2 minute read

Saunominen maailmankartalle

Suomalainen saunaperinne on nimetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Museovirasto sitoutuu Suomen valtion valtuuttamana yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen sekä saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa vaalimaan omaperäisen, suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.

“Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta”, erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta toteaa.

Advertisement

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä.

Saunomisen elinvoimaisuus on nyt huipussaan: yli 60 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa.

Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa aktiivisissa saunaseuroissa.

“Saunaperinteen nimeäminen Unescon luette-

Kuva: Emma Minkkinen.

loon on saunaseurojen pitkäjänteisen työn tulosta. Kaikki Suomen saunojat voivat olla ylpeitä Unescon päätöksestä”, Marsio lisää.

Uutinen saunan ottamisesta luetteloon noteerattiin laajasti ympäri maailman. Muun muassa the Guardian, Washington Post, die Zeit, Frankfürter Allgemeine sekä Japanin NRK nostivat saunan otsikoihin.

Saunaseuroille tukea

Osana Unescolle laadittua hakemusta saunayhteisö on määritellyt joukon suojelutoimia, joiden tukemiseksi on perustettu Saunarinki eli kaikille avoin saunatoimijoiden verkosto. Suomen Saunaseura käynnistää verkoston toiminnan Museoviraston rahoituksella.

Lisäksi Museovirasto valmistelee paraikaa kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Nämä saunat ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.

Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoperinnettä. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021.

MUSEOVIRASTO

Sauna hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena esimerkkinä aineettomasta kulttuuriperinnöstä Unescon listalle. Onko nyt syytä juhlaan? Ja mitä listalle pääsy merkitsee saunalle, Suomelle ja maailmalle?

Olen seurannut koko matkan saunan ”virallistamis”-prosessia; miten sauna kirjattiin elävän perinnön listalle ja miten hakuprosessi Unescoon eteni. Miten-kysymystä tärkeämpi on, millainen sauna prosessissa oli mukana.

Olen iloinen siitä, että sauna on – ja hakuprosessissakin korostui piirre, että sauna on – kaikkien yhteistä perinnettä. Juuri tämä tekee siitä elävää perinnettä. Saunoja on monenlaisia, saunojia on monenlaisia ja saunatapoja on monenlaisia.

Emme välttämättä ajattele ottavamme osaa aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuotoon, kun saunomme. Se kuuluu niin olennaisesti arkeemme. Se, että sauna on listattuna Unescoon, ei poista tätä luontevaa arkisuutta. Mutta se saattaa tehdä sitä tutuksi niille, joiden arkeen se ei kuulu.

Julkisessakin keskustelussa on puhuttu listauksen negatiivisista vaikutuksista. On pelätty, että listaus jähmettää kulttuuria. Sauna on niin elinvoimaista perinnettä Suomessa, että on ylimitoitettua ajatella listalla olevan sellaisia voimia, että se jähmettäisi saunatapojamme. Listauksen positiivinen vaikutus taas on se, että se voi tehdä saunaa tunnetuksi laajemmin esim. saunaturismin muodossa ja edistää sen erityispiirteiden suojelua täällä sen kotimaassa.

Listauksen tarkoituksena on edustaa paikallisia kulttuurin piirteitä maailmanlaajuisesti. Mielestäni Suomella on hyvä alku tässä. Sauna edustaa lähes kaiken kattavasti suomalaisuutta. Sen valitseminen ensimmäiseksi edustajaksi on demokraattinen ele.

Tämän jälkeen on hyvä jatkaa erityispiirteisempiin ilmiöihin. Toivotan onnea kaustislaiselle viulunsoitolle ja limisaumaveneille ja kaikille muille tuleville esityksille.

On meistä itsestä kiinni, että listaus ei jähmetä perinteitä. Kannatan siis pientä juhlaa; hyviä löylyjä! "Emme välttämättä ajattele ottavamme osaa aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuotoon, kun saunomme. Se kuuluu niin olennaisesti arkeemme. Se, että sauna on listattuna Unescoon, ei poista tätä luontevaa arkisuutta. Mutta se saattaa tehdä sitä tutuksi niille, joiden arkeen se ei kuulu."

Kuva: Miikka Kiminki

LAURA SEESMERI ”Saunatohtori” eli maisemantutkimuksen oppiaineesta väitellyt FT