AUSKULTOINTI JA URA TUOMIOIS TUIMESSA

AUSKULTOINTI JA URA TUOMIOISTUIMESSA

TEKSTI | JUHA-MATTI PYRRÖ KUVA | KOTIALBUMI

Auskultoinnilla eli tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan vuoden kestävää lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelua. Sen voi suorittaa joko kokonaan käräjäoikeudessa tai niin sanottuna yhdistelmäharjoitteluna, jolloin ensimmäinen puoli vuotta suoritetaan käräjäoikeudessa ja jälkimmäinen puoli vuotta hovi- tai hallinto-oikeudessa. Useimmiten tuomioistuinharjoittelusta kiinnostunut juristi hakeutuu auskultoimaan uransa alkutaipaleella. Näin on tarkoituskin, mikä ilmenee siinä, kuinka opintomenestystä korostetaan hakumenettelyssä. Oikeusnotaarin tutkintoon sisältyvien opintojaksojen (pois lukien muun muassa kieliopinnot) laajuudella painotetun keskiarvon perusteella on saatavissa korkeintaan 5 pistettä ja oikeustieteen maisterin tutkielmasta arvosanan mukaisesti myöskin 5 pistettä. Jos oikeustieteen notaarin tutkinnon painotettu keskiarvo ei yllä vähintään 2,5:een eikä maisteritutkielman arvosana 3:een, ei perustutkinnon opinnoista saa laisinkaan pistehyvitystä. Kun jaossa on kaikkiaan 21,5 pistettä, muodostuu opintomenestyksestä kaikkiaan lähes puolet kaikista pisteistä. Vertailun vuoksi työkokemuksesta voi saada enintään 4,5 pistettä. Tämä toteutuu työskentelemällä kokoaikaisesti juristin tehtävissä 36 kuukauden ajan sen jälkeen, kun hakija on suorittanut oikeustieteen maisterin tutkinnon. Auskultointiin liittyy myös epäkohtia, jotka voivat nostaa kynnystä hakeutua tuomioistuinharjoitteluun. Ensinnäkin käräjänotaarin kuukausipalkka on 2 290,46€, joka on alhainen verrattuna vastavalmistuneen juristin keskiansioon. Tämän lisäksi auskultointiin usein liittyy muutto toiselle paikkakunnalle. Tämä yhtälö saattaa nostaa kynnyksen harjoitteluun hakeutumiseen hyvin korkeaksi eri elämäntilanteissa oleville henkilöille. Kyseessä on vasta harjoittelu, mutta ”käräjäoikeuden näkökulmasta käräjänotaarit ovat myös tarpeellinen työvoimaresurssi. He ratkaisevat merkittävän osan käräjäoikeuteen saapuvista asioista.” Edellinen sitaatti on Keski-Suomen käräjäoikeuden harjoittelusuunnitelmasta. Myös Lakimiesliitto otti aiemmin kuluvana vuonna kovasanaisesti kantaa epäsuhtaan käräjänotaarien palkkauksen ja työn määrän sekä vaativuuden välillä. Epäkohdistaan huolimatta auskultointipaikoista käydään kilpailua ja vuosittain noin joka kolmas hakija tulee valituksi harjoitteluun. Sitä pidetäänkin usein itsestäänselvyytenä juristeille, jotka aikovat hakeutua työskentelemään oikeudenhoidon parissa. Tuomioistuinharjoittelussa juristi pääsee käytännössä näkemään ja kokemaan, millaista työskentely tuomioistuimessa on. Seuraavaksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa määräaikaisessa käräjätuomarin virassa työskentelevä Jenny Willstedt esittää kyselymuotoisesti näkemyksiään auskultoinnista ja urasta tuomioistuimessa.

Millainen on ollut polkusi käräjätuomariksi?

Olen opiskellut oikeustieteitä Rovaniemellä Lapin yliopistossa vuosina 2002-2008. Olen siis suorittanut tutkinnon vanhan tutkintorakenteen mukaisesti ja valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi. Minulle oli jo opiskeluaikana selvää, että haluan ehdottomasti suorittaa tuomioistuinharjoittelun. Auskultoin Kemi-Tornion käräjäoikeudessa noin 10 vuotta sitten. Auskultointivuosi oli erittäin valaiseva ja oikeastaan sen aikana minulle selkiytyi se, että juuri tuomioistuintyö on sitä, mitä minä haluan jatkossa tehdä. Hainkin heti auskultoinnin jälkeen hovioikeuteen esittelijäksi, mutta päädyin ensin vakuutusoikeuteen reiluksi vuodeksi. Sen jälkeen olen ollut esittelijänä hovioikeudessa ja työtuomioistuimessa ennen tämänhetkistä tehtävääni määräaikaisena käräjätuomarina.

Kerro auskultointikokemuksistasi?

Olen auskultoinut Kemi-Tornion käräjäoikeudessa vuosina 20102012. Minulle henkilökohtaisesti auskultoinnista oli paljon hyötyä, koska vasta työskentely käräjäoikeudessa konkretisoi sen, mitä kaikkea tuomioistuimessa tehdään ja miten monipuolista tuomarin työ on sekä selkiytti minun ajatukseni siitä, minkälaista juristin työtä haluan tulevaisuudessa tehdä. Notaarivuosi koostui pääasiassa summaaristen riita-asioiden, erilaisten hakemusasioiden sekä rikosasioiden käsittelystä. Mielestäni tuomioistuinharjoittelu on tietyllä tavalla yleissivistävä kokemus myös sellaisille juristeille, jotka eivät halua lainkäyttötehtäviin tuomioistuimeen. Hakeutuminen tuomioistuinharjoitteluun on nykyään aika erilainen prosessi kuin silloin, kun itse hain auskultoimaan. Ensinnäkin haku on järjestetty valtakunnallisesti ja keskitetysti. Toiseksi harjoittelua ja sen sisältöä on pyritty valtakunnallisesti ohjeistamaan tarkemmin. Käräjänotaareille on myös kohdennettua koulutusta. Minun auskultointiaikanani harjoitteluvuosi saattoi olla hyvinkin erilainen riippuen auskultointipaikasta. Toki joitakin eroja voi nykyäänkin olla jo aivan käytännön syistä. Käräjäoikeudet ovat erikokoisia ja käsiteltävien asiaryhmien laadussa ja määrässä voi olla eroja.

Käräjatuomarina työskentelevä Jenny Willstedt auskultoi vuosina 2010-2012 Kemi-Tornion käräjäoikeudessa. Willstedt toivoisi, että tuomioistuinten profiilia ja yhteiskunnallista merkitystä ylipäätään nostettaisiin enemmän esille.

Pyritkö jo opiskeluaikana tekemään valintoja, jotka johdattaisivat sinut tuomioistuinuralle?

Opintojen suhteen en varsinaisesti tehnyt mitään valintoja, koska oikeustieteellinen tutkinto rakentui siten, että jokaiseen oikeudenalaan tutustuttiin pakollisen kurssin verran. Omavalintaisia kursseja tutkintoon sisältyi melko vähän, joten en usko, että niillä sinänsä on ollut paljonkaan merkitystä jatkon kannalta. En tarkemmin tunne tämänhetkistä tutkintorakennetta, joten siihen en osaa ottaa kantaa. Itse pyrin kyllä jo opiskeluaikana harjoitteluun nimenomaan tuomioistuimeen ja olinkin kolmen kuukauden mittaisessa harjoittelussa Oulun käräjäoikeudessa. Kyllä tällaisella jo opiskeluaikaisella kiinnostuksella tuomioistuintyöhön voi olla merkitystä, mikäli haluaa tuomioistuinuralle. Tosin tuomioistuinuralle voi nykyään tulla hyvin monenlaisilla taustoilla, joten mikään välttämättömyys tämä ei ole.

Kerro käräjätuomarin arjesta niin hyvässä kuin pahassakin?

Käräjäoikeudet alkavat olla sen verran suuria, että varmaankin jokainen Suomen käräjäoikeus on jaettu osastoihin, joilla käsitellään eri asiaryhmiä. Tuomarin työpäivä vaihtelee paljon sen mukaan, millä osastolla hän työskentelee ja mitä asiaryhmiä käsittelee. Esimerkiksi rikososastolla pääkäsittelyjä on paljon ja istuntoja on useana päivänä viikossa, kun taas riitaosastolla istuntoja on vähemmän ja työ painottuu enemmän valmistelu- ja tuomionkirjoitustyöhön. Henkilökohtaisesti tykkään käräjäoikeustyöstä ja ylipäätään tuomioistuintyöstä siitä syystä, että koen, että työ on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Lisäksi työ on erittäin monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa. Työssä voi kehittyä jatkuvasti ja joka päivä oppii jotain uutta. Iso merkitys on myös sillä, että tuomioistuimissa työskentelee tosi hyvää porukkaa. Suurin miinus on se, että käräjäoikeuksia ja tuomioistuimia ylipäätään vaivaa krooninen kiire. Töitä on yksinkertaisesti liikaa, tai vastaavasti työntekijöitä liian vähän.

Koen, että työ on yhteiskunnallisesti tärkeää sekä erittäin monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa.

- JENNY WILLSTEDT

Haluatko ottaa kantaa johonkin tuomioistuinlaitosta koskevaan ongelmaan?

Toivoisin, että tuomioistuinten profiilia ja yhteiskunnallista merkitystä ylipäätään nostettaisiin enemmän esille esimerkiksi mediassa. Yksi ongelma on tällä hetkellä se, että iso osa tuomioistuinten henkilökunnasta työskentelee määräaikaisina. Tähän kytkeytyy paitsi kysymys tuomareiden riippumattomuudesta, myös tuomareiden henkilökohtainen työhyvinvointi. Lisäksi jo edellisessä kohdassa mainitsemani tuomioistuimia vaivaava kiire sekä jutturuuhkat aiheuttavat käsittelyaikojen pitkittymistä sekä vaarantavat henkilökunnan työssäjaksamisen.

Oletko valmis

omaksumaan liikejuridiikan

huipulla tarvittavat työtavat? Junior Trainee | Trainee

Pääset oppimaan huippuosaajilta kannustavassa ja matalahierarkisessa työyhteisössämme.

Elo-syyskuussa tai tammikuussa alkavien vuoden mittaisten harjottelujaksojen työvuorot sovitaan aina joustavasti ja ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opinto- ja tenttitilannettasi.

“Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa.”

Tutustu osoitteessa:

www.merilampi.fi/opiskelijat

“Merilammella ehdottomasti parasta on lämminhenkinen ja rento työilmapiiri, johon on tuntentut olevansa tervetullut heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Vaativan työn vastapainona esimerkiksi yhteislenkit ja virkistyspäivät ovat kiva bonus.”

“Olen päässyt osallistumaan runsaasti erilaisiin koulutuksiin ja kehittään omaa osaamistani. Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa. Meistä harjoittelijoista pidetään hyvää huolta ja kehitysideoitamme kuunnellaan aidosti. Arvostan suuresti myös omaa kokkiamme, joka loihtii joka päivä älyttömän hyvät lounaat.”

Merilampi Merilampiattorneys Merilampi Attorneys MerilampiAttorneys Merilampiattorneys