KAKSIN AINA KAUNIHIMPI

TEKSTI | IIDA KANGAS KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Kahden yliopistotutkinnon suorittaminen on viime vuosien aikana yleistynyt huomattavasti. Sen lisäksi, että valmistumisen jälkeen haetaan suorittamaan uutta tutkintoa, on olemassa jatkuvasti kasvava määrä opiskelijoita, joilla on kaksi tutkinto-oikeutta samaan aikaan. Oman kokemukseni mukaan erityisesti oikeustieteen opiskelijat ovat vahvasti edustettuna näissä kahden samanaikaisen tutkinnon suorittajissa. Tutkintomme painottuu moniin muihin aloihin verrattuna enemmän itsenäiseen opiskeluun kuin ryhmäopetukseen. Tämä saattaa olla yksi selittävä tekijä sille, miksi oikeustieteen opintojen yhdistäminen samanaikaisesti toiseen alaan on niin suosittua ja ylipäätään mahdollista. Lähdin selvittämään opiskelijoiden kokemuksia kahden tutkinnon suorittamisesta ja syitä sen taustalla. Erityisesti oli kiinnostavaa tietää, miten aika riittää kaksiin opintoihin, miten opintojen hyväksilukemiseen suhtaudutaan ja tukevatko opinnot toisiaan. Kokemuksistaan kertoivat Lenni Lassila, joka opiskelee oikeustiedettä kolmatta vuotta ja taloustiedettä toista vuotta Turun yliopistossa, sekä Ida-Marie Cederberg, joka on myös kolmannen vuoden oikeustieteenopiskelija Turun yliopistossa ja ensimmäisen vuoden psykologianopiskelija Åbo Akademissa. Lisäksi opiskelen itse Turun yliopistossa oikeustiedettä neljättä vuotta ja kauppatieteitä toista vuotta. Sekä Lassila että Cederberg kertoivat olleensa kiinnostuneita oikeustieteen lisäksi taloustieteestä ja psykologiasta jo pitkään ennen kuin he olivat päässeet yliopistoon. Vaikka oikeustiede veikin voiton, jäi ajatus muista opinnoista mieleen hautumaan. Lassilan mukaan oikeudenalojen perusteiden opiskelu ja sen itsenäisyys jättivät kalenteriin sen verran tyhjää tilaa, että hakeminen toiselle alalle alkoi tuntua mahdolliselta. Cederberg mainitsi lisäksi korona-ajan

ja kotona opiskelun vaikuttaneen valintaan lähteä tavoittelemaan toista tutkinto-oikeutta. Korona-aika, ja erityisesti sen tuomat muutokset todistusvalintaan, ovat varmasti vaikuttaneet opiskelijoiden hakeutumiseen toisillekin aloille. Itsekin ajattelin kokeilla onneani, jos koronan vuoksi olisi mahdollista päästä ei-ensikertalaisena todistuksella opiskelemaan kauppakorkeakouluun, ja vuonna 2020 tämä mahdollisuus olikin. Oma havaintoni on, että huomattava määrä oikeustieteen opiskelijoita päätyi kanssani samaan ratkaisuun. Lassilan kanssa keskustelimme opintojen aikataulutuksesta ja yhdistämisestä, joista kummallakin on nyt noin puolentoista vuoden kokemus. Yhteinen lopputulemamme oli, että aivan heikkohermoiselle tuplamäärä opintopisteitä ei sovellu, ja vapaa-aikaa on välillä niukasti. Tähän on hyvä varautua, mikäli kahdet opinnot houkuttelevat. Aikaa harrastamiselle ja opiskelijatapahtumille on kuitenkin jäänyt. Hyvistä organisointitaidoista ja oman lukunopeuden tunnistamisesta on ollut Lassilalle hyötyä opintojen yhdistämisessä. Cederbergin mukaan hänen ensimmäinen syksynsä kahden tutkinnon kanssa on sujunut hyvin, mutta hänkin myöntää, ettei aikaa tunnu aina olevan tarpeeksi. Minun mielestäni kaksien opintojen kanssa suoriutumisessa oman jaksamisen seuraaminen ja niin sanotun ”päätutkinnon” valitseminen ovat avainasemassa. Havaintoni oli, että pääpaino oli meillä kaikilla kolmella oikeustieteen opinnoissa, ja muut opinnot menevät enemmän omalla painollaan, vaikka niihinkin toki panostetaan. Opintojen yhdistämistä helpottaa myös se, että joitakin kursseja saa hyväksiluettua tai sisällytettyä toiseen tutkintoon. On kuitenkin hyvin tutkintokohtaista, minkälainen suhtautuminen tiedekunnalla on hyväksilukemiseen. Jaoimme Lassilan kanssa näkemyksen siitä,

Ida-Marie Cederberg opiskelee kolmatta vuotta oikeustiedettä Turun yliopistossa ja ensimmäistä vuotta psykologiaa Åbo Academissa. Cederberg haluaa painotta, että yksikin tutkinto on aivan riittävä, eikä toinen mullista uramahdollisuuksia täysin. Lenni Lassila opiskelee kolmatta vuottaan oikeustiedettä ja samalla toista vuotta taloustiedettä Turun yliopistossa. ”Aivan heikkohermoiselle eivät tuplamäärä opintopisteitä sovellu”, Lassila toteaa.

Aidon kiinnostuksen toistakin alaa kohtaan tulisi olla tärkein motiivi hakemiselle

- LENNI LASSILA JA IDA-MARIE CEDERBERG

että varsinkin kieliopintojen hyväksilukeminen on tehty turhan hankalaksi opiskelijoille. Koska kielikurssien sanastot ovat alakohtaisia, ei esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsinopintoja saa hyväksiluettua kauppakorkeakoulun puolella. Cederberg puolestaan kertoi onnistuneensa hyväksilukemaan aiempia opintojaan ÅA:n puolella melko paljon ja se on hänen mukaansa keventänyt opiskelutaakkaa huomattavasti. Cederberg ja Lassila sanoivat molemmat toivovansa, että pystyisivät yhdistämään urallaan oppeja kummastakin tutkinnostaan. Vaikka taloustiede ja psykologia ovat Lassilan ja Cederbergin mukaan oikeustieteen kanssa aloinakin melko erilasia, on niistä ollut hyötyä opintojen aikana. Cederberg kertoi olevansa kiinnostunut erityisesti oikeuspsykologiasta, rikosoikeudesta ja kriminologiasta, joissa oikeustiede ja psykologia olisi helppo yhdistää. Lassila taas mainitsi taloustieteen matemaattisuuden tukevan loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kehittymistä, josta hän näkee yleisesti olevan kaikessa opiskelussa hyötyä. Itse näen kauppatieteiden opiskelun tukeneen oikeustieteen opintoja erityisesti vero- ja yhtiöoikeuden aloilla. Kysyin Lassilalta ja Cederbergiltä, mitä he sanoisivat toisen tutkinnon aloittamista harkitseville. Kummankin vastauksissa korostui se, että aidon kiinnostuksen toistakin alaa kohtaan tulisi olla tärkein motiivi hakemiselle. Lassila halusi muistuttaa, että vaikka tulevaisuudessa olisikin kysyntää monen alan osaajille, on kahden tutkinnon suoritus kuitenkin kovaa työtä ja sitä kannattaa harkita perusteellisesti. Cederberg puolestaan painotti, että yksikin tutkinto on aivan riittävä, eikä toinen tutkinto mullista uramahdollisuuksia täysin. Vaikka moni tekee tällä hetkellä kaksoistutkintoa, ei turhia paineita sellaisen suorittamisesta pidä ottaa.