KAIKKI KERTAAMISESTA

TEKSTI | FANNI RAPALA KUVA | FREEPIK.COM

Kertaus on opintojen äiti. Jokainen meistä on kuullut tuon lauseen liiankin monta kertaa. Jokainen meistä myös ymmärtää kertauksen hyödyt, mutta turhan usein se jää kuitenkin tekemättä. Kertaaminen voi tuntua tylsältä tai hankalalta. Muita tehtäviä onkin helppo laittaa etusijalle. Saatamme ajatella, että uusien asioiden oppiminen on tärkeämpää kuin vanhan kertaaminen. Kuitenkin tutkimusten mukaan opiskelija saattaa unohtaa jopa puolet uudesta tiedosta seuraavan tunnin aikana sen oppimisesta. Näin ollen voidaan todeta, että uuden asian opiskelusta ei ole juuri hyötyä, jos sen ehtii unohtaa lähes kokonaan seuraavaan päivään mennessä. Kertaustapoja on monenlaisia. Osa niistä on hyödyllisempiä kuin toiset. Onkin tärkeää löytää oman oppimisen kannalta paras tapa kerrata. Luettelen seuraavaksi muutamia kertaustapoja, joita itse käytän. 1. Luentomuistiinpanojen kertaaminen. Niiden kertaamisessa, kuten kaikessa kertaamisessa, olisi tärkeää työstää kerrattavaa asiaa jollakin tavalla, jotta se jäisi mieleen. Toisin sanoen pelkkä muistiinpanojen silmäily harvoin riittää tai hyödyttää. Sen sijaan voi esimerkiksi selittää muistiinpanot ääneen omin sanoin. Toinen erinomainen tapa on käyttää muistiinpanoihin Cornell-tekniikkaa, jolloin muistiinpanot tulee automaattisesti kerrattua ainakin kaksi kertaa. Cornell-tekniikkaan löytyy hyviä ohjeita netistä.

2.

Tenttikirjojen kertaaminen. Usein jo ensimmäistä kertaa kirjaa lukiessa kannattaa tehdä muistiinpanoja tai esimerkiksi merkintöjä marginaaleihin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin on helpompaa keskittyä, kun samalla tekee merkintöjä tai muutoin “työstää” kirjoja. Toinen syy on se, että muistiinpanoja ja merkintöjä voi hyödyntää kertauksessa. Esimerkiksi marginaaleihin merkittyjen avainsanojen merkityksen selittäminen on oiva tapa palauttaa mieleen aiemmin luetut asiat.

3. Tiivistelmien tekeminen. Näitä kannattaa tehdä jo kirjaa lukiessa. Tiivistelmää voi kirjoittaa esimerkiksi opiskelupäivän päätteeksi, jolloin asioita tulee kerrattua silloin. Lähempänä tenttiä tiivistelmään voi palata, ja lukea tenttikirjojen sijaan niitä.

Oikein/väärin-väittämien tekeminen. Tämä on yksi oma suosikkini. Opiskelupäivän lopuksi kirjoitan lukemistani asioista oikein-väärin väittämiä tai “korjaa virheet” tyyppisiä lauseita. Seuraavana päivänä aloitan opiskelut vastaamalla näihin väittämiin. Tämä on mielestäni mukava ja nopea kertaustapa. Halutessaan nämä voi jakaa myös kaverille, jolloin kaverin vastausten tarkistaminen toimii kertauksena.

Asian opettaminen puolisolle, kaverille tai kuvitellulle yleisölle. Kun opetat asiaa jollekin, joka ei tunne aihetta, joudut todella kuvailemaan asiaa omin sanoin ja muuttamaan vaikeat oikeudelliset termit yleiskielelle. Tällöin asiaa tulee todella tarkasteltua laajasti ja monipuolisesti, jolloin se jää myös paremmin mieleen. Kaikenlainen kertaaminen on kuitenkin hyväksi - jopa se muistiinpanojen tai materiaalien uudelleen silmäily on enemmän kuin ei mitään. Mikäli kertaaminen tuntuu edelleen tylsältä ja hankalalta, aloita esimerkiksi siitä, että kertaat 5 minuuttia jokaisen opiskelupäivän päätteeksi. Käytä tämä 5 minuuttia esimerkiksi johonkin vaikeaan aiheeseen, äläkä edes yritä käydä koko aluetta läpi sen aikana. Parempi kerrata edes yksi aihe kunnolla, kuin useampi huolimattomasti. Loppuun vielä hieman erikoisempi kertausvinkki. Viime keväänä kerratessa ympäristöoikeuden materiaaleja opetin kiinteistön jakamista kuvitteelliselle yleisölle. Laitoin tietokoneeni näytölle kuvan juridiikan parissa työskentelevästä henkilöstä, jota ihailen suuresti. Opetin siis kiinteistön jakamista hänelle. Hän oli kuvassa melko vaativan ja vihaisen näköinen, joten yritin opettaa kiinteistöjaon mahdollisimman selkeästi, jotta hän piristyisi. Ilmeen säilyessä nyrpeänä totesin, että se johtuu varmasti aiheesta. Lopulta tentissä kysyttiin juuri kiinteistön jakamisesta ja muistin sen aiheen erittäin hyvin, sillä olin kerrannut sitä erikoisella tavalla. Suosittelen siis käyttämään myös mielikuvitusta!