VENEILIJÄN MERISÄÄ

Säätila ja siinä tapahtuvat muutokset ovat kesäajan puheenaihe numero yksi. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen, joskus jopa hiostavan helteinen. Mihin seikkoihin veneilijän tulisi kiinnittää huomiota sääennustetta tulkitessaan ja vesille lähtöä suunnitellessaan?

TEKSTI TERESA GRÖNHOLM KUVA PETRI JÄRVINEN

Sää rannikkoasemilla tänään klo 12. Haapasaari lämpötila 8 astetta, tuuli kaakosta 7 metriä sekunnissa, melkein selkeää ja näkyvyys 41 kilometriä. Orrengrund viisi, eteläkaakko seitsemän. Kallbådagrund yhdeksän, etelä viisi. Bågaskär viisi eteläkaakko kuusi, heikkoa vesisadetta, viisi kilometriä. Hanko-Tulliniemi 5, eteläkaakko 9. Vänö 5, etelä 8. Utö 5, eteläkaakko 6, sumua ja näkyvyys alle 200 m.

Radion Merisää on suomalaisille varsin tuttu lista. Sää- ennustuksia tutkitaan kesälomalla tarkkaan, mutta erityisesti veneilijöiden on hyvä ottaa huomioon säässä tapahtuvat muutokset suunnitelmia tehdessään ja reittejä valitessaan.

Artikkelin pidempi versio on julkaistu ensimmäisen kerran Ingå Kompass -lehdessä 2016.

Näkyvyyden merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Veneilijöille tärkein säätieto

– Veneilijöille tärkeimpiä tietoja lämpötilan ja auringonpaisteen sijaan ovat tuulen nopeus ja suunta, aallokon korkeus sekä kaikkein tärkeimpänä näkyvyys. Sen merkitystä ei voi koskaan painottaa liikaa, Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen sanoo.

Keväisin ja alkukesällä, joskus juhannuksen jälkeenkin, merellä voi törmätä sumuun. Meriveden ollessa vielä kylmää ja maa-alueiden jo lämmetessä syntyy helposti sumua, varsinkin jos tuulen suunta pysyy pidemmän aikaa samana.

Hartonen kertoo sumun ennustamisen olevan meteorologille vaikeampaa kuin tuulen. Tuulista saatavat tiedot ovat tarkempia, ja niitä päivitetään myös useita kertoja päivässä. – Radio Suomen merisääennuste on paras lähde näkyvyyttä koskeviin säätietoihin. Mikäli sääennuste lupaa sumua tai utua veneilijän reitille, on tämä otettava huomioon suunnitelmaa laadittaessa, hän muistuttaa. – Jos siitä huolimatta joutuu sumun keskelle, voi kysyä neuvoja päivystävältä meteorologilta numerosta 0600 1 0600. Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity, ja huviveneiden lisäksi vesillämme liikkuu paljon suuria aluksia, joten sumun yllättäessä vaaratilanteita saattaa syntyä.

Ukkoset, aallokko ja tuuli

Varoituksiin ukkosista ja rajuilmoista on myös syytä suhtautua vakavasti. Varsinkin loppukesästä saapuu Virosta joskus voimakkaita ukkosia, ja merialueilla saattaa ukkosia ilmetä myös pidemmälle syksyyn. Rajuilmat liikkuvat usein nopeasti, nopeimmillaan jopa 100 kilometrin tuntivauhtia. Rajuilman aikana riehuvissa tuulissa on rantautuminen vaikeaa ja joskus vaarallistakin. Ukkosen etenemistä ja salamointia voi seurata muun muassa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olevista tutkakuvista.

Aallokon korkeus vaikuttaa matkanteon mukavuuteen, mutta saattaa joskus myös aiheuttaa vaaran, mikäli venettä ei ole suunniteltu kestämään kovaa aallokkoa.

Ilmatieteen laitoksen aallokkovaroituksen matalimmassa luokassa on aallon korkeus yli 2,5 metriä, mikä on paljon monille veneille.

Tuulen suunta ja nopeus ovat myös tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita.

Suomenlahti on jo heti Helsingin edustalla avomerta, jossa ei ole saariston tarjoamaa suojaa. Saaristomerellä taas tuuli kanavoituu, ja usein tuuleekin yllättävästä suunnasta, mikä vaikeuttaa veneen hallintaa.

Mistä lisätietoa merisäästä?

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on kattavasti merisäähän liittyvää tietoa. Sieltä löytyvillä säätiedoilla pärjää hyvin Suomen merialueilla liikuttaessa. Mikäli kesälomareissu suuntautuu pidemmälle etelään, kannattaa seurata kulloinkin lähimpänä sijaitsevan maan ilmatieteen laitoksen sivuja.

Hartonen suosittelee jokaiselle veneilijälle tutustumista Ursan julkaisemaan Vesilläliikkujan sääoppaaseen ja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuihin. Ilmatieteen laitoksella järjestetään myös joka kevät veneilijän sääilta, jonne kaikki veneilijät ovat tervetulleita.

Kuinka sääennustuksia tehdään?

Meteorologi käyttää apuna kahdenlaisia tietoja: säähavaintoja ja sääennustusmallien tuottamia ennusteita. Olennainen osa sääennustusmallia on alkutilanteen määritys, jossa edellistä malliajoa korjataan tuoreilla havainnoilla.

Säähavaintoja kerätään merisääasemilta, säätutkista, sääsatelliiteista, sääluotausasemilta sekä muista mittauksista kuten salamanpaikannusjärjestelmistä.

Sääennustusmallien avulla lasketaan ilmakehän tilaa kolmiulotteisesti ajassa eteenpäin.

Sääennuste muutamaksi lähitunniksi voidaan tehdä ainoastaan säähavaintojen perusteella, mutta pidempiä ennustuksia tehtäessä ovat supertietokoneiden laskemat sääennustusmallit meteorologin tärkein työkalu.

Vielä 40 vuotta sitten säämallien ennusteissa oli hilaväli noin 200 km tarkkuudelle, kun tänä päivänä tihein hilaväli, jossa ennustetta lasketaan, on vain pari kilometriä.

Mitä tiheämmin laskentapisteitä on, sitä pienempiä ilmiöitä pystytään ennustamaan.