Koronapandemian aikana monia sairauksia on diagnosoitu huomat tavan vähän. Myös syöpädiagnooseja on tehty ennakoitua vähem män. Tämä heittää synkän epäilyksen varjon siitä, onko väestön kyn nys hakeutua hoitoon noussut koronan aikana.
Kuluvan vuoden kesäkuussa julkaistu Suomen Syöpärekisterin tilas toraportti avaa tarkemmin ensimmäisen koronavuoden vaikutuksia syöpien toteamiseen. Kaikkiaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin noin 4 % eli 1 600 tapausta odotettua vähemmän. Ensimmäisenä koronavuotena jäi toteamatta 6 % rintasyövistä eli 330 syöpää ja 9 % eturauhassyövistä eli 480 syöpää. Erityisen paljon toteamatta on jää nyt ihomelanoomia, joita tilastoitiin 21 % eli 410 syöpää odotettua vähemmän.
Tilastoraportista käy ilmi myös se, että paikallisena todettujen syö pien määrä laski 6,4 % vuoteen 2019 verrattuna. Levinneenä todet tujen syöpien määrä laski vain 0,2 %.
Kannan suurta huolta paikallisena todettujen syöpien määrän las kusta. Syöpätapausten määrä on noussut tasaisesti viime vuosikym menet, mikä johtuu muun muassa väestömme ikärakenteesta, eikä tämän vuoksi ole todennäköistä, että tapausten määrä vielä lähivuo sina laskisi.
Asia on huolestuttava, koska syöpien toteamiseen liittyvä viive johtaa syöpien löytymiseen edenneinä ja syövän levinneisyys toteamisvai heessa on yksi tärkeimmistä potilaan ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä.
Huolta aiheuttaa myös syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen kysyn nän kasvu, joka on jo pitkään ylittänyt saatavilla olevien palvelujen tarjonnan.
Maksuttomien psykososiaalisten palveluiden lisääminen on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen tulevaisuuden kärkihankkeita. Yhdistys on perustanut erillisen psykososiaalisten palvelujen kehittämisen työryhmän, jolta on lupa odottaa avauksia kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tästä voit lukea lisää sivulta 22.
Kun ensi kertaa vuosikymmeniin syöpädiagnooseja on tehty huomat tavasti ennakoitua vähemmän, on ilmeistä, että syöpään liittyvää hoitovelkaa on jäänyt katveeseen. Syöpäjärjestöjen edustajina kan nustamme syöpää epäileviä tai muutoin omasta terveydentilastaan huolestuneita hakeutumaan tutkimuksiin miettimättä sitä, onko ha keutuminen taakaksi jo ennestään paineistetulle terveydenhuollolle.
Ville Viitanen
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja
Seiskarinkatu 35, 20900 Turku
Puhelin: 02 2657 666 (info)
Sähköposti: viestinta@lssy.fi
Päätoimittaja: Minna Lämsä
Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Painos: noin 213 000
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2022
Lue lehteä verkossa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/julkaisut
Seuraava
2489-5202
Tervetuloa tutustumaan kauniisiin ja laadukkaisiin rintaliiveihin ja uima-asuihin!
Tuotteemme sopivat kaikille
Vapaaehtoisina toimivat Seija Ratia ja Jouko Kivimaa ovat tuttu kaksikko Meri-Karinassa ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tapahtumissa. Heiltä luonnistuvat niin pihatyöt, tilaisuuksien kalustukset, Roosa nauha -keräykset kuin Meri-Karinan asukkaiden kuljetus ostoksille. Kuva: Pasi Leino
Pieniä lapsisyöpäpotilaita ilahduttaa suunnattomasti Odd Fellow -yhdis tyksen Loosi n:o 25 Frater Aboensis -veljesloosin tekemä 2 000 euron
arvoinen lahjoitus lapsisyöpäpotilas perheiden kerho Sykerölle.
Lahjoituksen turvin perheille saa daan järjestettyä monenlaista mukavaa
Elokuun ensimmäisen torstain aa mussa väreili jännitys. Alkamassa oli Sykerö-kerholle varoja keräävä He roes Golf -tapahtuma, jonka puuha mies Toni Sjöroos oli ideoinut ke vään aikana.
Aamun sadekuuron jälkeen taivas
kirkastui, ja lopulta golfaajat pääsivät viheriölle hellesäässä. Kierrokselle hyvän asian puolesta lähti kaikkiaan 15 joukkuetta eli yli 60 henkilöä.
Hyvän mielen kilpailussa ei puris tettu mailaa liikaa, vaan tärkeintä oli viettää mukava päivä pelaten lap
tekemistä raskaan arjen keskelle. Inhi millisyyden ja lähimmäisenrakkauden eteen täitä tekevä Odd Fellow -yhdis tys on yli 200 vuotta vanha veljeskun
ta, jonka yksi toiminnan osa on avus taa lapsia, nuoria ja ikäihmisiä.
Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
sisyöpäpotilaiden hyväksi. Iltapäiväl lä maaliin saavuttaessa oli pisteiden laskun aika, ja joukkuekisan voitta jaksi kohosi Thermia Finland Oy.
Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto oli huikeat 13 400 euroa. Mal likkaasti sujunut päivä rohkaisi jär
LC Turku Archipelago Celeb-Am Golf -tapahtuma järjestettiin kesä kuun alkupuolella Turun Kaksker ran Harjattula Golf & Country Clu billa. Järjestyksessään seitsemäs Sykerön hyväksi järjestetty golf-ta pahtuma keräsi pienille potilaille 8 500 euroa.
Tänä kesänä Sykerö-kerhoa lähti tukemaan 15 yritystä. Joukkuekilpai lussa kisasivat kolmen yrityspelaajan ja yhden julkisuudesta tutun henki lön, Sykerö-kapteenin, muodostamat joukkueet. Äärimmäisen tasaisen kil pailun voitti Turun Hylly- ja Trukki talon joukkue.
– Oli todella hienoa päästä järjes tämään tapahtuma kahden korona vuoden aiheuttaman tauon jälkeen. Tätä tapahtumaa on todella palkitse vaa olla järjestämässä ja myös osal listujat olivat mukana täydestä sydä mestään, tapahtuman järjestäjä Mar ko Riionheimo sanoo.
Sykerö Beach juhli tänä vuonna 20-vuotista merkkipäiväänsä, luon nollisesti turnauksen merkeissä! Noin sata pelaajaa kokoontui heltei senä elokuun lauantaina Sorttamäen uimarannalle Turun Hirvensaloon
pelaamaan rantalentopalloa Sykerökerholle.
Turnauksessa pelattiin naisten sarja sekä miesten yleis- ja harrastesarjat kol mihenkisin joukkuein. Tänä vuonna nuorin osallistuja oli vain 12-vuotias ja
Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö järjestää monipuolista toi mintaa perheille, joissa lapsi on sairastunut syöpään. Sykerö-toi minnasta perheen vanhemmat ja lapset saavat myös korvaamatonta tukea vertaisiltaan. Kerho on Lou nais-Suomen Syöpäyhdistyksen alainen osasto, joka toimii täysin lahjoitusten turvin.
Sykerö kiittää lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita
Sykerön toimintaa tukivat lahjoituk sin vuonna 2022 muun muassa Odd Fellow -yhdistyksen Loosi n:o 25 Frater Aboensis -veljesloosi, Heroes Golf -tapahtuma, Sykerö Beach -ta pahtuma, LC Turku Archipelago, Tu run K-Citymarketit, Lions Club Laiti la-Untamoinen, Kauppakeskus Skanssi, HC TPS, J-Isännöinti Oy,
vanhimmat konkarit yli 80-vuotiaita. Myös juhlavuonna mukana oli niin en sikertalaisia kuin lähes kaikki Sykeröturnaukset pelanneita harrastajiakin.
Tämän kesäinen Sykerö Beach oli järjestyksessään jo 20. Turnaus on
jestäjiä tekemään kilpailusta perin teen, joten tulevankin vuoden elo kuussa Heroes Golf valtaa Harjattu la Golfin viheriöt syöpälapsiperhei den hyväksi.
Lions Club Lucia ja LVI-Nolvi Oy. Li säksi Sykerön toimintaa ovat tuke neet yksityiset henkilöt.
Sykerön toimintaa tukivat perheille vierailumahdollisuuksia ja elämyksiä järjestämällä muun muassa Muumi maailma, Zoolandia, Lastenklinikoi den Kummit, Hansakortteli ja Suomen Karva-Kaverit.
Yhteistyökump paneina ovat
Lions Club Archipelago Turku ry:n toiminnassa hyväntekeväisyystyö on merkittävässä osassa. Yhdistys halu aa tukea ensisijaisesti oman toimintaalueen yhteisöjä, erityisesti lapsia ja nuoria.
Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
tuottanut historiansa aikana Sykerökerholle yli 100 000 euroa. Hyvän mielen kilpailua ovat luotsanneet Ville ja Pia Kakko.
toimineet muun muassa Pizzaline, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Team Rynkeby Turku, Blue Sign Oy, Meri-Karinan kauneus- ja jalkahoi tola, Klassinen hieronta Elvira, Mus kelipaja, Casagrande, Tmi Tutta Car pelan ja Merkitys 2nd Hand Shop.
Keväällä 2017 alkunsa saanut NIKO-projekti luotiin varsinaissuoma laisten nuorten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden lipunkantajaksi. Ny kyään sen toiminta on juurtunut yhdeksi Lounais-Suomen Syöpäyhdis tyksen perustehtävistä.
Kun Lounais-Suomen Syöpäyhdistys aloitti NIKO-projektitoimintansa kevääl lä 2017, kertoi vastajulkaistu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveys kysely nuorten nikotiinituotteiden käy tön monipuolistumisesta ja erityisesti nuuskan käytön yleistymisestä. Samalla havaittiin, että etenkin ammattikoulu opiskelijat arvioivat terveytensä selkeäs ti heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
NIKO-projekti luotiinkin ennen kaik kea varsinaissuomalaisten nuorten hy vinvoinnin, päihteettömyyden ja niko tiinittomuuden lipunkantajaksi. NIKO jalkautui nopeasti alueen yläkouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, ja myö hemmin kohderyhmää laajennettiin alakoulujen viides- ja kuudesluokka laisiin.
NIKO-projektin merkittävimpiä tuo toksia ovat muun muassa Säkitön syys kuu -kampanja, Tarmo- ja Taimi-terveys pelit, terveyskioski-toiminta sekä paine tut materiaalit vanhemmille ja nuorille. Suuri osa näistä on tuotettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.
Konkreettisten tuotosten lisäksi NIKO
jää elämään lukuisten alueen alakoulu laisten, yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien mieliin sekä nä kyvällä, matalan kynnyksen terveyskios ki-toiminnallaan että inhimillisillä koh taamisillaan – Touko-terveysbussin kur vatessa oppilaitoksen pihaan nuorten suut kääntyivät hymyyn.
– Vaikka projekti on päättymässä, toi minta on juurtunut yhdistyksen tervey den edistämisen perustyöksi, LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen asiantuntija ja NIKO-projek tin päällikkö Jenni Vaskelainen iloitsee.
Nuorten terveyden edistäminen on yhteen hiileen puhaltamista
Nuorten keskuuteen jalkautuva tervey den edistämisen työ on edellyttänyt pait si vankkaa tietoperustaa myös laajan toimijaverkon.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tukee nuorten terveyttä ja hyvinvointia yhdes sä aktiivisen alueellisen ja kansallisen yhteistyöverkostonsa kanssa. Yhdistyk sen terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen ja ANKKURI-yhteis
työhankkeen projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulun lehtori Minna Sa lakari toteavat, että alueellisina sote-alan palveluntuottajina ja toimijoina sekä yh distyksellä että ammattikorkeakoululla on vastuu kulkea terveys edellä.
– Terveyttä edistävää toimintaa tulee suunnata erityisesti sellaisiin kohderyh miin, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, joi den elintavat ovat huonot ja joilla ter veydenlukutaito on tutkitusti heikoin, Salakari pohtii.
Yhteistyöhankkeissa toimitaankin en sisijaisesti niiden nuorten parissa, joiden kohdalla hyvinvointivajeet tulevat näky viin sekä THL:n valtakunnallisen koulu terveyskyselyn että NIKO- ja ANKKURIhankkeiden tiedon valossa.
Hankkeissa kerättyä dataa on hyödyn netty erityisesti nuorille suunnatun konkreettisen, jalkautuvan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa yhteensä jo yli viiden vuoden ajan.
– Tiedetään, että erilaisten matalan kynnyksen hyvinvointitoimien ja koulu ympäristöön viedyn terveysneuvonnan kohdentaminen ammattikouluopiskeli joihin ja heidän lähiaikuisiinsa tuottaa eniten terveyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä, Salakari kertoo.
Oikea-aikaisilla ja oikein kohdenne tuilla terveyden edistämisen toiminta malleilla, kuten NIKO- ja ANKKURIhankkeiden terveyskioski-toiminnalla, lisätään nuorten osallisuutta ja vahviste
taan heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.
– Pienillä arkisilla valinnoilla voidaan saavuttaa mittavia terveyshyötyjä, asian tuntijat muistuttavat.
Kohdentaminen koko ikäluokalle vähentää leimautumista
Terveyden edistämisen toiminnan on to dettu olevan vaikuttavinta, kun sen liittää kohderyhmien arkisiin toimintaympäris töihin, kuten oppilaitoksiin. Näin tuote taan matalan kynnyksen moniammatilli sia palvelukokonaisuuksia, joissa toimin ta kohdentuu koko ikä- tai luokkatasolle.
– Tässä kohdennuksessa leimautumi sen mahdollisuus ja pelko pysyvät vä häisinä, Salakari ja Vaskelainen toteavat yhteen ääneen.
Yhtenä valtakunnallisena huolena on, että terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan ei alueellisesti panosteta tarpeeksi. Monissa kunnissa on saavutettu hyvinvointitavoitteet, mut ta silti esimerkiksi eriarvoisuus hyvinvoi vien ja erittäin huonosti voivien nuorten välillä kasvaa.
– Saattaa olla, että oikeasti vaikuttavat terveyttä edistävät toimintamallit uupu vat tai alueellinen yhteistyö on vielä pirstaleista, koordinoimatonta, Salakari pohtii.
– Vaikka terveyden edistäminen on kunnan vastuulla, sen päätavoite on kui tenkin monen toimijan yhteinen.
Miten 1800-luvun menestyjä, Carl-Gustaf Eschner ja turkulais nuoren hymy liittyvät toisiinsa? Ne kohtaavat nuuskatonta nuoruutta tukevan kampanjan sloganissa ”Paljasta hymysi”. Rahoitusta tä hän kampanjaan tarjoaa Eschne rin vapaasairaalasäätiö.
Carl-Gustaf Eschner (1805–1853) menes tyi Turussa kaupan alalla. Silti hän vai kuttaa edelleen jopa jokaisen syöpään sairastuneen Lounais-Suomen Syöpäyh distyksen jäsenen arjessa, hoitopäivien taloudellisena tukijana. Stiftelsen Esch nerska Frilasarettet, Eschnerin vapaasai raalasäätiö, tukee laajasti syövän tutki musta ja hoitoa.
Kun Eschnerin säätiön toimitusjohta ja Henrik Karlsson ja hallituksen pu heenjohtaja Folke Lindström kertovat, miten varallisuutta hoidetaan ja käyte tään, säätiö saa kasvot. Kaiken takana on ihmisiä ja osaamista. Säätiön sijoi tukset on hajautettu ja niiden hoitami sessa toimitaan erittäin pitkäjänteisesti. Vaikka sijoitussuunnitelman mukaan edetäänkin, löytyy pieni pelivara hyö dyntää suhdanteita.
Tulokset puhuvat puolestaan. Säätiön varoilla on rahoitettu niin Turun yliopis ton hoitotieteen professuuri kuin lap sisyöpätutkimusta. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä järjestetään ruotsinkielistä lääkärikoulutusta. Säätiö on ollut iso tukipilari myös LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle jo 30 vuo den ajan.
Yksityiskohdat ratkaisevat – Konkretia on tärkeää. Me vastaamme säätiössä rahoituksesta, mutta varsinai sen työn, jonka Eschner haluaa saada
aikaiseksi, teette te, Karlsson kiittää Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä.
Tänä syksynä yksi näkyvä esimerkki tästä työstä on se, että nuoret törmäävät sosiaalisessa mediassa Säkitön syyskuu -kampanjan Paljasta hymysi -teemaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ter veyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen ja projektityöntekijä Sari Honkavaara jalkautuvat kouluihin ja nuorisotiloihin osana yhdistyksen NIKOtoimintaa, jonka tavoitteena on nuuska ton nuoruus.
Vuosittaisen kampanjan kampanja kasvoina toimivat tänä vuonna some viihdyttäjä Weksi ja HC TPS:n nuori
Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimin taan! Lisätietoja kaikista tapahtumista: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. Tie toihin on saattanut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen, joten tarkistathan ne edellä mainitulta verkkosivulta. MeriKarina sijaitsee osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku ja Matkari osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 30, Turku.
Neuvonta-asemat Turussa, Salossa ja Loi maalla tarjoavat muun muassa yleistä syöpä neuvontaa, syövän periytyvyysneuvontaa, luomitarkastuksia sekä psykososiaalista tu kea. Varaa aika vastaanotolle tai etävastaan otolle numerosta 02 2657 927. Ajanvarausnu mero palvelee arkisin klo 9–11. Palvelut on tarkoitettu sekä oireettomille että syöpää sairastaville.
Yhdistyksellä on neuvontapiste Turun yli opistollisen keskussairaalan T-sairaalassa, syö päpoliklinikan ja sädehoitopoliklinikan väli sessä aulassa. Pisteellä saat tietoa muun mu assa yhdistyksen palveluista ja toiminnasta sekä terveydenhuollon ammattilaisen tukea. Eturauhassyöpäpotilaiden Etuset-ryhmän
vapaaehtoisia sekä yhdistyksen sairaanhoita ja ja perhetyön asiantuntija päivystävät pis teellä erillisinä aikoina, katso päivystysaika taulu verkkosivulta.
Syöpää sairastavien ja heidän läheistensä oh jatut etäliikuntatuokiot ovat käynnissä 27.11. saakka. Maanantaisin lihasvoimaharjoittelu klo 16.30–17.00, parittomien viikkojen tiistai na lymfajumppa klo 17.00–17.30, keskiviik koisin FasciaMethod klo 18.15–19.00, torstai sin rentoutustallenne ja perjantaisin ruotsin kielinen liikuntatuokiotallenne. Maksutto mia, ei ennakkoilmoittautumista.
Ohjatut vesijumpat syöpää sairastaville ja yhdistyksen jäsenille ovat käynnissä, mutta mukaan mahtuu. Jumpat jatkuvat joulukuun puoliväliin saakka. Ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoi taja. Lisäksi mattojumppaa maanantaisin klo 18.30. Kauden hinta on 50 euroa. Tiedustelut kuntohoitaja Pasi Vesalta, 0400 510 315. Kuntosalivuorot Meri-Karinassa
Syöpää sairastavien maksuton kuntosalivuo ro omatoimiseen harjoitteluun maanantaisin
laitahyökkääjä Kalle Väisänen. Nuoret tarvitsevat esikuvia, jotka kannustavat terveelliseen elämäntapaan. Esimerkik si jääkiekossa tarvitaan malleja siitä, että ilman nuuskaakin voi pelata lois tavasti.
– Pieni osa enää tupakoi, mutta aika monen taskusta löytyy nuuskakiekko, Vaskelainen sanoo.
Hän kertoo, että myös ruotsinkielisiä nuoria halutaan tavoittaa: yhteistyötä on jo aloiteltu Paraisten yläkoulussa ja Tu run Katedralskolanissa.
Keskustelusta syntyy innostus. Tarvit sisiko säätiö itsekin uuden logon?
– Aiemmin haluttiin olla taustalla,
mutta ei enää. Nyt on tärkeää näyttää, mitä hyvää saadaan aikaiseksi, Karlsson toteaa.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen ja hallituk sen puheenjohtaja Risto Korpela totea vat, että Lounais-Suomen Syöpäyhdis tykselle yhteistyö Eschnerin säätiön kanssa on erittäin tärkeää.
Varoja on satsattu neuvontatyöhön ja vähävaraisten syöpäkuntoutukseen, mutta erityisesti syövän ennaltaehkäi syyn – nuoriin ja aurinkoon. Eschnerin säätiön logo voisikin näkyä esimerkiksi päiväkoteihin lapsia varten tilatuissa kymmenissä aurinkovarjoissa.
klo 7–8, keskiviikkoisin klo 18–20 ja lauantai sin klo 8–11. Ilmoittaudu saapuessasi MeriKarinan infoon.
Fuck Cancer -kahvit Café Art -kahvilassa 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 17.00–18.30
Fuck Cancer -kahvit on tarkoitettu syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille noin 18–40-vuotiaille nuorille aikuisille ja heidän läheisilleen. Kahveilla pääset tapaamaan mui ta saman kokeneita nuoria aikuisia. Mukana myös yhdistyksen työntekijä sekä vertaistu kihenkilö. Maksuton, ei ennakkoilmoittautu mista. Läntinen Rantakatu 5, Turku.
Nuorten aikuisten päivä Meri-Karinassa 15.10. klo 9.45–17.00 Päivä on tarkoitettu Lounais-Suomen alueel la asuville noin 18–40-vuotiaille nuorena ai kuisena syöpään sairastuneille ja sen sairasta neille ja heidän läheisilleen. Tapahtumassa pääset tapaamaan muita saman kokeneita. Maksuton. Ilmoittaudu 3.10. mennessä yh distyksen verkkosivulla.
Meri-Karinassa 6.11. klo 15–18 Konsertti eturauhassyöpäpotilaiden hyväk
si. Mukana suuri joukko solisteja sekä Atlasorkesteri. Lippu 20 euroa. Hintaan sisältyy kahvitarjoilu. Varmista paikkasi ostamalla lippu ennakkoon Meri-Karinasta tai Mat karista. Nauti lounas ennen konserttia klo 12.00–14.30. Hinta 13 €. Lounasvaraus en nakkoon, 040 183 6183 tai merikarina@ arkea.fi.
Meri-Karinassa 22.11. klo 18–20 Nykyisille yhdistyksen jäsenille ja jäsenyydes tä kiinnostuneille tarkoitetun tapahtuman ohjelmassa on yrittäjä Pauli Aalto-Setälän luento ”Kuinka pärjätä kriisissä?” sekä Lou nais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Meri-Kari nan palvelujen esittelyä, kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Maksuton. Ilmoittaudu 13.11. mennessä, 044 451 5565 tai yhdistyksen verk kosivulla.
Suomen suurimmat joulumyyjäiset Turun Messukeskuksessa 3.12. klo 11–16 Myynnissä on muun muassa käsitöitä, koris teita ja leivonnaisia. Juhlavuoden kunniaksi luvassa on muun muassa haastatteluja, live musiikkia sekä joulupukin vierailu. Maksuton. Messukentänkatu 9–13, Turku.
varatuomari
Teksti ja kuva: Pekka Remes
Alkoholin käytön huonoista seurauksista tiedetään onnettomuudet, rattijuopumus, väkivalta, krapulapäivät ja rahanmeno, mutta monikaan ei tiedä alkoholin aiheuttavan syöpää.
”Tupaakka, viina ja villit naiset, ne tekee sut hulluks, ne sotkee sun pään”, lauloi Dave Lindholm vuon na 1990.
Laulussa kerrotaan tupakan ja al koholin vaikutuksista ihmissuhteisiin ja raha-asioihin, mutta alkoholilla ja tupakalla on vaikutuksia myös ter veyteen. Tupakan yhteys esimerkik si keuhkosyöpään on hyvin tiedossa. Entä alkoholin yhteys syöpiin?
– Moni ei tiedä sitä, että alkoho lilla ja syövällä on yhteys, sanoo Turun yliopistollisen syöpäklinikan erikoislääkäri, LT Eetu Heervä Alkoholin ja syövän yhteyttä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin voidaan tarkastella al koholin, etanoli-nimisen aineen, vaikutuksia elimistössä. Toisaalta voidaan tarkastella alkoholiriippu vuuden vaikutuksia terveyteen. Al koholiriippuvuus on sairaus. Aloi tetaan etanolista.
– Etanolin hajoamistuotteet aihe uttavat syöpää. Hajoamistuotteet ovat riskitekijä maksasolusyövässä, pään ja kaulan alueen syövissä sekä rinta- ja eturauhassyövässä, mutta vastaavaa näkee monessa muussa kin syövässä. Näistä on olemassa tutkimuksellista näyttöä, Heervä kertoo.
Seuraava kysymys onkin, mikä sitten on turvallinen määrä alkoho lia, entä mikä on korkean riskin raja. Alkon kotisivujen mukaan kor kean riskin rajaksi on miehillä arvi oitu 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa. Yksi annos on esimerkiksi yksi pullo keskiolutta. Naisilla vastaava korkean riskin ra ja on 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa. Yli 65-vuotiaille
riskikulutuksen rajaksi on asetettu kaksi annosta kerralla tai seitsemän annosta viikossa.
Omaa alkoholinkäyttöään voi ar vioida internetistä löytyvällä kol men kysymyksen AUDIT-C-testillä. Testissä kysytään, kuinka usein juo alkoholia ja montako annosta juo. Eri vaihtoehdot on pisteytetty niin, että niistä voi saada nollasta neljään pistettä. Jos ei käytä alkoholia ol lenkaan, saa nolla pistettä. Testin suurin pistemäärä on 12. Liikakäy tön pisteraja työikäisillä miehillä on 6 ja naisilla 5. Koska jokainen ihmi nen on kuitenkin ainutlaatuinen yksilö, ei tarkkoja turvarajoja alko holille voida antaa.
Ongelmat kasautuvat Palataanpa alun lauluun. Siinä ei sattumalta mainita sekä tupakkaa että alkoholia, sillä niitä käytetään usein yhdessä. Tupakansavussa on 5 000 kemiallista yhdistettä. Näistä noin 100 on syöpää aiheuttavia yh disteitä.
– Tupakka ja alkoholi ovat kui tenkin sellaisia riskitekijöitä, joihin kukin voi itse vaikuttaa, Heervä muistuttaa.
– Kyllähän kaikki tietävät tupa kan vaarat, mutta jos on aloittanut tupakoinnin, siihen on syntynyt riippuvuus, jota on vaikea hoitaa. Sama on alkoholin kanssa, jos sii hen on muodostunut riippuvuus.
Tärkeää onkin ennaltaehkäisy. Monelle ei tule edes mieleen, että alkoholi aiheuttaa syöpää. Alkoho lin käytön huonoista seurauksista tiedetään kyllä onnettomuudet, rat tijuopumus, väkivalta, krapulapäi vät ja rahanmeno.
Tästä päästäänkin yhteiskunnalli seen näkökulmaan. Jos samalla yk silöllä ongelmana on tupakka ja alkoholi, löytyy taustalta usein mui takin ongelmia. Kun moniongel mainen henkilö tulee lääkärin vas taanotolle, lääkäri ei ehkä heti epäi le vaivojen syyksi syöpää, joka ikään kuin jää muiden ongelmien alle – siis jos henkilö ylipäätään ha keutuu lääkäriin.
Koskaan ei ole liian myöhäistä Heervä toteaa, että Turun yliopis tollisen keskussairaalan syöpäklini kalla nähdään pitkällisen alkoholin käytön lopputulos, joka voi olla esimerkiksi maksasolu-, haima-, suu- tai ruokatorvisyöpä.
– Syöpäpotilaat ovat keskimäärin 65-vuotiaita. Elämää on vielä edes sä, mutta se on erilaista. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa tupa kointia eikä liian myöhäistä tehdä elämäntaparemonttia alkoholin suhteen. Esimerkiksi maksa voi toi pua, jos alkoholin käytön lopettaa kokonaan.
– Elämäntaparemontti on yksi elä mänlaatua parantavista tekijöistä. Oman terveyden lisäksi se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja omaan talouteen, kun rahat eivät mene alkoholiin.
Tai kuten eräs syöpäpotilas sanoi: ”Hoitohenkilökunta tekee kaiken mahdollisen, jotta paranisin. Vähin tä mitä voin itse tehdä, on pitää it seni kunnossa.”
Tekstissä on lainattu Dave Lind holmin esittämän kappaleen Tu paakka, viina ja villit naiset sanoja. Alkuaan kappale on Tim Spencerin laulu Cigareettes, Whusky and Wild Wild Women vuodelta 1947.
Arja Hänniselle vuosi 2020 oli hur ja. Hän jäi sen aikana eläkkeelle, sairastui rintasyöpään ja oli koro naevakkona saaristossa. Menevää naista eivät vastoinkäymiset ole pysäyttäneet.
Turun Martissa sijaitsevan kauniin ker rostaloasunnon oven avaa iloinen ja tyy likäs emäntä, 69 ikävuottaan reippaasti nuorekkaampi Arja Hänninen
– Ainoa syövästä seurannut hyvä asia on se, että tukkani on nyt yhtä lyhyt kuin 1970-luvulla. Moni on sanonut, että olet nuorentunut, Hänninen nau rahtaa.
Mellilän tyttö opiskeli Loimaan am mattikoulussa keittäjäksi. Turkuun Hänninen tuli 1971 saatuaan keittiö harjoittelijan pestin vasta avattuun Ruissalon hotelliin. Pari vuotta sen jäl keen hän tapasi miehensä Hannun, jonka kanssa sai kaksi tytärtä ja neljä tytärtentytärtä.
Lähes 40 vuotta Hänniseltä hurahti Tu run aikuiskoulutuskeskuksessa, aluksi siivousalan opettajana, sitten pidempi rupeama koulutusjohtajana. Eläkkeelle hän jäi toiminnantäyteisestä työstään yliikäisenä helmikuussa 2020.
Outoja tuntemuksia rinnassa Eläköityminen yksistään on iso elämän muutos, eivätkä haasteet Hännisen koh dalla siihen jääneet. Koronapandemia ulotti sormensa Suomeen ja alkoi sulkea yhteiskuntaa. Hännisillä on onneksi Pa raisten Kårlaxissa miehen suvulta periy tynyt kesäpaikka, josta tuli korona-ajan pelastus.
– Lapset sanoivat, että menette mökil le koronapakolaisiksi. Olimmekin siellä mieheni kanssa puolisen vuotta. Kalas timme, ostimme lihamyllyn ja opettelin tekemään hyviä haukipullia, Hänninen hymyilee.
Kårlaxissa hän alkoi ihmetellä outoja tuntemuksia rinnassaan: vihlaisuja ja kipuja.
– Luulin niiden johtuvan aiemmasta kaatumisen aiheuttamasta olkapäävam mastani, enkä hakeutunut heti lääkä riin. Olin myös käynyt 2019 mammo
grafiassa, jossa ei näkynyt mitään poik keavaa.
Lopulta Hänninen kävi gynekologilla, joka totesi heti rinnat tarkastettuaan, et tä nyt on hakeuduttava jatkotutkimuk siin – kiireellä. Hänninen kävikin saman tien tutkimuksissa.
– Siellä radiologi sanoi suoraan, että nyt on huonoja uutisia: oikeassa rinnassasi on syöpäkasvain, joka on levinnyt imusol mukkeisiin. Edessä on rankat hoidot.
– Kun tulin tutkimuksista ulos, tuli it ku. Sen jälkeen en olekaan itkenyt. On neni oli kuulla diagnoosi suoraan ensi istumalta. Ja sekin, että helpolla et tule pääsemään. Epätietoisuus on kamalinta.
Kiitokset hyvälle hoidolle Kuukauden kuluttua kuvantamisesta Hänniseltä leikattiin pois oikea rinta ja kainalosta 26 imusolmuketta. Lisäksi hän sai sytostaatteja ja sädehoitoa.
– Oikeastaan ainoa hoitoja seurannut ongelma oli minulla se, että kudosnes
tettä alkoi kertyä. Sitä punkteerattiin 18 kertaa.
Kesäkuussa 2022 Hänninen pääsi pe ruutuspaikalta molempien rintojen kor jausleikkaukseen.
– Uusi rinta rakennettiin ja toista ko hotettiin. Olen lopputulokseen tosi tyy tyväinen.
Anoppi tutustutti syöpäyhdistykseen Hännisten olohuoneen seinällä haastatte lua seuraa tauluun ikuistettu tummatukkai nen nainen, Hännisen anoppi Sirkka-Liisa Hänninen. Sirkka-mummu teki pitkän uran sairaanhoitajana ensin Radiumkodissa ja sitten Poliklinikka Karinassa. Hänen an siostaan Hänninen sai esimakua syöpäyh distyksen toiminnasta jo 50 vuotta sitten.
– Kävin ensimmäistä lasta odottaessa ni Karinassa anoppia katsomassa. Hän avusti lääkäriä tutkimuksissa ja huolehti instrumenteista. Karinassa tehtiin hirve än tärkeää työtä.
– Olen monesti miettinyt, että olisi pi tänyt liittyä Lounais-Suomen Syöpäyh distyksen jäseneksi jo ajat sitten. Liityin kuitenkin vasta leikkaukseni jälkeen.
Hänninen tunnustaa, ettei vieläkään tiedä kaikkia jäsenyyden tuomia etuja.
– Niistä tärkeimpiä on, että jokaisesta käynnistä Tyksissä olen saanut yhdistyk seltä viisi euroa. Olen saanut yli 250 eu roa hoitokuluista takaisin.
– Myös monet jäsenalennusliikkeet olivat iloinen yllätys. Esimerkiksi Turun Gynekologikeskuksessa en joudu mak samaan toimistomaksua. Naapurin kuk kakauppa Ruusu-Aulassakin saan alen nusta jäsenkorttia vilauttamalla.
Ehdoton ykkösjuttu Hänniselle on kuitenkin yhdistyksen matkakerhon tarjonta.
– Hoitojen loputtua palkitsin itseni upealla ja eksoottisella Islannin-matkal la. Lähdin sinne hyvän ystäväni kanssa. Häneltä on myös rintasyöpä leikattu.
– Luulin, että kaikki reissulla olisivat syöpäpotilaita, mutta siellä oli paljon myös omaisia ja ystäviä. Todella kiva porukka. Matkakerhon reissuille on yk sinäisenkin helppo lähteä, sen kun hyp pää bussiin, Hänninen kannustaa.
Rakkaat omaiset ja ystävät – elämän tär kein asia – vilahtavat usein Hännisen puheissa.
– Minulla on lähiomaisia ja ystäviä niin iso verkosto, että välillä on aikapu la. Ystävien kanssa tapaamme teatteris sa, elokuvissa, viinilasillisella... Elämäs tä on tärkeää nauttia. Läheisilleni olen voinut puhua arastelematta myös sai raudestani.
Kaikilla syöpää sairastavilla ei hyviä tukiverkostoja ole. Hänninen pitääkin syöpäyhdistyksen tarjoamia kursseja ja vertaistukitoimintaa erittäin tärkeinä.
– Vertaistukea olen saanut ja antanut myös Facebookin syöpään sairastunei den ryhmissä. Niissä on paljon nuoria naisia, pienten lasten äitejä ja yksinäisiä. Nuorille, joilla elämä on vielä edessä, sairastuminen on usein pahempi paikka kuin iäkkäille.
– Onneksi yksin ei tarvitse nykyään jäädä, tukea kyllä löytyy, Hänninen va kuuttaa.
Tekstit: Vappu Pitkänen • Kuva: ©yellow_man – stock.adobe.com
Syöpäpotilaiden taloudellista tilannetta tulisi selvittää järjestelmällisesti, esittää Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.
Syöpäpotilaiden toimeentuloon liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana, osoittaa Syöpä säätiön sosiaalityöntekijöille vuonna 2021 toteuttama kysely. Myös lapsiper heiden taloudellisen tuen tarve on kas vanut.
– Potilaiden tilannetta ovat osin vai keuttaneet yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, koronapandemia ja Ukrai nan sodan vuoksi laukkaamaan lähtenyt inflaatio, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toi minnanjohtaja Minna Anttonen sanoo.
Syöpä tuo muun muassa useita tutki muksiin ja hoitoon liittyviä kuluja. Niiden lisäksi se syö tuloja. Sairausloma on po tilailla yleensä pitkä, mikä pudottaa työs sä käyvien tuloja. Eläkeläisten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien rahati lanne voi olla heikko jo entuudestaan.
– Tilanteita löytyy hyvin monenlaisia, dramaattisiakin. Jos esimerkiksi perheen pääelättäjä on yrittäjätulon varassa ja menettää syöpään sairastumisen myötä työkykynsä ja mahdollisuutensa yritys toimintaan, tilanne on hankala. Tai jos nuori vanhempi sairastuu ja on vaikka iso asuntolaina. Myös syöpäkroonikot ovat heikossa asemassa.
– Ihmisten ja perheiden turvaverkostot vaihtelevat paljon. Läheskään kaikilla ei ole sukulaisia, joihin tukeutua, Anttonen huomauttaa.
Hoitokulut sadasta tuhansiin euroihin Potilaan maksettavaksi tulevat syövän hoitokustannukset voivat vaihdella sa dasta eurosta tuhansiin euroihin, kertoo Syöpäjärjestöjen valtakunnallisen neu vontapalvelun päällikkö Taina Häkkinen – Jos esimerkiksi rintasyöpäpotilas sel viää vain leikkauksella, hänelle tulee maksettavaksi parin vuorokauden hoi tokustannukset. Sen sijaan potilaalla, joka tarvitsee kaikki pitkään jatkuvat hoidot, eli leikkaus-, sytostaatti-, säde- ja hormonihoidot, kustannukset ovat jul kisella puolella toteutettunakin helposti tuhansissa euroissa.
Häkkinen pitää olennaisen tärkeänä, että sairastuneen maksukyky hoitomak sujen suhteen selvitetään jo potilaan ollessa hoidossa.
– Tällöin sairaalan sosiaalityöntekijä voi auttaa potilasta tulevista maksuista selviytymi sessä sen sijaan,
että lähettäisi sairaala- ynnä muita mak suja potilaalle, joka ei kykene niiden maksamisesta selviytymään. Pahimmas sa tapauksessa maksut ajautuvat perin tään, kulut nousevat ja luottotiedot me nevät.
Maksukattouudistusta toivotaan Sekä Anttonen että Häkkinen kannatta vat kunnallisen terveydenhuollon ny kyisen maksukattojärjestelmän uudista mista. Kalenterivuoteen sidottu maksu katto eli omavastuuosuus on asiakas maksuissa nyt 692 euroa vuodessa. Tämän lisäksi lääkkeiden omavastuu osuus on 592,16 euroa ja matkakulujen 300 euroa vuodessa.
– Maksukattouudistusta on toivottu jo pitkään. Eurooppalaisen vertailun mu kaan Suomessa sairastaminen on kallis ta ja omavastuut merkittäviä. Lisäksi kertyy paljon varsin huomattaviakin ku luja, jotka eivät kerrytä mitään maksu kattoa, Anttonen kritisoi.
– Maksukatto ei saisi määräytyä kalen terivuoden mukaan kuten nykyään, vaan kustannusten tulisi alkaa kertyä siitä hetkestä, jolloin potilas on sairastu nut, Häkkinen lisää.
Vaikutukset talouteen yllättävät Syövän vaikutukset talouteen tulevat monille yllätyksenä.
– Esimerkiksi tutkimus- ja poliklinik kakäyntien sekä useita käyntejä vaativi en sarjahoitojen kulut ovat monille yllä tys, samoin sairausloman palkka, kertoo Häkkinen.
– Pohjois-Suomessa matkat ovat pit kiä, ja hoidossa käydessä voi joutua yö pymään toisella paikkakunnalla. Nykyi set bensakustannukset voivat moninker taistaa matkakulut. Myös syöpähoitojen aiheuttamien haittavaikutusten hoitami nen sairaalassa voi äkkiä tuoda potilaal le 500 euron maksun osastohoidosta, Häkkinen listaa.
Sairastamisen aikana potilaan tai lähei sen pitäisi jaksaa selvittää, mitä kaikkia etuisuuksia ja korvauksia tilanteessa on mahdollista saada. Moni kokee selvitys työn vaikeaksi, sillä tietoa on haalittava useilta eri tahoilta.
– On hyvin henkilökohtaista, miten selvittämisen kokee. Läheiset ehkä aut tavat, jotta syöpää sai rastava voi kes kittyä hoi
toihin ja niistä toipumiseen, mutta kai killa ei läheisiä ole. Esimerkiksi alaikäis ten lasten sairastavan yksinhuoltajan
arki voi olla aika karua. Toki erityisen hankalia elämäntilanteita on monenlai sia muitakin, Anttonen toteaa.
Sairauspäiväraha vanhemmalle Ke lasta. Lapsen sairastuminen voi olla vanhemmalle niin iso sokki, että se luokitellaan sairastumiseksi ja van hempi saa todistuksen työkyvyttö myydestä.
Erityishoitoraha Kelasta. Erityishoito raha on korvaus ansiomenetyksestä silloin, kun alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja osal listuu lapsensa hoitoon tai kuntou tukseen eikä pysty siksi tekemään työtään.
• Omaishoidontuki kunnalta. Pitkäai kaissairasta tai vammaista lasta koto na hoitava henkilö voi saada kunnal ta omaishoidontukea. Kunnan ja hoitajan on tehtävä hoidosta sopi mus, johon liittyy hoito- ja palvelu suunnitelma.
Lapsen vammaistuki Kelasta. Kela voi myöntää vammaistukea alle 16-vuo tiaalle, joka on vähintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tar peessa, että siitä aiheutuu taloudel lista tai muuta rasitusta.
Julkisen terveydenhuollon maksu katto. Omavastuu on 692 euroa kalenterivuodessa. Maksukattoa kerryttävät keskeisimmät julkisen terveydenhuollon palvelujen asia kasmaksut. Alaikäisten käyttämistä palveluista perityt maksut laske taan yhteen huoltajan maksujen kanssa.
Matkakorvaus Kelasta. Korvauksia maksetaan matkoista lääkäriin, lää kärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon sekä kuntoutukseen yleensä halvimman kulkuneuvon mukaan. Matkakorvausta voi saada myös tak silla tehdystä matkasta. Matkakorva usta voi hakea myös vanhempien matkoista lapsen sairaalahoitoon liittyen. Matkojen vuosiomavastuu eli matkakatto on 300 euroa.
Yöpymiskorvaus. Kela voi myöntää yöpymisrahaa, kun vanhemman on yövyttävä potilashotellissa, hotellissa tai muussa majoitusliikkeessä lapsen sairaalassaolon vuoksi.
• Lääkekorvaukset. Kela maksaa korva usta lääkkeistä, kliinisistä ravintoval misteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä ja joille on vahvis tettu korvattavuus. Vuosiomavastuu eli lääkekatto on 592,16 euroa.
Korvaukset yksityisestä terveyden huollosta. Kela korvaa osan tarpeel lisista sairauden hoidon kustannuk sista, jotka aiheutuvat käynnistä yk sityisessä terveydenhuollossa. Korva usta voi saada lääkärin palkkiosta, yksityissairaalan hoitokustannuksista ja lääkärinlausuntojen palkkioista.
• Sosiaalihuoltolain ja vammaispalve lulain perusteella järjestettävät tuki toimet ja palvelut kunnalta. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtainen apu, apuvälineet ja kuljetusapu.
• Yleinen asumistuki Kelasta. Asumis tukea voi saada pienituloinen henki lö tai useamman henkilön ruokakun ta vuokra-, omistus-, asumisoikeustai osaomistusasuntoon.
Toimeentulotuki Kelasta. Viimesijai nen avustusmuoto henkilöille tai perheille, joiden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Kunnalla on lisäksi täyden tävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.
Syöpäsäätiön avustus. Syöpäsäätiön Lasten Syöpärahasto tukee avustuk sin syöpään sairastuneiden lasten perheitä. Avustusta voi hakea sairaa loiden syöpäosastojen sosiaalityön tekijän kautta.
• Alueellisten syöpäyhdistysten avus tukset. Syöpäyhdistykset myöntävät pientä taloudellista tukea lapsisyöpä potilaiden perheille.
• Sairaalan sosiaalityöntekijät ja kun toutusohjaajat Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapu helin
• Kansaneläkelaitos
Oma vakuutusyhtiö
• Työterveyshuolto
Sairausajan palkka. Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus sai rausajan palkkaan, kun työskentely on estynyt sairauden vuoksi. Sairaus ajan palkkaa maksetaan sairastumis päivältä ja sitä seuraavilta yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Työehtosopimuksissa maksukausi on usein pidempi kuin työsopimus laissa.
Sairauspäiväraha Kelasta. Korvaa an sionmenetystä, joka aiheutuu alle vuoden kestävästä työkyvyttömyy destä. Määräytyy tulojen mukaan ja maksetaan yleensä enintään 300 ar kipäivältä.
• Osasairauspäiväraha Kelasta. Va paaehtoinen järjestely, joka vaatii suostumuksen sekä työntekijältä että työnantajalta. Työajan on vä hennyttävä 40–60 prosenttia aiem masta. Maksetaan enintään 120 arkipäivältä.
• Vammaistuki aikuiselle Kelasta. Tuki on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille pitkäaikaisesti sairaille tai vammaisil le henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähin tään vuoden ajan.
Kuntoutusraha. Kuntoutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa, kun on saa nut kuntoutuksesta päätöksen Kelas ta, työterveyshuollosta, kunnasta tai kuntayhtymältä. Omaisen kuntoutus rahaa voi saada siltä ajalta, kun osallis tuu omaisensa sopeutumisvalmen nukseen, kuntoutuskurssille tai perhe kuntoutukseen.
Kuntoutustuki eli määräaikainen työ kyvyttömyyseläke. Haetaan työky vyttömyyden pitkittyessä työeläke yhtiöltä tai Kelalta. Kuntoutustuen aikana selvitetään mahdollisuus kun toutua työelämään tai vaihtaa am mattia kuntoutuksen avulla.
Osatyökyvyttömyyseläke työeläke laitokselta. Tuki on tarkoitettu hen kilölle, jonka työkyky on osittain heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan ja joka pystyy sairaudestaan huolimatta vie lä jatkamaan osa-aikaisesti työssään. Voidaan myöntää toistaiseksi jatku vana tai määräaikaisena. Jälkimmäi sessä tapauksessa on kyseessä osa kuntoutustuki.
• Ammatillinen kuntoutus. Tähän voi olla oikeutettu, kun syöpä ja sen hoi dot ovat alentaneet työkykyä. Am matillisesta kuntoutuksesta vastaa vat Kela ja työeläkeyhtiöt.
• Työkyvyttömyyseläke. Korvaa pysy vän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä 16–65-vuo tiaille henkilöille, jotka eivät voi sai rauden tai vamman vuoksi käydä töissä.
• Eläkettä saavan hoitotuki Kelasta. Tuki on tarkoitettu helpottamaan pitkäaikaisesti sairaan jokapäiväistä elämää, toimintakykyä, kuntoutusta ja hoitoa.
Infopalojen lähteet:
Julkisen terveydenhuollon maksu katto. Omavastuu on 692 euroa ka lenterivuodessa. Maksukattoa ker ryttävät keskeisimmät julkisen terve ydenhuollon palvelujen asiakasmak sut.
Matkakorvaus Kelasta. Korvauksia maksetaan matkoista lääkäriin, lääkä rin määräämään tutkimukseen tai hoitoon sekä kuntoutukseen yleensä halvimman kulkuneuvon mukaan. Korvausta voi saada myös taksilla tehdystä matkasta. Matkojen vuo siomavastuu eli matkakatto on 300 euroa.
Matkan hinta: jäsenet
ei-jäsenet
Hintaan sisältyy:
* linja-autokuljetukset
Yöpymisraha Kelasta. Korvausta voi saada, jos joutuu yöpymään matkal la tutkimuksen, hoidon tai kuntou tuksen takia.
* kahvi- ja lounastarjoilu
* sisäänpääsymaksut
opastukset ohjelman mukaan
* risteily saaristolaiva
• Lääkekorvaukset. Kela maksaa korva usta lääkkeistä, kliinisistä ravintoval misteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä ja joille on vahvis tettu korvattavuus. Vuosiomavastuu eli lääkekatto on 592,16 euroa.
lamolla
* roolioppaan palvelut
* matkanjohtajan palvelut
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02)
• Korvaukset yksityisestä terveyden huollosta. Kela korvaa osan tarpeel lisista sairauden hoidon kustannuk sista, jotka aiheutuvat käynnistä yksityisessä terveydenhuollossa. Korvausta voi saada lääkärin palkki osta, yksityissairaalan hoitokustan nuksista ja lääkärinlausuntojen palkkioista.
Matkanjohtaja: Maija Parmanen
Matkan hinta: jäsenet
euroa ei-jäsenet
• Verovähennykset. Veronmaksuky vyn vähentyessä olennaisesti voi olla oikeutettu veronmaksukyvyn alen tumisvähennykseen. Sairauden ai heutettua pysyvän haitan voi saada invalidivähennystä.
Hintaan sisältyy:
linja-autokuljetukset
lounas
sisäänpääsymaksut ja opas tukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * matkanjohtaja palvelut
• Yleinen asumistuki Kelasta. Tukea voi saada pienituloinen henkilö tai use amman henkilön ruokakunta vuok ra-, omistus-, asumisoikeus- tai osa omistusasuntoon.
Kotkan uusi, valtavan yleisösuosion ja useita palkintoja saavuttanut Merikeskus Vellamo kohoaa jykevänä maamerkkinä Kotkan kantasa tamassa. Sen hyökyaallon muoto ja julkisivumateriaalit tekevät siitä poikkeuksellisen rakennuksen. Sisäänsä se kätkee Suomen Merimu seon, Kymenlaakson Museon sekä merenkulun tietokeskuksen. Vel lamon satamalaiturista lähdetään meriretkelle keskelle kauneinta itäi sen Suomenlahden saaristoa Ruotsin kuningas Kustaa III:n johdolla. Huumorilla höystetty monologi yhdistyy elävällä tavalla merihistorian tapahtumapaikoille Ruotsinsalmen meritaistelun maisemiin.
Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku.
Ajo Kotkaan, jossa nautitaan kah vit Merimuseon kahvila-ravintola
Laakongissa. Kahvihetken jälkeen tutustutaan museoihin. Suomen Merimuseon perusnäyttely herättää värikkäästi eloon Suomen merenku lun historian ja esineistön. Kymen laakson museo kertoo elämänma kuisia tarinoita virran varrelta. Klo
15.00 saaristolaiva Wellamo lähtee risteilemään itäiselle Suomenlahdel le. Kuningas Kustaa III:n roolissa opas viihdyttää yleisöä sekä näyttää ainutlaatuisen multimediaesityksen. Merimatka päättyy Villa Kärkisaa reen, jossa nautitaan noutopöydän antimista. Villa Kärkisaari on van ha perhehuvila 1910-luvulta veden äärellä, keskellä lumoavaa luontoa. Turkuun saavutaan noin klo 21.00.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913
Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro
• Eläkkeensaajan asumistuki Kelasta. Tarkoitettu pienituloisille eläkkeen saajille vakinaiseen vuokra- tai omis tusasuntoon.
Perustoimeentulotuki Kelasta. Vii mesijainen avustusmuoto, johon voi olla oikeus, kun tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Kunnalla on lisäksi täy dentävä ja ehkäisevä toimeentulo tuki.
• Sosiaalihuoltolain ja vammaispal velulain perusteella järjestettävät tukitoimet ja palvelut kunnalta. Näitä ovat esimerkiksi henkilökoh tainen apu, apuvälineet ja kuljetus apu.
• Syöpäsäätiön avustus. Syöpäsäätiö tukee avustuksin syöpäsairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilan teeseen joutuneita.
Alueellisten syöpäyhdistysten avus tukset. Yhdistykset jakavat erilaisia avustuksia ja hoitovuorokausikorva uksia jäsenilleen.
Kelan verkkosivusto, Syöpäjärjestöjen Kaikki syövästä -sivusto, Suomen Syöpäpotilaat ry / Syöpäpotilaan sosiaaliopas 2018, Sylva ry / Sylva
/ tietoa ja tilastoja 1/2021, Elä keturvakeskuksen verkkosivusto, sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivusto
Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.
kevyet nauha- ja monofilament pohjaiset yms. peruukit turbaanit ja huivit pesu- ja hoitotuotteet - huollamme ja korjaamme peruukit ja lisäkkeet ammattitaidolla
Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig,
Ostaessasi meiltä
kokoliivit
Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun
Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun
uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun
Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277
Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka
Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka
Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka
Liivien ja rantamuodin
TURKU
TURKU
Hodgkinin lymfoomassa ennuste on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana hoitojen kehittymisen myötä. Suhteellinen elossa ololuku on noussut 1970-luvun 50–60 prosentista nykyiseen noin 90 pro senttiin.
Turkulainen Tiina Juntikka kiinnostui väitöstutkijana lymfoomista. Hän selvitti Suomen Syöpärekisterin tiedoista Hod gkinin lymfooman ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta Suomessa vuosina 1996–2015 sekä Hodgkinin lymfooman viiden eri alatyypin osuudet. Helmikuussa hy väksytty väitöstutkimus toi uutta hoidon kehittämiseen.
Useimmiten ensimmäinen havainto Hodgkinin lymfoomasta on kivuton suu rentunut imusolmuke kaulalla. Koko imusolmuke pyritään poistamaan näyt teeksi. Diagnoosi tehdään imusolmuk keen kudosnäyteanalyysien avulla. Li säksi PET-TT-tutkimuksella saadaan tietoa siitä, miten sairaus on levinnyt elimistöön.
Hodgkinin lymfooma mielletään usein nuorten aikuisten lymfoomaksi, mutta väitöstutkimuksen mukaan 36 prosenttia Hodgkinin lymfoomadiagnoosin Suo messa saaneista potilaista oli yli 50-vuo tiaita.
Sidekudoskyhmyinen klassinen Hod gkinin lymfooma on alatyypeistä yleisin. Tutkimuksen mukaan sitä löytyi 54 pro sentilta Hodgkinin lymfoomaan sairas tuneista. Tämä tautityyppi on yleisin nuorilla, noin 20–24-vuotiailla naisilla. Tautityyppi on hyvin hoidettavissa; en nuste paikallisessa Hodgkinin lymfoo massa on erinomainen. Koska tavoittee na hoidossa on pysyvä parantuminen taudista, potilas joutuu käymään läpi rankkoja solunsalpaaja- ja sädehoitoja.
ikääntyvillä miehillä
Toiseksi yleisin tautimuoto, sekasolui nen klassinen Hodgkinin lymfooma vä hentyi Suomessa tutkimusjakson aikana. Kuitenkin kuolleisuus tähän tautiin oli kasvussa, mikä voi selittyä sillä, että lä hes 60 prosenttia potilaista oli yli 50-vuo tiaita ja ilmaantuvuus oli suurinta iäk käillä miehillä.
Iäkkäillä potilailla hoitovaihtoehtoja ei ole niin montaa, ennuste on huonompi kuin muilla ja kuolleisuus suurinta. Täs sä tautityypissä yhtenä taustatekijänä voi löytyä merkkejä esimerkiksi EpsteinBarrin viruksesta. Kyseinen virus aihe uttaa mononukleoosia, ylähengitystei den infektiosairautta, jonka lähes kaikki sairastavat jo nuorella iällä.
Klassisen Hodgkinin lymfooman lym fosyyttirikas alatyyppi puolestaan on hyvin hoidettavissa. Vähälymfosyyttinen klassinen Hodgkinin lymfooma taas on erittäin harvinainen, ja sen ennuste on huono.
Kun Juntikka haravoi Suomen Syöpä rekisteriin kirjatut Hodgkinin lymfoomat tapaus tapaukselta, klassisen Hodgkinin lymfooman alatyyppien ilmaantuvuus osoittautui melko samansuuntaiseksi kuin mitä on havaittu muissa länsimaissa.
Sen sijaan ei-klassinen Hodgkinin lym fooma oli Suomessa yleisempi kuin muis sa länsimaissa: Suomessa sen osuus oli 13 prosenttia kaikista Hodgkinin lymfoo mista, kun muissa länsimaissa vastaava luku on 5–10 prosenttia. Tämä tautityyp pi on yleisin 30–40-vuotiailla miehillä, eikä siihen juurikaan liity kuolleisuutta. – Vaikka kaikki nämä alatyypit edus tavat Hodgkinin lymfoomaa, ne eivät ole ollenkaan samanlaisia sairauksia. Ala tyyppi on syytä selvittää, sillä mitä tar kempaa diagnostiikka on, sitä tarkem min osataan hoitaa.
Rekisteritiedot osoittivat myös, että Hodgkinin lymfooman kuolleisuus on ollut tutkimusjakson aikana laskussa kolmen prosentin verran vuosittain.
Rankat hoidot vaativat veronsa Vuosittain uusia Hodgkinin lymfooman tautitapauksia löydetään 150–170. Tauti on siis harvinainen. Suhteellinen elossa ololuku on noussut 1970-luvun 50–60 prosentista nykyiseen noin 90 prosent tiin. Luku kertoo, miten suuri osa sairas tuneista on viiden vuoden päästä sairas tumisesta yhä elossa.
Klassinen Hodgkinin lymfooma ja sen neljä alatyyppiä: Sidekudoskyhmyinen: yleisin alatyy peistä, esiintyy eniten 20–24-vuoti ailla naisilla, hyvin hoidettavissa Sekasoluinen: toiseksi yleisin alatyy peistä, esiintyy eniten iäkkäillä mie hillä, ennuste huonompi Lymfosyyttirikas: hyvin hoidettavissa Vähälymfosyyttinen: erittäin harvi nainen, ennuste on huono Ei-klassinen Hodgkinin lymfooma: • esiintyy eniten 30–40-vuotiailla mie hillä, ennuste on hyvä, hoidoksi voi riittää imusolmukkeen poisto
INäitä voivat olla muun muassa sekun daarisyövät, sydän- ja keuhkosairaudet sekä hedelmättömyys.
Toisaalta iäkkäämmät potilaat eivät välttämättä kestä rankkoja solunsal paajahoitoja, ja hoitomahdollisuudet ovat rajatummat. Parhaimman hoidon valinta ei aina ole yksiselitteistä, ja hoitopäätöstä tehdessä tulee pohtia sekä potilaan elämänlaatua että en nustetta.
Juntikan tutkimus tarkoitti syöpärekis teritietojen perusteellista läpikäyntiä. Kansainväliset luokittelukriteerit ovat viimeisten vuosikymmenten aikana yh tenäistyneet.
– Koko ajan on tarve kehittää siedet tävämpiä hoitoja, joilla tauti saadaan kuitenkin hoidettua.
Esimerkiksi nuorilla Hodgkinin lym foomapotilailla hoitojen pitkäaikaishait tavaikutukset tulee ottaa huomioon.
– Oli todella hieno kokemus päästä oppimaan syöpärekisterin toimintaa se kä epidemiologisen tutkimuksen teke mistä. Syöpärekisterin ylläpitämät tiedot ovat tärkeässä asemassa, kun halutaan seurata, mihin suuntaan syöpien ilmaan tuvuus ja kuolleisuus ovat kehittymässä, ja näin kohdentaa terveydenhuollon re sursseja oikein.
Juntikka on jatkanut omalla urallaan syöpätutkimuksen parista geriatriseen arviointiyksikköön ja erikoistuu geriat riksi.
Turun PET-keskuksessa on tänä vuonna otettu käyttöön koko kehon PETkamera. Laite kuvaa koko kehon kerrallaan ja rekisteröi, mitä elimistössä kuvaushetkellä tapahtuu. Uutta laitetta käytetään sekä potilaiden hoidossa että eri tautien tutkimiseen.
– Laite tehostaa syöpätutkimusta, Turun yliopistollisen keskussairaa lan syöpäklinikan ylilääkäri Heikki Minn sanoo.
– Syöpätautien tutkimisessa uu den laitteen etu on, että voimme sen avulla nähdä yhtä aikaa, miten merkki- ja lääkeaineet toimivat sekä kasvaimessa että etäpesäkkeissä. Saamme siten hyvin paljon tietoa yhdellä kertaa, Minn kertoo.
Koko kehon PET-kamera tukee teranostiikkaa. Se on yleistyvä hoi tomalli, jossa syöpä diagnosoidaan ja hoidetaan hyödyntämällä iso tooppilääketieteen menetelmiä.
Malli perustuu siihen, että PET-ku vauksessa käytetty merkkiaine lei mataan diagnostisella isotoopilla ja myöhemmin sama merkkiaine lei
mataan toisella isotoopilla, joka sä teilee paikallisesti ja tuhoaa syöpä kasvainta.
Uusi koko kehon PET on noin kymmenen kertaa herkempi taval liseen PET-kuvauslaitteeseen ver rattuna. Se on myös nopeampi: nykyisillä PET-laitteilla ihmisen kuvaaminen kestää vajaat puoli tuntia, kun uusi laite tarvitsee ko kovartalokuvaan vain muutaman minuutin.
– Herkkyys on etu, kun tutkimme esimerkiksi syövän levinneisyyttä.
Myös potilaan saamaa säteilyrasi tusta voidaan pienentää, koska voimme vähentää käytettävää merkkiaineannosta. Tämä on hyvä asia varsinkin, kun ajatellaan lapsia ja nuoria, Minn huomauttaa.
miljoonaa euroa
PET eli positroniemissiotomografia on terveydenhuollossa tärkeä tutkimus menetelmä monissa muissakin tau deissa kuin syövässä. Sitä käytettään muun muassa sydän- ja aivosairauk sien tai tulehdustautien tutkimiseen.
PET eroaa muista kuvantamisme netelmistä siten, että sillä kuvanne taan elimistön ja kudosten toimin taa, kun taas esimerkiksi röntgentai magneettikuvaus kuvaa pääasi assa elimistön rakennetta.
Turun koko kehon PET-kamera on maksanut 7,5 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa saatiin Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Loput rahoituk sesta tuli Turun yliopistolta ja Varsi nais-Suomen sairaanhoitopiiriltä.
Olemme paikalla, kun alueella tapahtuu ja esittelemme mielenkiintoisimmat ihmiset ja ilmiöt. Henri Hallman, uutispäällikkö
Henri ja yli 60 Turun Sanomien ammattilaista puntaroi tietoa ja paketoi oleellisen jutuiksi, jotta et jää paitsi mistään tärkeästä.
Paikallisin lukuelämys ts.fi
– Toivon, että jokainen sairastunut sai si vertaistukihenkilön. Läheisille pitäisi myös muistuttaa, että hekin voivat pyy tää tukihenkilöä sairastuneen puolesta. Syöpädiagnoosin saanut on usein vielä niin hämmentynyt tai paniikissa omas ta tilastaan, ettei ehkä edes ymmärrä tai tiedä pyytää itselleen ”kanssakulkijaa”, muistuttaa kolmisen vuotta vapaaehtoi sena vertaistukena rintasyöpää sairas taville toiminut turkulainen Johanna Roine
Itse rintasyövän vuonna 2018 läpi käy nyt Turun kaupungin urasuunnittelija meni jo seuraavana vuonna tukihenki lökurssille, sillä ”kun on itse mennyt sen p…n läpi”, niin tietää mistä puhutaan.
– Pidin itseäni tosi rauhallisena ja tasa painoisena ihmisenä, mutta rinta syöpään sairastuminen kyllä järkytti sitä tasapainoa pahasti. Itse taudin hoitami nen sujui hyvin, mutta jatkohoito meni kin sitten isosti pieleen. Korjausleikka
Vapaaehtoistoimintaa hän pitää mielek käänä tapana auttaa. – Tietysti siinä tu lee itsellekin hyvä mieli, kun huomaa, että on auttanut tuettavaa, saanut hänel le vähän kevyemmän olon.
Mitään henkisesti kevyttä vapaaehtois toimintaa ei tukihenkilönä oleminen kuitenkaan ole. Siksi siihen valmentau tuminen kurssien kautta on tärkeää. Jo hanna on nyt virallisena vertaistukena viidelle rintasyöpäpotilaalle.
– Ja parille epäviralliselle eli muutamal le ystävälleni. Alussa vähän jännitti ja ensimmäisen tuettavan kohdalla koin itse pienen ”henkisen takapakin”, sillä oma sairastumiseni palautui vahvana mieleen. Se oli pysäyttävää, mutta hyvin siitäkin selvittiin, Roine muistelee.
– Teen täällä Meri-Karinassa vapaaehtoise na kaikkea muuta, mutta en ohjaa liiken nettä enkä rakenna, nauraa Kristiina Uro
Nekin hommat energiseltä rouvalta var masti sujuisivat, mutta hän muistuttaa, että jokainen vapaaehtoinen tekee sen, mitä kunto sallii.
– Asun tällä alueella, joten minun on helppo tulla kaikkiin tarvittaviin hom miin, enkä selvästikään osaa sanoa ei. Sitä paitsi yhteinen tekeminen virkistää, hän muistuttaa.
Vapaaehtoistoimintaan hän ilmoittautui viitisen vuotta sitten Loki-lehden artik kelin perusteella. Siinä haettiin lisää va paaehtoisia erilaisiin tehtäviin. Ja erilai sia töitä on riittänyt pihatalkoista lipas keräyksiin ja puhelinpäivystyksistä alus vaatteiden myyntiin.
– Olen myös muutaman iäkkäämmän rouvan kanssa kokoontunut ympäri
vuoden kerran viikossa Meri-Karinan nuotiopaikalle. Grillaamme makkaraa ja jutustelemme. Se on monelle heistä vii kon kohokohta, Kristiina kertoo.
Pankkialalta eläkkeelle jäänyt Uro tuntee kuuluvansa Meri-Karinan yhteisöön, vaikka muuttikin alueelle aikoinaan ”vain väliaikaisesti”.
– Hetkeäkään en ole katunut, täällä on mukavaa. Ja mitä tulee vapaaehtoistoi mintaan, niin se on vastavuoroista. Mu kana olosta saa itsekin virtaa, hän va kuuttaa.
Uro kannustaa kaikkia mukaan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtois toimintaan. Väkeä kaivataan lisää.
– Vapaaehtoisella saisi kuitenkin olla kak si ominaisuutta: hänen täytyisi mielellään olla oma-aloitteinen ja hänellä pitäisi olla maalaisjärkeä. Ne helpottaisivat hommia, hän vinkkaa, pilke silmäkulmassa.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa vapaa ehtoistoiminnasta kiinnostuneille monenlaisia mahdollisuuksia. Vapaaehtoistehtäviin voi osal listua itselle sopivana ajankohtana omien voi mavarojen mukaan. Vapaaehtoiset myös kou lutetaan ja perehdytetään tehtäviin. Tule mu kaan!
Vapaaehtoinen voi osallistua muun muassa pihatalkoisiin, lipaskeräykseen, liikenteenoh jaukseen, kalustusjärjestelyyn, ja hän voi avus taa tapahtumissa.
Vertaistukihenkilö on sairastanut syövän tai hänellä on kokemusta läheisen syöpään sairas tumisesta. Hänen roolinaan on olla kokemusten jakaja, kuuntelija, keskustelija ja rinnallakulkija.
Uutta! Arjen ystävä antaa apua ja tukea syöpähoitojen ja toipumisen aikana. Arjen ystävä voi lähteä potilaan mukaan esimerkik si lenkkipolulle, kahville, lääkäriin, teatteriin tai kauppaan. Arjen ystävä ei itse välttämättä ole sairastanut syöpää. Arjen ystävä -toimin ta alkaa keväällä 2023. Haemme nyt henkilöi
tä, jotka ovat kiinnostuneita kouluttautu maan ystäviksi. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä: kati.tilli@lssy.fi, 02 2657 841
Haluatko vapaaehtoiseksi? Ota yhteyttä!
Vertaistukihenkilötoiminta: Vastaava hoitaja Teija Kemppainen, teija.kemppainen@lssy.fi, 044 451 5506
Arjen ystävä ja muu vapaaehtoistoiminta: Va paaehtoistoiminnan koordinaattori Kati Tilli, kati.tilli@lssy.fi, 02 2657 841
Haastattelupäivänä Meri-Karinan ovella Sei ja Ratiaa ja Jouko Kivimaata odottelevat muutkin kuin toimittaja. On viikon kauppa reissupäivä, jolloin kaksikko kuljettaa haluk kaita tila-autolla ostoksille läheiseen market tiin. Auton lähtöön on sen verran aikaa, että Seija ja Jouko ehtivät hetkeksi istahtaa Meri-Karinan aulaan muistelemaan, miten he tulivat ”sekaantuneeksi” Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoimintaan.
– Minä tutustuin näihin kuvioihin oikeas taan Hirvensalopäivien kautta. Sitten vaan huomasin olevani yhä enemmän ja enem män syöpäyhdistyksen vapaaehtoishom missa, Jouko nauraa.
Seijalle vapaaehtoistoiminta syöpäyhdis tyksessä alkoi lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon eli Sykerön kautta. Häntä liikutti vat syvästi pienet potilaat, ja ahkera aut tamistyö alkoi lipaskerääjänä. Kun sitten puoliso menehtyi syöpään, oli luonnollis ta, että toiminta vapaaehtoisena tuli hänel le entistä tärkeämmäksi.
– Täältä löytyy aina jotain tehtävää. Mes sut ja joulumyyjäiset ovat kiireistä aikaa, samoin arpajaisten ja Roosa nauha -kerä ysten valmistelu ja toteutus. Tästä on tul lut minulle sydämen asia, Seija tunnustaa hymyillen.
Kaksikko on kunnostautunut myös jaka malla Loki-lehtiä ympäri Turkua ja pitkin maakuntaa, muun muassa yli sataan ap teekkiin.
– Teemme myös syöpäyhdistyksen järjes tämien tilaisuuksien kalustuksia, piha hommia ja tietysti näitä kauppareissuja asukkaille, jotka eivät pysty enää yksin käymään kaupassa, Jouko luettelee vain joitakin kaksikon vakituisesti tekemiään vapaaehtoistehtäviä.
– Täällä on vaan niin hiton mukavaa po rukkaa, huikkaa tällä kertaa autonkuljetta jana toimiva mies ja auttaa innokkaimpia kauppaan lähtijöitä sisälle autoon.
– Ensimmäisinä sairaudenjälkeisinä vuosina en halunnut olla missään tekemisissä koko asian kanssa, muistelee paksunsuolensyövän vuonna 2014 sairastanut turkulainen asiakkuuspäällikkö Michael Lind holm
Sittemmin mieli muuttui, kun hän huomasi, miten paljon tukihenkilö pystyy auttamaan syöpään sairastu nutta.
– Menin tukihenkilökurssille, jotta saisin eväitä auttaa muita. Olin sairas tuessani yrittäjä ja koin henkilökoh taisesti muun muassa kaikki ne vai keudet, jotka samassa tilanteessa oleva kohtaa: yritykselle ei esimer kiksi ole mitään tukijärjestelmää, jos yrittäjä sairastuu vakavasti, Lindholm huomauttaa.
Hänelle itselleen epävirallisena tu kena yli 11 kuukautta kestäneiden
hoitojen aikana olivat syöpätutkija na toimiva veljentytär sekä lääkä riystävä.
– Välillä oli vaikea ymmärtää jopa omia ajatuksia ja mieli kulki vuoris torataa. Kun siihen lisätään vielä kaikki hoidot, lääkärien kanssa käy dyt keskustelut ja päätökset, joita potilaan odotettiin tekevän, niin kyllä siinä apua tarvittiin ja tarvi taan, Michael kertaa vanhoja tunte muksiaan.
Tähän mennessä hän on ollut vapaa ehtoisena tukihenkilönä jo kahdeksal le syöpäpotilaalle.
– Siitä on luonnollisesti apua, että on itse sairastanut syövän. Olen iloinen siitä, että olen voinut olla tukena myös yhdelle englanninkie liselle sairastuneelle, hän sanoo tyy tyväisenä.
Huhtikuussa järjestetyllä kuvatai depainotteisella kurssilla sairau den nostattamat tunteet ja ajatuk set sai purkaa paperille. Synkkien värien päälle syntyi siveltimen ve toina myös heleitä värejä, mikä kuvastaa sitä, että sairaudesta huolimatta elämässä on paljon myös kirkkaita sävyjä.
– Olen kiinnostunut kuvataiteesta. Kurs sin aihe, kuvataideterapiapainotteisuus, tuntui kivalta ja kuulosti hyvältä, kertoo Raisiosta kotoisin oleva Anne, joka tässä haastattelussa esiintyy vain etunimellään.
– Kurssille oli paljon hakijoita, joten olen tyytyväinen, että pääsin tänne.
Kurssille valittiin hakemusten perus teella kymmenen osallistujaa. Kurssi oli tarkoitettu henkilöille, jotka olivat sairas taneet syövän tai sairastivat syöpää.
Anne sai kurssilta sen, mitä oli tullut hakemaan – ja enemmänkin.
– En voi uskoa, miten hyvältä tuntuu maalata ja samalla antoisalla tavalla il maista ajatuksiaan ja tunteitaan paperille.
Kurssin ohjaajana toimi taideterapeut ti Anniina Kuula . Taideterapeuttiseen työskentelyyn virittäydyttiin monin eri tavoin. Yksi tapa oli niin sanottu kiukku kävely, jossa negatiivista tunnetilaa ha ettiin kävelemällä ympäri taidetyösken telytilaa.
– Pyysin kurssilaisia pohtimaan, mikä harmittaa ja miltä se tuntuu kehossa, hengityksessä ja liikkeessä. Kurssilaiset miettivät erilaisia uhkaavia tilanteita.
Taiteen voima voi yllättää Kiukkukävelyn jälkeen kurssilaisten teh tävänä oli tehdä mahdollisimman ruma taidetyö käyttäen inspiraationa kiukku kävelyssä pintaan nousseita tunteita ja ajatuksia. Esimerkiksi sairauden nostat taman tunteen sai purkaa paperille.
Annen maalaus täyttyi ensin pelkäs tään tummista väreistä. Seuraavaksi ku vasta etsittiin kauniita yksityiskohtia, joita tuotiin esille ja korostettiin pienten kehysten avulla. Tämän jälkeen kurssi laisille kerrottiin, että seuraavaksi tehtä vänä on muuttaa tämä ruma kuva kau niiksi.
Ruman kuvan päälle Anne maalasi kirkkaita värejä, mutta hän jätti mustaa ja synkkää kuitenkin näkyviin. Kuvasta tuli energinen, auki oleva riikinkukon pyrstö. Annen mukaan kuva symbolisoi sitä, että elämän tummat sävyt täytyy yrit tää jättää taka-alalle ja pyrkiä näkemään
Kuvataidepainotteinen yksilökurssi järjes tettiin Meri-Karina hyvinvointikeskuksessa huhtikuussa. Kurssi kesti maanantaista tors taihin. Kuvataideterapiatyöskentelyn lisäksi ohjelmassa oli ohjattua vesijumppaa, pilates ta sekä mahdollisuus saunomiseen ja uintiin.
Kurssi oli tarkoitettu henkilöille, jotka oli vat sairastaneet syövän tai sairastivat syöpää. Kurssilaiset tutustuivat kuvataideterapeutti seen työskentelyyn sekä taidetyöskentelyn
myös kirkkaita sävyjä, joita elämässä on paljonkin.
Tämän jälkeen seurasi taidetyöskente lyprosessia reflektoiva kirjoitustehtävä.
– Taideterapeuttisessa työskentelyssä prosessi ja sen havainnoiminen on tär keää, Kuula sanoo.
– Jokaisen taidetyöskentelyn jälkeen
kurssilaiset pohtivat omia taidetyösken telyn aikana tekemiään valintoja ja toi mintatapoja ja esimerkiksi sitä, miten he toimivat hankalassa tilanteessa.
Kun näitä taidetyöskentelyssä tehtyjä havaintoja peilataan ihmisen arkisiin toi mintamalleihin, voidaan huomata kiin nostavia yhtäläisyyksiä. Tästä saadaan
• Artenomi (YAMK), kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edis täjänä, Hämeen ammattikorkea koulu 2021
• Ryhmäterapeutti, Eino Roiha ins tituutti 2020 Ekspressiivisen taideterapian me netelmäkoulutus, Ihmissuhdetyö ry 2017–2018
linkitys omaan arkipäivään ja päästään mahdollisesti käsiksi toimimattomiin tai jopa haitallisiin toimintamalleihin sekä myöhemmin niiden korjaamiseen.
Kurssilla käsitellään siis tunteita tai teen keinoin. Entä jos tunteet ja niiden kohtaaminen käyvät kurssilaiselle ylivoi maiseksi?
– Taiteen voima voi välillä yllättää. Tehtäväni on ohjata, ettei kukaan hup sahda liian syvälle tunteisiinsa tai vaik kapa vanhoihin traumoihinsa. Taidetyös kentelyn päätteeksi ohjaan kaikki ryh mäläiset turvallisesti tähän hetkeen ja aikaan, Kuula avaa rooliaan.
Kurssilaiset saavat oivalluksia omasta itsestään ja siitä, miten keho kantaa muis toja. Oivallukset vaikuttavat elämään.
– Toivon, että kurssilaiset saavat täältä kotiin vietäväksi uusia näkökulmia omaan elämäänsä. Jotakin taakkaa on mahdollisesti jäänyt taakse, ja uusia sel viytymiskeinoja on tullut tilalle, Kuula tiivistää kurssin antia.
Hankintalistalla maalausvälineet – Olen aivan yllättynyt siitä, miten innos tavaa tämä on ollut, Anne summaa ko kemuksiaan.
– Kurssi on ollut kaikin puolin positii vinen. Arjesta on päässyt irti monella tavalla, esimerkkinä tästä se, että pääsim me syömään valmiiseen pöytään.
Kurssilla osallistujat tapaavat muita sa massa elämäntilanteessa olevia. Vertais tuki onkin yksi kurssin merkittävimmistä asioista.
Kuula kertoo, että osa kurssilaisista hankkii kotiinsa välineet, joilla tehdä tai detta.
– Jos elämä tuntuu hankalalta, taide työn tekeminen voi auttaa vaikea asian käsittelyssä ja jäsentelyssä.
Anne aikoo hankkia maalausväli neet. Kuula antaakin vinkin, miten maalauksessa pääsee alkuun: esimer kiksi niin, että ”minusta tuntuu nyt vä hän siniseltä”.
voimauttavaan ja kannattelevaan voimaan.
Kurssi tarjosi mahdollisuuden löytää uu sia näkökulmia sairauteen ja elämään. Oma kuvaa ja muutokseen suhtautumista tar kasteltiin yhteistyöskentelynä maalaamalla sekä kirjoittamalla, tekemällä yhteistaidetta.
Taideterapeutti rohkaisi katsomaan ja tutkimaan elämän vaikeita asioita. Kurssilai set saivat myös vertaistukea samassa tilan teessa olevilta.
Kurssille valittiin 10 osallistujaa hakemus ten perusteella. Kurssi oli osallistujille mak suton ja Veikkauksen tukema.
Hae mukaan kursseille
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää monenlaisia kursseja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Kurssit antavat ver taistukea, tietoa syövästä sekä tukea työssä ja arjessa jaksamiseen.
Kursseja järjestetään yksilö-, pari- ja per hekursseina. Yksilökurssille osallistutaan yksin, parikurssille puolison, kumppanin tai tukihenkilön kanssa ja perhekurssille yhdessä koko perheen voimin. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja valta kunnallisia.
Kurssit, niiden sisältö sekä hakuohjeet osoit teessa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi.
Useimmille meistä joulu merkitsee perhejuhlaa, jolloin haluamme olla lähellä meille tärkeitä ihmisiä ja viettää aikaa heidän kanssaan, olla läsnä. Muistamme läheisiämme myös joulutervehdyksillä, viemme haudalle kynttilän. Syöpään sairastuessa arki ei ole arkea eikä juhla juhlaa – on vain syöpä. Vaka van sairauden äärellä tukiverkon tärkeys korostuu. Perhe, sukulaiset, ystävät ja tuttavat auttavat arjessa ja tekevät hoidoista siedettävämmän kestää. Entä jos tämä tukiverkko puuttuu? Tällöin arjen ystävä tai vertaistukihenkilö on syöpää sairastavan kallisarvoinen voimavara. Arki voi hetken aikaa tuntua joululta, kun sairastava saa tukea vaikealla hetkellä – hänen lähellään on ihminen, joka välittää.
Osallistu Arkinen joulu -kampanjaan, jolla kerätään varoja Lounais-Suomen Syö päyhdistyksen Arjen ystävä -toiminnan käynnistämiseen ja vertaistukitoiminnan ylläpitämiseen, jotta kukaan ei jäisi yksin. Kampanja on voimassa 1.11.–31.12.2022.
Voit lahjoittaa oheisella tilisiirtolomakkeella 25 euroa tai haluamasi summan. Voit tehdä lahjoituksen myös MobilePay-sovelluksella numeroon 31515. Myös yritykset voivat osallistua kampanjaan. Kirjoita viestikenttään yrityksen yhteystiedot, jolloin lähetämme sähköpostitse bannerin ”Osallistumme Arkinen joulu -kam panjaan”, jolla voitte viestiä osallistumisestanne.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kati Tilli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Joka kolmas sairastuu syöpään. Kenenkään ei kuuluisi olla yksin vaikean sairauden kanssa. Jokainen ansaitsee rinnallakulkijan. Ystävän tai tukihenkilön.
Syöpäjärjestöjen pääsihteerinä aloitti huhtikuun 2022 alussa lääketie teen tohtori, patologian erikoislääkäri Juha Pekka Turunen. Hän seu raa tehtävässä eläköitynyttä Sakari Karjalaista, joka johti järjestöä kymmenen vuotta.
Keskustelimme Juha Pekka Turusen kans sa heinäkuussa Porin Suomi-Areenan jälkeisenä päivänä. Savolaissyntyinen Tu runen oli ajanut Porista Kuhmoisiin viet tämään kesälomaa perheen kesäpaikalle.
– Järvi-Suomen ja Päijänteen maisema on ainutlaatuinen, mutta siinä on myös jotain samanlaista fiilistä kuin lapsuuden kesämaisemissani isovanhempien luona Heinävedellä. Vanhat kulttuurimaisemat hoitavat mieltä, hän pohtii.
Turusen pesti Syöpäjärjestöissä alkoi vauhdilla huhtikuun alussa. Koronan jälkeen yhteiskunta oli avautumassa, sit ten iski Ukrainan sota ja hoitajalakko. Paljon isoja asioita oli pöydällä, ja niitä riittää syksyllekin.
Millaisen johtajan Syöpäjärjestöt sai?
– Olin innokas koululainen, ja uusien asioiden opiskelu on ollut aina tärkeää. Touhusin jo nuorena monissa järjestöis sä. Musiikki kiehtoi, soitin pianoa ja Ju van puhallinorkesterissa trumpettia. Ur heilu kulkee mukana elämässä edelleen.
– Päädyin opiskelemaan lääkäriksi Helsingin yliopistoon, vaikka vaihtoeh tojakin oli. Kävin armeijan ennen opin tojen aloittamista ja Hennalan lääkintä
aliupseerikoulun jälkeen pääsin Upin niemen laivastossa perustamaan varasai raalaa influenssaepidemian aikana. En nen opiskelun aloittamista olin kesätyös sä Rinnekodissa vaikeasti kehitysvam maisten hoitoapulaisena. Se auttoi ym märtämään hoitotyötä.
Opiskeluaika antoi paljon. Lääketie teen kurssimuotoinen opiskelu ryhmissä loi intensiivisiä yhteyksiä kurssitoverei hin. Sama yhteisyys syntyy usein työpai koillekin. Moninainen järjestötoiminta vei Turusen erilaisiin luottamustehtäviin
Syöpien määrän arvellaan lisääntyvän 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 40 prosenttia meistä sairastaa syövän jossakin elämänsä vaiheessa.
Entistä useampi myös paranee, mutta tar vitsee monenlaista tukea sairautensa kans sa ja sen jälkeen.
Koronasaldo on surullinen: arviolta neljä prosenttia syövistä eli noin 1600 syöpää on
Lääketieteen kandidaattiseuran kautta Nuorten lääkärien yhdistykseen ja Suo men lääkäriliittoon.
– Opiskelu ja yhdessä tekeminen jär jestöissä on antanut paljon. Siinä on ra kentunut verkostoja, jotka toimivat edel leen, iloitsee Turunen, joka tunnetaan hyvin JP-etunimikirjaimistaan.
Valmistautumista juuri tähän pestiin Kesätyö Auroran sairaalan obduktiopre paraattorina tutustutti tulevaan erikois alaan, patologiaan ja tieteeseen.
– Patologin työssä viehätti sen visuaa lisuus; näytteitä analysoidessa on osat tava katsoa tarkasti solujen rakenteita, se on aivan oma maailmansa. Opiskelun loppuvaiheessa lähdin tekemään väitös
kirjaa transplantaatiolaboratoriossa oh jaajanani professorit Risto Renkonen ja Pekka Häyry. LL-tutkinto valmistui 1990 ja tohtorin tutkinto 1994.
– Ennen väitöskirjan valmistumista olin työssä terveyskeskuksessa, mutta päivystäminen ei houkutellut. Työura urkeni Marian sairaalassa ja sitten Mei lahden patologialla professori Eero Sak selan joukoissa. Siellä kiinnostuin lääkä rikoulutuksesta, josta tulikin sitten iso osa työuraa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koulutuspäällikkönä vuo desta 2001 alkaen.
Duodecimissa työskentely kesti 20 vuotta, vuodesta 2012 varapääsihteerinä.
JP teki jonkin verran patologiaa privaa tisti ja oli mukana myös Biopankin val mistelutehtävissä Biomedicumissa. Vuo sina 2011–2017 hän oli STM:n alaisen Biotekniikan neuvottelukunnan sihteeri.
IKaikki nämä tehtävät antoivat mahdolli suuden tutustua laajasti suomalaisen ter veydenhuollon ajankohtaisiin asioihin.
jäänyt diagnosoimatta. Syöpäpotilaiden yhdenvertainen hoito ja tuki vaatii eri puo lilla maata jatkuvaa kehittämistä. Kansalli nen syöpäkeskusverkosto kaipaa rahoitus ta ja jatkorakentamista.
Kansallisen syöpästrategian aikaansaami nen on tärkeä haaste syksylle. Kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntemuksen saaminen täyspainoisesti mukaan soten rakentamiseen on tärkeää.
– Kun patologikollega vinkkasi Syöpä järjestöjen auki tulleesta pääsihteerin pes tistä, aika tuntui oikealta selvittää, voisinko käyttää kertynyttä osaamista uusissa tehtä vissä. Mitä enemmän asiaa selvittelin, sitä paremmalta tämä paikka alkoi tuntua.
Monta asiaa loksahti kohdalleen ja huoma sin, että olin oikeastaan tietämättäni val mistautunut juuri tähän kaikkeen. Ymmär rän paljon syövästä ja nyt minulla on mah dollista tehdä uudessa yhteisössä omien arvojeni mukaista tärkeää työtä. Uusi ura 57-vuotiaana tuntuu oikein hyvältä.
Naapurukset Marja Sinkkonen, 95, ja Anne Heinonen, 73, asuvat Karinarannassa Meri-Karinan hyvin vointikeskuksen alueella Turun Hirvensalossa. Sinkkonen muutti Karinarantaan viime vuoden kesäkuun alussa, Heinonen viime vuoden elokuun puolivälissä. Molemmat ovat erittäin tyytyväisiä koteihinsa.
– Muutin tänne, koska en päässyt rol laattorilla ulos edellisestä asunnostani rappusten takia. Täällä Karinarannassa pääsee helposti joka paikkaan, terassille ja uloskin, Marja Sinkkonen kertoo.
Anne Heinoselle tyttäret kertoivat asunnosta, jossa on parveke.
– Kun tulin ensimmäisen kerran kat somaan asuntoa, sanoin ”Voi hyvänen aika!”. Asunnosta näkyi merimaisema!
Mitään muuta asuntoa ei sitten tarvin nutkaan katsoa, Heinonen muistelee ensikäyntiään uudessa kodissaan.
Ikkunasta avautuva Pitkäsalmen maise ma on myös Sinkkosen mieleen. Kesällä aikaa vietetään parvekkeella katsellen vaikkapa Pitkäsalmella liikkuvia veneitä ja kanootteja tai seurataan talon tuntumassa liikkuvia metsän eläimiä, kuten kettuja ja kauriita. Joutsenkin tekee pesän lähelle.
– Täällä on ihanat naapurit. Meille järjes tetään myös asukastoimintaa, kuten askar telua. Teemme taidetta, ja on yhteislaulua. Perjantaisin on sauna, Heinonen luettelee.
Haastattelua tehdään Sinkkosen koto na, jossa on esillä askarteluissa valmis tettuja paperisia koristeita.
Ateriapalvelu tuo ruoan kotiin Haastattelun aikana ateriapalvelun kuljet taja tuo Sinkkoselle ruoan kotiin. Ateria palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät heikentyneen toimintakykynsä tai terveydentilansa vuoksi pysty itse valmis tamaan aterioita. Kotiateriapalvelu on maksullista. Kuljettaja laittaa aterian jää kaappiin ja toivottaa hyvät päivänjatkot.
– Minulla ei ole ateriapalvelua. Käyn itse kaupassa ostamassa ruoat, Heino nen selvittää omalta kohdaltaan.
Meri-Karinan alueella on linja-autopy säkki. Jos asukas ei pysty käyttämään linja-autoa, kuljetaan taksilla.
Sekä Sinkkonen että Heinonen ovat erittäin tyytyväisiä uusiin koteihinsa, jot ka ovat valoisia ja tilavia. Olikin hyvä asia, että heille kerrottiin mahdollisuu desta välimuotoiseen asumiseen.
– Moni ei ole kuullutkaan tästä paikasta eikä siitä, että tänne on mahdollista muut taa vuokralle. Toivottavasti tämä haastat telu tavoittaisi mahdollisimman monta ihmistä, Sinkkonen ja Heinonen sanovat.
Mirja Sinkkonen ja Anne Heinonen asuvat välimuotoisen asumisen yksikössä. Väli muotoisella asumisella tarkoitetaan tavalli sen kotona asumisen ja tehostetun palvelu asumisen välissä olevaa asumismuotoa.
Välimuotoisen asumisen ratkaisuja ovat esi merkiksi yhteisöllinen senioriasuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen ja perhehoito. Välimuotoisessa asumisessa on yhteisöllisyyttä yhteisten tilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Asuminen ja palvelut on erotettu toisistaan.
Esimerkkinä olevassa Karinarannassa Sinkkonen ja Heinonen ovat vuokranneet
asuntonsa, joissa on heidän omat huone kalunsa. Vuokrasopimus on solmittu Lou nais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Vuokra sisältää sähkön ja lämmityksen, vesimaksu lisätään vuokraan. Karinaran nassa on 13 asuntoa, joiden koko on 39,5 neliömetriä sekä yksi 51,5 neliömetrin asunto. Asunnoissa on keittiö, olohuone, makuutila, wc ja suihku sekä parveke tai patio.
Asukas voi olla oikeutettu Kelan asumistai hoitotukeen. Karinarannan asukkailla ei ole runsasta palveluntarvetta eikä säännöl
listä tarvetta yöhoidolle. Karinarantaan ei voi ottaa lemmikkieläimiä.
Kotihoito tuottaa palvelut Karinarannassa asuminen soveltuu erityisesti ikäihmisille, joilla on yksinäisyyden ja turvat tomuuden kokemuksia tai haasteita esimer kiksi riittävän ravitsemuksen toteuttamisessa. Myös nykyinen asunto voi olla epäsopiva, eikä se tue riittävästi kotona asumista.
Turun Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidon tiimi tuottaa asukkaiden tarvitseman hoidon ja hoivan palvelut Turun kaupungin kotihoi
don ja tukipalvelujen myöntämiskriteerien mukaisesti. Palvelut perustuvat palvelutarpeen arviointiin, ja niistä peritään sosiaali- ja terveys lautakunnan vahvistamat asiakasmaksut.
Karinaranta on Turun kaupungin ensimmäi nen kohde, jossa toteutetaan välimuotoista asumista. Välimuotoisen asuminen yksikkö aloitti toimintansa viime vuoden toukokuussa. Lisätietoja: • www.turku.fi
• Varsinais-Suomen iäkkäiden asiakas- ja palveluohjausnumero 02 262 6164 (ark. klo 9–15)
Perinteinen joulunalusretki 1600-luvulla syntyneeseen Fiskarsin ruukkiin, joka tunnetaan suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena. Lukuisat putiikit ja työpajat tarjoavat unohtumattomia kokemuksia sekä ikimuistoisia kotiin viemisiä.
Matkan hinta: yhdistyksen jäsenet 70 €, ei-jäsenet 80 €.
Hintaan sisältyy:
• linja-autokuljetukset Turusta alkaen
• ruukkialueen opastettu esittelykierros
• tutustumista putiikkeihin ja työpajoihin
• lounas ja kahvi Kuparipajan ravintolassa
• paluumatkalla vierailu Design Hill -myymälässä
• matkanjohtajan palvelut
Vietetään joulu keskellä kaunista keskisuomalaista luontoa Peurunkajärven rannalla Laukaassa. Nautitaan kiireettömästä joulusta kylpylän poreissa rentoutuen, herkutellaan juhlapöydässä, käydään kuusenhakuretkellä, koristellaan joulukuusi ja tervehditään vierailulle saapuvaa joulupukkia.
Matkan hinta: yhdistyksen jäsenet 685 €, ei-jäsenet 705 €. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 100 €.
Hintaan sisältyy:
• linja-autokuljetukset Turusta alkaen
• hotellimajoitus kahden hengen huoneessa kylpylähotelli Peurungassa
• sauna- ja allasosasto sekä kuntosali käytettävissä
• 3 x aamiainen, 3 x lounas, 3 x päivällinen ja kahvitarjoilu
• jouluinen ohjelma kylpylähotelli Peurungassa
• käynti Laukaassa joulukirkossa joulupäivänä
• matkanjohtajan palvelut
Tampereen Teatteri tuo ensimmäisenä Suomessa lavalle loisteliaan Anastasia-musikaalin Broadwayn valloittaneesta musikaalista tehdyllä omalla versiollaan. Taianomainen tarina kuljettaa Romanovien palatsista Venäjän vallankumouksen keskelle ja Pariisiin, missä nuori ja rohkea Anja etsii itseään ja menneisyyttään.
Ohjauksesta vastaa Suomen eturivin musikaaliohjaaja Samuel Harjanne, jonka meriitteihin lukeutuvat muun muassa menestysmusikaalit Pieni Merenneito, Kinky Boots ja Billy Elliot. Pääosassa Anastasian nimiroolissa nähdään teatterin oma näyttelijä, lahjakas ja valovoimainen Pia Piltz.
Matkan hinta: yhdistyksen jäsenet 190 €, ei-jäsenet 210 €.
• linja-autokuljetukset Turusta alkaen
• buffetruokailu teatterissa
• musikaalilippu
• matkanjohtajan palvelut
Pauli Aalto-Setälä puhuu selviytymisestä kriisitilanteissa. Vaikka pelkoa ei voi puhua pois, sitä voi lievittää sanoilla. Myös inhimillisyys, empatia ja rutiinit ovat avaintekijöitä kriisin keskellä. Nykyisille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille ja jäsenyydestä kiinnostuneille tarkoitetun illan ohjelmas sa yrittäjä Pauli Aalto-Setälän luento sekä yhdistyksen ja Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen palvelujen esittelyä, kahvitarjoilu sekä arpajaiset.
klo 18.00 Tilaisuuden avaus ja yhdistystoiminnan esittely, yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen klo 18.15 Pauli Aalto-Setälän luento ja keskustelua klo 19.15 Palvelujen esittely, kahvitarjoilu ja arpajaiset
Meri-Karinassa tiistaina 22.11.2022 Meri-Karina, Seiskarinkatu 35, Turku. Ilmoittaudu 13.11. mennessä: Soita numeroon 044 451 5565 tai täytä lomake verkossa osoitteessa https://link.webropol.com/s/lssy-221122 Pääset lomakkeelle myös lukemalla puhelimellasi viereisen QR-koodin. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.
Pauli Aalto-Setälä on toimittaja, juontaja, tietokirjailija, yrittäjä ja Turun Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori. Hänet on palkittu Vuoden puhujana. Aalto-Setälä asuu Turun saaristossa ja harrastaa luontokuvausta, metsästystä ja meripelastusta.
kohtuuhintaisia
viihtyisiä
Salossa.
pärjätä
Meri-Karina tarjoaa majoitusta meren äärellä Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa pääset nauttimaan upeasta luonnosta ja ainutlaatuisesta rauhasta.
Meri-Karina tarjoaa ajanmukaiset av-laitteet sekä käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan erilaisia tiloja kokous- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen.
rivitalohuoneistot
pienkerrostalo
äärellä, kauniissa ympäristössä.
Valittavanasi on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita sekä superior-huone, josta aukeaa merinäköala.
• maksuton WiFi
• ilmainen pysäköinti
• sauna ja uima-allas
• yksityinen ranta kuntosali
• kosmetologinen hoitola
• parturi-kampaamo
Varaa majoitus: Booking.com
Meri-Karina soveltuu erinomaisesti myös juhlien tapahtumapaikaksi. Upeat puitteet syntyvät merellisestä ympäristöstä, monikäyttöisistä tiloista sekä ammattitaitoisesta palvelusta.
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan Meri-Karinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat elämäsi merkityksellisiin hetkiin.
Varaa
Tervetuloa viihtymään!
02
666, meri-karina@lssy.fi
Ravintola on avoinna majoitusasiakkaille ainoastaan arkisin.
Teksti: Liisa Koivula • Kuva: ©Marta Sher – stock.adobe.com
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys perustaa psykososiaalisen tuen yksikön, joka auttaa sairastumisen henkisessä kriisissä sekä syöpään sairastuneita että heidän läheisi ään. Yksikköön palkataan ainakin psykologi ja syöpätautien hoitoon perehtynyt sai raanhoitaja. Heidän vastaanottonsa toimii yhdistyksen toimitiloissa ja tarpeen vaati essa etänä. Yksikkö aloittaa toimintansa kevätkaudella 2023.
Tieto siitä, että sairastaa syöpää, mul listaa sekä sairastuneen että hänen läheistensä elämän. Sairastuminen on kriisi, johon kukin reagoi omalla ta vallaan, mutta monilla päällimmäisinä tunteina ovat pelko, ahdistus ja epä tietoisuus. Tunnemyrsky voi pahim millaan olla musertava. Henkisen avun tarve on silloin suuri, mutta jul kisilla palvelulla sitä on tarjolla niu kasti, jos ollenkaan. Henkistä hätää ovat omiaan lisäämään toimeentuloon liittyvät murheet.
− Siksi tarvitsemme yhdistyksen omaa tukiyksikköä. Sen tarkoitus on auttaa sekä potilaita että heidän läheisiään, ki teyttää yksikön perustamista valmistel leen työryhmän puheenjohtaja Anita Jungar
Hän haluaa tähdentää läheisten tuke mista, sillä he ovat usein ryhmä, joka jää vaikeassa tilanteessa omilleen.
Monta ryhmää tukea vailla Jungar kertoo, että työryhmä tunnisti useita potilasryhmiä, jotka olisivat erityi sen tuen tarpeessa, mutta jäävät sitä vail le. Heitä ovat esimerkiksi levinnyttä ja parantumatonta syöpää sairastavat ja
rankkojen hoitojen sivuvaikutusten kanssa elävät. Syövästä toipuva voi esi merkiksi joutua kohtamaan sairaudesta ja hoidosta koituneen lapsettomuuden. Moni syöpäpotilas myös masentuu, mut ta tämä tosiasia jää helposti hoitopoluil la huomaamatta.
− Suurimmalle osalle potilaista riittävät todennäköisesti matalan kynnyksen tu kipalvelut. Niitä ovat muun muassa ver taistuki ja erilaisten ryhmätapaamiset.
Joskus kuitenkin tilanne voi olla niin vaikea, että heidän pitäisi päästä puhu maan tilanteesta ammattilaisen kanssa, Jungar toteaa.
Käytännössä tukiyksikkö toimii niin että syöpäpotilas tai hänen läheisensä ottaa suoraan yhteyttä yksikköön, jossa hän pääsee keskustelemaan hoitajan kanssa. Hän ja tuen tarpeessa oleva miettivät yhdessä, onko tilanne sen kal tainen, että tulijalle on hyvä varata aika psykologille.
Merkittävä panostus Jungarin johtama työryhmä piti tärkeä nä sitä, että myös Lounais-Suomen Syö päyhdistyksen nykyisiä palveluita muo toillaan entistä paremmin vastaamaan
potilaiden psyykkisiin tar peisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kes kusteluryhmissä, vertais tuessa ja kurssitoiminnas sa otetaan huomioon po tilaiden erilaiset elämän tilanteet, ikä ja sairauden laatu.
− Ajatellaan vaikka rin tasyöpäpotilaita. Heistä osa sairastaa kroonista tau tia, joka pysyy lääkityksillä kurissa, mutta ei parane ko konaan. Toisilla taas hoidot purevat, he paranevat tai ovat jo parantuneet. Kumpaisellakin ryhmällä on omat erityiskysymyk sensä ja mietteensä, Jungar antaa esimerkin.
Hän mainitsee myös sairastamisten jälkeen työelämään palaavat. Heillä ei aina ole helppoa, mutta avuksi voisi tul la juuri heille räätälöity kurssi.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle psykososiaalisen tuen yksikkö on mer kittävä taloudellinen panostus, mutta yksikön rahoitus on kuitenkin turvattu ainakin lähivuosiksi.
Tänään ymmärrän paremmin vanhan tuttavani parkai sun ”Miksi ei kukaan auta muakin!”, kun hänen nuorel la vaimollaan diagnosoitiin aggressiivinen syöpä.
SILLOIN, VUOSIKYMMENIÄ SITTEN muistan pa heksuneeni miehen itsekyyttä. Syöpähän oli todettu vaimolla, jota siinä tilanteessa piti auttaa ja tukea. Mies sai vain olla kiitollinen, että oli terve.
NYT AJATTELEN TOISIN. Itse syövän läpi käyneenä muistan toki parhaiten oman paniikkini ja avuttomuu den, mutta myös läheisteni valtavan hädän, vaikka hei dän piti pysyä vahvana ja hymyillä minulle, että kyllä sinä tästä selviät. Kuitenkin meidän kaikkien mielessä myllersi hyökyaallon tavoin, että tähänkö tämä loppuu? Miten vakava tilanne on? Voisiko joku selkokielistää lääkärin diagnoosin? Mitä tapahtuu seuraavaksi ja en nen kaikkea, milloin jotakin tapahtuu? Sanaton huuto kaikui meidän kaikkien suusta.
MINÄ SAIN HOITOA ja yritin parantua, mutta läheis teni oli pyöritettävä arkea. Heidän oli mentävä töihin ja kouluun. Vietävä roskapussit ja käytävä kaupassa, jat kettava elämää. Ja kaikkea varjosti raskaana perheen jäsenen sairaus, kuin vettynyt villahuopa.
VAIKEINTA ON LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN van hemmilla ja läheisillä. En osaa edes kuvitella sitä tuskan ja vastaamattomien kysymysten, ja ehkä jopa itsesyy tösten määrää, jota nämä aikuiset kantavat mukanaan. Kukaan muu kuin kaamean tilanteen läpi käynyt ei voi sanoa ymmärtävänsä näitä ihmisiä ja heidän tunteitaan. Lapsen kipua voidaan lääkkeillä lievittää, mutta sitä roh toa ei ole, joka helpottaisi vanhemman kärsimystä syö pälapsen edessä.
MUTTA EI VAIN RAKKAUS vaan ihminenkin kärsii kai ken ja kestää kaiken. On mukautuvainen eläin, joka jaksaa pakon edessä uskomattoman paljon. Mutta ei kuitenkaan loputtomiin. Siksi olen äärettömän iloinen, että myös syö pään sairastuneiden läheiset ovat saaneet jo vuosia tukea ainakin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta. Ver taistukea, joka ymmärtää äänettömänkin huudon.
– Luotettava tieto on vaikeasti saatavissa. Facebookin vertaisryhmät ovat iso haaste, ne ovat melkein kuin torille huutelisi. Niihin täytyy suhtautua kuin Esson baarin puheisiin – ne ovat mielipiteitä, professori Juhani Knuuti toteaa.
Toukokuussa Meri-Karinassa järjestetyillä Syöpäjärjestöjen Järjestöpäivillä professori Juhani
Knuuti pureutui teemaan ”Mihin tietoon voi luottaa ja mihin ei?”. Myös siinä on logiikkansa, miksi virheelliset uskomukset pysyvät, vaikka tutkittu tieto lisääntyy.
Kun ihminen käsittelee terveysväitteitä, tyypillisesti ongelmaksi voivat nousta lume- ja nosebovaikutukset, jotka tuot tavat kokemuksia hyödyistä tai haitoista todellisista vaikutuksista riippumatta. Yksi yleinen kysymys on, voisiko pel kästään lumevaikutusta hyödyntää sai rauden hoidossa. Professori Juhani Knuuti pudottaa maan pinnalle: syöpä tai diabetes ei parannu lumehoidolla. Nosebo taas merkitsee ihmisten uskoa siihen, että jollain asialla on haitallisia vaikutuksia.
– Haaste on se, että ihmiselle itselleen oma kokemus on kaikkein tärkein. Sitä ei voi vähätellä, mutta siihen ei valitet tavasti voi luottaa. On suuri riski mennä
harhaan, jos omasta kokemuksesta alkaa päätellä jotain. Siksi tarvitaan useita tut kimuksia sokkouttamaan ja vertailemaan asioita, Knuuti sanoo.
Toiseksi terveysväitteiden tulkinnassa voi syntyä ajatusvinoumia. Ne ovat kuin oikoteitä vääriin päätelmiin.
Terveysvaikutuksiin liittyvistä ajatusvi noumista ensimmäinen on vahvistushar ha ja kirsikanpoiminta. Ihminen hakee koko ajan vahvistusta omille uskomuk silleen.
Kompromissiharha tarkoittaa, että kun esillä on kaksi erilaista kantaa, oletetaan
että totuus olisi siellä jossain näiden kah den välissä. Harmillisesti unohdetaan mahdollisuus, että toinen kanta on oikea ja toinen väärä.
– Kompromissiharha selittää sen, miksi propaganda on niin tehokasta ja väärien terveysväittämien toistuva esittäminen kannattaa. Kun virheellistä väitettä toiste taan monta kertaa, tulkinta voi muuttua vähitellen virheellisen väitteen suuntaan.
Ylivertaisuusvinoumassa itseoppineet ”asiantuntijat” ovat varmoja asiastaan. Tämä johtuu siitä, että objektiivista tie toa ei ole tarpeeksi. Asiantuntija on hei tä epävarmempi, koska hän tietää, mi ten paljon erilaisia vaikuttavia asioita on olemassa.
Myös päättäjät
alttiita virhetulkinnoille
Miksi kannattaa ylipäätään reagoida ja käyttää aikaa virheellisten väittämien oi kaisemiseen? Siksi koska myös päättäjät voivat olla alttiita virhetulkinnoille. Tä mä voi vaikuttaa siihen, miten tervey denhuoltoa rakennetaan ja mihin resurs seja suunnataan. Toiseksi tulevat poti laan osakseen saamat haitat; oikea hoito voi viivästyä tai jäädä saamatta.
Duodecimin Terveysportti on yksi, jos ta löytyy luotettavaa tutkittua tietoa. Mi käli tutkittua tietoa hakee itse, kriittinen lähteen arviointi on tärkeää.
– Jos jokin kuulostaa liian hyvältä, se ei varsinkaan pidä paikkaansa.
Ystävämme, Lounais-Suomen Syöpäyhdis tyksen viestintäneuvoston jäsen, toimittaja Marja Myllyluoma kuoli kesäkuussa.
Marja oli syntynyt Lieksassa, mutta 7-lapsi nen perhe asui myöhemmin eri puolilla Suo mea. Ylioppilaaksi hän pääsi Toijalasta ja opiskeli sen jälkeen suomen kieltä Turun yli opistossa. Marja teki koko työuransa Turun Sanomissa. Sieltä toimitusjohtaja Kari Ojala kaappasi maisteri Myllyluoman Lounais-Suo men Syöpäyhdistyksen lehden tekoon vuon na 1984. Karin ja Marjan keskinäinen sanailu kertoi suuresta keskinäisestä arvostuksesta.
Marja oli täysillä mukana uudistamassa vuonna 2016 nykyisen muodon saanutta
Loki-lehteä ja keksimässä sille nimeä. Marja oli toimituksemme ilopilkku. Hänen huu morintajunsa kukki valoisasti. Hän hallitsi värien skaalan pukeutumisessaan – voima kas turkoosi, vihreä ja keltainen olivat hä nelle omiaan. Musta paksu ja kiharainen tukka oli sidottu otsalta värikkäällä huivilla.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toi minta ja Meri-Karina tulivat hyvin tutuiksi Marjalle. Hän haastatteli monenlaisia ihmi siä, joita syöpä kosketti ja yhdisti: syöpään sairastuneita ja taudista parantuneita, hei dän omaisiaan, Meri-Karinan henkilökun taa, vapaaehtoisia ja tukiasuntojen asukkai ta, syövän varainkeräysten kerääjiä, ompe lukerhon jäseniä, sopeutumisvalmennus
kurssilaisia… Marja pääsi ihmisiä lähelle. Turun Sanomien esimies muistelee Marjan jutuistaan saamaa hyvää palautetta ja toi mitukseen tulleita kiitoskukkia.
Tiesimme, että Marja oli polvikipujensa vuoksi jonossa tekonivelleikkaukseen. Leik kauspöydälle hän ei ehtinyt, sillä kuukautta ennen kuolemaansa diagnoosiksi löytyi pitkälle kehittynyt rintasyöpä, joka oli eh tinyt levitä laajalle. Kaksi viimeistä viikko aan hän vietti Karinakodissa.
Marja oli loppuun saakka oma itsensä, huumorintajuinen ja kiitollinen saamas taan hyvästä hoidosta. Hän eli viimeiseen saakka, pääsi saunaan ja pystyi nauttimaan
kesästä pihapiirissä. Lähellä oli tytär ja sisa ruksia perheineen. Pitkäaikainen ystävä kertoo viimeisestä illasta: Marjan huoneen ovi oli auki kesäiltaan, kevyt tuulenvire pu halsi huoneeseen, meri lainehti lähellä ja taustalla soi hiljainen jazz. Marja oli jo koo massa, matkalla pois. Hän nukkui pois rau hallisesti, rakas tytär vierellään, käsi hänen kädessään.
Marjan kuolinilmoituksen sanat kertovat myös meidän tunteistamme: ”Älä itke sitä, että yhteinen aika on ohi, vaan iloitse siitä, että se on ollut.”
Marjaa lämmöllä muistaen Loki-lehden toimitus
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan neljä paikallisosas toa: Forssan seudun, Salon seudun, Turun seudun ja Vakka-Suomen paikal lisosasto. Yhdistyksen alaisuudessa toimii myös kaksi potilaskerhoa: lap sisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö ja eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä Etuset.
FORSSA
Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, Forssa
Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää syöpään sairastuneille ja heidän läheisil leen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten lu entojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatko jen muodossa.
Jäsenilloista ja muusta toiminnasta ilmoitetaan Forssan lehden seura- ja yhdistyspalstalla sekä osoitteessa www.solukko.fi
Virkistystoiminta
• Vesijumppaa jäsenille Vesihelmen terapia-al taassa tiistaisin klo 19.15. Kahden euron kerta maksu.
Lisätiedot
• Puheenjohtaja Anita Lilja, 050 572 1912, lilja.anita@hotmail.com
• Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, 040 5073 684, elina.kaislasalo@gmail.com Kaisa Salminen, retket, 050 569 1271, kaisam.salminen@gmail.com
• Jatta Sotka, rintasyöpäpotilaat, 0400 219 166, jattasotka@hotmail.com
• Marja Bister, rintasyöpäpotilaat, 040 723 9973, bisterinmarja@gmail.com
• Kirpputori Solukko, Kartanonkatu 22, 050 5777 339 forssa@lssy.fi
• www.solukko.fi
• Forssan lehden seura- ja yhdistyspalsta
Palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670
Avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin jätä viesti vastaajaan
Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikil le kiinnostuneille.
Palveluasemalta saat tietoa paikallisosaston ja syöpäjärjestöjen toiminnasta, jäsenyydestä ja kor vauksista sekä kuntoutuskursseille hakeutumises ta. Voit varata henkilökohtaiseen keskusteluun yksityisen ajan. Myös läheiset voivat tulla toimis toon keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontaasema Salossa toimii Salo-Karinan tiloissa. Neu
Paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoa vat syöpään sairastuneille ja heidän lä heisilleen monenlaista tietoa ja yhdessä tekemistä: vertaistuki- ja ryhmätoimin taa, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja muuta virkistystä. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyk sen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmak sua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen
vontahoitajan vastaanotto keskiviikkoisin kaksi kertaa kuukaudessa ajanvarauksella numerosta 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11). Osoite: Helsingintie 52, Salo.
Tapaamisillat kuukausittain Salo-Karinassa. Tilai suudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja ne alkavat kahvilla (2 e) puolta tuntia ennen esitystä.
• Lokakuussa miesten hyvinvointi-ilta. Tarkempi ajankohta ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.
• 7.11. klo 17 Suolistosyövän hoitopolku. Kirurgi an apulaisosastonhoitaja Paula Heinonen. 10.12. klo 14 Joulujuhla Ilolansalossa. Mukaan paketti (n. 4 e). Ilmoittaudu 2.12. mennessä Pir jolle, 044 357 5661.
• Rintasyöpään sairastuneille suunnattu ryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai Salo-Karinassa klo 17.00–18.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anjalle, 040 835 7724 (lähe tä viesti ensin, niin soitan takaisin).
• Eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän lä heisilleen suunnattu ryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen torstai Salo-Karinassa klo 18.00–20.00.
Muu toiminta Shindo-kehonhuoltotunti yhdistyksen jäsenil le keskiviikkoisin Lempeän liikunnan keskukses sa (Tehdaskatu 13) klo 11.00–12.00. Hinta 5 €/ kerta. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Katriinalle, 050 053 8577.
• Vesijumppaa yhdistyksen jäsenille tiistaisin Sa lon uimahallissa klo 9–10. Hinta 5 e/kerta + ui mahallimaksu. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautu miset Katriinalle, 050 053 8577. Vesijumppaa yhdistyksen jäsenille torstaisin Lehmirannan lomakeskuksessa klo 9.30–11.30. Hinta 5 e/kerta. Sitovat ilmoittautumiset Pirjolle, 044 357 5661.
• Puheenjohtaja Katriina Mänty, 050 053 8577, katriinamanty@hotmail.com salo@lssy.fi
• ww.sspo.fi
• Facebook: @lssysalo
Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syö päpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta. Lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto pyrkii vuosittain lah joittamaan varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hy vinvointia edistäviin hankkeisiin.
Jäsenillat joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45 Meri-Karinassa. Ohjelman lisäksi kahvitarjoilu ja arpajaiset. Tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54.
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tuotoilla tuetaan kaikkien syöpien tutkimusta. Syöpätutkimuksen lisäksi keräysvaroilla tuetaan sairastuneille ja heidän läheisil leen tarjottavaa maksutonta neuvontapalvelua. Keräykseen voi osallistua muun muassa ostamalla Roo sa nauhan tai keräystuotteita tai tekemällä lahjoituksen. Lue lisää osoitteessa www.roosanauha.fi.
valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva joh to- tai toimikunta.
Tietoihin on voinut tulla muutoksia leh den painoon menon jälkeen. Ajantasai sen tiedon osastojen ja kerhojen toi minnasta löydät osoitteesta www.lou nais-suomensyopayhdistys.fi > yhdis tys > paikallisosastot ja potilaskerhot
Maksuton paluukuljetus keskustaan klo 20.15.
Osoite: Seiskarinkatu 35, Turku.
• 11.10. Naisten ilta. Hyvinvointia ja musiikkia.
• 8.11. Ikääntyneiden asumisen ennakointi ja va rautuminen. Outi Korpelainen, projektijohtaja, Vanhus- ja vammaispalvelut, Turun kaupunki. Lähiöiden Turku. Petri Aalto, tutkija, kirjailija, historioitsija.
• 13.12. Lucian päivän joulujuhla. Ilmoittautumi nen marraskuun jäsenillassa tai viimeistään 30.11. Meri-Karinan infoon, 02 2657 666 tai meri-karina@lssy.fi.
Tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin 3.11. saakka klo 10.10–11.00. Hinta 10 e/4 kertaa tai 3 e/kerta. Lavis-jumppa Meri-Karinassa maanantaisin 28.11. saakka klo 17.00–18.00. Hinta 20 e/4 kertaa tai 5 e/kerta. Tiedustelut, 040 554 9284. Ahkerat Kertut -käsityöpiiri ja käsityöpiirin Putiikki
Käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinassa tiistaisin klo 10.00–12.30 paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15.00–17.00. Vetäjinä toimivat Irmeli Raitanen ja Liisa Mannonen. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa si jaitsevassa Putiikissa. Tiedustelut, 050 464 3719.
Retket ja matkat Turun paikallisosaston retket on tarkoitettu ensi sijaisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäse nille ja heidän läheisilleen.
• 26.10. Retki Tiedekeskus Heurekaan Vantaalle ja Designmuseo Arabiaan Helsinkiin. Lounas Tiederavintola Heurekassa. Menomatkalla oma kustanteinen kahvi Lohjan ABC:llä. Hinta 45 €, museokortilla 30 €. Lähtö Hepokullasta klo 8.00 ja Turun keskustasta klo 8.15. Paluu Turkuun noin klo 18.00. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä 11.10. Retken vetäjänä Anneli Suo minen.
• 15.11. Turun kaupunginteatterin esitys Hiljaiset sillat kaupunginteatterissa klo 19.00. Hinta 55 €. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä 14.10.
• 8.12. Joululounas Kalliolaakson Linnassa. Mat kalla poiketaan Muurlan lasissa. Lähtö Hepokul lasta klo 10.00 ja Turun keskustasta klo 10.15. Hinta 45 €. Viimeinen ilmoittautumis- ja mak supäivä 24.11. Retken vetäjänä Anneli Etelävirta. Matkailmoittautumiset Sirpa Tammelle puhelimitse maanantaisin klo 12–14, 045 1360 123 tai to.mat kat@gmail.com. Matkojen peruutukset: teatterimat kat 30 päivää ja muut retket 14 päivää ennen matkaa. Myöhemmissä peruutuksissa maksu voidaan palaut taa vain, mikäli matkalle saadaan toinen lähtijä. Mat kat maksetaan pankkitilille FI21 5716 9020 0975 85. Retkien lähtöpaikat: Hepokullassa Impivaaran jalka pallohallin parkkipaikka (Eskonkatu 1) ja Turun kes
kustassa tilausbussien pysäkki (Linnankatu 16). Ret kien hintaan sisältyy aina bussimaksu.
Lisätiedot
• Puheenjohtaja Seija Hummelin-Uusilehto, 050 545 0558, seija.h-u@pp.inet.fi
• Sihteeri ja varapuheenjohtaja Eeva-Marja Matilainen, 040180 4388, eevamarja.matilainen@gmail.com turku@lssy.fi www.turkulssy.fi
• Facebook: L-S Syöpäyhdistys Turun seudun pai kallisosasto
Ystävän Tupa
Alinenkatu 26, Uusikaupunki 044 055 0358
Avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10–14.30 (kaikille) sekä to klo 12–16 (vain yhdistyksen jäsenille).
Vakka-Suomen osaston toiminta-alueena on Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikau punki ja Vehmaa.
Ystävän Tuvalla on torstaisin klo 12–16 paikallis osaston päivystys, jossa saa tietoa muun muassa korvausasioista ja kuntoutuskursseille hakeutumi sesta. Ryhmien on mahdollista vuokrata Ystävän Tupaa mahdolliset koronarajoitukset huomioon ottaen. Jos olet kiinnostunut vuokraaman tilan, ota yhteyttä joko Tarja-Liisa Kukkoseen, 044 045 3022 tai Vuokko Tyviin, 050 535 3060.
Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden ver taistukiryhmät kokoontuvat Ystävän Tuvalla ker ran kuukaudessa.
Lisätiedot
• Puheenjohtaja Esko Tähtinen, 040 577 5817
• Sihteeri Marjo Öhrnberg, 050 358 9111 uki@lssy.fi
Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-kerho järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen muun muassa virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittö miä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitus varoin sekä itse kerättyjen varojen turvin. Koronatauon jälkeen toimintaa jälleen koko per heelle!
Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Yhteistyötahojen kanssa Sykerö on järjestänyt esimerkiksi elokuva-, teatteri-, tivoli- ja kauppakäyntejä aukioloaikojen ulkopuolella, eri laisia teemapäiviä sekä uimavuoroja. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa verkkosivuilla, Facebookis sa ja sähköpostitse Sykerö-kerhon sähköpostilis talla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin teh dään pyydettyyn päivään mennessä sähköpostitse osoitteeseen sykero@lssy.fi ellei toisin ilmoiteta. Tapahtumiin osallistuminen edellyttää, ettei osal listujilla ole infektio-oireita!
Lisätiedot
• Perhetyön asiantuntija Ruut Ketola, 044 451 5655, ruut.ketola@lssy.fi sykero@lssy.fi
4.10. ROOSA NAUHA -KAMPANJA Kauppakeskus Hansassa. Yhdistyksen toiminnan esittelyä, lipaskeräystä ja Roosa nauha -myyntiä.
7.10. ROOSA NAUHA -KAMPANJA Kauppakeskus Myllyssä. Lipaskeräystä ja Roosa nauha -myyntiä.
7.10. TURUN KIRJASTOSILLAN VALAISU klo 18.30 alkaen. Yhdistys ja Turun
kaupunki valaisevat Kirjastosillan vaa leanpunaiseksi.
11.10. NAISTEN ILTA
MERI-KARINASSA klo 17.45 alkaen. Luento hyvästä unes ta, yhdistyksen ja yritysten palveluihin ja tuotteisiin tutustumista, tuolijoogaa, musiikkia, arpajaiset ja paljon muuta!
Lisätietoja tapahtumista: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Roosa nauhan voi ostaa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen (Seiskarinkatu 35) infosta 5 euron kappalehintaan.
YRITYS, OSTA ROOSA NAUHOJA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myy Roosa nauhoja yrityksille ja yhteisöil le 5 euron kappalehintaan ja toimit taa nauhat perille postimaksutta.
Yhteydenotot: varainhankintakoor dinaattori Kati Tilli, 044 055 1571 ja kati.tilli@lssy.fi.
• Julkiselta Facebook-sivulta, jonka lukemiseen et tarvitse omia tunnuksia: www.facebook.com/sykero
• Instagram: @sykerokerho
Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpoti laille ja heidän läheisilleen. Ryhmä tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vai kutuksesta elämään sekä mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryh mässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta edelly tämme ryhmäläisten olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä.
Luento- ja keskustelutilaisuudet yleensä kuukau den kolmantena keskiviikkona Meri-Karinassa. Ohjelman lisäksi kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vuo den aikana Etuset järjestää muutakin toimintaa, josta ilmoitetaan erikseen kirjeitse.
• keskiviikko 19.10. klo 17.30 Anu Salminen, Istu Kakolassa
• keskiviikko 16.11. klo 17.30 Urologi Asko Mäkelä
• keskiviikko 14.12. klo 18.00 Perinteinen joulu juhla Meri-Karinassa
Vertaistukipuhelimessa voit keskustella eturau hassyövästä, mieltä painavista asioista sekä saada neuvoa ja ohjausta. Vertaistuessa ei kuitenkaan
oteta kantaa lääketieteellisiin asioihin. Voit soittaa täysin anonyymisti. Keskustelut ovat luottamuk sellisia. Vastaajina toimivat koulutetut vapaaehtoi set vertaistukimiehet. Puhelin palvelee arkipäivisin klo 8.00–20.00 numerossa 045 783 47194.
Keskusteluryhmä eturauhassyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Kokoontuminen Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa parittomien viikkojen maanantaina klo 17–19. Lisätiedot: Matti Kanniai nen, 045 783 47194.
Liikuntakerho kokoontuu Meri-Karinassa maa nantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, minkä jälkeen sauna- ja uima-allasosasto on varat tu jumppaajille klo 15.00 saakka. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoitte lua jokaisen oman kunnon mukaan.
Liikuntakerholaisille 10 kerran maksu on 25 e tai kertamaksuna 3 e. Maksu Meri-Karinan infoon. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokol mion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla myös kesken kauden.
• Puheenjohtaja Matti Kanniainen, 045 783 47194, etusetpotilaat@gmail.com
• Yhteyshenkilö Kati Tilli, 02 2657 841, kati.tilli@lssy.fi
Miten tukea lasta tai nuorta, kun perheenjäsen sairastaa syöpää? Moni vanhempi kokee huolta lasten voinnista, kun perheenjäsen sairastaa vakavasti. Mielessä risteilee kysymyksiä siitä, miten lapset reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen, miten sairastuminen vaikuttaa heihin ja miten van hempana olisi hyvä toimia.
Maksuttomassa Lapset puheeksi -keskustelussa pohditaan yhdessä Lounais-Suomen Syöpäyhdis tyksen ammattilaisen kanssa lapsen tai nuoren elämäntilannetta syövän muuttaessa perheen arkea. Yhteinen tavoite keskustelussa on perheen toimiva arki ja hyvinvoinnin ylläpitäminen syövästä huolimatta.
Lapset puheeksi -keskustelu antaa
• tietoa, miten tukea lasta syövän muuttamassa elämäntilanteessa.
• tukea koko perheelle käsitellä syöpään liittyviä ajatuksia ja tunteita.
• keinoja ja rohkeutta, miten keskustella lapsen kanssa syöpään liittyvistä asioista.
• tukea vanhemman omaan jaksamiseen sekä vanhemmuuteen.
Varaa keskusteluaika perhetyön asiantuntijalta numerosta 044 451 5655. Keskustelu voidaan toteut taa joko etäyhteydellä tai kasvotusten Turun neuvonta-asemalla (Seiskarinkatu 35, Turku).
Kaipaatko tukihenkilöä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia? Kauttam me saat koulutetun vertaistuki henkilön, jonka roolina on olla kokemusten jakaja, kuuntelija, kes kustelija ja rinnallakulkija. Vertais tukitoiminta perustuu osallistu jiensa omaan elämänkokemuk seen, keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemi seen sekä keskinäiseen tukemiseen.
Jos kaipaat tukihenkilöä, ota yhteyttä: Vastaava hoitaja Teija Kemppainen teija.kemppainen@lssy.fi
Liity Lounais-Suomen Syöpäyhdis tyksen jäseneksi
olet oikeutettu moniin etuihin.
• Valtakunnallinen Syöpä-lehti neljästi vuo dessa
Yhdistyksen Oma Loki -jäsenlehti kerran vuodessa osoitteellisena
• Yhdistyksen LOKI-lehti kerran vuodessa ilmaisjakeluna
• Luomitarkastukset maksutta
• Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen majoi tus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista
• Matkarin järjestämistä matkoista
Jäsenalennusliikkeistä (katso liikkeet verk kosivulta)
• Yksityisiltä lääkäriasemilta: Terveystalon toimipisteet
Terveystalo Turku Pulssi ja Hammas-Pulssi
• Terveystalo Turku Aninkainen
• Terveystalo Turku Hammaslääkäripalvelut
• Terveystalo Data City
• Terveystalo Salo
terveystalo Lieto
• Terveystalo Forssa
• Terveystalo Uusikaupunki
• Terveystalo Naantali
10 euron etuseteli, jolla etu vapaavalintaisis
ta yksityisesti maksettavista normaalihintai sista terveyden, hyvinvoinnin tai hammas hoidon palveluista Terveystalossa.
• Hammaslääkärin tekemä kattava ham
mastarkastus hintaan 55 € (norm. 69,40 €). Lisäksi 5 %:n etu suuhygienistin palveluista.
• 15 % etu laboratorio- ja kuvantamistutki muksista.
Mehiläinen lääkäriasema Turku
Mehiläinen lääkäriasema Salo
• Mehiläinen lääkäriasema Raisio
• Mehiläinen NEO Turku
• Poliklinikkamaksu lääkärikäynneistä –50 %
• Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset –10 % Magneettitutkimukset –10 % Patologiset tutkimukset –15 %
• Rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot –15 %
• Ei toimistomaksua
Tarkemmat tiedot kaikista alennuksista yhdis tyksen verkkosivulla: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Jäsenedut
• soita numeroon 044 451 5565 vieraile toimistossa (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku)
• täytä verkkolomake (www.lounais-suomen syopayhdistys.fi > Jäsenyys > Liity jäseneksi)
Tarkistathan toimiston aukioloajat yhdistyk sen verkkosivulta.
Kaikki edut ovat voimassa vuoden 2022 ajan. Esitäthän voimassa olevan jäsenkortin ennen maksutapahtumaa.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa kursseja kaikenikäisille syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Yksilökurssille osallistutaan yksin, parikurssille yhdessä puolison, kumppanin tai tukihenkilön kanssa ja perhekurssille koko perheen voimin.
Tavoitteena on, että saat tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa sekä keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Kurssit tarjoavat muun muassa vertaistukea, tietoa syövästä ja sen hoidosta sekä tukea työssä ja arjessa jaksamiseen. Kurssit ovat valtakunnallisia ja maksuttomia. Katso kurssien kuvaukset ja hakuohjeet osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
ETURAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 85473 20.02. – 24.02.2023
Parikurssi, KELA nro 85474 29.05. – 02.06.2023
Parikurssi, KELA nro 85475 23.10. – 27.10.2023
HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 85487 17.04. – 21.04.2023
Parikurssi, KELA nro 85488 24.07. – 28.07.2023
Parikurssi, KELA nro 85489 09.10. – 13.10.2023
RUOANSULATUSKANAVAN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 85493 27.03. – 31.03.2023
Parikurssi, KELA nro 85494 03.07. – 07.07.2023
Parikurssi, KELA nro 85495 06.11. – 10.11.2023
RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 85499 13.02. – 17.02.2023
Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 85500 22.05. – 26.05.2023
Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 85501 11.12. – 15.12.2023
Parikurssi yli 68-vuotiaille, KELA nro 85502 28.08. – 01.09.2023
KAIKKI SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 85522 06.03. – 10.03.2023
Parikurssi yli 68-vuotiaille, KELA nro 85523 01.05. – 05.05.2023
Parikurssi alle 50-vuotiaille, KELA nro 85521 11.09. – 15.09.2023
Perhekurssi, alle 16-v. sairastaa, KELA nro 85568 18.06. – 22.06.2023
Perhekurssi, alle 16-v. sairastaa, KELA nro 85569 17.07. – 21.07.2023
HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 83420 10.10.–14.10.2022
ETURAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 83406 24.10.–28.10.2022
RUOANSULATUSKANAVAN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi, KELA nro 83426 07.11.–11.11.2022
RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Parikurssi alle 68-v., KELA nro 83432 12.12.–16.12.2022
KAIKKI SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT Liikuntapainotteinen parikurssi 21.11.–25.11.2022
KURSSI LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE “Vertaistuesta voimaa suruun”, perhekurssi puolisonsa syöpään menettäneille leskille ja lapsille 02.12.–04.12.2022
2657 610, kurssi@lssy.fi www.lounais-suomensyopayhdistys.fi
Muutokset aikatauluun mahdollisia. Seuraa päivittyviä tietoja verkkosivultamme! Veikkauksen tuella toteutettavien kurssien aikataulu on alustava. Ajankohdat ja toteutumat ovat ehdolliset.
KAIKKI SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
“Positiivista psykologiaa arkeen”, yksilökurssi 23.01. – 27.01.2023
Liikuntapainotteinen parikurssi 13.02. – 17.02.2023
Liikuntapainotteinen parikurssi 20.11. – 24.11.2023
Kuvataidepainotteinen yksilökurssi 11.04. – 14.04.2023
”Meren aalloilla – melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi”, yksilökurssi 26.06. – 30.06.2023
”Meren aalloilla – melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi“, yksilökurssi 07.08. – 11.08.2023
Perhekurssi, aikuinen sairastaa 10.07. – 14.07.2023
Yksilökurssi 18–40-vuotiaille 18.08. – 20.08.2023 kurssin lisäksi kaksi verkkotapaamista
LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVAT
Perhekurssi 12.06. – 16.06.2023
GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT Yksilökurssi 02.10. – 06.10.2023
PARANTUMATONTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAT ”Voimavarakurssi”, parikurssi 18.09. – 22.09.2023
AVOKURSSI KAIKILLE SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE “Liikkeellä elämässä” -tanssi-liiketerapiapainotteinen kurssi Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa maanantaisin 6.2.–10.4.2023 (yhteensä 10 kertaa) klo 18.00–19.30
Kurssit ja majoitus täysihoitoineen Meri-Karinassa ovat maksuttomia!
Katso hakuohjeet ja kurssikuvaukset verkkosivultamme!