infektiovapaa leikkipuisto sekä aloitettu säännöllinen harrastustoiminta infektioeristyksissä oleville lapsille.
Vuonna 2001 perustetun hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminta-aluetta ovat Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saaret Turussa.
Sykerön toimintaa tukivat lahjoituksin vuonna 2023 muun muassa LC Turku Archipelago, Brinkhall soi -festivaali, Lions Club Laitila-Untamoinen, Saana´s Helping Hands, Valuesource Partners Oy, HC TPS, J-Isännöinti Oy ja LVI-Nolvi Oy. Lisäksi Sykerön
toimintaa ovat tukeneet yksityiset henkilöt. Sykerön toimintaa tukivat perheille vierailumahdollisuuksia ja elämyksiä järjestämällä muun muassa Muumimaailma, Zoolandia, FC Inter, HC TPS, Aboa Vetus ja Ars Nova, Turun VPK, Tivoli Sariola Oy, Hepsis Team, Jokioisten
kallisosaston puheenjohtajana vuosina 2014–2020 toiminut Anneli Suominen Historiikissa Suominen toi kattavasti esille osaston toiminnan polun alkumetreiltä näihin päiviin. Sujuvan tekstin rinnalla kulkeva kuvakavalkadi vuosi-
kymmenten varrelta puhalsi historiikkiin nostalgiaa. Suominen esitteli historiikkia puheenvuorossaan juhlayleisölle ja sai esityksen jälkeen ansaitut kiitokset upeasta ja paljon tunteja vieneestä urakastaan.
Kahdeksatta kertaa järjestetty hyväntekeväisyysgolf keräsi Sykerö-kerholle 7 500 euroa.
Museorautatie, Forum Marinum, Momo Racing, 7 Skateboarding, Turun Kesäteatteri Vartiovuorella, Burnout Party, K2-kiipeilykeskus, Lastenklinikoiden Kummit ja Hansakortteli.
Yhteistyökumppaneina ovat toimineet muun muassa Pizza Line Oy, Finnkino, Var-
sinais-Suomen hyvinvointialue, Team Rynkeby Turku, Blue Sign Oy, Lions Club Lucia, Carstation Oy, Meri-Karinan kauneus- ja jalkahoitola, Klassinen hieronta Elvira, Kauneuskeskus Marisa Oy, Casagrande, Tmi Tutta Carpelan ja Merkitys 2nd Hand Shop.
Kenenkään syöpään sairastuneen ei tarvitse olla sairautensa kanssa yksin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toteuttama tukihenkilötoiminta ja vertaistukiryhmät tarjoavat apuaan ihan jokaiselle syöpäpotilaalle.
• Eturauhassyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen on Etusetryhmä. Lisätietoja: etuset@lssy.fi
• Lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen on Sykerö-kerho. Lisätietoja: pia.ilves@lssy.fi ja sykero@lssy.fi
• Takaisin elämään -vertaistukiryhmä on työikäisille, joiden syöpähoidot ovat päättyneet enintään puoli vuotta sitten. Lisätietoja: teija.kemppainen@lssy.fi
Fuck Cancer -kahvit on tarkoitettu syöpää sairastaville ja sen sairastaneille nuorille aikuisille ja heidän läheisilleen. Lisätietoja: pia.ilves@lssy.fi
• Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kaikilla paikallisosastoilla on tarjolla vertaistukea ja vertaistukiryhmiä myös rintasyöpäpotilaille. Lisätietoja: annamari.rivero@lssy.fi
• Mihin tahansa syöpään sairastunut voi pyytää tukihenkilön tai vertaistukea. Lisätietoja: annamari.rivero@lssy.fi
Wikström vetää syksyllä käynnistynyttä vertaistukiryhmää. Hän itse sairastui harvinaiseen ja parantumattomaan haimasairauteen marraskuussa 2021.
www.brander-manner.fi matti.manner@brander-manner.fi
p. 02 511 7000
Shoppailupäivä 13.12.klo10–17! Luvassahuikeita tarjouksia!
Tänä syksynä Meri-Karinassa käynnistyi jälleen uusi vertaistukiryhmä, joka jo ennen kokoontumistaan herätti paljon kiinnostusta. Tämä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n kanssa käynnistämä pilottihanke tarjoaa tukea syöpään sairastuneille yksinäisille, sinkuille ja heille, jotka eivät halua kuormittaa syöpäsairaudellaan esimerkiksi vanhempiaan tai lapsiaan, mutta haluaisivat silti keskustella ja käsitellä omaa sairauttaan.
– Ryhmä on avoin myös syöpäsairaan läheisille. He ahdistuvat ja hämmentyvät yhtä lailla kuin sairastuneetkin, sanoo Ritva Wikström, koulutettu vertaistukihenkilö.
– Ja ryhmään saa tulla juuri sellaisena kuin on. Saa puhua tai olla vain hiljaa ja kuunnella. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tämä on turvallinen paikka purkaa tunteita, sillä jokaisella on oma tapansa reagoida sairauteen ja jokaisella syöpä on vähän eri vaiheessa, Ritva muistuttaa.
Hän itse sairastui harvinaiseen ja parantumattomaan haimasairauteen marraskuussa 2021, ja työt lentoemäntänä piti jättää. Koska Ritva koki itse saaneensa paljon tukea ja apua vertaistuesta, hän päätti panna hyvän kiertämään ja auttaa vuorostaan muita.
I– Uskon siihen, että kun antaa, niin myös saa. Olen aina ollut hyvin avoin ja minun on helppo tulla toimeen ihmisten kanssa, joten tämä auttamismuoto sopii minulle, hän hymyilee.
Oppia voi kuuntelemalla Ritva Wikström ja toinen uutta ryhmää vetävä koulutettu vertaistukihenkilö Päivi Vatanen eivät halua ohjata ryhmän keskustelua, vaan he luovat ”raamit” ja ryhmäläiset puhuvat, jos haluavat.
– Ymmärrän hyvin, jos joku ei halua tai jaksa keskustella. Olen sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse itse kokea, oppia voi myös kuuntelemalla, Ritva muistuttaa. Kerran kuukaudessa Meri-Karinan tiloissa kokoontuvaan vertaistukiryhmään osallistuminen on maksutonta, mutta ryhmään tulee ilmoittautua. Molemmat vertaistukihenkilöt muistuttava, että ryhmään voi tulla vaikka vain kerran – mitään sitoutumisia ei vaadita. Ritva kannustaa ihmisiä mukaan keskustelemaan.
– Ryhmään otetaan 5–10 henkilöä. Se on sellainen määrä ihmisiä, että puolessatoista tunnissa jokainen pääsee ääneen. Siis jos haluaa. Monet mieltä askarruttavat asiat voi purkaa ryhmässä keskustelemalla, ettei sitten tarvitse pohtia niitä yksin öiseen aikaan.
Lisätietoja ryhmästä: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi, annamari.rivero@ lssy.fi tai miia.merikallio@syopapotilaat.fi.
Meri-Karinasta
Tervetuloa tutustumaan kauniisiin ja laadukkaisiin rintaliiveihin ja uima-asuihin!
Tuotteemme sopivat kaikille naisille, myös rintaproteeseja käyttäville. Lisäksi meiltä voit hankkia harrasteproteesit uintiin ja liikuntaan käytettäväksi.
Palvelemme yksilöllisellä sovitusajalla. Varaa aika numerosta 02 2657 927 (ma, ke ja pe klo 9–11 ja ti ja to klo 13–15)
Meri-Karinan hyvinvointikeskus
Seiskarinkatu 35, 20900 Turku
Teksti: Liisa Koivula • Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on saanut Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiöltä 100 000 euron toiminta-avustuksen. Yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen toteaa, että säätiön rahoituksella turvataan yhdistyksen ydintoimintoja.
– Olemme saaneet toistuvasti jäsenistöltämme palautetta, että potilasjärjestöä kaivataan tueksi jo siinä vaiheessa, kun syöpää epäillään, syöpähoidot pitkittyvät tai hoitolinjaus muuttuu. Tavoitteemme on siksi parantaa yhdistyksen palveluiden saatavuutta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen kertoo.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että yhdistyksen neuvontahoitaja ja perhetyön asiantuntija jalkautuvat viikoittain Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2022 näihin käynteihin käytettiin Eschner-säätiön avustusvaroja ja nyt toimintaa voidaan jatkaa.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva terveydenedistämistyö, psykososiaalisen tuen tarjoaminen ja henkilökunnan ruotsin kielen taidon edistäminen ovat kohteita, joihin Eschnerin tukea tullaan käyttämään. Viitanen mainitsee erikseen myös syöpää sairastavien taloudellisen avustamisen.
– Syöpä on fyysinen elimistön häiriötila ja voimakkaasti psyykkisesti koetteleva kokemus. Vähemmälle huomiolle tahtovat jäädä sairauden aiheuttamat taloudelliset haasteet. Työikäisen tulot pienentyvät selvästi, ja myös eläkettä saavat potilaat yllättyvät usein sairauden kustannuksista, Viitanen kertoo.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys onkin jo pitkään tukenut potilaitaan hoitopäiväkorvauksilla. Vuoden 2022 aikana avustuksiin kului yli 175 000 euroa. Rahalle vastinetta Syövän aiheuttaman psyykkisen kuormituksen lievittäminen on Lounais-Suomen
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen (vas.), yhdistyksen hallituksen toinen varapuheenjohtaja Arto Rantala ja yhdistyksen sairaanhoitaja Christina Berger ottivat vastaan Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Folke Lindströmin ja säätiön asiamies Henrik Karlssonin yhdistykselle antaman toiminta-avustuksen.
Syöpäyhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Yhdistys on sitoutunut kustantamaan psykososiaalista apua tarvitseville syöpäpotilaille psykologikäyntejä sekä monenlaisia terapiamuotoja. Palvelu on
Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan! Lisää tapahtumia ja lisätietoja kaikista tapahtumista löydät osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys. fi. Tietoihin on saattanut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen, joten tarkistathan ne edellä mainitulta verkkosivulta. Meri-Karina sijaitsee Turun Hirvensalossa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku.
Yhdistyksen neuvonta-asemat
Neuvonta-asemat Turussa, Salossa ja Loimaalla tarjoavat muun muassa yleistä syöpäneuvontaa, syövän periytyvyysneuvontaa sekä ihomuutosten tarkastuksia. Varaa aika vastaanotolle tai etävastaanotolle numerosta 02 2657 927. Ajanvaraus on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9–11 sekä tiistaina ja torstaina klo 13–15. Palvelut on tarkoitettu sekä oireettomille että syöpää sairastaville.
Yhdistyksen neuvontapiste
Yhdistyksellä on neuvontapiste Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalassa, syöpäpoliklinikan ja sädehoitopoliklinikan välisessä aulassa. Yhdistyksen sairaanhoitaja on tavattavissa pisteellä keskiviikkoisin klo 9–12 ja yhdistyksen eturauhassyöpäpotilaiden Etuset-ryhmän vapaaehtoisia tiistaisin klo 9–12. Saat tietoa muun muassa yhdistyksen palveluista ja toiminnasta.
Syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ohjatut etäliikuntatuokiot ovat käynnissä 26.11. saakka. Maanantaisin julkaistava lihasvoimaharjoitteluvideo, tiistaisin FasciaMethod Teamsissä klo 19.00–19.45, keskiviikkoisin jooga Teamsissä klo 18.30–19.45 ja perjantaisin julkaistava ruotsinkielinen liikuntavideo. Maksuttomia.
Mindful Body Meri-Karinassa
Mindful Body yhdistää kehon ja mielen hyvinvoinnin. Tunneilla opitaan tulkitsemaan kehon viestejä, tunnistamaan kireyksiä ja kiputiloja sekä sitä, miten omaa olotilaa voi parantaa. Torstaisin klo 16–17 Meri-Karinassa 23.11. saakka. Hinta: 10 €/kerta, LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 5 €/kerta.
Vesijumpat Meri-Karinassa
Ohjatut vesijumpat syöpää sairastaville ja yhdistyksen jäsenille ovat käynnissä, mutta
verraten kallista, mutta Viitanen on luottavainen sen jatkumisen suhteen. Eschner-säätiön asiamies Henrik Karlsson sanoo, että säätiö tukee toimintoja, joista voi nähdä, että rahalle saadaan
vastinetta. Siksi yhteistyö Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa voi jatkua edelleen vakaana. Karlsson kiittää yhdistystä erityisesti sen tekemästä ennaltaehkäisevästä työstä.
mukaan mahtuu. Jumpat jatkuvat joulukuun puoliväliin saakka. Ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Lisäksi mattojumppaa maanantaisin klo 18.30. Kauden hinta on 55 euroa. Tiedustelut kuntohoitaja Pasi Vesalta, 0400 510 315.
Kuntosalivuorot Meri-Karinassa Syöpää sairastavien maksuton kuntosalivuoro omatoimiseen harjoitteluun maanantaisin klo 7.00–8.00, keskiviikkoisin klo 18.30–20.30 ja lauantaisin klo 8.00–11.00. Ilmoittaudu saapuessasi Meri-Karinan infoon.
Liikuntatutkimus
Osallistu liikuntatutkimukseen, jossa selvitetään syövästä kuntoutuvien fyysisen aktiivisuuden yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn sekä kestävyys-, liikkuvuus- ja lihasvoimatasoihin. Seuraavat ryhmät aloittavat tammi–helmikuussa 2024. Tutkimus on tarkoitettu henkilöille, joiden syöpähoidot ovat päättymässä tai ne ovat päättyneet 12 kuukauden sisällä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: jenni. vaskelainen@lssy.fi.
Nuorten aikuisten kuntosalivuorot
Kupittaan palloiluhallissa 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 14.00–16.00 Treenaa syöpää sairastavien nuorten aikuis-
ten yhteisellä kuntosalivuorolla Kupittaa palloiluhallin oheisharjoittelutilan kuntosalilla. Voit osallistua niin monelle vuorolle kuin haluat. Maksuton. Ilmoitathan (044 055 1583, annamari.rivero@lssy.fi) osallistumisestasi kuntosalivuorolle, jotta voimme tarvittaessa tiedottaa sinua mahdollisista muutoksista. Lemminkäisenkatu 32, Turku.
Fuck Cancer -kahvit
Café Art -kahvilassa 24.10., 21.11. ja 12.12. klo 17.00–18.30
Kahvit on tarkoitettu syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille noin 18–40-vuotiaille nuorille aikuisille ja heidän läheisilleen. Kahveilla pääsee tapaamaan muita saman kokeneita nuoria aikuisia. Mukana myös yhdistyksen työntekijä sekä vertaistukihenkilö. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Läntinen Rantakatu 5, Turku.
Nuorten aikuisten päivä
Meri-Karinassa 11.11. klo 10.00–17.00 Päivä on tarkoitettu Lounais-Suomen alueella asuville noin 18–40-vuotiaille nuorena aikuisena syöpään sairastuneille ja sen sairastaneille sekä heidän läheisilleen. Tapahtumassa pääset tapaamaan muita saman kokeneita. Maksuton. Ilmoittaudu 23.10. mennessä yhdistyksen verkkosivulla.
Tekstit ja kuvat: Pekka Remes
Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alainen osasto, joka on perustettu vuonna 1980. Kerho järjestää monipuolista toimintaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän sisaruksilleen sekä vanhemmilleen. Sykerö toimii myös perheiden vertaistukena.
Kun Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien osasto toimi U-sairaalan kymmenennessä kerroksessa, lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat väkisinkin tapasivat toisiaan osaston käytävillä – vanhempien wc-tila oli käytävän varrella – ja kahvihuoneessa, jossa oli myös lasten leikkitila. Samalla uudet perheet kuulivat Sykeröstä toiminnassa mukana olevilta.
Osasto on sittemmin muuttanut Majakkasairaalan uusiin ja avariin tiloihin, joissa lasten potilashuoneissa on huoltajille varattu muun muassa oma vuode. Potilashuoneista ei enää tarvitse poistua samassa määrin kuin vanhassa U-sairaalassa.
Taukoa koronavuosina – Nyt toiminta on palaamassa vanhoihin tuttuihin muotoihin, kertoo Sykerö-toimikunnan puheenjohtaja Maria Tiira
Kerhossa mukana olleille perheille tuttua toimintaa ovat esimerkiksi retket Muumimaailmaan ja Zoolandiaan, kesäteatteriesitys Turun Vartiovuorella, Momo Racingin järjestämä vauhtipäivä Alastaron moottoriradalla sekä virkistysleirit ja elokuvanäytökset.
Perheet ja niiden tarpeet kuitenkin muuttuvat. Sykerö on järjestämässä syksyllä kyselyn, jolla selvitetään mitä perheet toiminnalta toivovat.
– Iso osa koronavuosien aikana sairastuneiden lasten perheistä ei ole mukana Sykerön toiminnassa. Kerhon aktiviteetteihin on kuitenkin helppoa ja turvallista tulla mukaan, eikä tapahtumissa ole omavastuumaksua.
Sykerö-kerho toimii pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Sykeröllä ei ole erikseen omaa jäsenmaksua, vaan jäseneksi haluava perhe liittyy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi.
– Sykerön saamien lahjoitusten turvin voimme taata kaikille mahdollisuuden tulla mukaan kerhoon, sanoo LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen perhetyön asiantuntija Pia Ilves
Lähes kaikki tapahtumat on järjestetty niin, että niihin voivat osallistua myös infektioriskissä olevat.
Taloudellista avustusta
Alle 18-vuotiaan lapsen sairastuessa syöpään perheet voivat liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perhejäseneksi, joka kattaa vanhemmat ja samassa taloudessa asuvat perheen muut lapset.
Perhejäsenyyden vuosimaksu on 32 euroa. Jäsenperheet saavat hoitopäiväkorvauksena 5 euroa lapsen sairaalahoitovuorokaudelta tai poliklinikkakäynniltä. Lisäksi lapsisyöpäpotilasperheille myönnetään avustuksena 600 euroa lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä.
Turkulainen moottoriurheiluseura Momo Racing Team järjesti jälleen perinteisen vauhtipäivän sykeröläisille kesäkuussa Alastaron moottoriradalla.
Koronavuosina toiminta oli tauolla. Tänä kesänä paikalle oli saapunut parikymmentä lasta huoltajineen.
– Tämä on noin 16. kerta, kun järjestämme tapahtuman, kertoo Turkka Suominen Momo Racing Teamista.
Toisten lähteiden mukaan nyt olisi ollut 15. kerta, joten noin 16. kertaa on hyvä kompromissi.
Tapahtuma sai alkunsa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen silloisen toimitusjohtajan Kari Ojalan aloitteesta.
– Ojala tiesi moottoriurheilutaustani, ja hän kysyi, voisimmeko järjestää jotain Sykerön lapsille.
Päivän aikana lapset ja aikuisetkin pääsevät kilpa-autojen kyytiin kiertämään Alastaron moottorirataa.
– Lapsille on elämys päästä kilpa-autoon. Meille järjestäjille lasten ilosta tulee hyvä mieli.
Moottorirata on päivän aikana suljettu muulta toiminnalta. Suominen kiittääkin tästä mahdollisuudesta radan omistajaa Tero Tupalaa Momo Racing Teamin kilpa-autojen lisäksi Sykerö-isä Kimmo Parkkali ajelutti lapsia Suzuki-moottoripyörällään.
Turkka Suomisen mukaan rata-ajelu järjestetään myös ensi kesänä. Tapahtuma on ulkotiloissa, ja se sopii myös infektioriskissä oleville.
Kerho tukena perheille Sykerö-kerho on toiminut 43 vuotta. Sen perustajajäseniä olivat lapsisyöpäpotilaan vanhemmat Liisa ja Gustav Rönnholm, jotka ottivat yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen silloiseen toimitusjohtajaan Kari Ojalaan vuonna 1979.
Yksi syy kerhon perustamiseen oli vanhempien tarve vertaistuelle. 1980-luvun alun Sykerö järjesti vanhempainiltoja, joiden teemana oli jokin syöpäsairaan lasten hoitoon liittyvä asia sekä asiantuntijaluento. Vanhemmille oli tärkeää olla yhdessä, tavata toisia vanhempia ja
saada tietoa lasten syöpähoidosta, koska siihen aikaan ei ollut kirjallisuutta aiheesta eikä internetiä vielä olemassakaan.
Lisätietoa Sykerö-kerhosta: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/sykero
Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys • Kuvituskuva: ©Pasko Maksim – stock.adobe.com
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko-toiminta tekee työtä varsinaissuomalaisten nuorten hyvinvoinnin, päihteettömyyden ja nikotiinittomuuden tukemiseksi. Vaikka yhteistyö painottuu Varsinais-Suomen alueen peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin, tehdään ehkäisevää päihdetyötä myös urheiluseurojen kanssa. Pitkään jatkuneesta hyvästä urheiluseurayhteistyöstä on esimerkkinä Turun Pallokerho.
Urheiluseuroissa huomioidaan yhä enemmän kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon kuuluu päihteettömyys ja siten myös nikotiinittomuus. Valitettavasti monilta urheiluseuroilta kuitenkin puuttuvat nikotiinituotteiden ja erityisesti nuuskan käytön pelisäännöt.
Näin ei ole Turun Pallokerhossa (TPK), joka otti käyttöönsä Nuuskaton urheilu -toimintamallin vuoden 2021 keväällä, jolloin seurassa luotiin pelisäännöt nikotiinituotteiden ja myös nuuskan käytölle.
Suomen Syöpäyhdistys, Olympiakomitea ja EHYT ry ovat kehittäneet Nuuskaton urheilu -toimintamallin, joka sisältää maksuttomia työkaluja seuratoimijoille ja valmentajille nikotiinittomuuden edistämiseksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa VarsinaisSuomen alueella Nuuskaton urheilu -toimintamallin käyttöönottoon liittyvän koulutuksen ja perehdytyksen.
– Halusimme seurana sitoutua nuuskattomaan urheiluun, sillä on tärkeää, ettei nuori edes aloittaisi nuuskan tai muiden nikotiinituotteiden käyttöä, TPK:n puheenjohtaja Sanna Veijalainen toteaa.
TPK:ssa sääntöihin sitoudutaan, niitä noudatetaan ja säännöistä tiedotetaan avoimesti kaikille seuratoimijoille: pelaajille, valmentajille ja vanhemmille.
– Myös valmentajasopimuksissa on kirjattuna nuuskattomuus eli kaikki valmentajat sitoutuvat siihen, Veijalainen lisää.
INuuskaton urheilu -koulutus sisältää ajankohtaista tietoa nuorten nuuskan ja muiden nikotiinituotteiden käytöstä ja terveyshaitoista sekä perehdytyksen toimintamallin työkaluihin. Niko-toiminta koulutti TPK:n johtokuntaa, pelaajien vanhempia ja juniorijoukkueiden johtajia toimintamallin käyttöönottoon.
– Jokaiselle seuralle voidaan räätälöidä parhaiten sopiva nikotiinittomuuden edistämisen muoto toimintamallin työkaluista, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen kertoo.
Tavoitteena on, että seuroissa puututaan nuuskan ja muiden nikotiinituotteiden käyttöön sekä turvataan lapsille ja
Varhan peruukkisetelituottaja
PARTURI- JA KAMPAAMOPALVELUT
044 302 3303
Kuninkaankartanonk. 8 (Stålarminkadun kulma), Turku
varatuomari
- riita-ja rikosasiain-oikeudenkäynnit - elatusavut
- ositukset
- vahingonkorvausasiat
- huonevuokra-asiat
- avioeroasiat
nuorille terveyttä ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Urheilutoiminnassa mukana olevat aikuiset ovat merkittäviä roolimalleja nuoremmille pelaajille.
– Nuorimmat pelaajamme ovat 10-vuotiaita, joten on erittäin tärkeää, ettei nikotiinituotteiden käyttö näy seuratoiminnassamme, Sanna Veijalainen TPK:sta toteaa.
Urheiluseurat tekevät tärkeää työtä nuorten terveyden edistämiseksi ja ovat avainpaikalla nikotiinittomuustyössä. Seurat voivat esimerkillään vähentää uusien nikotiinituotteiden kokeilua.
Nuuska aiheuttaa voimakasta riippuvuutta Nuuska ja muut nikotiinituotteet, eli tupakka ja sähkötupakka, sisältävät nikotiinia ja muita haitallisia, myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia aineita.
– Nuuska on runsasnikotiininen tupakkatuote. Nuuskan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia, nostaa sydämen sykettä ja heikentää ravintoaineiden ja hapen kulkeutumista lihaksiin, Jenni Vaskelainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä muistuttaa.
Nuuskan käyttö ei siis paranna suorituskykyä, vaikka monesti näin aja-
- perunkirjoitukset - asunto-ja kiinteistökauppariidat
- lasten huolto-ja tapaamisoikeudet
- perinnönjaot - testamentit
- kauppakirjat,lahjakirjat, sopimukset
Oikeusturva-asiat ja maksuttomat oikeudenkäynnit
Tuulensuunkatu 8, 21100 Naantali
Puh. 02 435 1124 (myös ilt. ja la-su) 0400 720 178 anne.teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi
tellaan. Lisäksi nuuskan käyttö heikentää palautumista sekä vammojen parantumista.
– Urheiluun ja urheilijalle nuuska ei sovi. On tärkeää korostaa, että on urheilijan oma etu olla nuuskaton, Sanna Veijalainen toteaa.
Yhteistyöllä kohti
nikotiinitonta nuoruutta
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Nikotoiminnan yksi päätuotoksista on Säkitön syyskuu -kampanja. Kampanja kannustaa terveeseen, nuuskattomaan elämäntapaan ja sen tarkoituksena on lisätä tietoa nikotiinituotteista ja edistää nuorten nuuskattomuutta sekä nikotiinittomuutta.
Tänä vuonna kampanjan teemana oli urheilu sloganilla ”Nuuskatta fresh”. Kampanja starttasi urheiluseuroille suunnatulla webinaarilla, jonka järjestäjinä olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lisäksi Suomen Syöpäyhdistys ja Ehyt ry. Webinaarin ja jalkautuvan työn lisäksi kampanja sai laajaa näkyvyyttä Instagram- ja TikTok-kanavilla. – Useiden toimijoiden yhteistyö on välttämätöntä, jotta kampanja saadaan toteutettua, Jenni Vaskelainen sanoo.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja TPK:n välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä. Niko-toiminta on mukana vuosittaisessa TPK:n järjestämässä Soccer Cup -tapahtumassa, ja sen lisäksi suunnitteilla on koulutustilaisuuksia sekä nuorten parissa toimiville aikuisille että nuorille urheilijoille. – Hyvä yhteistyömme tulee jatkumaan ja uusia toimintoja tullaan ideoimaan yhdessä, Jenni Vaskelainen ja Sanna Veijalainen iloitsevat.
Teksti: Liisa Koivula • Kuvituskuva: ©AspctStyle – stock.adobe.com
Syöpään sairastuneista noin kolmasosa – vuosittain yli 10 000 – on työikäisiä. Hoitojen ansiosta yhä useampi heistä pystyy ja on valmis palaamaan sairausloman jälkeen työelämään tai jatkamaan työelämässä kroonista syöpää sairastavana. Töihin palaavan pitäisi malttaa kuunnella herkällä korvalla jaksamistaan.
Syöpää sairastavan työhön paluulle ei voi antaa yhtä aikataulua, sillä se riippuu hyvin paljon syöpätyypistä ja sen hoidoista. Osa pystyy jatkamaan töitä hoitojen aikana, toisilla sairaus saattaa vaatia vuoden tai pidemmänkin sairausloman. Koska sairausloma vaikuttaa toimeentuloon ja vointi voi hoitojenkin aikana vaihdella paljon, moni pohtii osa-aikaisen työn tekemistä. Se voi olla mahdollista erityisten osa-aikajärjestelyiden avulla, mutta Suomen Syöpäpotilaat ry:n koordinaattori Marketta Liljeströmin mukaan järjestelmä ei aina ole riittävän joustava syöpää sairastavalle.
– Haastavia kohtia ovat tilanteet, joissa hoidot jatkuvat ja niiden takia on välillä jaksoja, jolloin jaksamista on vähemmän. Tai jos syöpä uusiutuu ja siksi pitää olla välillä pois ja taas palata. Hankalaa voi myös olla silloin, kun vointi hiipuu hiljalleen ja syöpää sairastavasta saattaa tuntua, että 100 prosenttia on liikaa ja 60 prosenttia liian vähän, Liljeström toteaa. Potilaat, joilla on tukenaan osaava ja tarmokas työterveyshuolto, ovat onnekkaita, sillä jos sen tuki puuttuu ja ihminen joutuu yksin perehtymään erilaisiin osaaikatyön mahdollisuuksiin, saattaa järjestelmä tuntua varsinaiselta viidakolta. Tietoa voi etsiä esimerkiksi syopajatyo.fisivustolta tai kysyä vaikkapa sairaalan ja syöpäyhdistysten ammattilaisilta.
Mieliala saattaa yllättää
Työhönpalaajan kannattaa varautua monenlaisiin tunteisiin. Vaikka kaikki olisikin mennyt hyvin, kriisi on ollut todellinen.
– Syövän hoidossa on ehkä ollut selkeä hoitoputki ja se on viety loppuun.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen
Syöpäpotilaat ry teki Syöpä ja työelämä -kyselyn keväällä 2023. Vastaajia oli 796. Kyselyn tuloksia: Syöpä vaikuttaa toimeentuloon. 70 prosentilla vastaajista tulot laskivat. Syöpähoitojen aikana 60 prosenttia oli koko ajan sairauslomalla. Valtaosa palasi vuoden sisällä takaisin töihin.
• Osasairauspäivärahaa hyödynsi reilut 60 prosenttia.
Aktiivihoidot on lopetettu ja on siirrytty seurantaan. Näin työhön paluusta tulee ajankohtainen. Mutta voi olla, että mieli käy vielä läpi sitä, mitä on tapahtunut ja miten olisi voinut käydä. Ihmiset puhuvat aika paljon tästä, että kun työhön palaamisen pitäisi olla iloista aikaa, se ei olekaan sitä, vaan siihen liittyy ahdistusta ja mielialan laskua, Marketta Liljeström kertoo.
Liljeström toivoo, ettei palaaja vaatisi itseltään heti samaa työpanosta kuin ennen sairastumistaan ja sairauslomaa. Ei ole tavatonta ajatella, että nyt kun hoidot ovat ohi, minun pitää ja haluan jaksaa.
– Keho toipuu vielä hoidoista eikä kaikki ole välttämättä samoin kuin aiemmin. Työkykyyn vaikuttavat monet asiat; ajatellaan nyt vaikka, että jos vatsa on vielä hoitojen jäljiltä sekaisin, pitää miettiä, että jos on luokan edessä tai kassahenkilö, pääsenkö lähtemään töiltäni kesken kaiken vessaan, Liljeström antaa esimerkin.
Anna myös aivoille aikaa Työpaikalla on saattanut poissaolon aikana tapahtua muutoksia, joiden omaksumiseen pitää ottaa aikaa. Paljon puhuttava vaiva, joka voi ottaa monenlaisia muotoja, on niin sanotut sytoaivot. Virallisesti sillä tarkoitetaan syöpähoitoja seuraavaa kognitiivista ja neurologista oireilua, joka saattaa ilmentyä muun muassa unohteluna. Muistipulmien lisäksi voi olla muutakin: esimerkiksi avokonttorin hälinässä voi olla vaikea olla tai tuntuu, että uutta on työlästä oppia. Tai kokoukset rasittavat kohtuuttomasti eikä muiden puhetta tahdo jaksaa seurata.
SUNNUNTAINA 5.11. KLO 14.30
MERI-KARINAN HYVINVOINTIKESKUKSESSA
Konsertin tuotto lahjoitetaan eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi. Solisteja säestää Timo Rautala & Atlas-orkesteri.
TERTTU HONKARANTA
PIRKKO PELANDER
SEPPO HELENIUS
ESA ROUVALI
TAINA LAIHO
KIKE ELOMAA
TUTTA CARPELAN
AULIS KOTAVIITA
LEILA MARTTILA
MINNA RANTA
ANNA TAPIOLA
HARRY LINDSTRÖM
JOUNI HAAPANIEMI
PENTTI VATANEN
KEIJO LEHTO
Lippuja rajoitetusti! Varmista paikkasi ostamalla lippu ennakkoon Meri-Karinan hyvinvointikeskuksesta. Väliajalla on kahvitarjoilu.
Tervetuloa lounaalle ennen konserttia klo 12.00–14.30. Hinta 13 €. Varaukset ennakkoon 050 360 9393 tai keittio@ravintolakippo.fi.
Erityisruokavaliotoiveet viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.
Kerro toivekappaleesi 1.11. mennessä: meri-karina@lssy.fi
Lippu 15 € (sis. kahvitarjoilun)
Varmista paikkasi ja osta lippu ajoissa:
• Vastaajista 80 prosenttia oli sairastuessaan kokoaikaisessa työssä. Kyselyn aikaan kokoaikatyössä oli enää vajaa 60 prosenttia.
• Vain noin kolmanneksen kanssa oli keskusteltu terveydenhuollossa kuntoutustarpeesta tai työkyvyn arvioinnista.
Oireet helpottavat aikaa myöten, mutta ellei niin käy, uudet rutiinit ja työtavat saattavat auttaa. Niitä ovat vaikkapa vastamelukuulokkeet, muistilaput ja sähköiset muistutukset.
– OIe armollinen itsellesi ja muista hyvä aivoergonomia, Marketta Liljeström tiivistää ohjeensa.
Kapula siirtyy työterveyshuollolle Syöpää hoidetaan erikoissairaanhoidossa, mutta hoitojen päätyttyä vastuu työkykyasioissa siirtyy työterveyshuollolle.
Vaikka sairaalan erikoislääkärin määräämä sairausloma päättyy, se ei välttämättä merkitse välitöntä töihin paluuta. Työ-
Ikykyä pitää arvioida myös työterveyshuollon kanssa. Ihanteellista olisi, että syöpään sairastuneille laadittaisiin kuntoutussuunnitelma, jossa määriteltäisiin, missä tahdissa ja minkälaisten tukitoimien turvin työhön paluu voisi sujua jouhevimmin.
Vaikka mieli kuinka palaisi jo takaisin ansaitsemaan palkkaa ja työpaikan sosiaalisten suhteiden pariin, maltti ja oman jaksamisen tarkasteleminen on hyvästä.
– Työ sinällään on kuntouttavaa ja antaa sisältöä elämään ja muutakin ajateltavaa kuin sairaus, eli on ihan ok haluta töihin. Mutta kannattaa miettiä jaksamistaan, ettei piiskaisi itseään ihan nään-
15 02-23 11 881
1 02-438 4384
jälkeen puh. 02-23 11 884 www.hautausperttala.fi
Arkku ja uurna -10 % LSSY:n jäsenille.
kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti. myös venerekisteröinnit.
nyksiin ja uupuisi. Sairauslomalla saattaa olla hankala hahmottaa, kuinka paljon esimerkiksi työmatkat vievät energiaa, tai mitä tarkoittaa se, että työtä pitää tehdä työn vaatimassa tahdissa eikä mahdollisuutta kuunnella omaa vointiaan ja rytmittää tekemistä sen mukaan välttämättä ole, Marketta Liljeström sanoo.
Pidä työpaikka ajan tasalla Olisi hyvä, jos jo potilaana jaksaisi pitää yhteyttä työterveyteen ja omalle työpaikalle.
– Esihenkilölle tai henkilöstöosaston ihmisille ei tarvitse kertoa kaikkea, mutta heidän on ehkä hyvä tietää mitä tapahtuu ja mitä he voivat odottaa. Se
Miten tukea lasta tai nuorta, kun perheenjäsen sairastaa syöpää? Moni vanhempi kokee huolta lasten voinnista, kun perheenjäsen sairastaa vakavasti. Mielessä risteilee kysymyksiä siitä, miten lapset reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen, miten sairastuminen vaikuttaa heihin ja miten vanhempana olisi hyvä toimia.
Maksuttomassa Lapset puheeksi -keskustelussa pohditaan yhdessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ammattilaisen kanssa lapsen tai nuoren elämäntilannetta syövän muuttaessa perheen arkea. Yhteinen tavoite keskustelussa on perheen toimiva arki ja hyvinvoinnin ylläpitäminen syövästä huolimatta.
Lapset puheeksi -keskustelu antaa
• tietoa, miten tukea lasta syövän muuttamassa elämäntilanteessa.
• tukea koko perheelle käsitellä syöpään liittyviä ajatuksia ja tunteita.
• keinoja ja rohkeutta, miten keskustella lapsen kanssa syöpään liittyvistä asioista.
• tukea vanhemman omaan jaksamiseen sekä vanhemmuuteen.
Varaa keskusteluaika perhetyön asiantuntijalta numerosta 044 451 5655. Keskustelu voidaan toteuttaa joko etäyhteydellä tai kasvotusten Turun neuvonta-asemalla (Seiskarinkatu 35, Turku).
Kaipaatko tukihenkilöä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia? Kauttamme saat koulutetun tukihenkilön, jonka roolina on olla kokemusten jakaja, kuuntelija, keskustelija ja rinnalla kulkija. Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä keskinäiseen tukemiseen.
Jos kaipaat tukihenkilöä, ota yhteyttä: Syöpäsairaanhoitaja Annamari Rivero 044 0551 583, annamari.rivero@lssy.fi
varmasti helpottaa myös työhön paluuta. Joskus syövän sairastaminen voi johtaa siihen, että vanhaan ammattiin ei voi enää palata. Jos palaaja on syövän jäljiltä hyvin infektioherkkä, ei työ vaikkapa pienten lasten parissa enää ole hyvä vaihtoehto. Tai mikäli rintasyöpäleikkauksen jälkeen lymfaturvotus on voimakasta, sorminäppäryyttä tai yläraajojen voimaa vaativa työ saattaa käydä mahdottomaksi.
– Silloin kuvaan astuvat vakuutusyhtiöt ja uudelleenkoulutus. On kuitenkin olemassa tiettyjä reunaehtoja, kuten esimerkiksi aiempi koulutus ja ikä, joita tarkastellaan, Marketta Liljeström toteaa.
2.12.2023 klo 11–16
Myynnissä muun muassa käsitöitä, koristeita ja leivonnaisia.
Turun Messukeskuksessa 2.12.2023 klo 11–16. Maksuton sisäänpääsy!
Myyntipaikat myynnissä verkkokaupassa joulu.tassasinuavarten.fi
Järjestäjänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Antiikki Ajaton on kahden keräilijän luomus. Sieltä
kotimaista lasia, Artekin huoneka luja, käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa
hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt. Jätä yhteystietosi:
Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino
Yhteiselle tielle asteltaessa kumpikaan tuskin miettii, miten yhteinen elämä päättyy.
Riitta Pajala jäi leskeksi 42-vuotiaana, kun puoliso kuoli keuhkosyöpään 45-vuotiaana.
Leski-sana kuulosti aikanaan Riitta Pajalasta jotenkin säälittävältä ja leskirouva toi mieleen avuttoman uhrin. Nykyisin hän voisi pitää sanaa melkeinpä arvonimenä.
– Kuljimme yhdessä kouluajoista. Naimisissa ehdimme olla 18 vuotta ja saimme 8- ja 10-vuotiaat pojat. Sepe kuoli Radiumkodissa pääsiäisen alla vuonna 2000. Hän ehti sairastaa vajaan vuoden, Riitta muistelee.
Riitan elämän järkyttävin hetki ei ollut puolison kuolinpäivä, vaan koulujen päätöspäivä edellisenä keväänä. Perhe oli palannut poikien kevätjuhlasta lähikoululta. Ylpeä isä oli todistanut esikoisensa saamaa stipendiä. Hän oli ollut koko päivän poikkeuksellisen hiljainen.
– Kun lepäsimme tilaisuuden jälkeen sängyllä lasten leikkiessä pihalla, Sepe kertoi, että hänellä on todettu keuhkosyöpä. Se hetki ei unohdu koskaan. Irtosin ruumiistani jonnekin ulkopuolelle. Muistan, kuinka verho heilui ikkunassa tuulessa ja kevätkesäinen luonto tuoksui voimakkaana. Eihän tämä voi olla totta!
Kesä vietettiin aiempien kesien tavoin Pohjanlahden mökillä.
– Olimme siellä aina pitkän kesäloman. Läheisessä mökissä oli Sepen sisko perheineen. Neljän aikuisen ja neljän saman ikäisen lapsen kanssa teimme ve-
neellä eväsretkiä. Meillä oli päivittäin taidetyöpajoja, joihin osallistuivat myös aikuiset, ja kesän päätteeksi pidettiin kunnon näyttely sukulaisille. Olot olivat alkeelliset, ja Sepe oli tuona viimeisenä kesänä jo selvästi huonossa kunnossa, mutta osallistui kaikkeen. Hän teki tunnelmistaan kuvan. Siinä oli vene, jossa oli vain seitsemän matkustajaa ja etualalla pelastusrengas.
Kesäiset päivät samoin kuin muukin yhteinen elämä on huolellisesti talletettu. Kuvataideopettaja Riitan videointiharrastus keräsi korvaamatonta aineistoa. Filmeissä elävät lapset ja aikuiset, niissä on paljon arjen sattumuksia, naurua ja huumoria.
– Emme osanneet Sepen kanssa puhua kaikesta tarpeellisesta. Onneksi Sepen sisko, miehensä ja sisareni olivat Sepelle tärkeitä keskustelukumppaneja.
Saattohoitovaihe Radiumkodissa kesti parisen viikkoa. Riitan isä tuli Turkuun huolehtimaan tyttärenpojistaan, myös Sepen isä ja sisko miehineen olivat mukana. Viimeisen viikon Riitta oli koko ajan jo tajuttoman Sepen luona. Kuolema tuli maaliskuisena yönä.
– Muistan elävästi tähtikirkkaan taivaan ja talven tuoksut ulkona, kun lähdin hakemaan appeani asunnoltaan Radiumkotiin, jossa sytytimme kynttilän Sepelle.
Seuraavana aamuna Riitta meni töihin.
– Se oli välttämätöntä, en olisi jaksanut kotona asioita murehtimassa. Koululla maahanmuuttajaoppilaani tulivat heti ottamaan osaa ja halasivat. Se lämpö lievitti surua. Minä vain menin eteenpäin. Olen luonteeltani käsintekijä, niin selviän. Tärkeimmältä tuntui järjestää Sepelle niin hieno muistotilaisuus kuin mahdollista. Katsoimme poikien kanssa yhdessä läpi kuvia, joista koostin diaesityksen muistotilaisuuteen. Samalla kävin läpi myös yhteisen elämämme.
Taiteen parantava voima
Kun jää nuorena leskeksi, ei ole aikaa jäädä ihmettelemään omaa rooliaan, vaan täytyy huolehtia perheestä. Äidin vastaavassa tilanteessa tuntema kuolemanpelko ja ahdistus on varmasti tuttua monille.
– Uuteen säätyyni jouduin tottumaan hyvin pian palattuani töihin. Ihmiset olivat jotenkin kummallisen varovaisia. Tein oppilaitteni kanssa taidematkan Hugo Simbergin näyttelyyn Ateneumiin. Siellä opastanutta museolehtoria Leenaa oli kehotettu käsittelemään Simbergin kuolemateemaa hienovaraisesti koska ”Riitan mies on juuri kuollut”. Myöhemmin meistä tuli hänen kanssaan hyvät ystävät. Simbergin maalausten teemoja avasimme sitten tunneilla oppilaiden
kanssa, ajoitus oli silloin todella hyvä. Riitan selviämistä auttoi vahva tukiverkosto sekä omassa että Sepen perheessä. Viisas esimieskin tuki keskusteluin.
Mies menneisyydestä
Vuosien kuluttua Riitta tapasi kotipaikkakunnalla Heikin, Hopon, jonka kanssa aloitti aikanaan koulun samassa pulpetissa. Jokin vanha yhteisyys lämmitti. Kälyn mies alkoi puhemieheksi –jälkeenpäin paljastui, että Sepe oli antanut hänelle tehtäväksi vähän ”katsoa perään”. Riitan appi kutsui Hopoa ”taivahan lahjaksi”.
Riitta ja Hopo vihittiin 50-vuotisjuhlakesänään 2007. Vihkimisen suoritti Outi -pappi, joka oli ollut Riitan tukena Radiumkodissa ja myös siunannut Sepen. Uusi liitto on ollut onnellinen. Heikin ja poikien suhde on ollut mutkaton ja lämmin.
– Heikki ei tuntenut Sepeä henkilökohtaisesti, mutta on tutustunut häneen videoiden kautta ja tukenut hienosti poikien isäsuhdetta. Meillä ei ole ollut mustasukkaisuutta, vertailua eikä vähättelyä. Täydennämme toisiamme, olemme vähän kuin eri aivopuoliskot.
Riitan ja Heikin yhteisen kodin ruokailuhuoneen seinällä Lea Kaarina Karlssonin teoksessa Sepe Susi istuu tyynenä tuolissaan sypressien ympäröimänä.
Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino
Sairaanhoitaja Kirsi Kivioja-Viitala työskentelee Varhan Palliatiivisessa keskuksessa. Hän on erikoistunut palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa saavien potilaiden ja heidän läheistensä psykososiaaliseen tukeen.
Palliatiiviseen hoitoon siirrytään, kun toivoa parantavista hoidoista ei enää ole. Silloin hoidetaan sairauden aiheuttamia oireita ja huolehditaan elämänlaadusta. Monia outo termi saattaa pelottaa, mutta kyse on nimenomaan potilaan oireiden helpottamisesta ja hyvän elämän järjestämisestä silloin, kun raskaista hoidoista ei enää ole apua.
– Palliatiivinen hoitovaihe voi kestää jopa vuosia. Saattohoito on sen ajallinen loppuvaihe. Fyysisten oireiden lievittämisen lisäksi sairastunut ja hänen läheisensä saavat tarvitessaan psykososiaalista tukea – keskusteluapua joko kasvokkain tai puhelimessa, selittää Kirsi KiviojaViitala
Oireenmukainen hoito alkaa hoitopäätöksestä, kun todetaan, että taudin hoidosta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Palliatiivisella hoidolla pyritään tukemaan potilasta, jotta hänen elämänlaatunsa olisi mahdollisimman hyvä. Hyvä elämänlaatu koostuu itselle tärkeistä asioista ja toiveiden huomioimisesta.
Varha paransi palliatiivisen hoidon mahdollisuuksia
Kirsi Kivioja-Viitala on työskennellyt suurimman osan työurastaan syöpää sairastavien parissa: ensin 17 vuotta Turun yliopistollisen keskussairaalan vuodeosastolla, sitten 14 vuotta syöpäpoliklinikalla hoitaen pääasiassa rintasyöpäpotilaita.
Vuonna 2020 perustettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan palliatiivinen keskus, joka irtosi hallinnollisesti syöpäklinikasta, koska mukaan tuli syöpäpotilaiden lisäksi myös muita eteneviä sairauksia, kuten maksa- ja munuaistauteja ja sydämen vajaatoimintaa sairastavia sekä neurologisia potilaita. Iso askel palliatiivisen hoidon kehittämisessä tapahtui vuoden 2023 alussa, kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti toimintansa.
– Nyt monet asiat sujuvat paremmin, kun kuntarajat eivät enää tuo hallinnollisia esteitä hoidon kehittämiselle ja toteuttamiselle. Meitä palliatiivisen hoidon
ja saattohoidon ammattilaisia on Palliatiivisessa keskuksessa noin 130 eri yksiköissä. Olemme päivittäin tekemisissä ja mietimme yhteisiä asioita ja myös opimme toisiltamme.
Yhtenä esimerkkinä on Karinakoti, joka on osa Palliatiivista keskusta ja jonne voidaan ohjata muitakin kuin turkulaisia saattohoitopotilaita. Erillisiä maksusitoumuksia ei enää tarvita. Karinakotiin sijoitetaan potilaita, joilla on erityisiä tarpeita tai joille kotisaattohoito tai oman terveyskeskuksen osasto eivät sovellu. Kirsi työskentelee lähes viikoittain Karinakodissa tukien potilaita ja heidän omaisiaan.
Monipuolista työtä ihmisen rinnalla Psykososiaalinen tuki on matalan kynnyksen tukimuoto. Harva tarvitsee sairauden aiheuttamiin huoliinsa ja pelkoihinsa psykiatrian klinikan apua. Mahdollisuus kiireettömään keskusteluun avaa usein jo monenlaisia solmuja.
Parantumattoman syövän ilmaantuminen omaan tai läheisen elämään vaatii paljon ajatustyötä, kun arki muuttuu. Sairastunut saa usein tarvitsemansa tiedot lääkäriltä tai muilta hoidon ammattilaisilta. Omainen, josta usein tulee samalla omaishoitaja, tuntee olevansa tyhjän päällä ja kokee siksi riittämättömyyttä.
– Tapaan nykyisin paljon omaisia, jotka miettivät uutta rooliaan. Mielen päällä on asioita käytännön järjestämisestä tunteiden ymmärtämiseen. Sairastuneen unettomuus tai persoonallisuuden muutokset voivat huolestuttaa. Kaikkea voidaan vastaanotollani käsitellä. Tunteet ja ajatukset ymmärrettävästi vaihtelevat. Mitään tunnetilaa ei tarvitse peitellä eikä turhia kysymyksiä ole.
Kodin soveltuminen hoitopaikaksi tai arjen asiat, joista puoliso on huolehtinut, voivat aiheuttaa epävarmuutta. Tapaamisissa voidaankin kannustaa tärkeiden asioiden puhumiseen ja hoitamiseen riittävän ajoissa. Tämä tuo useimmiten kaikille
osapuolille rauhallisemman mielen. Asioiden järjestäminen ei tuo kuolemaa lähemmäksi, päinvastoin se tuo turvallisuutta.
Ihmisten väliset suhteet mietityttävät sekä omaista että potilasta. Tunteiden purkumahdollisuus auttaa eteenpäin. – Joskus on hyödyllistä saada mukaan myös se henkilö, johon tunteet kohdistuvat. Minun kauttani on helpompi puhua, koska edustan puolueetonta näkökulmaa, selvittää Kivioja-Viitala.
Ammattilainen saa voimaa työhönsä siitä, että kokee voivansa olla aito itsensä kulkiessaan ihmisten rinnalla.
– On palkitsevaa, kun näkee muutoksen ihmisessä, joka on asioita purkaessaan saanut ajatuksensa järjestykseen. Ryhti palautuu, ja ilmeet viestivät helpotuksesta. Vapaa-aikanani saan voimaa liikunnasta, luonnosta, lapsenlapsista ja puutarhanhoidosta. Olen kouluttautumassa kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Opiskeluryhmästä saa tukea, ja voimme pohtia pulmallisia tilanteita yhdessä.
TURUN TOYOTA-KESKUS Asentajankatu 6, 20320 TURKU
PIHLAJALINNA TURKU KUPITTAA
Joukahaisenkatu 9
Ajanvaraus 010 312 010
• pihlajalinna.fi
Puhelun hinta 8,4 snt/min.
avoinna ark 9-18, la 10-15 automyynti 020 775 7150 autokiila.fi
PERUUKKIPALVELUA
VANKKA KOKEMUS JO YLI 40 VUODEN AJALTA.
VARAA AIKA www.peruukkipalvelu.fi
Meille käy myös sairaanhoitopiirien maksusitoumukset sekä palvelusetelit.
Palvelemme teitä osoitteessa Yliopistonkatu 31 (sisäpiha), Turku Ark. 8:30–16:30 / p. 010 680 1080
LSSY:n jäsenkortilla peruukeista -10 %
SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA
Facebook: Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt
MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT Seuraa
MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT
SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILLA
-10%
SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILLA
KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26
Instagram: @lssyopajarjestot
YouTube: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
-10%
KÄVELYKADULLA TURUSSA I YLIOPISTONKATU 26 www.waunainen.fi
www.waunainen.fi
KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26 www.waunainen.fi
Kokoa Sinulle-osioon
kiinnostavimmat aiheet
Kuuntele uutiset ja tee lukulistoja
Turun Sanomat on ainoa media, joka kertoo kattavasti varsinaissuomalaisille tärkeistä ja merkityksellisistä asioista. Saat luettavaksesi yli 700 paikallista juttua kuukaudessa yli 60 ammattilaisen voimin. Kerromme sinulle kattavasti ja syväluotaavasti mitä elinympäristössäsi tapahtuu, jotta sinä voit muodostaa oman mielipiteesi maailmanmenosta.
Sillä me olemme paikallinen – aivan kuten sinäkin.
Uusien potentiaalisten syöpäalttiusgeenien löytämiseksi tehdään runsaasti kansainvälistä tutkimustyötä. Turussa perinnöllisyyttä selvitetään esimerkiksi rinta-, eturauhaskertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen genetiikan ylilääkäri ja syöpägenetiikan dosentti Minna Kankuri-Tammilehto.
Teksti: Vappu Pitkänen • Kuvituskuva: ©ipopba – stock.adobe.com
Periytyvä alttius on taustalla noin 10 prosentissa aikuisten syövistä. Jos kantaa tunnetusti syövälle altistavaa geenivirhettä, voidaan tietyt syövät pyrkiä havaitsemaan seurannalla varhaisessa vaiheessa. Sairastumisriskiä voi pienentää myös ennaltaehkäisevä kirurgia.
– Suomessa lääkärikunta on hyvin tietoinen siitä, millaisissa tilanteissa on syytä epäillä syövän perinnöllisyyttä, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen genetiikan ylilääkäri ja syöpägenetiikan dosentti Minna Kankuri-Tammilehto
– Tavallisimmin epäily perinnöllisyydestä herää, kun syöpä on ilmaantunut tavallista nuoremmalla iällä tai suvussa on ollut useita henkilöitä, joilla on esiintynyt samaa syöpätyyppiä tai tietyntyyppisiä syöpiä. Joskus kasvaimesta tehdyt histopatologiset tutkimukset herättävät epäilyn perinnöllisyydestä. Erilaisille syöville altistavia geenivirheitä tunnetaan lukuisia. Ne voivat aiheuttaa kantajalleen suuren, kohtalaisen tai vähäisen sairastumisriskin. Kaikki geenivirheiden kantajat eivät syöpään sairastu.
Esimerkiksi rintasyöpätapauksista 5–10 prosenttia selittyy perinnöllisellä alttiudella. Geenivirheen kantajalla on yli 40 prosentin riski sairastua rintasyöpään.
– Vaikka henkilöllä olisi perinnöllinen syöpäalttiuteen liittyvä geenimuutos, siinäkin tilanteessa myös suojaavat ja myötävaikuttavat muut geenimuutokset sekä ympäristötekijät vaikuttavat syöpäriskiin, Kankuri-Tammilehto huomauttaa.
Lääkäristä liikkeelle
Mitä sitten tulisi tehdä, jos pelkää kantavansa syövälle altistavaa geenivirhettä?
– Tällöin voi ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriinsä, työpaikkalääkäriinsä tai muuhun hoitavaan lääkäriinsä ja kysyä, täyttyvätkö kriteerit epäillä perinnöllistä syöpäalttiutta oman syövän tai suvussa olevien syöpätapauksien vuoksi. On myös mahdollista kysyä Syöpäjärjestöjen periytyvyysneuvonnasta, antavatko suvun tapaukset aihetta tarkempiin selvittelyihin.
– Näissä tilanteissa henkilöltä tiedustellaan, mitä hän tietää suvun syöpätapauksista kolmen sukupolven ajalta. Jos aihetta ilmenee, lääkäri tekee lähetteen perinnöllisyysselvittelyihin, KankuriTammilehto kertoo.
Perinnöllisyyslääkäri pystyy tarkistamaan henkilön antamat tiedot suvun syöpäsairauksista, mikäli syövän sairastaneet sukulaiset ovat antaneet allekirjoituksellaan siihen luvan.
– Kun tiedot ovat mahdollisimman tarkat, perinnöllisyyslääkäri voi antaa luotettavaa tietoa siitä, onko suvussa perinnöllisen syövän riskiä. Hänen kauttaan ei välity tietoja sukulaisten sairauksista muille sukulaisille, Kankuri-Tammilehto korostaa.
Geenitesteille kriteerit
Geenitutkimukset tarkentavat yhä useammin perinnöllisyyslääkärin riskiarviota, mutta aina niitä ei tarvita.
– Geenitutkimukset tehdään silloin, kun tutkimuskriteerit täyttyvät. Kriteerit voivat olla potilaskohtaisia, kuten sairastetun syöpäkasvaimen histopatologinen alatyyppi, tai suvun tiettyjen syöpätapauksien lukumäärä, Kankuri-Tammilehto sanoo.
Terve henkilö voi siis saada perinnöllisyysneuvontaa suvussa esiintyneiden syöpätapausten vuoksi. Terveestä henkilöstä
ei kuitenkaan voi aloittaa geenitutkimuksia suvussa olevan mahdollisen perinnöllisen syöpäalttiuden syyn selvittämiseksi. – Vielä ei tunneta kaikkia perinnölliseen syöpäalttiuteen liittyviä geenejä tai edes tunnettujen syöpäalttiusgeenien kaikkia perinnöllisiä geenimuutoksia. Siksi terveen henkilön tutkimuksella ei voida poissulkea perinnöllisen syövän mahdollisuutta.
– Sen vuoksi terve henkilö saa lääkäriltä tiedon siitä, kenestä syövän sairastaneesta henkilöstä perinnöllisyystutkimukset voisi suvussa aloittaa. Hän välittää siitä tiedon kyseiselle sukulaiselle, joka voi olla yhteydessä perinnöllisyysyksikköön saadakseen neuvontaa ja antaakseen halutessaan verinäytteensä geenitutkimusta varten, Kankuri-Tammilehto toteaa.
Geenivirhe – mitä sitten?
Jos suvussa oleva syöpäalttiutta aiheuttava geenimuutos tunnetaan, on terveelle henkilölle mahdollista tehdä geenitutkimus ennustavan geenitutkimuksen neuvonnan jälkeen. Neuvonnassa henkilö pohtii, miten geenitieto vaikuttaisi hänen elämäänsä – mitä hyötyä ja mahdollisesti haittaa siitä olisi.
– Tämä keskustelu on tärkeä, koska tieto voi aiheuttaa huolta ja ahdistusta.
Perinnöllisyyslääkäri on koulutettu keskustelemaan asiasta siten, että tietoa annetaan selkeästi ja tukea antaen.
Jos henkilöllä todetaan perinnöllinen korkean riskin geenivirhe, hänelle kerrotaan, minkälaisen syöpäriskin se hänelle aiheuttaa ja miten riskiä voidaan pienentää.
– Seuranta voi tietyissä syöpätyypeissä mahdollistaa syövän varhaisen toteamisen. Se taas voi johtaa aikaisemmin aloitetun hoidon vuoksi parempaan ennusteeseen.
– Joidenkin geenimuutosten kohdalla syöpäriskiä on mahdollista pienentää kirurgisella toimenpiteellä. Esimerkiksi munasarja- ja munanjohtimien syöville sekä rintasyövälle altistavien BRCA1- ja BRCA2geenien kohdalla syöpäriski saadaan hyvin pieneksi munasarjojen, munanjohdinten ja rintojen poistolla, Kankuri-Tammilehto toteaa.
Syöpäriskiä vähentävät kirurgiset toimenpiteet tehdään geenivirhettä kantavan henkilön sitä toivoessa, jos kansainvälisen kirjallisuuden perusteella tällaisesta toimenpiteestä on hyötyä kyseisen geenivirheen kohdalla.
Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen
Positiivinen psykologia on käytännönläheinen tiede, joka tarjoaa toimivia työkaluja syövästä kuntoutuvien hyvinvoinnin edistämiseen. Se auttaa kuntoutujaa vahvistamaan voimavaroja ja suuntaamaan ajatuksia myönteistä kohti.
Hyvän mielen tiede, tiivistää positiivisen psykologian kolmella sanalla aiheeseen perehtynyt sairaanhoitaja Mia Kuusisto Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii hyvinvointia ja edistää mahdollisuuksiamme mielekkääseen elämään.
– Sitä voidaan kutsua myös hyvän elämän tieteeksi, joka keskittyy erityisesti tutkimaan hyvinvointia, vahvuuksia, voimavaroja sekä niiden edistämistä. Tarkastelun kohteena voivat olla yksilöt ja erilaiset yhteisöt, kuten organisaatiot tai työpaikkojen tiimit. Positiivisen psykologian keskeisimpiä tavoitteita on luoda ja kehittää tapoja, joilla voidaan vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia, Kuusisto kuvailee.
Positiivinen psykologia on suhteellisen uusi tieteenala. Sitä on alettu vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana soveltaa laajemmin eri aloilla, kuten johtamisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Positiivisen psykologian menetelmiä on hyödynnetty paljon muun muassa työyhteisöissä, joissa on haasteita työssäjaksamisessa ja työhyvinvoinnissa.
Tärkeä lisä psykososiaaliseen tukeen Kuusisto toivoo positiivisen psykologian käytön laajenevan myös terveydenhuollossa. Sen menetelmät soveltuvat erinomaisesti muun muassa syöpää sairastavien kuntoutukseen.
– Mielen hyvinvoinnilla on iso merkitys kuntoutuksessa. Koska ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus, positiivinen mielenterveys vaikuttaa resilienssikykyymme ja voimavaroihimme. Psykososiaalinen tuki ja vertaistuki ovat tärkeitä, myös tutkimukset osoittavat sen. Positiivinen psykologia onkin Kuusiston mielestä kuntoutuksessa luonteva lisä psykososiaalisen tuen tarjontaan.
– Se tarjoaa toimivia työkaluja pitkäkestoiseen hyvinvointiin ja edistää mahdollisuuksia mielekkääseen elämään vahvistamalla kuntoutujan omia voimavaroja.
– Kuntoutuja voi vahvistaa erilaisten harjoitusten avulla henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja oppia, mitkä asiat vaikuttavat hyvään elämään sekä resilienssikykyyn. Positiivinen psykologia lisää elinvoimaisuutta ja tarjoaa myös keinoja vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä.
Syöpäyhdistyksen kurssille kiitosta Kuusisto on luennoinut positiivisesta psykologiasta erilaisissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Tammikuussa 2023 hän järjesti Meri-Karinassa ensimmäistä kertaa kuntouttavan Positiivista psykologiaa arkeen -kurssin, joka sai osallistujilta runsaasti hyvää palautetta.
Viikon mittaiselle kurssille osallistuneet tutustuivat PERMA-malliin (tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva positiivisen psykologian malli), omiin henkilökohtaisiin vahvuuksiinsa sekä erilaisiin työkaluihin, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin, hyvään elämään ja resilienssikykyyn.
– Kurssilaiset tekivät erilaisia harjoituksia, jotka vaikuttavat tutkitusti pitkäkestoiseen hyvinvointiin. Psykologi kertoi osallistujille tunnetaidoista ja voimavaroista sekä ohjasi meditaatiohetken, sairaanhoitaja veti voimavaraharjoitukset. Positiivisen psykologian tunnepajojen lisäksi tarjolla oli myös liikuntaa, esimerkiksi vesijumppaa, rentoutus- ja hengitysharjoituksia sekä äänimaljarentoutusta, Kuusisto listaa.
Kurssilla oli myös mahdollista saada vertaistukea. Osallistujat jakoivat toisil-
leen kokemuksia ja vinkkejä arjen hyvinvointiin.
Erittäin tärkeänä osana kurssia osallistujat saivat evästystä siihen, miten harjoituksia voi jatkaa tuloksekkaasti itse.
– Palautteen perusteella osallistujat kokivat saaneensa työkaluja hyvinvointinsa edistämiseen. Kurssia pidettiin hyvin käytännönläheisenä, Kuusisto iloitsee.
Kurssi järjestetään ensi vuonnakin, ja myös ruotsin kielellä. Hyvä ajankohta kurssille osallistumiseen on 6–12 kuukauden kuluttua syöpädiagnoosin saamisesta.
– Hyöty kurssista on suurempi, jos alkukriisi on käsitelty jollakin tapaa ja hoidot pääosin saatu.
Positiivisen psykologian menetelmät soveltuvat Kuusiston mukaan kaikenikäisille.
– Ne sopivat myös lapsille ja nuorille. Esimerkiksi osa opettajista hyödyntää jo positiivista psykologiaa opetuksessa. Sillä pystytään muun muassa tukemaan oppilaiden vahvuuksia ja ihmissuhteita.
on psykologian uudehko suuntaus
• tutkii sitä, mikä saa ihmiset ja yhteisöt voimaan hyvin ja kukoistamaan pyrkii edistämään hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja
• auttaa sairastuneita vahvistamaan voimavarojaan ja edistämään hyvinvointiaan
• auttaa työelämässä parantamaan työyhteisöjen hyvinvointia ja työkulttuuria
• tukee kouluissa oppilaiden myönteistä minäkuvaa, vahvuuksia ja ihmissuhteita.
– Positiivisen psykologian menetelmät sopivat erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten voi edistää pitkäkestoista hyvinvointiaan ja vaikuttaa voimavaroihinsa ja resilienssikykyynsä, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Mia Kuusisto.
Kesän kukkiessa kauneimmillaan saapui suruviesti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala on poissa. Kari Ojala oli yhdistyksen henki ja sielu, uskomaton uurastaja ja väsymätön ideamylly 37 vuoden ajan. Hän oli myös sydämestään sitoutunut ihmisten auttaja, monen syöpäpotilaan ja heidän omaistensa tuki ja turva.
Tarina alkoi helmikuisena pakkasperjantaina 1977. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Lauri Rauramo oli kutsunut Kari Ojalan keskustelemaan kanssaan tämän lähettämästä työhakemuksesta. Keuhkovammaliiton työssä jo ansioitunut Ojala oli työmatkalla ja joutui soittamaan, että ei millään ehdi sovittuun aikaan, tiellä oli pääkallokeli. ”Ei haittaa, on perjantai-ilta ja minulla on aikaa”, sanoi Rauramo ja jäi odottamaan. Kun Ojala saapui paikalle, ojensi Rauramo muitta mutkitta kätensä ja onnitteli valinnasta syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Ojala oli ällikällä lyöty. ”Meidänhän piti vasta keskustella hakemukseen liittyvistä asioista. Tässä on vielä monta…”, ”Mitä? Luuletteko te, että minulla ei ole ihmistuntemusta”, täräytti Rauramo. Rauramon ihmistuntemus osui täydellisesti kohdalleen. Kättä lyötiin päälle, ja Ojala aloitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajana aprillipäivänä 1977. Ensimmäisen työpäivän ensimmäinen puhelinsoitto tuli kansalaiselta, joka oli kuullut, että syöpäyhdistykseltä voi saada avustuksia. Ojala selitti, että periaatteessa kyllä, mutta käytännössä syöpään sairastuminen on avustuksen saamisen ehto. Toinen puhelu tuli Ojalan oman muistelun mukaan dosentti Eeva Nordmanilta. Ensiksi Nordman esitteli itsensä
ja onnitteli Ojalaa valinnan johdosta. Toiseksi Nordman kysyi, polttaako Ojala tupakkaa. Kun vastaus oli kielteinen, Nordman ehdotti sinunkauppoja.
Kultainen ansiomitali ja kunniatohtorin arvo Kari Ojalan uran aikana Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kohosi Suomen alueellisten kansalaisjärjestöjen kärkeen, mitattiinpa tulosta sitten toiminnan laajuudella tai taloudellisin mittarein. Tuhannet syöpää sairastavat ja heidän omaisensa tottuivat henkilöimään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Kari Ojalaan. Hän onnistui sitouttamaan yhdistyksen toimintaan jollakin tavoin melkeinpä jokaisen lounaissuomalaisen vaikuttajan. Ojala oli aloitteentekijä muun muassa syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoiminnan aloittamisessa, Moikoisten syöväntutkimussäätiön perustamisessa, Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskeskuksen ja siihen liittyvän palveluasuntotoiminnan käynnistämisessä ja saattohoitokoti Karinakodin synnyssä. Aktiivisuus keräystoiminnan organisoimisessa ja tukijoiden hankkimisessa loivat pohjaa yhdistyksen vauraudelle. Moni viimeisessä tahdossaan syöväntorjuntatyötä tukeneista koki, että juuri Ojalan huolehtiva ja empaattinen toiminta sai sitoutumaan yhdistykseen aina testamentin laatimista myöten. Kari Ojala palkittiin ansioistaan Syöpäjärjestöjen kultaisella ansiomitalilla ensimmäisenä maallikkona, ellei sellaiseksi lasketa mitalin numero yksi saanutta Urho Kekkosta. Ansiot syöväntutkimuksen tukijana ja tiedeyhteisön yhteistyökumppanina palkittiin vuonna 2003 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriudella.
Maanläheinen suurmies
Kari Ojalan ansioluetteloa listatessa tulee helposti ohittaneeksi sen, miten maanläheinen ja ihmisten arjesta kiinnostunut henkilö hän oli. Kun kansa juhannusyönä keskittyi juhlintaan, kiersi Ojala kokoamassa juhannusjuhlissa syöpäkeräystä tehneiden vapaaehtoisten lippaat ja kiittelemässä heidän tärkeää panostaan, säilytti saalista sohvansa alla Maariankadun asunnollaan ja kiikutti pennilleen eritellyn tuoton mustassa jätesäkissä Turun Suomalaisen Säästöpankin kauppatorin konttoriin heti kun pankki arkipäivänä avautui. Ojalan työhuoneessa paloi valo usein aamuyölläkin – joskus hänen oli vaikea ymmärtää, miten henkilökunta pyrki poistumaan työpaikaltaan jo iltapäivällä. Kari Ojalan pienimuotoisessa muistotilaisuudessa puhunut ministeri Pirkko Työläjärvi muisteli, miten Kari kaikessa toiminnassaan korosti jäsenistön ja vapaaehtoisten tärkeyttä. Kun pidettiin puutarhatalkoita Meri-Karinassa, Ojala kertoi kiitospuheessaan tarkan markkamäärän, joka tehdyn työn ansiosta oli saatu siirrettyä syöväntorjunnan tukemiseen.
Olisi ollut oikein ja kohtuullista, että Kari Ojala olisi saanut vanhentua eläkkeelle jäätyään viisaan levossa, myhäillen katsellen seuraavien syöväntorjuntasukupolvien työtä. Toisin kävi: huolimatta aina rinnalla pysyneen puolison Leenan ja hoitokodin ammattilaisten ponnisteluista syöväntorjunnan suurmiehen elon liekki hiipui rauhaisasti seitsemän vuotta kestäneen uuvuttavan muistisairauden jälkeen kesäkuun 28. päivänä.
Teksti: Markku Heikkilä
Kuva: Ari Peuho/Studio Brahe
Osuuskaupan omistamme me asiakkaat itse. Kaikki tuottomme käytetään sinun ja lähialueesi hyväksi.
S olet sinä.
Hae mukaan Syöpäkeskuksen asiakasraatiin
Syöpää sairastava tai hänen läheisensä, hae mukaan Syöpäkeskuksen asiakasraatiin ja pääset kehittämään keskuksen toimintaa ja palveluja!
Syöpäkeskukselle on tärkeää kuulla syöpää sairastavien ja heidän läheistensä kokemukset siitä, mitä toiminnassa ja palveluissa olisi tärkeää kehittää ja miten palvelut olisivat mahdollisimman helposti saavutettavissa hoitojen aikana sairaalassa sekä niiden jälkeen perusterveydenhuollossa ja potilasjärjestöissä. Asiakasraadissa voi tehdä ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.
Syöpäkeskuksen asiakasraatiin kuuluu eri-ikäisiä ja eri syövän sairastaneita ja heidän läheisiään. Lisäksi raatiin osallistuu LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen, Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan edustajat. Asiakasraati tekee yhteistyötä muiden Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalapalveluiden asiakasraatien kanssa. Asiakasraatikokoukset pidetään neljä kertaa vuodessa. Toiminta asiakasraadissa perustuu vapaaehtoisuuteen.
Hakeminen asiaskasraadin jäseneksi
Kerro hakemuksessasi lyhyesti miksi haluat mukaan asiakasraatiin mikä kokemus sinulla on syöpäsairaudesta
Lähetä hakemuksesi 31.10.2023 mennessä joko sähköpostitse mervi.siekkinen@tyks.fi
tai postitse osoitteella: Mervi Siekkinen T-sairaala
1. krs / Syöpät. hallinto, Tyks PL 52, 20521 Turku
Hakemusten perusteella valitaan 15 jäsentä, jotka ovat tai joiden läheinen on ollut hoidettavana syövän takia sairaalassa viiden viimeisen vuoden aikana.
Lisätietoja asiakasraadista ja hakemisesta
Kehittämispäällikkö Mervi Siekkinen mervi.siekkinen@tyks.fi, 040 727 1567
MRKL
Jouni Ojala Oy
0400 821 316
Mäntysaarenkuja 25 Paattinen
0440 800 123
www.oilijalonen.fi
Varaosamyynti 0440 800 123
Hinauspäivystys 0440 122 121
K ARTANO N KAHVIL A
LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA
Avoinna Äitienpäivästä elokuun loppuun klo 10.30-17.00
Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02 431 2515
010 200 9500
Huoltomiehentie 11, 21420 Lieto www.konepukki.fi
SALORANTA
Uudenkaupungintie 594, Taivassalo
Antti 0400 831 266
Pirjo 040 587 9147
www.salorannanmarjatila.fi
HUOLTO MEILTÄ!
Myös tallentavat
Teemme kotikäyntejä! Avoinna: ma-pe 9.30 - 17
Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun
Louhisaarentie 229, 21240 Askainen Puh. 02 431 2515 l 044 281 4252 ylhainen.louhisaarenkartano@dnainternet.net www.louhisaarenkartano.fi
Muina aikoina tilauksesta!
Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 2769 300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 -20% jäsenetuliike Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen
Linnankatu 8 p. 040 503 1200
tvsaarni@gmail.com
myynti@johannakaihdin.fi
Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun
Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun
Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka
Liivien ja rantamuodin
Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka
Ykköspaikka
Eerikinkatu 6
Eerikinkatu 6
Eerikinkatu 6
Eerikinkatu 6
Kristiinankatu 10
Kristiinankatu 10
Eerikinkatu 6
Kristiinankatu 10
6
TURKU
Kristiinankatu 10
TURKU
Kristiinankatu 10
Kristiinankatu 10 TURKU puh. 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi
TURKU puh. 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi
TURKU
TURKU puh. 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi
Runosmäen Kukka
Kukkia ja sidontaa !
Avoinna ma-pe 9-17 la 8.30-14, su sulj.
(Sesonkiaikoina palvelemme myös pyhinä).
Veteraaninkatu 3, 20360 Turku 02 477 2770 runosmaenkukka@gmail.com
Tekstit ja kuva: Pekka Remes
Keväällä 2018 Salon Kuusjoella asuva Soili Ratia laihtui yhdeksän kiloa, hänellä oli kuumetta ja huonoa oloa. Saman kevään maaliskuussa Ratialla todettiin munuaissyöpä toisessa munuaisessa.
– Mainitut oireet ovat munuaissyövän tyypillisiä oireita. Tyypillisesti munuaissyöpä leviää keuhkoihin, kertoo syöpätautien erikoislääkäri, LT Kalle Mattila
– Moni munuaissyöpätapaus löytyy kuitenkin sattumalta ja ilman, että olisi oireita. Kasvain voi päästä isoksi ennen kuin oireita alkaa olla.
Soili Ratialla näkyi myös keuhkoissa neljä pientä etäpesäkettä. Huhtikuussa sairas munuainen poistettiin. Toukokuussa lääkärikäynnillä todettiin, ettei etäpesäkkeitä vielä hoideta. Kesäkuussa selvisi, että keuhkojen etäpesäkkeet olivat levinneet runsaasti. Alkoi tablettilääkitys. Se auttoi aikansa.
– Sitten tuli lääkekokeilu. Se auttoi aluksi hyvin, kunnes tulivat liian voimakkaat sivuoireet. Sitten vielä oli yksi tablettilääke. Tämän jälkeen aloitettiin kerran kuukaudessa annettava immunologinen hoito suoneen. Hoito alkoi toukokuussa 2020 ja päättyi toukokuussa 2022. Jonkin aikaa hoidon aloituksesta keuhkojen imusolmuke alkoi suurentua.
Tähän Ratia sai kolme kertaa stereotaktista, voimakasta sädehoitoa, joka auttoi: imusolmuke pieneni.
– Viimeisimmässä TT-kuvassa näkyi yksi pieni pesäkejäänne, joka oli pienentynyt edellisestä kuvauksesta. Tilanne on nyt hyvä, Soili Ratia sanoo.
– Kun munuaissyöpä diagnostisoitiin vuonna 2018, en masentunut. Luotin siihen, että saan tarvittavan hoidon ja avun.
Vaikka syöpä saatiin hallintaan, jättivät hoidot jälkensä. Ratialla on kilpirauhasen vajaatoiminta sekä Addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta.
– Oloni on väsynyt, eikä minulla ole energiaa. Pääasia kuitenkin on, ettei syöpää ole.
Vertaisilta saa tukea
Soili Ratia on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen. Jäsenyydestä on hyötyä esimerkiksi taloudellisesti, sillä yhdistys maksaa viisi euron syövän hoitoon liittyviltä sairaalan hoitopäiviltä ja poliklinikkakäynneiltä. Hän on myös osallistunut yhdistyksen järjestämälle kurssille.
Monilla syöpään sairastuneilla, myös munuaissyöpäpotilailla, on internetissä oma keskusteluryhmänsä, jossa jaetaan kokemuksia sekä keskustellaan ja saadaan vertaistukea.
Munuaissyövän riskitekijöitä ovat tupakointi, ylipaino ja kohonnut verenpaine
Munuaissyöpä on pahanlaatuinen kasvain, joka saa yleensä alkunsa munuaistiehyeen epiteelisoluista. Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat uutta munuaissyöpää. Kyseessä on pääasiassa keski-iän ylittäneiden ihmisten tauti, joka on miehillä yleisempää kuin naisilla. Yleensä munuaissyöpä kasvaa vain toiseen munuaiseen. Viiden vuoden päästä diagnoosista elossa on noin 70 prosenttia munuaissyövän sairastaneista.
Munuaissyövän syntymekanismi tunnetaan melko hyvin, mutta sen aiheuttajista ei ole tarkkaa tietoa. Tupakointi suurentaa munuaissyövän riskin ainakin kaksinkertaiseksi. Ylipaino ja lihavuus ovat myös riskitekijöitä, kuten myös kohonnut verenpaine.
Nykyisin suuri osa munuaissyövistä löydetään sattumalta jonkun muun syyn takia tehtävässä ultraääni- tai tietokonetomografiatutkimuksessa. Näin löydetyt syövät
ovat yleensä vielä paikallisia, eivätkä ne ole aiheuttaneet oireita.
Pieni osa munuaissyövistä löytyy klassisten oireiden perusteella Munuaissyövän klassisia oireita ovat kylkikipu, veren esiintyminen virtsassa ja kylkikaaren alapuolella tunnusteltavissa oleva kasvain. Oireet kertovat siitä, että syöpä on jo levinnyt munuaisen ympäristöön.
Käytännössä vain pieni osa munuaissyövistä löytyy klassisten oireiden perusteella. Tavallisempaa on, että munuaissyöpä löytyy potilaalta, joka tulee lääkäriin epämääräisten oireiden, kuten väsymyksen, ruokahaluttomuuden, kuumeilun ja laihtumisen takia.
70 prosenttia munuaissyövistä on kirkassoluisia adenokarsinoomia ja noin 10–15 prosenttia on papillaarisia munuaiskarsinoomia. Muut munuaissyövän alalajit ovat harvinaisia.
Munuaissyövän tyyppi ei välttämättä vaikuta hoidon valintaan tai sairauden ennusteeseen. Olennaisempaa on tietää, miten paljon syöpä on ehtinyt levitä. Noin viiden-
nes munuaissyövistä on ehtinyt levitä muualle elimistöön, kun se löydetään. Munuaissyöpä lähettää etäpesäkkeitä luustoon, vatsaonteloon, keuhkoihin ja aivoihin.
Leikkaus ensisijainen hoito Leikkaus on paikallisen munuaissyövän ensisijainen hoito. Munuaisleikkauksen jälkeen potilas jää seurantaan, jos syöpä saatiin kokonaan poistettua. Leikkauksen jälkeen annettavaa liitännäislääkehoitoa ei toistaiseksi käytetä rutiininomaisesti. Lääkehoitoa voidaan antaa, jos syöpää jää jäljelle munuaisen läheisyyteen tai muualle kehoon leikkauksen jälkeen.
Munuaissyöpä on runsaasti verisuonitettu kasvain. Verisuonten uudismuodostusta estävät lääkeaineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi levinneen munuaissyövän hoidossa.
Immunologisia hoitoja voidaan käyttää hyväkuntoisille potilaille joko ensimmäisenä lääkehoitona tai myöhemmin, kun syöpä on edennyt aiemman täsmälääkehoidon aikana. Munuaissyövässä sädehoitoa käytetään lähinnä oireiden lievitykseen.
Työtä ympäristön ja työllistämisen hyväksi
Lisäämme tuotteita verkkokauppaan lähes päivittäin
turunekotori.fi/verkkokauppa
Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino
Pieni osa syövistä kehittyy ihmisille, joilla on syntyessään syövälle altistava geenivirhe. Syöpä kehittyy ajan myötä, kun geenivirhesoluissa tapahtuu jatkomutaatioita. Potilaille tehtävien geenitutkimusten avulla löydetään geneettiset muutokset ja syöpähoitoja voidaan kohdentaa tarkemmin. Testien ja niiden tulosten psykologisista vaikutuksista kaivataan vielä tietoa.
Lapsuusiän syöpien hoidoissa geneettisiä tutkimuksia tehdään jo säännöllisesti ja tulokset auttavat parhaan mahdollisen hoidon valinnassa. Geneettisissä tutkimuksissa voi ilmetä perinnöllinen alttius syöpään tai muuhun sairauteen. Jos lapsella todetaan geenivirhe, tämä tieto saattaa kertoa myös lähisuvun mahdollisesta tautiriskistä, esimerkiksi sairastuneen lapsen perheenjäsenten syöpäalttiudesta. Suurin osa syöpäalttiutta aiheuttavista geenivirheistä periytyy vallitsevasti eli geenivirheen kantajan jokaisella lapsella on 50 %:n riski periä tämä geenivirhe ja toisaalta 50 %:n todennäköisyys olla perimättä sitä. Kaikki geenivirheen kantajat eivät sairastu syöpään. Lapsuusiässä syöpään sairastuneilla 10–20 prosentilla löytyy syöpäalttiutta lisäävä geenivirhe. Tutkijat löytävät jatkuvasti uusia syöpäalttiusgeenejä. Geenitiedon kahdet kasvot Ihmiset suhtautuvat eri tavoin testitulokseen, joka kertoo mahdollisuudesta sairastua tulevaisuudessa. Pitkään on uskottu, että tieto mahdollisesta sairaudesta tai sairastumisalttiudesta on psykologisesti vahingollinen, varsinkin jos testattaville ja heidän läheisilleen ei voida tarjota mitään hoitoa syövän kehittymisen estämiseksi.
Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, että pelot testauksen negatiivisista vaikutuksista ovat olleet liiallisia. Mahdollisten psykologisten oireiden välttämisen ei yleisesti nähdä olevan riittävä peruste geenitutkimuksen eväämiseksi. Tiedolta suojelun sijaan painotetaan osallisten oikeutta pyrkiä ymmärtämään oma tilanteensa.
Perheillä, joissa esiintyy perinnöllistä syöpäalttiutta, on myös positiivisia kokemuksia tiedoista. Hyötyä nähdään sairastuneelle sekä mahdollisesti myös muiden perheenjäsenten ja lähisuvun syövän ehkäisylle. Tieto, että syövän alttiusgeenejä kantaville voidaan järjestää seurantaa, jotta tauti voidaan todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koetaan positiiviseksi. Osa vanhemmista on kokenut saaneensa geenitutkimuksista mielenrauhaa ja vapautuneensa syyllisyyden tunteista. Geneettisen syyn löytäminen hälventää epätietoisuutta ja antaa selityksen perheen kohtaamalle vastoinkäymiselle.
Pienempi osa vanhemmista kuitenkin järkyttyy geenitutkimuksen tuloksista ja ahdistuu. Näiden harvinaisempien negatiivisten seurausten tutkiminen voi auttaa tunnistamaan riskitekijöitä, jotka ai-
heuttavat syöpäalttiuden selvitessä ahdistusta ja laskevat pitkäaikaisesti elämänlaatua ja tyytyväisyyttä.
Uraauurtava tutkimus geenitiedon vastaanotosta
LT ja lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on vastaava lääkäri genomitiedon psykologisia vaikutuksia tutkivassa PeCCaPS-tutkimusprojektissa. Lyhenne tulee hankkeen englanninkielisestä nimestä Personal Crisis and Cancer Predisposition Syndromes (henkilökohtaiset kriisit ja syöpäalttiusoireyhtymät).
– Koska varsinkin lapsisyöpäpotilaiden vanhempien suhtautuminen geneettiseen tutkimustietoon vaihtelee, on meidän selvitettävä asian laita Suomessa. Haluamme ymmärtää paremmin, miten lapset ja heidän vanhempansa kokevat testauksen, tulosten odottamisen sekä niiden vastaanoton. Tutkimme nyt, kuinka voimme paremmin tukea perinnöllisen syöpäalttiuden kanssa eläviä perheitä yksilöllisesti, Laura Korhonen selvittää. PeCCaPS-tutkimus on valtakunnallinen, ja siihen kerätään tutkimusperheitä kaikista lapsisyöpäpotilaita hoitavista yliopistosairaaloista. Mukana on lasten syöpälääkäreitä, perinnöllisyyslääkäreitä, psykologeja ja bioetiikan tutkijoita. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös Norjan, Tanskan ja Ruotsin vastaavien tutkimushankkeiden kanssa.
Tutkimuksella kehitetään geneettistä neuvontaa syöpätautien yksiköissä, jotta perheiden yksilölliset tarpeet voidaan tunnistaa ja huomioida. Tutkijat etsivät tekijöitä, jotka altistavat perheenjäsenet psykologiselle vahingolle, jotta niihin liittyvä haitta voidaan tulevaisuudessa huomioida eri perheissä. Tutkimuksen lopputuotteena rakennetaan yhtenäinen kansallinen geneettisen neuvonnan malli lasten syöpä- ja veritautien yksiköihin.
Vanhemmilta tiedot kerätään kyselytutkimuksena. Pieni osa perheistä osallistuu tutkimuksen haastatteluosuuteen, jossa pyritään syvemmin kuvailemaan perheen tilaa ja ymmärtämään sen jäsenten omakohtaisia kokemuksia. Tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisen paikan tieto syöpäalttiudesta on ottanut kunkin perheen tarinassa.
Tutkimus saa rahoitusta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön Anja ja Juhani Lundenin rahastosta. Tutkimuksen kotisivu: https://sites.utu.fi/peccaps
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Seiskarinkatu 35, 20900 Turku
02 2657 913, matkari@lssy.fi
Katso tarkemmat matkaohjelmat ja ennakkotietoja vuoden
2024 matkoista: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/matkari
Fiskarsin ruukissa
Perinteinen joulunalusretki 1600-luvulla syntyneeseen Fiskarsin ruukkiin, joka tunnetaan suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena. Lukuisat putiikit ja työpajat tarjoavat unohtumattomia kokemuksia sekä ikimuistoisia kotiin viemisiä.
Matkan hinta: yhdistyksen jäsenet 75 €, ei-jäsenet 85 €. Hintaan sisältyy:
• linja-autokuljetukset Turusta alkaen
• ruukkialueen opastettu esittelykierros
• tutustumista putiikkeihin ja työpajoihin
• lounas ja kahvi Fiskars Wärdshus -ravintolassa
• paluumatkalla vierailu Muurlan myymälässä
• matkanjohtajan palvelut
Unohda joulukiireet ja rentoudu Haikon kylpylässä sekä nauti joulupöytien herkuista ja jouluohjelmasta kartanon tunnelmissa. Kylpylän puolelta löytyy rentouttava allasalue, elämyssuihkut ja erilaisia saunoja. Joulupäivä alkaa tunnelmallisessa Porvoon vanhankaupungin joulukirkossa.
Matkan hinta: yhdistyksen jäsenet 630 €, ei-jäsenet 650 €. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 55 €.
Hintaan sisältyy:
• linja-autokuljetukset Turusta alkaen
• majoitus kahden hengen kylpylähotellihuoneessa
• sauna- ja kylpyläosasto sekä kuntosali käytettävissä
• 2 x aamiainen, puurolounas, 2 x päivällinen ja torttukahvit
• jouluinen ohjelma
• kuljetus Porvoon vanhankaupungin joulukirkkoon
• matkanjohtajan palvelut
Matkapojat on 100% suomalainen! Matkapojat Oy on suomalainen matkanjärjestäjä, joka palvelee kaikissa matka-asioissasi ammattitaidolla ja yli 40 vuoden kokemuksella.
Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Suvi Harvisalo/Turun yliopiston viestintä
Moikoisten Syöväntutkimussäätiö rs ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö rs lahjoittavat Turun yliopistolle viiden vuoden aikana yhteensä 200 000 euroa palliatiivisen lääketieteen osa-aikaisen professuurin perustamiseen ja palliatiivisen opetuksen tukemiseen.
Palliatiivinen hoito on ajankohtaista silloin, kun sairaus ei enää ole parannettavissa. Silloin keskitytään lievittämään potilaan oireita ja vaalimaan hänen elämänlaatuaan. Tavoitteena on potilaan toiveiden mukainen mahdollisimman hyvä ja aktiivinen loppuelämä sairauden kanssa. Saattohoito on palliatiivisen hoidon ajallinen loppuvaihe.
Palliatiivinen hoito on tärkeä kehittämiskohde myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jonne on perustettu
Palliatiivinen keskus eteneviä sairauksia sairastaville. Turun yliopistossa ei kuitenkaan tähän mennessä ole ollut tämän alan opetushenkilökuntaa. Tämän turkulaisten syöpäsäätiöiden lahjoitus nyt mahdollistaa.
– Palliatiivinen hoito on aiemmin ymmärretty erityisesti syöpää sairastavien hoitona, mutta sitä tarvitaan myös muiden etenevien sairauksien hoidossa ja laajemmin elämän loppuvaiheessa. Säätiömme luovuttua saattohoitokotitoimin-
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola, Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Suonpää ja lahjoittavien säätiöiden asiamies Ville Viitanen sekä lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen, professori Veli-Matti Kähäri ja kehittämisasiantuntija Laura Kopu Turun yliopistosta.
nasta pystymme nyt keskittymään entistä enemmän palliatiivisen hoidon kehit-
tämiseen. Tämä professuurilahjoitus on yksi säätiömme kärkihankkeista, kertoo
Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Suonpää – Lahjoitettavassa professuurissa lyövät kättä Moikoisten Syöväntutkimussäätiön tutkimusperusta ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön koulutuksellinen näkökulma, toteaa molempien säätiöiden asiamiehenä toimiva toimitusjohtaja Ville Viitanen
Palliatiivisen lääketieteen professori toimii yhteistyössä Varhan Palliatiivisen keskuksen kanssa. Professuuriin on nimitetty kaksivuotiskaudelle palliatiivisen palvelualueen ylilääkäri LT Outi Akrén – Moikoisten Syövätutkimussäätiön ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön lahjoitus mahdollistaa palliatiivisen lääketieteen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisen Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on, että kaikilla valmistuvilla lääkäreillä on riittävät perustiedot palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon toteuttamisesta, kertoo professori Veli-Matti Kähäri Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Etsitkö unelmiesi vuokra-asuntoa? Vuokraa se meiltä! Asuntomme ovat kaikkien vuokrattavissa. Vuokraamme kohtuuhintaisia ja viihtyisiä asuntoja Turussa ja Salossa. Turun Hirvensalon rivitalohuoneistot sekä pienkerrostalo sijaitsevat meren äärellä, kauniissa ympäristössä. Salossa kerrostalo sijaitsee viihtyisällä paikalla keskustan läheisyydessä.
Tiedustele vuokra-asuntoa
Asuntovastaava
Camilla Carpelan 050 591 4974 camilla.carpelan@lssy.fi
Lue lisää verkkosivulta www.merikarina.fi
Meri-Karina tarjoaa majoitusta meren äärellä Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa pääset nauttimaan upeasta luonnosta ja ainutlaatuisesta rauhasta.
Valittavanasi on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita sekä superior-huone, josta aukeaa merinäköala.
Palvelut maksuton WiFi ilmainen pysäköinti sauna ja uima-allas yksityinen ranta kuntosali kosmetologinen hoitola
Varaukset: Booking.com
Meri-Karina tarjoaa ajanmukaiset av-laitteet sekä käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan erilaisia tiloja kokous- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen.
Meri-Karina soveltuu erinomaisesti myös juhlien tapahtumapaikaksi. Upeat puitteet syntyvät merellisestä ympäristöstä, monikäyttöisistä tiloista sekä ammattitaitoisesta palvelusta.
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan Meri-Karinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat elämäsi merkityksellisiin hetkiin. Meri-Karina sijaitsee osoitteessa Seiskarinkatu 35.
Varaukset: 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi
historian
esineistön. Kymen-
museo kertoo elämänmakuisia tarinoita virran varrelta. Klo
ha perhehuvila 1910-luvulta veden äärellä, keskellä lumoavaa luontoa. Turkuun saavutaan noin klo 21.00.
Perustettu v. 1972
Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.
- kevyet nauha- ja monofilament pohjaiset yms. peruukit
Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.
- turbaanit, huivit ja uimalakit
Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.
- pesu- ja hoitotuotteet
- huollamme ja korjaamme peruukit ja lisäkkeet ammattitaidolla
Teksti ja kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Eerikinkatu 9 b
20100 Turku
02-231 9277
omistaja Tarja Laaksonen o.s. Hyvärinen
Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig, Raquel Welch, Hairline
Olemme Varsinais-Suomen hyvinvointipalvelujen hyväksymä palvelusetelituottaja
Eerikinkatu 9 20100 Turku
Wiklundin viereinen valopiha
Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestettiin toukokuussa Painonhallinnan polku -ilta. Tapahtumassa ravintoloitsija Kari Aihinen kertoi ravinnosta ja entinen kehonrakentaja Ritva Elomaa liikunnasta. Inspiraatiota terveellisen elintapoihin etsittiin myös useilta liikunta- ja maistiaispisteiltä.
puh. 231 9277
Ma-To 10-17 Pe 10-16, la sulj.
Ma-Pe klo 9.30-17, La 10-13
www.peruukkiliikehyvarinen.fi
Syksyn uutuuksia
Anitalta.
Painonhallinnalla on merkitystä syövän ehkäisyssä. Tämä on syy, jonka vuoksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Turun yliopistollinen keskussairaala ja Läntinen Syöpäkeskus halusivat järjestää maksuttoman tilaisuuden kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kävijöitä tapahtumaan saapuikin runsaasti, arviolta nelisensataa. Innokkaimmat varasivat paikan Kari ”Kape”Aihisen luennolta melkeinpä heti ovien avauduttua.
Paikan varaaminen ei todellakaan ollut turhaa, sillä Kapen aloittaessa puheenvuoronsa salin jokainen tuoli oli käytössä. Dea ja Elissa olivat tulleet kuuntelemaan nimenomaan Aihista.
Elissa kehui tapahtuman monipuolista antia. Illan aikanahan nimittäin pääsi sekä kuuntelemaan luentoja että kokeilemaan itse liikuntalajeja sekä maistelemaan pieniä maistiaisia.
www.anita.com
Hautauspalvelut - Floristipalvelut - Lakiasiat
Neljä täyden palvelun hautaustoimistoa
Käsityöläiskatu 4a, Turku (myös lakipalvelut)
Eerikinkatu 25, Turku (myös floristipalvelut)
Kiinamyllynkatu 5, Turku
Henrikinkatu 2, Naantalissa torin laidalla
puh. 02 2780 760
Palvelumme löytyvät myös verkosta: www.vehanen.fi
Syöpäyhdistyksen jäsenetuna arkut ja uurnat -10%
Pietét on nyt Turun alueella perustajaperheemme mukaan VEHANEN.
Olemme Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsen
PALVELUSETELIT
Tervetuloa palveltavaksi!
Lihasvoimaa pitää olla Moni kävijä halusi kuulla myös entisen kehonrakentaja Ritva ”Kike” Elomaan mietteitä liikunnasta ja sen hyödyistä.
– Liikunta ja hyvä fyysinen kunto auttavat vaikeissa elämäntilanteissa, Kike kertoi luennollaan.
Kiken mukaan liikunta voi olla mitä tahansa, mikä saa vain liikkeelle. Pelkkä kävelykin on hyvä liikuntamuoto.
Luennollaan hän muistutti myös lihasvoimasta. Sitä pitää saada. Kotiin voi hankkia käsipainot – vaikka pienet sellaiset – joilla voi harjoittaa monia lihaksia.
Liikunta todellakin pitää elinvoimaisena, minkä todisti illan avausnumerona nähty Turun Urheiluliiton Vanhojen voimistelijoiden ryhmän liikuntaesitys.
Kaksi ”pahaa ässää”
Lähdetään liikkeelle Aihisen luennollaan mainitsemasta kahdesta ”pahasta ässästä”: suunnittelemattomuudesta ja syömättömyydestä.
Ensinnäkin arjen kiireet ovat saaneet aikaan sen, että noutoruokailu on lisääntynyt huomattavasti ja valintoja tehdään hetken mielijohteesta, eivätkä ne aina ole järkeviä. Kiireen keskellä ruokaa ei laiteta, vaikka Kapen mukaan juuri ruoanlaitolle pitäisi antaa aikaa.
– Koko perhe voi suunnitella, käydä kaupassa ja tehdä yhdessä ruokaa. Otetaan vaikka sunnuntai, jolloin suunnitellaan ja tehdään safkaa, Aihinen neuvoo.
Lauttakylänkatu 10 Huittinen 044 200 9344 l www.hanhair.fi
Toiseksi monet syövät liian vähän ja liian harvoin. Ruokailurytmissä on Aihisen mukaan monella parantamisen varaa. Ruokaa tulisi syödä viisi kertaa päivässä. Etenkin aamiainen ja lounas ovat tärkeitä. Jotta ruokailu ei jäisi vä-
liin, jääkaapissa on aina hyvä olla syötävää.
Keep it simple Syödään värejä. Tämä on yksi Kapen teeseistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lautaselta tulee löytyä erivärisiä kasviksia ja vihanneksia.
Toinen Kapen suusta kuultu teesi on ”pidä peli yksinkertaisena”. Aihinen painottaa, ettei ruoan tarvitse olla monimutkaista.
Laadukkaat, kotimaiset raaka-aineet eivät automaattisesti tarkoita kallista, kun muistaa hyödyntää sesongissa olevia tuotteita, kuten satokauden vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä.
– Uskon aitoon ruoanlaittoon. Syödään puhtaista ruoka-aineista tehtyä yksinkertaista ruokaa, Kape sanoo.
Tieto on aina tervetullutta
– Ihan oli asiaa. Kape muistutteli tärkeistä asioista. Olisin kuitenkin kaivannut enemmän tietoa ruoan määristä, Kapen luentoa seurannut Tellu sanoo.
Ennen Kapen puheenvuoroa hän oli kierrellyt tapahtuman pisteillä ystävänsä Sirpan kanssa. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen esittelypiste sai molemmilta kiitosta. Ystävysten mielestä tieto syövästä ja sen ehkäisystä on aina tervetullutta. – Kiva idea tällainen tapahtuma. Saa järjestää useamminkin, Sirpa sanoo.
Ihmisiä jonoksi saakka
Nyt saa antaa musiikin viedä ja kehon liikkua, kehottaa Silja McNamara ohjaamallaan tanssi-liiketerapia-
tunnilla, joka nostattaa hymyn osallistujien kasvoille.
Yhdistys järjesti keväällä syöpää sairastaville tanssi-liiketerapiakurssin, jossa liikkeen ja keskustelun avulla käsiteltiin syövän herättämiä ajatuksia ja tunteita. Kurssi järjestetään myös ensi keväänä ja syksynä. Tapahtumassa pääsi kokeilemaan myös FasciaMethod-harjoitusta, jossa keskityttiin liikkuvuusharjoitteluun ja kehon huoltamiseen. Laji löytyy yhdistyksen tarjoamien maksuttomien etäliikuntatuokioiden joukosta. Myös muut liikunta- ja maistiaispisteet herättivät kiinnostusta. Turun Kuntokolmiossa työskentelevän fysioterapeutti Esko Hirvisen vetämällä puristusvoiman mittauspisteellä oli pitkä jono – Forever Turun kehonkoostumusmittauspisteellä turvauduttiin lopulta jonotusnumeroihin. Kuntosalin puolella kävi kova kuhina, kun kävijät tutustuivat laitteisiin ja nappasivat mukaansa tarjolla olleen vastuskuminauhan. Myös Turun kaupungin liikuntapalvelujen pisteeltä tarttui usean kävijän mukaan ideoita siitä, miten kunnosta voi huolehtia.
Meri-Karinan ravintolan wrap ja smoothie, Roberts Berrien marjajuomat sekä Raision välipalajuomat katosivat pöydiltä nopeasti parempiin suihin.
Stressinhallinnan polku -tapahtuma järjestetään Meri-Karinassa vuoden 2024 toukokuussa. Stressinhallintaa lähestytään muun muassa liikunnan, musiikin ja taiteen näkökulmasta. Seuraa tapahtumatiedotusta osoitteessa www.lounaissuomensyopayhdistys.fi.
Tekstit ja kuvituskuva:
Vappu Pitkänen
Syöpään sairastuminen on usein järkyttävä ja pysäyttävä kokemus. Vaikeassa elämäntilanteessa ajattelu kapenee ja vahvat tunteet, kuten pelko, ahdistus ja suru, lietsovat ikäviä ajatuksia. Kun sairaus koettelee voimavarojamme, auttaa resilienssi selviytymään kriisistä.
Jokaisella meistä on voimavaroja, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Tarvitsemme niitä toimiaksemme arjessa terveyttämme ja hyvinvointiamme edistävällä tavalla.
Tärkeimpiä voimavaratekijöitämme on resilienssi, jolla tarkoitetaan yksilön ja yhteisön kykyä selviytyä vastoinkäymisistä sekä sopeutua muutokseen.
– Voimavarat ja resilienssi eivät poista vaikeuden tai tapahtuman aiheuttamia raskaita tunteita, ajatuksia ja muutoksia. Resilienssi on kykyä oppia auttamaan itseään näissä tilanteissa.
– Resilienssi pohjaa yksilön, läheisten ihmisten ja ympäristön voimavaroihin. Se on näiden kolmen muuttujan vuorovaikutusta, kuvailee Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtaja Marika Skyttä
Skyttä on perehtynyt aihepiiriin Turun yliopiston hoitotieteen laitokselle tekemässään väitöskirjatutkimuksessa, joka käsittelee rintasyöpään sairastuneiden terveyteen liittyviä henkilökohtaisia voimavaroja.
Resilienssi on monen asian summa
Osa meistä kykenee tunnistamaan voimavaransa ja käyttämään niitä kriisitilanteissa paremmin kuin toiset. Resilienssiin vaikuttavat monet asiat; yksilölliset tekijät (ikä, kehitysvaihe, elämänkokemus), sosiaaliset tekijät (ympäristön tuki, sosiaaliluokka, kulttuuri, elinympäristö) sekä aiempien elämänkokemusten määrä ja laatu. – Resilienssin pohjana on omien kokemusten ja kohdattujen vaikeuksien myötä syntynyt tieto siitä, että voi itse vaikuttaa asioihin ja selvitä niistä, Skyttä tiivistää.
Liian nuorena koetut, määrällisesti tai laadullisesti raskaat ja traumaattiset vastoinkäymiset eivät ole tuoneet tätä kokemusta. Jos aiempi elämä ei ole tuottanut pystyvyyden, onnistumisen, osaamisen ja vaikuttamismahdollisuuden kokemuksia, voikin resilienssi olla heikompi.
– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö resilienssiä voisi vahvistaa vaikeista, jopa traumaattisista kokemuksista huolimatta, Skyttä painottaa.
Tukea läheisiltä ja ammattilaisilta
Jokainen käsittelee syöpään sairastumista omalla tavallaan. Skytän mukaan ajatuksia kannattaa kuitenkin pyrkiä tietoisesti suuntaamaan omiin voimavaroihin, koska ne auttavat sopeutumaan tilanteeseen sekä edistävät omaa hyvinvointia ja jaksamista.
– Järkyttynyt mieli ei kykene välttämättä tunnistamaan omia voimavaroja ja käyttämään niitä hyvinvointia tukevalla tavalla. Kun aikaa järkytyksestä kuluu, mieli rauhoittuu ja ajatukset jäsentyvät, myös kyvykkyys tunnistaa omia voimavaroja lisääntyy.
Tutkimusten mukaan läheisiltä ihmisiltä saatu emotionaalinen tuki on sairastuneelle merkittävä voimavara.
– Jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja tukevat. Jos sairastuneella ei ole läheisiä, korostuu ammattilaisilta saatu psykososiaalinen tuki.
Skyttä kannustaa kääntymään ammattilaisen puoleen, jos negatiivisten ajatusten kanssa jää jumiin ja kuormittava tilanne pitkittyy.
– Syöpäjärjestöjen ammattilaiset antavat maksutta psykososiaalista keskuste-
Tule ja ihastu keveisiin ja helppohoitoisiin peruukkeihin.
Meiltä löydät myös laajan valikoiman ihastuttavia
Christine Headwear -päähineitä.
Olemme Varhan:n hyväksymä palvelusetelituottaja.
Tällä ilmoituksella saat hoitotuotepaketin arvo 34€
ilmaiseksi peruukin hankinnan yhteydessä, rajoitettu erä!
Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692
Ma-Pe 10.00-17.00
Katso lisää www.hiusextra.fi
lutukea. Muun muassa Meri-Karinassa järjestetään kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa ja vahvistaa omia voimavaroja. Myös vertaistukea kannattaa hyödyntää.
Valitettavasti kynnys ottaa apua vastaan on joskus kovin korkea.
– Kyllä minä pärjään -asenne on meillä edelleen varsin vahva. Resilienssi tarkoittaa myös kykyä pyytää ja vastaanottaa apua ja tukea läheisiltä ihmisiltä ja ympäristöltä. Tärkeintä on, että avun vastaanottaja kokee tuen itselleen merkitykselliseksi ja tärkeäksi, Skyttä korostaa.
Suuntaa ajattelusi myönteisiin tunteisiin, asioihin ja voimavaroihin. Kirjoita paperille, mitkä asiat elämässäsi tuottavat sinulle iloa – tee ja vaalii niitä.
• Pohdi, mitkä ovat henkilökohtaisia vahvuuksiasi, joiden ajattelet auttavan sinua selviytymään tästä vastoinkäymisestä. Voisitko vahvistaa tai harjoittaa jotakin sellaista vahvuutta, jonka ajattelet olevan hiukan heikompi, mutta jota koet tarvitsevasi juuri nyt?
Piirrä kartta ympärilläsi olevista ihmisistä tai yhteisöistä, jotka koet merkityksellisinä. Voisitko saada ja pyytää heiltä tukea ja apua? Mihin ja millaista tukea ja apua kaipaisit? Pohdi myös, miten pyydät ja otat vastaan tukea muilta vai pyritkö selviytymään yksin.
Jos koet, että huolesi kuormittavat sinua, kannattaa pyytää apua ammattilaisilta. Jo muutama keskustelukerta voi helpottaa tilannettasi – keskustelun avulla voidaan löytää keinoja ongelmiin ja muutokseen.
Hyödynnä vertaistukea. Hakeudu toimintaan, ryhmiin tai esimerkiksi Syöpäjärjestöjen järjestämille kursseille, joissa vahvistetaan omia voimavaroja.
Lähde: Marika Skyttä
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on vuoden alusta tarjonnut syöpään sairastuneille jäsenilleen maksuttomasti myös psykologin palveluja. Itäisellä Pitkäkadulla avautui tammi-helmikuun vaihteessa psykososiaalisen tuen yksikkö, jossa sairaanhoitajan lisäksi työskentelee myös psykologi.
KUPONGILLA
TERVETULOA!
ST1 Stålarminkatu 32 20810 Turku puh. (02) 235 9300 Avoinna: ark. 6.00-21.00 la 8.00-21.00, su 9.00-21.00
Omaishoitaja, kaipaatko tukea jaksamiseesi?
Hae omaishoitajien parikurssille
Kurssit tarjoavat sinulle ja hoidettavalle läheisellesi tukea ja virkistystä. Kurssit ovat Kelan kustantamia ja osallistujille maksuttomia. Katso aikataulu osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Meri-Karinan hyvinvointikeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku 02 2657 610, kurssi@lssy.fi
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä psykologina toimiva Markus Kirjonen kertoo olevan unelma-ammatissaan. – Olen kauhean kiinnostunut ihmisistä ja ihmismielestä, ja haluan auttaa. Olen onnekas, sillä tämän parempaa työtä ei minulle ole olemassa, hän kertoo.
Yksikkö tarjoaa aikuisille syöpään sairastuneille, ja tarvittaessa myös heidän läheisilleen, lyhytkestoista keskusteluapua. Vastaanotto on saanut paljon positiivista palautetta.
– Olemme saaneet asiakkailtamme runsaasti kiitosta ja todella lämpimän vastaanoton, kertoo psykologi Markus Kirjonen
Hänen mukaansa ihmiset ovat olleet erityisen iloisia siitä, että vastaanotolle pääsee nopeasti, verrattuna esimerkiksi julkiseen puoleen.
– Tarjoamme matalan kynnyksen palvelua, Kirjonen kehaisee tyytyväisenä.
Ja tyytyväisyyteen on aihetta, sillä vaikka palvelu on kohtalaisen uusi, se on löydetty hyvin. Psykologin kanssa keskustelemassa ovat käyneet niin vasta syöpädiagnoosin saaneet kuin parantumattomastikin sairastuneet.
– Ihmisen on kuitenkin itse haluttava apua. Kukaan ei pakota tänne. Mutta jos on tarve ja halu, apua löytyy. Jokainen ihminen kohdataan vastaanotolla juuri sen hetkisen tilanteen mukaan. Tarjoamme lyhyt-
kestoista keskusteluapua, mutta jos tilanne vaatii, ohjaamme ihmisiä täältä myös jatkohoitoon, Kirjonen lupaa.
Kirjonen sanoo olevansa unelmaammatissaan.
– Olen kauhean kiinnostunut ihmisistä ja ihmismielestä, ja haluan auttaa. Olen onnekas, sillä tämän parempaa työtä ei minulle ole olemassa. Tämä on merkityksellistä, hän kertoo.
Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mies tuli nuorukaisena opiskelemaan Turkuun ja on sillä reissulla edelleen. Psykologin ammatissa hän on toiminut nyt jo kuusi ja puoli vuotta, ja työn ohessa toisen tutkinnon opiskelu on loppusuoralla. Kirjonen valmistuu psykoterapeutiksi ensi vuoden joulukuussa.
Työnsä ohjenuorana psykologi pitää viiden kohdan luetteloa, jota hän suosittelee muillekin, esimerkiksi kaikille vanhemmille.
– Kysy, kuuntele, ymmärrä, ota huomioon kuka on kyseessä ja sopeuta. Siinä lista, joka sopii moniin arjen tilanteisiin ja ihmisten kohtaa-
Haluatko löytää elämääsi keinoja, joilla rauhoittaa oloasi? Käytkö ylikierroksilla tai onko pysähtyminen sinulle vaikeaa? Etsitkö helpotusta stressiin, matalaan mielialaan tai pitkäaikaisiin kiputiloihin? Hyväksyvä tietoinen läsnäolo voi auttaa löytämään tasapainoa vaikeidenkin elämäntilanteiden keskellä.
Kurssiryhmä kokoontuu MeriKarinan hyvinvointikeskuksessa tiistaisin 31.10.–19.12. klo 17–19. Kokoontumisia on kahdeksan.
misiin. Asioihin ja ihmisiin pitää suhtautua myös myötätuntoisesti ja lempeästi, Kirjonen muistuttaa.
Psykologi mukana monessa toiminnassa
– Täällä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä voin tehdä monipuolista työtä, joka taas lisää työn mielekkyyttä, Kirjonen kiittelee.
Hän ohjaa muun muassa syksyn Mindfulness-kurssia, johon voi osallistua, vaikka ei olisikaan syöpäyhdistyksen jäsen. Tällöin kurssihinta vain on kalliimpi.
Kahdeksan kokoontumiskerran kurssilla etsitään muun muassa keinoja oman olon rauhoittamiseksi ja vahvistetaan kehon ja mielen yhteistoimintaa sekä tietoista hyväksyvää läsnäoloa.
– Kurssilla on tarkoitus esimerkiksi löytää keinoja stressin laukaisuun, vaikeiden elämäntilanteiden käsittelyyn, mielialan piristämiseen ja pitkäaikaisten kiputilojen helpottamiseen. Kurssilta saa myös ohjeet tärkeiden kotiharjoitteiden tekoon, Kirjonen luettelee.
Kurssin hinta 80 euroa, LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 40 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 22.10. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/tapahtumat
Täydellistä hautauspalvelua yli 113 v Täydellistä hautauspalvelua yli 112 v
Täydellistä hautauspalvelua yli 113 v HAUTAUSTOIMISTO
Täydellistä hautauspalvelua yli 113 v
Täydellistä hautauspalvelua jo vuodesta 1902 lähtien.
Täydellistä hautauspalvelua yli 112 v
Täydellistä hautauspalvelua yli 112 v
Linnankatu 9, Turku
Linnankatu 9, Turku puh. 02-23 23 23 5
Linnankatu 9, Turku
Linnankatu 9, Turku puh. 02-23 23 23 5
Linnankatu 9, Turku
Linnankatu 9, Turku
puh. 02-23 23 23 5
puh. 02-23 23 23 5
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h
puh. 02-23 23 23 5
puh. 02-23 23 23 5
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi
Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille
www.hautaussaarinen.fi Arkku ja uurna -10 % LSSY:n jäsenille
Peruukkipalvelu (palveluseteli)
Myrskylinnankatu 2 Loimaa puh. 050 36 555 60
Linnankatu 9-11, Turku 02 231 4693 info@casagrande.fi
www.casagrande.fi
Palvelemme myös kauppakeskus Myllyssä!
1912
Haluaisitko ilmoituksesi seuraavaan lehteen, joka ilmestyy syksyllä 2024?
Ota yhteyttä: viestinta@lssy.fi
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan neljä paikallisosastoa: Forssan seudun, Salon seudun, Turun seudun ja Vakka-Suomen paikallisosasto. Yhdistyksen alaisuudessa toimii myös kaksi potilaskerhoa: lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö ja eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä Etuset.
FORSSA
Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa
Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa.
Jäsenilloista, naisten, miesten ja lapsisyöpäperheiden ryhmistä sekä virkistystoiminnasta ilmoitetaan Forssan lehden seura- ja yhdistyspalstalla sekä osoitteessa www.solukko.fi
Virkistystoiminta
• Vesijumppaa jäsenille Vesihelmen terapia-altaassa tiistaisin klo 19.15. Kahden euron kertamaksu.
Lisätiedot
• Puheenjohtaja Anita Lilja: naisten syöpäryhmä, 050 572 1912, lilja.anita@hotmail.com
Rahastonhoitaja Elina Kaislasalo: retket, lapsisyöpäperheet, 040 507 3684, elina.kaislasalo@gmail.com
• Sihteeri Anna-Kaisa Merikallio: 050 587 6484, annakaisa.merikallio@gmail.com
• Kari Saarinen: miesten syöpäryhmä, kuoro, nettisivut, 0440 335 325, kari.i.saarinen@gmail.com
Jouko Nygren: miesten syöpäryhmä, kuoro, 044 257 2241, jouko2@iki.fi
• Eija Junttila: lapsisyöpäperheet, eija.r.junttila@gmail.com
• Ritva Ojala: toimitila Solukon vuokraus, 050 521 2590, ritvaojala8@gmail.com
Riitta Nikkanen: kirpputoriasiat, 040 564 8842, nikkanenriitta@gmail.com
• Kirpputori Solukko, Kartanonkatu 22, 050 577 7339
• forssa@lssy.fi
• www.solukko.fi
• Forssan lehden seura- ja yhdistyspalsta
SALO
Palveluasema Salo-Karina
Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670
Avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin jätä viesti vastaajaan.
Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille.
Paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tietoa ja yhdessä tekemistä: vertaistuki- ja ryhmätoimintaa, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja muuta virkistystä. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi
Palveluasemalta saat tietoa paikallisosaston ja yhdistyksen toiminnasta, jäsenyydestä ja korvauksista sekä kuntoutuskursseille hakeutumisesta.
Myös läheiset voivat tulla toimistoon keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta-asema Salossa toimii Salo-Karinan tiloissa. Neuvontahoitajan vastaanotto keskiviikkoisin ajanvarauksella numerosta 02 2657 927. Ajanvaraus on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9–11 sekä tiistaina ja torstaina klo 13–15. Osoite: Helsingintie 52, Salo.
Tapaamisillat Salo-Karinassa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia ja ne alkavat kahvilla (2 e) puolta tuntia ennen esitystä.
• 23.10. klo 17.30 Suun terveys. Luennoimassa erikoishammaslääkäri Tommy Sjöholm.
• 20.11. klo 17 syöpä ja seksuaalisuus. Luennoimassa syöpähoitaja, seksuaaliterapeutti Mari Päiväniemi.
• Joulukuussa vietetään perinteistä joulujuhlaa Ilolansalossa.
Keskusteluryhmä
• Eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattu ryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen torstai Salo-Karinassa klo 18.00–20.00.
Muu toiminta
• Pilatesta yhdistyksen jäsenille keskiviikkoisin Lempeän liikunnan keskuksessa (Tehdaskatu 13) klo 11.00–12.00. Hinta 5 €/kerta. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset, 050 053 8577. Vesijumppaa yhdistyksen jäsenille tiistaisin Salon uimahallissa klo 9–10. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset, 050 053 8577. Vesijumppaa yhdistyksen jäsenille torstaisin Lehmirannan lomakeskuksessa klo 9.30–11.30. Sitovat ilmoittautumiset, 044 357 5661.
Lisätiedot
Puheenjohtaja Katriina Mänty, 050 053 8577, katriinamanty@hotmail.com
• salo@lssy.fi
• ww.sspo.fi
• Facebook: @lssysalo
TURKU
Paikallisosasto tukee syöpää sairastavia ja heidän omaisiaan jakamalla tietoa ja järjestämällä toimintaa, kuten luentoja, retkiä, teatterimatkoja sekä liikunta- ja kerhotoimintaa. Paikallisosasto pyrkii vuosittain lahjoittamaan varoja syövän tutkimukseen ja syöpää sairastavien syöpäpotilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin hankintoihin.
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tuotoilla tuetaan syöpätutkimusta.
Keräykseen voi osallistua ostamalla Roosa nauhan, rannekkeen tai kampanjatuotteita tai tekemällä lahjoituksen. Tämän vuoden Roosa nauhan ovat suunnitelleet Sipe Santapukki ja Toni Wirtanen. Lue lisää osoitteessa www.roosanauha.fi.
erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta.
Tietoihin on voinut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen. Ajantasaisen tiedon osastojen ja kerhojen toiminnasta löydät osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > yhdistys > paikallisosastot ja potilaskerhot
Jäsenillat joka kuukauden toinen tiistai klo 18.00. Meri-Karinassa. Ohjelman lisäksi kahvitarjoilu ja arpajaiset. Tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Maksuton paluukuljetus keskustaan klo 20.00. Osoite: Seiskarinkatu 35, Turku.
• 10.10. Naistenilta. Tunnetaidot ja voimavarat, psykologi Markus Kirjonen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Muotinäytös ja tuote-esittelyjä.
• 14.11. Havaintoja lähialueen luonnosta. Luontopersoona Ari Karhilahti. 12.12. Joulujuhla. Sitova ilmoittautuminen marraskuun jäsenillassa tai viimeistään 1.12. MeriKarinan infoon, 02 2657 666 tai meri-karina@ lssy.fi.
Tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin 2.11. saakka klo 10.10–11.00. Hinta 3 e/kerta.
Lavis-jumppa Meri-Karinassa maanantaisin 11.12. saakka klo 17.00–18.00. Hinta 5 e/kerta. Tiedustelut, 040 554 9284 tai turku@lssy.fi.
Ahkerat Kertut -käsityöpiiri ja käsityöpiirin putiikki
Käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinan Ulapassa tiistaisin klo 10.00–12.30 paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15.00–17.00. Vetäjinä toimivat Irmeli Raitanen ja Liisa Mannonen. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Tiedustelut, 050 464 3719.
Retket ja matkat Turun paikallisosaston retket on tarkoitettu ensisijaisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille ja heidän läheisilleen.
• 28.10. Turun kaupunginteatteri Cabaret-musikaali klo 18.00. Näytöksen jälkeen Kit Kat Club teatterin lämpiössä. Illanvietto jatkuu halutessasi yhteentoista asti. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 25.9. Liput 72 €, sisältää väliaikatarjoilun.
10.11. Jälkiruokaviinitasting Turun Kellariravintolassa klo 18.00. Suklaata, juustoa ja jälkiruokaviiniä. Sommelier Tommi Westerlund. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 27.10. Hinta 50 €. 14.12. Joululounas Backbyn kartanossa ja vierailu tunnelmalliseen Weiste Wanha Villa -putiikkiin. Lähtö Impivaarasta klo 9.00 ja Turun Aurakadulta klo 9.15. Omakustanteiset kahvit menomatkalla Lohjalla. Joululounas klo 13.30 Backbyn kartanossa Oittaalla. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 27.11. Hinta 62 €.
Matkailmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo 12–14, 045 1360 123 tai to.matkat@gmail.com.
ROOSA NAUHA -VIIKKO 2.–8.10.
ROOSA NAUHA -PÄIVÄ 6.10. Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys valaisevat Turun Kirjastosillan vaaleanpunaiseksi päivän kunniaksi.
NAISTEN ILTA 10.10. MERI-KARINASSA KLO 18 Luento tunnetaidoista ja voima-
Matkojen peruutukset: teatterimatkat 30 päivää ja muut retket 14 päivää ennen matkaa. Myöhemmissä peruutuksissa maksu voidaan palauttaa vain, mikäli matkalle saadaan toinen lähtijä. Matkat maksetaan pankkitilille FI21 5716 9020 0975 85. Retkien lähtöpaikat: Hepokullassa Impivaaran jalkapallohallin parkkipaikka (Eskonkatu 1) ja Turun keskustassa tilausbussien pysäkki (Aurakatu 14). Retkien hintaan sisältyy aina bussimaksu.
Lisätiedot
• Puheenjohtaja Seija Hummelin-Uusilehto, 050 545 0558, puheenjohtaja@turkulssy.fi
• Sihteeri ja varapuheenjohtaja Eeva-Marja
Matilainen, 040180 4388, sihteeri@turkulssy.fi
• turku@lssy.fi
www.turkulssy.fi
Facebook: L-S Syöpäyhdistys Turun seudun paikallisosasto
• Turun Sanomien Yhdistystoiminta-palsta
• Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit
VAKKA-SUOMI
Ystävän Tupa
Alinenkatu 26, Uusikaupunki
044 055 0358
Avoinna asiointia varten to klo 12–16
Laitilan toimisto
Vihtorinkatu 1, Laitila 044 755 9448
Avoinna asiointia varten ke klo 14–17
Toimipisteistä saa tietoa muun muassa korvausasioista ja kuntoutuskursseille hakeutumisesta.
Vakka-Suomen osaston toiminta-alueena on Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Ystävän Tupa Pienten ryhmien on mahdollista vuokrata Ystävän Tupaa. Jos olet kiinnostunut vuokraaman tilan, ota yhteyttä joko Tarja-Liisa Kukkoseen, 044 045 3022 tai Vuokko Tyviin, 050 535 3060.
Lisätietoja toiminnasta voi lukea jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse lähetetystä jäsentiedotteesta. Toiminta Ystävän Tupa sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki, Tyks Vakka-Suomen sairaala osoitteessa Terveystie 2, Uusikaupunki ja Laitilan Terveyskoti osoitteessa Sairaalantie 8.
• 3.10. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Elisa Kivi-Jalonen, 050 566 0033.
• 4.10. klo 12 Tuolijumppa (kaikille). Vetäjänä Saila Koivisto. Ystävän Tupa.
• 8.10. klo 14 Vakka-Suomen paikallisosaton 50-vuotisjuhla, Kulttuurikeskus Crusell, Kullervontie 11, Uusikaupunki. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Vapaapääsy. Tarkemmat tiedot kotiin jaetussa jäsentiedotteessa.
• 10.10. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
• 12.10. klo 16 Eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä, Ystävän Tupa.
• 17.10. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
18.10. klo 12 Tuolijumppa, Ystävän Tupa.
varoista, psykologi Markus Kirjonen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Muotinäytös ja tuote-esittelyjä.
ROOSA NAUHA TANSSII
TÄHTIEN KANSSA -LÄHETYS 29.10. klo 19.30 MTV3:lla
Roosa nauhan voi ostaa MeriKarinan hyvinvointikeskuksen (Seiskarinkatu 35) infosta 5 euron
kappalehintaan. Keräys päättyy 29.10.
ROOSA NAUHAT YRITYKSILLE Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myy Roosa nauhoja yrityksille ja yhteisöille 5 euron kappalehintaan ja toimittaa nauhat perille postimaksutta. Tilaukset: varainhankintakoordinaattori Kati Tilli, 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi
• 19.10. klo 16 Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä, Ystävän Tupa.
19.10. Klo 8–12. Ihomuutosten tarkastusta, Tyks Vakka-Suomen sairaala. Ajanvaraus, 02 265 7927. Ajanvaraus avoinna ma, ke ja pe klo 9–11 sekä ti ja to klo 13–15.
• 24.10. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
31.10. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
• 1.11. klo 12 Tuolijumppa, Ystävän Tupa.
• 4.11. klo 14 Keväältä siirretty teatterimatka Poriin. Näytös ”Vanhoja Poikia”. Kysy peruutuspaikkoja, 040 530 7140.
• 7.11. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
14.11. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
• 15.11. klo 12 Tuolijumppa, Ystävän Tupa.
• 16.11. klo 16 Rintaryhmä, Ystävän Tupa.
• 21.11. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
23.11. klo 16 Etuset-ryhmä, Ystävän Tupa.
23.11. klo 8–18 Ihomuutosten tarkastusta, Tyks Vakka-Suomen sairaala. Ajanvaraus, 02 265 7927. Ajanvaraus avoinna ma, ke ja pe klo 9–11 sekä ti ja to klo 13–15.
• 28.11. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
29.11. klo 18 Tuolijumppa, Ystävän Tupa.
30.11. klo 17 Yhteislauluilta, Ystävän Tupa.
• 2.12. klo 10 Yhteisretki Turun joulumyyjäisiin, Turun Messukeskus ja Vanha Suurtori. Ruokailu Kiisan Pirtissä. Mukaan pääsee reitin varrelta. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Hinta 10 € + ruokailu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Elisa KiviJalonen, 044 755 9448.
5.12. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
• 7.12. klo 17 Puurojuhla, Ystävän Tupa.
• 12.12. klo 18 Rintasyöpäpotilaiden vesijumppa, Laitilan Terveyskoti.
• 13.12. klo 12 Tuolijumppa, Ystävän Tupa.
Lisätiedot
Puheenjohtaja Esko Tähtinen, 040 577 5817
• Sihteeri Marjo Öhrnberg, 050 358 9111
• uki@lssy.fi
• laitila@lssy.fi
LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ
Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-kerho järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen muun muassa virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin.
Toimintaa koko perheelle!
Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä sähköpostitse osoitteeseen sykero@lssy.fi ellei toisin ilmoiteta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä.
Tulevasta toiminnasta ilmoitetaan verkkosivuilla, Facebook-sivuilla ja sähköpostitse Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville.
Lisätiedot
perhetyön asiantuntija Pia Ilves, 044 451 5655, pia.ilves@lssy.fi
• sykero@lssy.fi
• Instagram: @sykerokerho
• julkiselta Facebook-sivulta, joiden lukemiseen et tarvitse omia tunnuksia: www.facebook.com/sykero verkkosivuilta: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/sykero
ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ ETUSET
Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta edellytämme ryhmäläisten olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä.
Luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään Meri-Karinassa. Luentotilaisuudet alkavat kahvilla klo
17.30. Ohjelman lisäksi arpajaiset. Vuoden aikana Etuset järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse.
18.10. Suolistosyöpä ja viime vuonna alkanut joukkoseulonta, ylilääkäri, LT, dosentti toimialuejohtaja Arto Rantala, Tyks. Lisäksi muuta ohjelmaa.
• 15.11. Poliisi kertoo uusista liikennesäännöistä
20.12. Joulujuhla Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa
Vertaistukipuhelimessa voit keskustella eturauhassyövästä, mieltä painavista asioista sekä saada neuvoa ja ohjausta. Vertaistuessa ei kuitenkaan oteta kantaa lääketieteellisiin asioihin. Voit soittaa täysin anonyymisti. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Vastaajina toimivat koulutetut vapaaehtoiset vertaistukimiehet. Puhelin palvelee arkipäivisin klo 12.00–17.00 numerossa 044 451 5510.
Liikuntakerho kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, minkä jälkeen sauna- ja uima-allasosasto on varattu jumppaajille klo 15.00 saakka. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan.
Liikuntakerholaisille 10 kerran maksu on 35 e tai kertamaksuna 4 e. Maksu Meri-Karinan infoon. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla myös kesken kauden.
Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka toimii eturauhassyöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. Järjestö tarjoaa eturauhasyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen neuvontaa ja vertaistukea. Vertaistukiryhmiä järjestetään myös maakunnissa. Lisätietoja: www.propo.fi
Lisätiedot
• Etuset-ryhmän puheenjohtaja Matti Kanniainen, 044 451 5510, etuset@lssy.fi
Etuset-ryhmän jäsenrekisteri Kati Tilli, 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi
• Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat
Tarjoamme vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille monenlaisia mahdollisuuksia. Vapaaehtoistehtäviin voi osallistua itselle sopivana ajankohtana omien voimavarojen mukaan. Vapaaehtoiset myös koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin. Tule mukaan!
Lisätietoja: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Liity Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi ja olet oikeutettu moniin etuihin.
JULKAISUT
• Valtakunnallinen Syöpä-lehti neljästi vuodessa
Yhdistyksen Oma Loki -jäsenlehti kerran vuodessa osoitteellisena
Yhdistyksen Loki-lehti kerran vuodessa ilmaisjakeluna
ALENNUKSET
• Ihomuutosten tarkastukset maksutta
• Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkakerhon järjestämistä matkoista
Viking Linen, Easy Fitin, Lady Linen, Hotelli Pikku-Syötteen, Greenstar-hotellien ja BookBeatin palveluista ja tuotteista
• Jäsenalennusliikkeistä (katso liikkeet verkkosivulta)
• Yksityisiltä lääkäriasemilta:
Pihlajalinnan toimipisteet
Pihlajalinna Turku Keskusta
Pihlajalinna Turku Kupittaa
• Pihlajalinna Salo
• Pihlajalinna Parainen
• Pihlajalinna Kemiö
• Forever Turku Leaf Areena
10 euron etuseteli, joka oikeuttaa etuun vapaavalintaisista yksityisesti maksettavista normaalihintaisista terveydenhuollon palveluista Pihlajalinnassa. Etu on voimassa ainoastaan Turun, Salon ja Paraisten toimipisteissä. Etuseteli toimitetaan jäsenille helmikuussa ilmestyvän Oma Loki -lehden mukana. Leikkaa lehdessä oleva etuseteli ja ota se mukaan asioidessasi Pihlajalinnassa. • 15 % etu laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Etu ei koske koronavirustestiä, magneettitutkimuksia, lääkärin vastaanotolla tehtäviä ultraäänitutkimuksia eikä laboratoriopakettitutkimuksia.
• Ilmainen koekuukausi Forever-ketjun kuntosalille sekä ryhmäliikuntaan. Tutustumisjaksolla voi käydä vapaasti treenaamassa kuntosalilla ja ryhmäliikunnoissa asiakaspalvelun aukioloaikoina. Ryhmäliikuntatunneille ei ole varausoikeutta. Etu on voimassa ainoastaan Foreverin Turun toimipisteessä. Lunastaaksesi tutustumiskuukauden itsellesi ota yhteyttä Elina Harjunpäähän, 050 569 5770 tai elina.harjunpaa@leafareena.fi.
Mehiläisen toimipisteet
• Mehiläinen lääkäriasema Turku
• Mehiläinen lääkäriasema Salo
• Mehiläinen lääkäriasema Raisio
Mehiläinen NEO Turku
Poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä –50 %
• Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset –10 %
• Magneettitutkimukset –10 %
• Patologiset tutkimukset –15 %
• Rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot –15 %
Turun Gynekologikeskus
• Ei toimistomaksua
Tarkemmat tiedot kaikista alennuksista yhdistyksen verkkosivulla: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Jäsenedut
LIITY JÄSENEKSI
• soita numeroon 02 2657 913
• vieraile toimistossa (Seiskarinkatu 35, Turku) täytä verkkolomake (www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Liity jäseneksi)
Tarkistathan toimiston aukioloajat yhdistyksen verkkosivulta.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenten maksuton Jäsenhuone tarjoaa monia mahdollisuuksia:
• Lataa jäsenkortti kännykkääsi, jolloin se kulkee mukanasi.
• Tarkista ja muokkaa yhteystietojasi.
• Maksa jäsenmaksu.
• Hae alkuavustusta ja hoitopäiväkorvausta.
Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.
Kirjaudu Jäsenhuoneeseen osoitteessa oma.lssy.fi.
Kirjautuminen huoneeseen edellyttää, että sähköpostiosoitteesi löytyy yhdistyksen jäsenrekisteristä. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi jäsenrekisteriin, ota yhteyttä jäsentoimistoon.
Lisätietoja: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Jäsenhuone
Kaikki jäsenedut ovat voimassa vuoden 2023 ajan. Esitäthän voimassa olevan jäsenkortin ennenmaksutapahtumaa.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa kursseja kaikenikäisille syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Yksilökurssille osallistutaan yksin, parikurssille yhdessä puolison, kumppanin tai tukihenkilön kanssa ja perhekurssille koko perheen voimin.
Tavoitteena on, että saat tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa sekä keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Kurssit tarjoavat muun muassa vertaistukea, tietoa syövästä ja sen hoidosta sekä tukea työssä ja arjessa jaksamiseen. Kurssit ovat valtakunnallisia ja maksuttomia. Katso kurssien kuvaukset ja hakuohjeet osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Kurssit ja majoitus täysihoitoineen Meri-Karinassa ovat maksuttomia!
Katso hakuohjeet ja kurssikuvaukset verkkosivultamme!
AIKUISILLE “Liikkeellä elämässä” -tanssi-liiketerapiapainotteinen kurssi aikuisille. Kevät 2024: keskiviikkona 13.3., 20.3., 27.3., 3.4., 10.4., 17.4.,
8.5., 15.5. ja 22.5. klo 18.00–19.30. Syksy 2024: keskiviikkona 4.9., 11.9.,
02 2657 610, kurssi@lssy.fi www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Muutokset aikatauluun mahdollisia.
Seuraa päivittyviä tietoja verkkosivultamme!
Veikkauksen tukemien kurssien aikataulu on alustava. Ajankohdat ja toteutumat ovat ehdolliset.
16.10., 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 18.00–19.30.
AVOKURSSIT LAPSILLE JA NUORILLE
2.10.,
Tunnetaitoryhmä 7–12-vuotiaille lapsille, joiden sisarus sairastaa syöpää. Viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 1.2.–21.3.2024 klo 17.00–18.30.
Tunnetaitoryhmä 4–6-vuotiaille lapsille, joiden vanhempi sairastaa syöpää. Viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 5.9.–24.10.2024 klo 17.00–18.30.
Tunnetaitoryhmä 13–17-vuotiaille nuorille, joiden vanhempi sairastaa syöpää. Viikoittaiset kokoontumiset 8 kertaa torstaisin 31.10.–19.12.2024 klo 17.00–18.30.