Infra 3/2019

Konetyö keveni. Yrittäjä Marko Niiranen: ”Töissä voisi olla vaikka sukkasillaan!” s. 9 TREENAA TYÖTURVALLISUUTTA

Työterveyslaitos kehitti valmennuksen, joka aktivoi työpaikan nuoret kehittämään työturvallisuutta.

Sivut 22–23

MAXPO-MESSUT 2019

UUSIA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

INFRAn osastolla lutviutui niin lapatuki kuin lupa-asiatkin. Katso kuvat Hyvinkään lentokentältä!

Sivut 24–25

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 3/2019

INFRAlla on yli 20 yhteistyöjäsentä.

Nyt joukkoon liittyivät Uponor Infra ja Robit Finland. Tervetuloa!

Sivut 30–32

www.infra.fi/lehti

Haluatko infraa halvemmalla?

Aloita vähentämällä CO2-päästöjä!

2

Tampere selvitti, paljonko infrahankkeiden päästöjä voisi pienentää.

Laskennalliset esimerkit hämmästyttävät. Lue sivut 14–19.

Vähemmän vaivaa, enemmän aikaa Forcit Go mullistaa tuotteiden tilaamisen.

Helppokäyttöisellä sovelluksella tilaaminen on vaivatonta. Manuaalisen työn määrä on minimoitu ja työskentely on muutenkin joustavaa. Voit tilata tuotteesi mistä ja milloin tahansa tai tehdä halutessasi muutoksia. Arkistoimme kaiken tarvittavan sovellukseen, jolloin sinun on helppo tarkastaa tilaustesi status tai vaikka tarkka saapumisaika työmaalle.

Ladattavissa helmikuussa 2019 Lisätietoja forcit.fi

Item type Order summary

Order details Explosives

Delivery date Order date Delivery time Delivery address Detonators Customer order number Order status

Kemiitti 510/610 Kemiitti 510/610

Average chargeable meters/hole Hole dimension (mm) Number of holes Total chargeable meters

Kemiitti 810

Services

Add items

Save as draft

Carncel order Submit order Accessories

5

3/2019

PÄÄKIRJOITUS

Tiekarttatyö kohti hiilineutraaliutta käyntiin – infra-ala vahvasti mukana Anu Ginström Päätoimittaja

SUOMI hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen, linjaa Antti Rinteen hallitus.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi päästäisi ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia, jonka se sitoo myös ilmakehästä pois.

Hiilinegatiivinen Suomi puolestaan sitoisi ilmasta jo enemmän hiilidioksidia kuin mitä se tuottaisi.

Miten tavoitteisiin päästään?

tärkeinä osapuolina vahvasti mukana tiekarttatyössä.

Vähähiilisyys edellyttää muutoksia myös toimialojen yhteisiin toimintoihin ja tiivistä yhteistyötä yli toimialarajojen. Esimerkiksi infrarakentajien varmistamat kestävät väylät ovat avainasemassa monella alalla.

HALLITUKSEN ilmastotavoitteet ovat tiukkoja. EU:ssa keskusteltavat pitkän aikavälin tavoitteet ja tiekarttatyöt liittyvät usein vuoteen 2050.

HIILINIELUJA voidaan jonkin verran kasEtukenolle on taloudelliset perusteet. vattaa nykyisestä. Tämä onnistuu vaikkapa Päästöjen leikkaaminen on vääjäämättä vähentämällä hakkuita ja antamalla metsän edessä kaikilla mailla. Olemalla muita kasvaa vanhemmaksi kuin nyt on tapana. edellä meillä on mahdollisuus kehittää Turvemaihin ei pitäisi kajota, oli kyse sitja kaupallistaa päästöjä vähentäviä tuotten turpeen energiakäytöstä tai pellon rai- Ei ole mitään teita, palveluita ja toimintatapoja vientivaamisesta. tuotteiksi suurimpaan kysyntähuippuun.

Näin hiilidioksidia sidottaisiin enem- syytä jäädä vain Jos onnistumme, muutos nykyiseen män, mutta entä päästöjen nipistäminen? odottamaan, että nähden on valtava.

Karkeasti sanottuna hallituksen tavoite valtio lyö käteen ”Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tarkoittaa päästöjemme leikkaamista lähes vaatii toimenpiteitä, joiden mittakaavaa hiilidieettiohjeet.” ja hintalappua voi olla mahdoton käsitpuoleen viime vuosien tasosta seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä vaatii jo huomattää”, lukee työ- ja elinkeinoministeriön tavan laajan keinovarannon ja koko yhteiskunnan ja tiekarttatyön taustadioissa. kaikkien toimialojen mukaan tulon.

Toimialakohtaisten tiekarttojen on määrä kertoa, TIEKARTTOJEN valmistelu varmasti lisää toimialojen miten tavoitteeseen päästään eri teollisuuden aloilla. tietoisuutta päästövähennysten tarpeesta ja mahdollisuuksista. Yksittäisillä toimijoilla kuten infraurakoitMETSÄTEOLLISUUS, teknologiateollisuus, kemian- sijoilla ei ole silti mitään syytä jäädä vain odottamaan, teollisuus ja energiateollisuus tuottavat valtaosan suo- että valtio lyö käteen hiilidieettiohjeet. Toimia voi heti. malaisen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä. Yrityksen, joka haluaa menestyä tulevaisuudessa, on Tiekarttojen valmistelu on niissä käynnissä työ- ja oltava osa muutosta ja sen käynnistäjä juuri nyt. elinkeinoministeriön vetämänä. Liikenne- ja viestinMoni kuntakin on jo asettanut riman Rinteen haltäministeriö ohjaa liikenteen, maa- ja metsätalousmi- litusta korkeammalle, eivätkä vain ne isot. Kohti hiilinisteriö maa- ja metsätalouden, ympäristöministeriö neutraalia kuntaa -hankkeen (Hinku) verkostossa on rakennusteollisuuden tiekarttatyötä.

59 kuntaa. Joukossa on vain yksi iso, Tampere.

Teollisen tuotannon päästöt eivät kerro kaikkea Inspiroivia esimerkkejä juuri Tampereelta voi lukea yksittäisen sektorin merkityksestä. Sitran arvion tästäkin lehdestä. Jatkossa esittelemme vastaavia toimukaan suomalaisen hiilijalanjäljestä 33 prosenttia vottavasti lisää. aiheutuu asumisesta, 22 prosenttia liikkumisesta ja Infran rakentajat, tilaajat ja suunnittelijat ovat valmatkailusta. Asumisen ja väylärakentamisen asian- miina vastaamaan ihmiskunnan suurimpaan haastuntijoina Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry ovatkin teeseen.

”

6 A D O B E S TO C K

INFRA-LEHTI

AIKA LOPPUU. Maapallon lämpeneminen ei pysy tavoitellussa 1,5 asteessa, ellei hiilidioksidipäästöjä leikata nopeasti ja radikaalisti. Infrarakentamisessa on leikkaus­p otentiaalia, jota ei ole vielä toteutettu.

CO 2-päästöjen pienentäminen säästäisi myös selvää rahaa.

SIVU

14

7

3/2019

SISÄLLYSLUETTELO

JANNE SUNTIO

5 PÄÄKIRJOITUS

Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen, linjaa hallitus. Edessämme on hurja päästödieetti.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Rakennusteollisuus RT haastaa hallitusta sitoutumaan isoihin raidehankkeisiin. Ruotsalaistubettaja tarttui maarakentajastereotypioihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija paljastaa, miten liikennekeskustelu ui politiikan ytimeen.

14 TAVOITTEENA HIILINEUTRAALIUS

Tulevaisuuden infrahanke – puolet pienemmät päästöt, kolmanneksen pienempi hinta? Tampere lähti etsimään katukohteiden päästövähennyspotentiaalia. Ilmeni, että päästöjen pienentämisen vanavedessä pienenee myös rakentamisen hinta.

22 L A R I J Ä R N E F E LT

21

TOIMII! Työturvallisuuden lähestyminen ryhmässä ideoiden näyttää innostavan nuoria, huomattiin Työterveyslaitoksessa. Nuoria koolla Avoimet työmaat -tapahtumassa Turusta.

KESTÄVÄ INFRA

Siltaelementteihin keinopesiä lepakoille, tienpientareesta paahdeympäristö harvinaistuville lajeille. Kestävä infra tarkoittaa yllättäviäkin asioita.

22 VALMENNUS VÄHENTÄÄ NUORTEN RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ Tutkija Mikko Nykänen suosittelee ottamaan työntekijät mukaan työturvallisuuden kehittämiseen.

24 MAXPON #INFRAHAASTE NOSTI HIEN PINTAAN

KIITOS! Kiitos kaikille Maxpo-osastollamme vierailleille. Katso kahvintuoksuinen kuvakimara!

24

29 JÄSENSIVUT MAURI HELENIUS

29 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 30 YHTEISTYÖJÄSENYYS KANNATTAA 33 MISSÄ KAAPELI KULKEE? 34 TYÖAIKALAKI MUUTTUU 36 EFEEN 10:S MAAILMANKONGRESSI

TILAA ON. Uponor Infran suurimmat sade- ja jätevesiputket ovat halkaisiljaltaan lähes 3,5 metriä. Uponor on uusi yhteistyöjäsenemme.

37 ECOL-KOULUTUS 40 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

30

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kolme upeaa Kotkan puistoa on huomioitu Green Flag Award -hankkeen tunnustuksin.

Sapokan Vesipuisto sai tunnustuksen monipuolisista toiminnoista ja näyttävyydestä. Erilaiset habitaatit rytmittävät kävelyä ja luovat hienosti erilaisia tunnelmia. Kasvilajeja on käytetty osaavasti ja niitä on sijoitettu lajille sopiviin kasvupaikkoihin, jossa ne näyttävät luontaisesti viihtyvän.

Jokipuisto sai kiitosta komeista

graniittimuureista vesiputouksineen, lummelammesta ja näyttä­ vistä istutuksista. GFA-tuomarien mielestä puisto on Suomen hienoimpia – ainutlaatuinen kohde, joka hurmaa upeilla näkymillä ja rakenteilla. Pienelle alueelle on saatu monia elementtejä, mutta tunnelma on harmoninen ja rauhoittava.

Katariinan Meripuistossa tuomareiden huomio kiinnittyi toimintoihin, jotka houkuttelevat erilaisia käyttäjiä. Puistossa huomioidaan niin upeat kalliot ja merimaisema

INFRA-LEHTI

kuin liikunnan ja leikin riemu. Historia on näkyvissä, ja lintuja kasvilajeja on alueella monipuolisesti.

Puistot suunnitteli kaupungin­ puutarhuri Heikki Laaksonen.

Green Flag -tunnus on standardijärjestelmä erinomai­sesti ylläpidetyille puistoille ja viheralueille. Se arvioi 27 kohdan kri­teeristöllä alueiden hoitoa, käyttäjien osal­ listumista, kestävän kehityksen mukaisuutta ja ilmastonmuutok­sen ennakointia.

ESSI MÄKINEN

Kotkaan tunnustusta

INFRALAINEN RAKENSI. Kotkan tunnustusta saaneista puistoista uusimmassa, Jokipuistossa, merkittävässä roolissa rakentajana oli INFRAn jäsen Maanrakennus ja Kuljetus Vanhala Oy.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kiirettä pitää ja hyvä niin Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

K AT I LU O S TA R I N E N

Kallioniemi, Polvijärvi ti 3.9. klo 9.30 Puhelimessa: ”jokapaikanhöylä” Kati Luostarinen, Maansiirto Luostarinen Missä menet? Justiinsa olen autoon menossa ja kohta ajamassa muutaman kilometrin päähän palaverikahville.

Mitä on työn alla? Olin katselmuksella työmaalla, jossa teimme keväällä pylvästyksiä ja jossa nyt tehdään aliurakointina kaapelointeja.

Samalla pidettiin pientä työmaapalaveria.

Miten päivä jatkuu? Palaverikahveilta ajan takaisin kotipihan yhteydessä olevalle toimistolle, jossa on luvassa muun muassa laskutushommia. Teen perheyrityksessämme vähän kaikenlaisia töitä, ja aina siellä, missä tarvitaan. Tuhat rautaa on tulessa ja vauhtia piisaa.

Millainen on työtilanne? Kiitettävästi on ollut töitä, joten hyvästi meni kesäkin. Myös syksy ja talvi

näyttävät valoisilta. Työllistämme parikymmentä omaa työntekijää ja lisäksi meillä on vuokratyöntekijöitä tarpeen mukaan. Ammattitaitoista työvoimaa ollaan onnistuttu löytämään. Monenmoisia tehdään niin rakennusliikkeille, kaupungille kuin yksityisille.

Teetkö pitkää päivää? Aika pitkälti tehdään aikaisesta aamusta pitkälle iltaan. Herätyskello soi yleensä neljän ja puoli viiden välillä. Tänään se pärähti klo 04.15.

Onko työ elämäntapa? On se niinkin. Kyllähän sitä tietyllä tavalla vähän hullu pitää näissä hommissa olla. Työn kanssa ollaan ikään kuin naimisissa, mutta tähän elämäntapaan koko perhe on kasvanut ja tottunut.

Onko loma mielessä? Meidän perheessä lomaillaan kerran vuodessa.

Lähdemme yleensä vuodenvaihteen jälkeen Kanarialle, jossa otetaan

rennosti. Välillä pötkötellään auringossa, välillä otetaan auto alle ja tehdään retkiä.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soittele Paavo Ikäheimolle.

HUIPPULUOKAN SIHTEERI. Kati Luostarinen sai työntekijöiltä lahjaksi mukin, joka kertoo kaiken. ”Paljon puhuva katse”, Kati nauraa.

9

3/2019

Hallitus aikoo perustaa hankeyhtiöt Turun tunnin junaa ja Suomi-rataa edistämään. Äkkiseltään näyttää hyvältä, mutta tärkeästä tulevaisuusinvestoinneista uhkaa tulla Iisakin kirkko. Edessä näyttää olevan pelkkää suunnittelua 6–8 vuotta – ja perinteiset valitusajat päälle. Valtio ja yhtiöihin lähtevät kunnat eivät sitoudu rakentamiseen.

“Hankkeiden toteutuspäätökset on mahdollista tehdä jo ennen

Vääräjärvi, Kuopio pe 6.9. klo 13.15

tarvitsen apua, käännyn vuokratyöntekijöiden tai kollegoiden suuntaan.

Miten ala on muuttunut? Kiire on lisääntynyt ja töiden ennakointi vähentynyt. Ennen tehtiin ajan kanssa ja paljonkin etukäteen sopien. Tänä päivänä kaikki voi muuttua muutamassa tunnissa.

Miten pidät huolta jaksamisesta?

Työvälineiden ja ergonomian pitää olla kunnossa. Pitää tehdä rauhallisesti, ettei särje itseään. Yritän myös pitää kiinni kahdeksan tunnin työpäivistä ja viikonloput vapaina.

Aika hyvin olen onnistunut.

Onko loma mielessä? Marraskuussa suuntana on Australia, jossa tytär asuu ja tulossa on ensimmäinen lapsenlapsi. Onhan se aika jännittävää! Kolme viikkoa ollaan reissussa, kun noin kauas lähdetään.

Pelkästään matkustamiseen menee pari vuorokautta suuntaansa.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Marko tai Miika Niiraselle Koneurakointi M. Niiraseen.

Lippumäki, Kuopio ti 10.9. klo 10.50 Puhelimessa: yrittäjä-tj Marko Niiranen, Koneurakointi M. Niiranen Oy Missä menet? Ajan työmaalle.

Aloitimme eilen uutta urakkaa, jossa teemme Kuopion kaupungille Lippumäen skeittipaikkaa.

Millainen työ on kyseessä? Skeittipaikkaa laajennetaan betonisella osalla alueen pohjoispuolelle.

Ennen talvea tehdään maarakennustyöt ja toukokuussa päästään betonihommiin. Urakka valmistuu elokuussa 2020.

Miten kesä meni? Aika työntäyteisesti ja hujauksessa.

Teillä on perheyritys? Kyllä. Isä perusti yrityksen 1996 ja sukupolvenvaihdos tehtiin 2012, josta alkaen olen ollut toimitusjohtaja.

Työmaat jaetaan velipoika-Miikan

RAMPIN REUNALLA. Marko Niiranen käynnisti syyskuussa tuoreen työmaan, jossa tehdään skeittipaikan laajennusta.

kanssa ja yhteistyö sujuu hienosti.

Tällä hetkellä töissä on 15 henkilöä, sesonkiaikana tuplasti.

Löytyykö tekijöitä? Ammattitaitoinen henkilöstö on kullanarvoinen asia ja yksi alan suurimmista haasteista. Hyvistä osaajista on pidettävä kiinni ja yritys houkuttelevana työantajana.

Riittääkö alan vetovoima? Mielikuvaa pitäisi nuorentaa. Työ ei ole tänä päivänä raskasta ja likaista raatamista, vaan sitä tehdään nykyaikaisin konein 3D-koneohjausta ja digitalisaatiota hyödyntäen. Täällä voisi olla töissä vaikka sukkasillaan.

Yrityksen missio? Joka päivä annetaan sataprosenttinen työpanos ja työt tehdään aina laadukkaasti, turvallisesti ja aikataulussaan – huumoria unohtamatta. Asiakkailta saatu positiivinen palaute kannustaa. Työntekijät ovat yrityksen voimavara ja asiakkaat palkanmaksajia.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Olli Lipposelle Karmikon Oy:hyn.

M A R KO N I I R A N E N

Puhelimessa: yrittäjä-urakoitsija Paavo Ikäheimo Mitä kuuluu iltapäivään? Olen kesämökillä, kun tänään oli vähän kevyempi työpäivä. Tulin tänne työmaalta asfaltinpohjia tekemästä.

Valmista tuli, joten nyt pääsevät asfalttiporukat hommiin.

Miten syksy on käynnistynyt?

Aika hiljaisesti mutta aikataululla on syksyn mittaan tapana kiihtyä.

Kun vauhtiin päästään, lumientuloon asti voi paahtaa. Ja kun on rauhallisempaa, on aikaa huoltohommille ja toimistotöille. Talvella teen myös metsätöitä omalla kalustolla niin paljon kuin ehdin.

Oletko ollut kauan yrittäjä? Oikeastaan aina. Yksinyrittämisessä parasta on, että saa tehdä itsekseen ja sen verran, minkä parhaaksi näkee. Hiljaisina aikoina ei tarvitse pohtia, mistä töitä työntekijöille ja byrokratialtakin välttyy pitkälti. Jos

PA AVO I K Ä H E I M O

HOMMA HANSKASSA. Paavo Ikäheimo sai asfalttipohjat rivakasti kuntoon toimimalla sekä jyrä- että kaivukonekuskina.

EI RIITÄ.

Infrahankkeita

lista nopeuttaa esitepitäisi viedä eteenpäin suunniteltua tystä”, Randell arvioi. joutuisammin – Hankkeilla on suuri näpit irti jarrulta! vaikutus asunto- ja toimitilarakentamiseen ja talouden dynamiikkaan. Nopeat junayhteydet mahdollistavat työssäkäyntialueiden laajentumisen ja kytkeytymisen toisiinsa. Ne ovat välttämättömiä myös päästöjen vähentämiseksi.

RT:n laskelmien mukaan liikenneinfrahankkeilla on mahdollista saada 14 000 henkilötyövuotta lisää hallituskauden aikana.

123RF

Nyt höökiä, hallitus!

suunnittelun valmistumista, jos poliittista tahtoa löytyy. Myös kuntapäättäjien tulee kyetä reagoimaan tässä ripeästi ja tekemään linjakkaita päätöksiä”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa.

Valmiiksi suunniteltujen osahankkeiden kuten Espoon kaupunkiradan toteutus voitaisiin aloittaa vaikka heti. ”Suunnittelun lisäresursointi ja käynnistäminen on myös Suomi-radan osalta tärkeää. Käsityksemme mukaan suunnittelua on mahdol-

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Ny på jobbet?

YO U T U B E .C O M / U S E R / H A M P U S T H E H E D S T R O M

Ruotsalaistubettaja Hampus Hedström otti haltuun maarakennuskoneen kuljettajan hommat.

Herätys on niissä kuulemma aina ”viideltä yöllä”, mutta moni muu alan stereotypia saakin sitten videolla iloisesti kyytiä.

Ei esimerkiksi haittaa, että Hampus on kevyttä tekoa.

ROUSKIS! Tubettaja Hampus Nykyajan konetöissä habaa Hedström mursei tarvita – automaatio kaa maarakentamisen stereotypiat. Se tekee hommasta helppoa. själv: youtu.be/ Pomo ja työkaverit ovat e0yywH17du0

fiksuja, hoikkia ja lähinnä hipsterin näköisiä – eivätkä yhtään hiekassa ja pölyssä kuten Hampus oletti.

Koneen teknologia koneohjausjärjestelmineen saa pään pyörälle.

Oikeat namiskat Hampus arpoo ”ule, dule, doff, kinke, lane, koff” -menetelmällä ja menee lopulta kaivukoneellaan läpi työnantajan toimiston seinästä.

Vauhdikas video on kerännyt jo lähes 400 000 katselua.

Kuka suomalainen tubettaja sopisi vastaavaan ”työkokeiluun”?

Vinkkaa meille: info@infra.fi!

LIIKKENNEINVESTOINNIT

Järjestöt toivat uuden liikenneajattelun Suomeen Ajatus siitä, että liikenneverkko on väline tuottaa kasvua ja kestäviä yhteiskuntia on tuontitavaraa lännestä. Nyt odotukset liikenteen kehittämiseksi ovat historiallisen korkealla.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVA: LARI HANNUS / MILTTON GROUP

’S

ulle tämä, mulle toi, sulle-mulle, sulle-mulle, ja sitten meille vielä tämä yhteysväli Ähkölä–Öhkölä.”

Tätä oli Suomen liikennepolitiikka vuosikymmeniä. Nyt suunta on alkanut muuttua. ”Politiikassa meni läpi ymmärrys siitä, että liikenneinvestoinneilla vauhditetaan työvoiman liikkuvuutta ja kasvua sekä vähennetään päästöjä. Keskeistä tässä oli, että työmarkkinajärjestöt toivat Suomen päättäjien tietoisuuteen ’Etelä-Ruotsin mallin’”, Sauli Hievanen sanoo.

SAK:n pitkäaikainen elinkeinopoliittinen asiantuntija Hievanen on nykyään Milttonin johtava vaikuttamisen neuvonantaja.

Liikenneasiat ovat olleet tiukassa seurannassa kauan. ”Ruotsissa nousi 2000-luvun alussa keskustelu siitä, miten Etelä-Skandinaviaan luotaisiin maailman kilpailukykyisin työmarkkina-alue. Havaittiin, että kansanta-

louksien ja työmarkkinoiden linkittäminen suurnopeusjunilla on tähän vaikuttavin keino”, Hievanen taustoittaa. ”Eivät liikennesuunnittelijat pitäneet Juutinrauman siltaakaan hyöty-kustannussuhteella järkevänä.

Rakentamisen perusteet löytyivät muualta. Nähtiin, että liikenneyhteydet yhdistävät työmarkkinat. Jälkeenpäin ekonomistit ovat arvioineet, että hankkeen hyödyistä 70 prosenttia tulee työmarkkinoiden paremmasta toimivuudesta.”

Nyt sama keskustelu on Suomessa. Puhutaan Helsingin, Tampereen ja Turun kasvutai työmarkkinakolmiosta, jossa on 15–20 vuoden päästä 70 prosenttia maan työpaikoista. Poliitikot hakevat kasvuloikkaa Etelä-Skandinavia tyyliin.

29%

11

3/2019

”Väitän, että INFRAn, Rakennusteollisuus RT:n ja SAK:n kaltaisten järjestöjen pitkäjänteinen työ ja niiden teettämät asiantuntijaselvitykset saivat aikaan sen, että meilläkin alettiin ajatella tätä isoa kuvaa.”

hankkeita: Iisalmi–Ylivieska-rataosan sähköistys, Iisalmen kolmioraide, Kotka– Hamina-rataosuudet, Vt 3. Perusväylänpidon tasokorotusta viedään eteenpäin heti ensi vuoden alusta”, Hievanen luettelee.

Pettymys on älyllistä epärehellisyyttä

Liikenneministeri Sanna Marinin edeltäjän, Anne Bernerin johdolla valmisteltiin vauhdilla hankeyhtiömallia isojen ratahankkeiden edistämiseksi. ”Uusi hallitusohjelma toi kuitenkin niin paljon uusia reunaehtoja, että Bernerin malli ei ole enää mahdollinen, ja asia tuodaan uudelleen valmisteluun. Nykyhallitus näyttää tuoneen realismia etenkin siihen, missä kokoluokassa maan arvon nousulla voidaan rahoittaa infrahankkeita.”

Enää ei lasketa sen varaan, että isot liikennehankkeet nostaisivat maan ja rakennetun ympäristön arvoa siinä määrin, että hankeyhtiöihin infraa rahoittamaan tulisi yksityisiäkin sijoittajia. ”Asiantuntijoita kuultiin Aasiasta asti, jossa liikennehankkeita pystytäänkin rahoittamaan kiinteistönkehityksen kautta.

Suomen väestömäärällä ja -tiheydellä se ei oikein onnistu. Hyvien yhteyksien äärellä vielä hyödyntämätöntä kiinteistönkehityspotentiaalia on lähinnä Turun Kupittaalla”, Hievanen pohtii. ”Kiinteistökehittäjiä tuskin otetaan mukaan suoraan Rinteen hallituksen hankeyhtiöön. Kiinteistöjalostuksen potentiaali huomioidaan siinä, kuinka paljon valtio edellyttää kunnilta maksuosuutta ratahankkeissa.”

Hyötyjä maksaa -periaatteella kunnilta yritettäisiin siis jatkossa edellyttää nykyistä suurempaa maksuosuutta valtion liikennehankkeissa. Samalla valtiolla on yhä

Liikenneasioiden rullailtua kasvukeskustelun ytimeen liikenteen tulevaisuuteen on ladattu myös isoja odotuksia. Ennen vaaleja kuultiin kovia puheita ja lupauksia. ”Sitten karu arki yllättää. Pettymys siihen, että isoja hankkeita ei aleta ihan välittömästi rakentaa on kuitenkin vähän sellaista älyllistä epärehellisyyttä. Unohtuu, että pelkkä ison hankkeen suunnittelu valituksineen vie 6–10 vuotta.”

Päätösten valossa Antti Rinteen hallituksen alkutaival näyttää Hievasen mielestä asialliselta. ”Heti kesäkuussa lisäbudjetissa pantiin hankkeita liikkeelle. Perusväylänpitoon tuli 40 miljoonaa euroa, investointihankkeisiin 70. Hankevaltuuksia korotettiin noin 300 miljoonalla. Käynnistettiin pääradan suunnittelu. Pantiin liikkeelle jo Kataisen hallituksen aikana roikkumaan jääneitä

ISOIN JUTTU. Infra-alan kannalta suurimpia lähivuosien kysymyksistä on, millainen hankeyhtiömalli isoihin infrahankkeisiin onnistutaan luomaan. Malli hakee muotoaan, ja kovimmat rataentusiastit saavat odottaa. ”Jos kaikki menee kuin elokuvissa, tunnin junasta Turkuun voidaan tehdä päätös hallituskauden lopulla”, Sauli Hievanen arvioi.

Realismin aika koitti?

Infra-ala nuorentuu ja naisistuu.

Yhdyskuntatekniikan suurtapahtuman, YT-näyttelyn 2019 kävijöistä 29 prosenttia oli naisia, 18 prosenttia nuoria ja 37 prosenttia ensikertalaisia. Vuoteen 2015 verrattuna naisten osuus kasvoi 6, nuorten 11 ja ensikertalaisten 15 prosenttiyksikköä. INFRA ry on mukana mahdollistamassa tapahtuman.

Irti raameista Hankeyhtiöiden päähyödyksi on jäämässä se, että liikenneinvestoinnit saadaan irti valtion budjettikehyksestä. Yrityksissä investointimenot voidaan jaksottaa pitkälle eteenpäin ja kunnissakin voidaan tehdä poistoja, mutta valtiotaloudessa investoinnit ja käyttömenot ovat samassa raamissa. Siihen mitä budjettikaudella rakennetaan pitää löytyä rahat saman kauden raamista. Tämä on hyydyttänyt infrahankkeita, jotka jatkuvat yli hallituskausien.

haussa keino saada myös isoista hankkeista hyötyvät yksityiset maksamaan niistä.

12-vuotinen, älä tule vielä!

Työmarkkinajärjestöjen sitkeää jalkatyötä tarvittiin siihenkin, että Suomessa tehtiin päätös 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Pitkäjänteisen suunnittelumallin läpirunnominen oli Bernerin kauaskantoisin päätös, mutta nyt Hievasta huolettaa, että suunnitelma menee hosumiseksi. ”Jos ensimmäisen version pitää olla valmis tänä syksynä, ei ehditä tehdä fiksua sidosryhmäyhteistyötä. Käytännössä LVM kutsuu Sonckin saliin 70 tahoa, jokainen saa yhden puheenvuoron. Näin tämä ei voi nyt mennä.” ”On erittäin tärkeää, että suunnitelma tehdään alueiden toimijoiden kanssa kunnolla. Valmistumista voisi lykätä vuodellakin. Hallitusohjelma antaa hallitukselle riittävästi mandaattia valmisteluun. Raha suunniteltuihin investointeihin löytyy vasta myöhemmiltä vuosilta.”

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Ruotsissa villit visiot

Arolasta digi-Arola

Ruotsalaisten omassa ”väylävirastossa” selvitään mahdollisuuksia rakentaa teitä, jotka lataavat tietä pitkin kulkevia sähköautoja.

Kokeiluosuutta puuhataan Gotlantiin reilulla 11 miljoonalla eurolla. Rakentamisessa käytetään israelilaisen ElectReonin kehittämää teknologiaa. Jos homma toimii, suunnitelmissa on rakentaa ”sähköistä tietä” pari tuhatta kilometriä. Asiasta uutisoi Twitter-tillillään Bloomberg (@tictoc).

Rakennustietosäätiöön on perustettu tutkimusyksikkö, joka keskittyy rakennetun ympäristön digitalisaatioon. Sen johtajana ja samalla BuildingSMART Finlandin toiminnanjohtajana on aloittanut maanmittaustekniikan DI Tommi Arola.

Tutkimusjohtaja johtaa rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvää TKI-toimintaa sekä edistää rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digitalisointia, standardointia ja tiedonvirtausta.

Traficomista uuteen pestiin tulleella Arolalla on vankka kokemus tutkimus-, kokeilu- ja innovaatiotoiminnasta sekä liikennealan tietopääoman kehitystyöstä. Hän on toiminut aktiivisesti useissa liikennealan digitalisaatioon liittyvissä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävissä. ”Rakennetun ympäristön digitalisaatiolla tuetaan hyvää rakentamistapaa, luodaan ratkaisuja ilmastokysymyksiin ja rakennetaan kasvua. Rakennusalan vankka tietomallityö ja standardointi ovat

YHDESSÄ.

Rakennustietosäätiö RTS sr on yksityinen säätiö, jonka 54 taustaorganisaatiota edustavat ja edistävät yhdessä Suomen kiinteistö- ja rakentamisalaa. RTS:n yhteydessä toimiva buildingSMART Finland on Suomen merkittävin tietomallintamisen yhteistyöfoorumi.

erinomainen perusta tehdä asiakaskeskeisiä digipalveluja ja rakentaa uusia yhteistyömuotoja”, Arola sanoo.

KIERTOTALOUS

Sääntely jarruttaa kiertotaloutta

RAKENTAMISESSA SYNTYVÄN MAA-AINESJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVAA ASETUSTA (NS. MASA-ASETUS) VALMISTELLAAN PARHAILLAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ.

ASETUS ANNETTANEEN ENSI VUONNA.

Juhlapuheissa pilaantuneita mutta puhdistettuja maa-aineksia halutaan käyttää rakentamisessa, mutta arjessa niiden kysyntä ei ole lähtenyt lentoon. Käyttö lisääntyisi muun muassa lainsäädäntöä kehittämällä, arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

P

ilaantuneiden maa-ainesten (pima) loppusijoitus läjittämällä ei kuulu kiertotalouteen.

Hyötykäyttö vaatii kuitenkin maa-ainesten lajittelua ja käsittelyä vastaanotto- ja käsittelyalueilla – ja lupabyrokratiaa.

Pima-maiden hyötykäyttö rakentamisessa on yhä vähäistä Pirkanmaalla, kertoo Maarit Joukaisen tuore diplomityö. Jarruttaviksi tekijöiksi nähdään lainsäädäntö ja raskaat lupakäytännöt, mutta myös luonnonmateriaalien käytön helppous ja edullinen hinta.

Tutkimus selvitti pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksiä Pirkanmaalla. Se käy läpi myös mahdollisia käsittelytekniikoita sekä arvioi lainsäädännön ja teknologian suomia mahdollisuuksia sekä keinoja lisätä hyötykäyttöä.

Lainsäädännön tulisi edistää myös hait-

ta-aineita sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä, tutkimuksessa todetaan. Valmisteilla onkin MASA-asetus, joka osaltaan helpottaa haitta-aineita sisältävien maa-ainesten ja ylijäämämaiden hyötykäyttöä keventämällä lupakäytäntöjä.

Maamassoja kuljetetaan jopa 300 kilometriä Etenkin kasvukeskuksissa pilaantumattomat maa-alueet on jo pitkälti rakennettu valmiiksi. Rakentaminen painottuu vanhoille teollisuus- tai varastoalueille, joissa riski maaperän kohonneille haitta-ainepitoisuuksille on suurempi.

Pirkanmaalla pima-kaivumaita muodostuu noin 100 000–200 000 tonnia vuosittain. Massoja toimitetaan moneen eri paikkaan. Joukaisen selvityksen perusteella kaukaisin vastaanottopaikka oli noin 300 kilometrin päässä kunnostuskohteesta. Pit-

kät kuljetusmatkat nostavat olennaisesti kuljetuskustannuksia ja päästöjä.

Tutkimushaastatteluissa Pirkanmaalle toivottiin lisää maapankkeja ja myös henkilöresursseja huolehtimaan maamassojen koordinoinnista. Käsiteltyjen pilaantuneiden maiden hyötykäytön edellytyksenä pidettiin lainsäädännön kehittymistä ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Keinoja käytön edistämiseen voisivat tämän tutkimuksen perusteella olla pilaantuneiden maiden vastaanottomaksun alentaminen silloin kun samalla otetaan kierrätysmateriaalia hyödynnettäväksi sekä luonnonsorien ja muiden kivennäismaamateriaalien verotus.

Joukainen, Maarit: Pilaantuneiden maiden kiertotalous Pirkanmaalla. Diplomityö, Tampereen yliopisto, rakennetun ympäristön tiedekunta.

14

INFRA-LEHTI

TAVOITTEENA HIILINEUTRAALIUS – päästövähennyksistä tulevaisuuden valuuttaa?

Suomessa on pilotoitu ahkerasti kestävää infrarakentamista edistäviä hankkeita. EU:n ilmastotavoitteiden siivittämänä etenkin hiilidioksidipäästöt halutaan kuriin. Samalla säästyy usein rahaa. Nyt pohditaan, miten hyvät käytännöt saadaan leviämään laajemmin kentälle.

TEKSTI: KAISA SALMINEN KUVAT: 123RF, ADOBE STOCK, KAISA SALMINEN JA TAMPEREEN KAUPUNKI

15

3/2019

” KIERTOKULKUA. Luonnonkiviainesta ja siitä jalostettuja tuotteita kuten murskeita ja betonia voi hyödyntää uudestaan ja uudestaan. Tämä edellyttää infratöissä ja niiden hankinnassa ajattelutavan muutosta. Kiertotaloutta on silti helppo toteuttaa käytännössä, jos hankkeen materiaalitasetta on alettu tarkastella jo suunnittelu- ja kaavoitus­ vaiheessa.

Päästövähennyspotentiaali vastasi kaikkien ekaluok­kalaisten vuoden kouluruokailun hiili­dioksidipäästöjä.”

K

unta toisensa jälkeen on asettanut omat ilmastotavoitteensa. Esimerkiksi Tampereen kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi hiilineutraalius vuonna 2030.

Tavoite ohjaa kiinteistökehityskoordinaattori Katariina Rauhalan mukaan lähes kaikkea toimintaa. Infrapuolella on jo 1990-luvulta lähtien kierrätetty materiaalia, mutta nyt se on nostettu keskiöön.

Kaupunki on laskenut muun muassa kaikkien katurakennushankkeidensa päästövähennyspotentiaalin.

Lähtökohtana oli miettiä massojen hallinta kestävästi lähialueilla ja käyttää enemmän uusiomateriaaleja.

Saavutettavissa oleva päästövähennyspotentiaali vastasi laskennallisesti kaikkien Tampereen ekaluokkalaisten vuoden kouluruokailun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. ”Toimenpiteet olisi helppo toteuttaa kaupungin infrarakentamisessa, jos jo suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa alettaisiin tarkastella aluehankkeen materiaalitasetta. Lisäksi tarvitaan yksinkertaisempia laskentamenetelmiä – etenkin, kun tulevaisuudessa laskentaan pitää ottaa mukaan elinkaaren kaikki vaiheet. Tällä hetkellä laskentamenetelmät ovat erittäin työläitä”, Rauhala arvioi.

Ylijäämämassat kiertoon Pelkästään Santalahden rantapuiston rakentamisessa hiilidioksidipäästöt vähenivät 54 prosenttia verrattuna siihen, että ratikkahankkeen ylijäämämassoja ei olisi pystytty hyödyntämään lähellä kohdetta. Samalla säästettiin 32 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksissa.

Päästövähennykset johtuivat pääasiassa lyhyemmistä kuljetusmatkoista. Jonkin verran vaikutusta oli silläkin, että kalliomurskeita korvattiin purkukohteiden betonimurskalla.

Purkubetonin hiilidioksidipäästöjä aletaan laskea vasta purun jälkeen, kun betonia aletaan murskata tar- >>

16

INFRA-LEHTI

TOTEUTUNUT MASSOJEN KULJETUS

60 371

75 %

Tilaajan rooli on tärkeä Urakoitsijat pitävät ylijäämämassojen kierrätystä järkevänä jo siksikin, että materiaali- ja kuljetuskuluissa voi säästää selvää rahaa. INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurilan mielestä kierrättää voisi enemmänkin. ”Urakoitsijoilla pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja hyödyntää massoja mahdollisimman lähellä kohteita.

Kohteen omistajan pitäisi miettiä jo ennalta, mitä materiaalia syntyy ja missä sitä voisi hyödyntää. Urakoitsija voi tämän tiedon pohjalta tarjota kilpailussa jopa parempaa vaihtoehtoa”, hän ehdottaa.

Johtaja Heikki Jämsä INFRAsta peräänkuuluttaa tilaajilta myös selkeämpää politiikkaa siihen, missä aikataulussa ja miten asioita pitäisi edistää pitkällä aikavälillä.

15 254

Absoluuttiset kokonaispäästöt (kg Co 2-ekv.)

L Ä H D E : R A M B O L L F I N L A N D OY

”

Kun tehdään ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä, pääsääntöisesti säästetään myös kustannuksista.”

vittavaan palakokoon. Neitseellisen kalliomurskeen päästöihin lasketaan kallion louhinnasta saakka kaikki työvaiheet. ”Tärkeintä on estää jätteiden syntyminen, mutta jos betonirakennuksia joudutaan purkamaan, kiviaineet kannattaa korvata soveltuvin osin uusiomateriaaleilla.

Lisäksi kaivumaita kannattaa kierrättää tehokkaasti sekä kohteiden sisällä että niiden välillä”, Rauhala toteaa. ”Kun tehdään viisaita ratkaisuja, jotka johtavat päästövähennyksiin, pääsääntöisesti säästetään myös kustannuksissa.”

VAIHTOEHTOTARKASTELU MASSOJEN HYÖDYNTÄMISELLE KOHTEESSA

100 %

KESTÄVÄSTI. Infrarakentamisessa pitää tehostaa maamassojen kiertoa ja minimoida niiden kuljetukset. Lisäksi luonnonmateriaaleja voidaan korvata uusiomateriaaleilla. Tampereen Hiedanrannassa on useita uusiomaarakentamisen koekohteita.

Kuvassa kokeillaan lentotuhkia kevyen liikenteen väylän rakenteissa.

LISÄÄ ESIMERKKEJÄ.

Tesoman koulua rakennettaessa kuljetusten päästöt olisivat pienentyneet 75 prosenttia (45 100 kg CO 2-ekv) tehostamalla rakennustöissä syntyneiden maamassojen hyödyntämistä suoraan kohteessa.

Kuljetuskustannukset olisivat painuneet 60 prosenttia (65 000 €).

”Esimerkiksi matalalämpöpäällysteet vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja kestävät ihan kuten perinteinen asfalttipäällyste. Norjassa päällysteiden valmistuksen päästöt vähenivät maksamalla matalalämpöpäällysteiden kehitystyöstä ja käyttöönotosta kannusteita kolmena ensimmäisenä vuotena. Suomessakin voitaisiin kokeilla ennakkoluulottomasti vähäpäästöisiä rakennustuotteita”, Jämsä toivoo.

Tilaajan pitäisi tulla hänen mielestään jakamaan materiaalikehitystyön kustannuksia kannustimilla, koska yhteiskunta hyötyy tuloksista vähempinä päästöinä. Tarvittaisiin myös helppokäyttöinen päästölaskentaohjelma tuottamaan vertailutietoa tarjouskilpailua varten. Norjassa vastaava jo on, ja parhaillaan selvitetään, voisiko sitä hyödyntää Suomessakin.

Kysyntä ohjaa tarjontaa Katariina Rauhala muistuttaa, että kestävä infrarakentaminen on paljon muutakin kuin hiilidioksidipäästöjä. Niin ekologiset, sosiaaliset kuin taloudelliset näkökulmat pitää ottaa huomioon. Lisäksi tarvitaan kannustejärjestelmiä, joita Tampereellakin kehitetään parhaillaan. ”Kannusteet tai bonukset ovat hyviä esimerkiksi kun urakoitsija miettii ja innovoi materiaalien hyödyntämistä lähialueella, tai esittää vaihtoehtoisia materiaaleja. Aina ei tarvita perinteistä sakkojärjestelmää.”

Joskus urakoitsija voi saada kustannushyödyn itsel-

17

3/2019

OHHOH! Tampere vertaili viiden infrahankkeen päästöjä. Alle kilometrin katurakennuskohteessa olisi säästetty 67 500 kg CO 2-ekv lähinnä hyödyntämällä betonimursketta ja minimoimalla maamassojen kuljettelu hyvällä ennakkosuunnittelulla. Mihin säästöä voi verrata?

13 500 kg possua ja

edestakaista matkaa

matkaa

broileria

Hanko-Utsjoki

Thaimaan

144

355 älypuhelinta

L Ä H D E : R A M B O L L F I N L A N D OY

54

HIILIDIOKSIDIEKVIVALENTTI (CO 2 -EKV) ON ILMASTOTIETEESSÄ KÄYTETTY SUURE, JOKA KUVAA IHMISEN TUOTTAMIEN KASVIHUONEKAASUJEN ILMASTOVAIKUTUSTA. LÄHDE: WIKIPEDIA

”

Urakoitsijoilla pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja hyödyntää massoja lähellä.

Jo ennalta pitää miettiä, mitä mate­riaalia syntyy ja missä sitä voi hyödyntää.”

leenkin, jos pystyy osoittamaan, että esimerkiksi katuhankkeeseen osoitetut peruskalliomurskeet voi vaihtaa purkubetoniin.

Isoin vaikuttava asia on Rauhalan mielestä kuitenkin uusiomateriaalien kysyntä. Niitä pitää hyödyntää ja sitoutua käyttämään. ”Tarvitaan koko kentän yhteistyötä ja laajempaa keskustelua erityisesti lakitulkinnoista. Vaikein asia on jätelaki. Jos puhtaan maamassan hyötykäyttöä ei ole kaavavaiheessa suunniteltu, niin tulkinnat siitä, onko massa jätettä vai ei, vaihtelevat alueittain ja henkilöittäinkin”, hän harmittelee. ”Tilaajan pitää tulevaisuudessa myös hyväksyä, että suunnitteluvaihe voi kestää pidempään. Kalliomursketta saa soittamalla, mutta uusiomateriaalit vaativat enemmän selvittelyä. Takuu- ja vastuukysymykset pitää miettiä tarkemmin.”

Lisätietoa kaivataan Ympäristöministeriössä ollaan tyytyväisiä siihen, että tilaajapuolella on tehty paljon selvityksiä rakennusten elinkaaripäästöistä. Myös rakennustuotteiden valmistuspuolella on kiinnostusta kehittää vähäpäästöisempiä tuotteita ja palveluita.

Infrahankkeiden elinkaaripäästöistä kaivattaisiin se sijaan vielä lisätietoa.

YM:n erityisasiantuntija Matti Kuittinen korostaa, että infrapuolella on oleellista tunnistaa rakenteiden

eroavuudet, koska niitä on paljon – on siltoja, pinnoitteita, maarakenteita ja louhintoja. Myös infrahankkeiden välillä on eroja; yhdessä voi olla kilometritolkulla pinnoittamista ilman ensimmäistäkään siltaa, kun toisessa on paljon siltoja parin kilometrin säteellä. ”Kestävää kehitystä edistävät valintakriteerit on asetettava julkisissa infrahankkeissa hankintalain puitteissa riittävän kunnianhimoisiksi. Ei ole silti realistista ajatella, että vähäpäästöistä hanketta kilpailutettaisiin samalla aikataululla ja samoilla resursseilla kuin perinteistä hanketta”, hän painottaa. ”Myös EU:n hankintasuositukset vihreille infrahankkeille pitää saada nopeasti käyttöön, ja niistä on tehtävä helppokäyttöisempiä.”

Päästölaskenta osaksi kustannuslaskentaa Väyläviraston ympäristöasiantuntija Soile Knuuti on Suomen projektipäällikkönä yhteispohjoismaisessa NordLCA-hankkeessa.

Työn alla on ohjeistus tie- ja ratahankkeiden elinkaaren aikaisten päästöjen laskentaan. Hanke käynnistyi nykytilan kuvauksella, jossa selvitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevat päästölaskentatyökalut.

Ohjeistukselle on tarvetta senkin takia, että standardit eivät ole kattavia. ”Pyrimme Väylävirastossa edistämään uusio- ja kier- >>

18

INFRA-LEHTI

ISO KUVA. Päästölaskenta pitäisi yhdistää tulevaisuudessa tietomallinnukseen, jotta tieto siirtyisi suunnitteluvaiheesta toiseen ja nähtäisiin nopeasti, missä isoimmat päästöt syntyvät, Väylän edustajat Arto Hovi (vas.), Soile Knuuti ja Timo Tirkkonen korostavat.

UUSIOMATERIAALEILLA KÄSITETÄÄN PÄÄASIASSA MAA-AINESJÄTTEITÄ JA MUITA, ESIMERKIKSI TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEENA SYNTYVIÄ HYÖDYNTÄMISKELPOISIA JÄTTEITÄ.

MARA-ASETUSTEN MUKAISIA UUSIOMATERIAALEJA ON HELPOMPI KÄYTTÄÄ, KOSKA NIIDEN KÄYTÖLLE VOIDAAN HANKKIA LUPA ILMOITUSMENETTELYLLÄ.

”

Haluamme päästölaskentatyökalun, josta löytyvät tärkeimmät 80 prosenttia kestävän rakentamisen elementeistä.”

rätysmateriaalien käyttöä, mutta standardeissa ei ole määritelty esimerkiksi sitä, missä vaiheessa päästövähennykset lasketaan purettavalle materiaalille tehtävästä käsittelystä”, hän kertoo.

Laskentatyökalujen tuloksetkin vaihtelevat, ja jälkilaskennan työkaluja on tarvetta kehittää, jotta saadaan varmistettua tulokset.

Yksi vaihtoehto on tarjota Ruotsin Trafikverketin tapaan urakoitsijoille päästölaskentatyökalu, jonka

Kiertotalousesimerkkejä Tampereelta Santalahden Rantapuisto

• • • •

Ylijäämämassojen hyödyntäminen lähialueen muista hankkeista lyhensi kuljetusmatkoja.

Lisäksi kalliomurske korvattiin suurelta osin betonimurskeella.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät yhteensä 54 prosenttia. Vähennyksestä 95 prosenttia johtui lyhyemmistä kuljetusmatkoista ja 5 prosenttia pienemmistä materiaalipäästöistä.

Päästövähennys oli yhteensä 118,5 hiilidioksiditonnia.

Kustannussäästöt olivat yhteensä noin 32,5 prosenttia eli noin 210 000 euroa.

avulla palveluita voisi tarjota, vaikka oma laskentatyökalu puuttuisi. ”Olennaista olisi löytää optimaalinen tarkkuus.

Haluamme työkalun, josta löytyvät tärkeimmät noin 80 prosenttia kestävän rakentamisen elementeistä.

Tähän kehitystyöhön tarvittaisiin lisää henkilöresursseja”, Väylän ympäristöasiantuntija Arto Hovi toteaa.

Päästölaskennasta halutaan tehdä Väylävirastossa yhtä helppoa kuin kustannuslaskennasta. Uutta, läpinäkyvää kustannusten hallintajärjestelmää kehitetään, ja päästölaskenta haluttaisiin osaksi sitä. ”Pisimmällä olemme hoidon alueurakoissa, joissa on asetettu vaatimuksia esimerkiksi kuorma-autojen yksikköpäästöille. Myös asfalttipuolella on päästy kehittämään sitä, miten päästöt otetaan huomioon hankinnoissa. Tarkimmat päästölaskennat on tehty Kivikon eritasoliittymän hankkeessa”, Väylän projektipäällikkö Timo Tirkkonen täydentää.

Pienetkin parannukset ovat tärkeitä Tampereella pilottihanke paljasti, että pienelläkin kadunpätkällä voidaan saavuttaa isoja päästövähennyksiä.

Kaupunki teetti vertailut viiden toteutuneen infrahankkeen päästölaskelmista. Tuloksia vertailtiin skenaarioihin, joissa olisi tehty ilmastoviisaita ratkaisuja.

Esimerkiksi Kauhakorvenkadulla tarkasteltiin alle

19

3/2019

180 000

kg Co 2-ekv

MITTAKAAVAA. Kotimainen luonnonkivi tai betoni, etenkin kierrätettynä, on vähäpäästöinen vaihtoehto verrattuna Kiinan tuontiin. Kiviaineksissa materiaalin kuljetusmatka ratkaisee aina.

L Ä H D E : R A M B O L L F I N L A N D OY

27 100 KIERRÄTYSTÄ KAUPUNKITILASSA. Tampereen Hämeenkadulta purettuja kiviä hyödynnetään Ranta-Tampellassa. Kaupunki teki kohteessa jo urakkavaiheessa periaatepäätöksen, että myös alla kulkevasta tunnelista irrotetut louheet hyödynnetään myöhemmin tunnelin päällä olevan alueen rakentamisessa.

kilometrin mittaista kadunrakennushanketta, jossa osa massoista oli tuotu noin 20 kilometrin takaa. Kohteessa louhittuja kiviaineksia oli hyödynnetty kohteen sisällä. Pohjanvahvistustapoina olivat paalulaatta ja pysyvä teräsponttiseinä.

Koska terästuotteiden päästöihin ei pystytty vaikuttamaan, tehtiin päästölaskelmat myös ilman niitä. Eniten päästöjä aiheuttivat silloin sitomattomat kiviainekset: niiden osuus oli yli puolet koko kohteen päästöistä.

Vaihtoehtoratkaisussa oletuksena oli, että kiviainekset saataisiin täyttöihin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevavasta kivenottamosta tai toisesta läheisestä infrarakennuskohteesta. Jakava kerros olisi tehty suurelta osin betonimurskeesta, jonka kuljetusmatka olisi ollut 20 kilometriä. Massanvaihdossa muualta tuotu kiviaines olisi siis suurelta osin korvattu betonimurskeella, suodatinkerroksen hiekka pohjatuhkalla, asfalttipäällysteet pääosin matalalämpöasfaltilla.

Kiviainesten päästöt vähenivät vertailussa 42 prosenttia, kun ne korvattiin laskelmassa uusiomateriaaleilla, eli betonimurskalla. Asfalttien päästöt vähenivät 4 prosenttia siirtymällä matalalämpöasfalttiin.

Päästövähennyspotentiaali pikkuruisella katuosuudella oli kokonaisuudessaan 67,5 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa jopa yli 50 ihmisen Thaimaan matkan päästöjä.

8 600 LUONNONKIVI SUOMESTA

BETONIKIVI SUOMESTA

LUONNONKIVI KIINASTA

Tutkittua tietoa

Kansallista ohjeistusta tarvitaan Tuuli Teittisen diplomityössä (2019) selvisi, että kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavat indikaattorit ovat tällä hetkellä tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Tarkasteluissa olisi kuitenkin hyvä käyttää myös resurssi- ja materiaalitehokkuutta kuvaavia indikaattoreita.

Diplomityön aiheena oli ”Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa”.

Diplomityön tavoitteena oli selvittää muun muassa, miten Väylävirastossa voitaisiin ottaa elinkaariasiat

paremmin mukaan prosessiin.

Työn keskeisenä johtopäätöksenä oli, että infrarakentamisen päästölaskentaan olisi tarpeen saada kansallinen ohjeistus.

Ohjeistusta tarvittaisiin ainakin siitä, mitkä kaikki vaiheet uusiomateriaalien elinkaaren päästölaskennasta tulee huomioida, miten betonimurskeen hiilensidontakyky tulee ottaa huomioon, mitä tietolähteitä päästölaskennassa tulee käyttää, ja mitkä työmaatoiminnot tulee ottaa huomioon.

Lähde: www.aalto.fi

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin inf rahankkeiden nostopalveluiden toimittaja. Joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään inf ratyömaalla, ja Havator on vastannut mm. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen nostotöistä.

Inf rahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta: mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Havator nyt myös Oulussa!

Lue lisää verkkosivuiltamme: www.havator.fi/uutiset/oulu

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi

21

3/2019

INFRA JA YMPÄRISTÖ

KESTÄVÄ INFRA

tulevaisuuden tarpeisiin Millaista voisi olla kestävä kehitys infrarakentamisen näkökulmasta? Miten luonnon monimuotoisuus huomioidaan osana rakentamista? Tällaisia kysymyksiä pohtii Green Building Council Finlandin (GBC) kestävän infran toimikunta.

TEKSTI: HANNA MOILANEN KUVA: TOMMI AHLBERG; JUTTU ON JULKAISTU AIEMMIN JOKKA-LEHDESSÄ 1/2019

SUOMALAISESSA LIIKENNEVERKOSSA on miljardien eurojen kehittämisvaje. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja kansainväliset megatrendit haastavat infrarakentamista uudistumaan. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2045 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. ”Meillä on paine kehittää infraa vastaamaan nykyisiä tarpeita, mutta samalla sen pitää vastata myös tulevaisuuden tarpeisiin”, ympäristöpäällikkö Juha Laurila INFRA ry:stä sanoo.

Kestävän infran käsite tiivistää yhteen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia näkökulmia. GBC:n kestävän infran toimikunta kokoaa tietopankkia infrahankkeista, joissa on huomioitu kestävän kehityksen näkökulma. ”Kun saman pöydän ääressä istuu suunnittelijoita, kaavoittajia, urakoiden tilaajia ja itse urakoitsijoita, pystymme huomioimaan laajasti eri osapuolten näkemykset”, toimikunnan puheenjohtajana toimiva Laurila kuvaa.

Toimikunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta kestävää infra-alaa kohtaan. Lisäksi halutaan lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä nostaa kestävyyden painoarvoa infra-alan ratkaisuissa ja päätöksenteossa.

Kestävä infra on laaja käsite Kestävä kehitys herättää mielikuvia ekologisuudesta, energiatehokkuudesta ja kierrättämisestä. Termillä on kuitenkin myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuutensa. Nämä kolme näkökulmaa on koottu

GBC Finlandin kestävän infran määritelmään. Määritelmässä huomioidaan infrastruktuurin koko elinkaari.

Taloudellinen ulottuvuus tarkoittaa rakennettavan infran elinkaarikustannuksia. Kysymys on muun muassa käyttöiästä, huolettavuudesta ja rakenteiden muunneltavuudesta.

Sosiaaliseen näkökulmaan liittyy rakennetun ympäristön esteettömyys, turINFRA JA vallisuus, terveellisyys ja viihtyiYMPÄRISTÖ. syys. ”Infrarakentaminen on pitkäikäistä. Sitä pitäisi ”Sosiaalinen kestävyys tarrakentaa pitkällä aikajänkoittaa myös sitä, miten hyvin teellä, tunnistaa tulevaisuuden haasteet ja suunnitella pystymme osallistamaan ihmiinfra vastaamaan niihin kestävästi jo nyt”, ympärisset mukaan. Iso osa konfliktitirää uudestaan”, Laurila töpäällikkö Juha Laulanteista johtuu puutteellisesta sanoo. rila INFRA ry:stä sanoo. tai huonosta vuorovaikutuksesta”, Toimikunta on kiertänyt Laurila kertoo. esittelemässä kestävän infEkologisen kestävyyden haasteena on ran määritelmää alan toimijoiden myös luonnon monimuotoisuuden köyh- yhteisissä tapahtumissa. Palaute on ollut tyminen. Rakennettu ympäristö on iso hyö- pääasiassa positiivista. Usein kyse on käydyntämätön potentiaali luonnon moni- tännöllisistä asioista, joihin toivotaan apua muotoisuuden vaalimisessa. ja laajempaa starttia. ”Esimerkiksi tienpientareille voidaan ”Toiminnan harjoittajat ovat itsekin nurmetuksen sijaan luoda paahdeympä- havainneet, että esimerkiksi ylijäämämairistö tai siltaelementteihin voidaan istut- den kuljettaminen edestakaisin ei ole järtaa keinotekoisia pesiä vaikkapa lepakoille. kevää”, Laurila sanoo.

En sano, että maailma pelastuu pelkästään Osa kestävän infran jalkauttamistyötä näillä keinoilla, mutta ne voivat olla osa on myös koulutusten ja tietoiskujen järjesratkaisua.” tämistä. Infra-alan toimijoille on esimerkiksi tuotu tietoa ympäristökonfliktien halTietopankki kestävistä linnasta. Missä kohtaa asioista pitää tieinfrahankkeista dottaa ja miten sidosryhmiä osallistetaan Paine kehittää infrarakentamista kestävään mukaan? suuntaan nousee koko ajan enemmän myös ”Koko rakennussektorin pitää alkaa mietlainsäädännön tasolta ja tilaajien puolelta. tiä yhdessä, millainen on kestävä raken”Meillä on jo hyviä malleja. Kun niistä jae- nettu ympäristö ja miten sitä pystyttäisiin taan tietoa, kaikkien ei tarvitse keksiä pyö- edistämään”, Laurila kannustaa.

22

INFRA-LEHTI

TYÖTURVALLISUUS

RISKINOTTO SEIS. Vähennä vaaroja osallistaen. Asennetta työhön -valmennusmateriaalit (ohjaajan opas, osallistujan työkirja ja diat) voi ladata Työterveyslaitoksen netistä. TTL:ltä voi myös tilata Asennetta työhön -koulutusta.

VALMENNUS

vähentää nuorten riskikäyttäytymistä Työterveyslaitoksen osallistava valmennusmenetelmä aktivoi nuoria edistämään työturvallisuutta. Tutkija Mikko Nykänen suosittelee ottamaan työntekijät mukaan työturvallisuuden kehittämiseen myös työmaiden arjessa.

TEKSTI: HANNA MOILANEN KUVAT: 123RF JA TYÖTERVEYSLAITOS; JUTTU ON JUL­K AISTU AIEMMIN JOKKA-LEHDESSÄ 1/2019

23

3/2019

A

sennetta työhön -valmennusohjelma aktivoi nuoret pohtimaan työturvallisuutta. Tavoitteena on harjoitella työhön liittyvien vaarojen tunnistamista ja torjumista sekä työn sujuvuutta tukevien kehittämisehdotusten tekemistä. ”Taustamotivaationa oli ajatus saada positiivista virettä työturvallisuusasioihin. Nuoret valittiin kohderyhmäksi, koska heille sattuu tilastojen valossa enemmän työtapaturmia”, tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitokselta sanoo.

Ohjelman kokonaispituus on 12 tuntia eli kaksi peräkkäistä päivää. Tarvittaessa ohjelma voidaan jakaa pidemmälle ajanjaksolle. Se sopii hyödynnettäväksi ammatillisessa koulutuksessa ja myös työpaikoilla.

Menetelmä on otettu käyttöön muutamissa oppilaitoksissa. Valmennusta on esitelty myös työturvallisuuskouluttajien täydennyskoulutuksissa. Tarkkaa tietoa ohjelman levinneisyydestä työpaikoille ei vielä ole.

Osallistaminen motivoi Osallistaminen on valmennusohjelman avainsana.

Osallistavassa koulutuksessa esitetään kysymyksiä ja rohkaistaan osallistujia tuottamaan tietoa yhdessä.

Omien kokemusten ja havaintojen jakaminen on tärkeä osa valmennusta.

Ryhmätyöskentely ohjaa osallistujia tunnistamaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. ”Työturvallisuusasioiden lähestyminen kehittämisideoiden ja ryhmätöiden kautta näyttää innostavan nuoria. On motivoivaa, kun saa itse ideoida ja miettiä keinoja työturvallisuuden parantamiseen”, Nykänen kuvaa.

Valmennusmenetelmä edellyttää, että nuorella on jo takanaan vähän kokemusta omalta ammattialalta.

Silloin on kertynyt omia havaintoja ja omaa kokemustakin jaettavaksi.

Osallistaminen tuottaa myös tuloksia. Nykänen kartoitti 464 nuoren työturvallisuusasenteita ennen ja jälkeen valmennuksen. Aineisto on osa Nykäsen Jyväskylän yliopistoon työstämää väitöskirjatutkimusta. ”Tutkimus osoittaa, että tämä valmennusmenetelmä aktivoi työturvallisuuden edistämiseen ja vähentää riskiasenteita.”

SINÄ VAIKUTAT. Tutkija Mikko Nykänen muistuttaa usein työpaikoilla, että jokainen on työturvallisuuskulttuurin muokkaama, mutta samalla myös sen muokkaaja. Kaikkien teot vaikuttavat ilmapiiriin ja turvallisuuskulttuuriin.

”

Jos halutaan vahvistaa ihmisen motivaatiota, kan­nattaa hyödyntää osallistavaa työturvallisuuskoulu­tusta.”

Ennakointivalmiudet kehittyvät työtä tekemällä Nuorille sattuu tilastojen valossa enemmän työtapaturmia kuin vanhemmille ikäluokille. Nykänen ei silti allekirjoita väitettä, että nuoret ottaisivat helpommin riskejä kuin muut. ”Nuorilla ennakointivalmiudet työturvallisuusasioissa eivät ole vielä ehtineet kehittyä ja tilannetaju vahvistua. Vasta kokemus ja vahvistuva ammattitaito auttavat näkemään, miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja työturvallisuuteen”, Nykänen pohtii.

Nykänen muistuttaa, että nuoret tarvitsevat työelämän alkumetreillä rinnalla kulkijaa, joka seuraa, että työtehtävät opitaan tekemään turvallisesti.

Perehdytys on tärkeää, ja lisäksi tarvitaan nuoren tiedontarpeista lähtevää ohjausta.

LISÄTIETOA TYÖTERVEYSLAITOKSEN NETISSÄ, WWW.TTL .FI

”Meillä on tulossa paljon innokkaita ja ammattiylpeitä nuoria työelämään. He ovat myös voimavara työturvallisuuden kehittämiseen, kun vaan heidän ideansa saadaan esille ja käyttöön.”

Vaikuttamismahdollisuus lisää motivaatiota Ymmärrys omista vaikuttamisen mahdollisuuksista on tärkeää motivaation syntymisen kannalta. Motivaatiolla puolestaan on tutkitusti yhteys käyttäytymiseen eli siihen, millaisia valintoja työturvallisuusasioissa tehdään. ”Jos halutaan vahvistaa ihmisen motivaatiota, kannattaa hyödyntää osallistavaa työturvallisuuskoulutusta”, Nykänen summaa.

Myös arkisessa johtamisessa on Nykäsen mukaan tärkeää ottaa työntekijät mukaan havainnoimaan työturvallisuutta, esittämään kehittämisideoita ja toteuttamaan niitä työn arjessa. Näin myös tehdään näkyväksi se, miten työturvallisuus sujuvoittaa työtä.

Esimerkiksi turvallisuuskierrokset ja -kävelyt työmailla ovat keino havainnoida turvallisuusasioita ja sopia mahdollisesti havaittujen pulmien korjaamisesta. Palavereissa voidaan pysähtyä hetkeksi miettimään, miten työturvallisuuden saralla sujuu. ”Tärkeää on tehdä myös positiivisia havaintoja siitä, missä työmaalla on onnistuttu. Onnistumisen näkyväksi tekeminen lisää positiivista virettä. Toki puutteet ja epäkohdat täytyy nostaa esille ratkaisukeskeisesti eli miettiä, miten havaittu asia korjataan.”

Työnjohto voi myös esittää pieniä kysymyksiä työn arjessa. Voitaisiinko jotain tehdä eri tavalla, jotta työ olisi sujuvampaa? Voinko minä esimiehenä tehdä jotain, jotta työnteko rullaisi paremmin ja olisi turvallisempaa?

24

INFRA-LEHTI

TERVETULOA! INFRA ry:n iso osasto keskellä Hyvinkään lentokentän kiitorataa ja lähellä pääportteja on näppärä paikka vaikka sopia tärskyt. Näkymä tuloporteilta messuille.

Maxpon #infrahaaste nosti hien pintaan INFRA ry:n Maxpo-osastolla syyskuussa lutviutui niin lapatuki kuin lupa-asiatkin. Kumppanien Fennian ja Elon kanssa messukävijät kutsutiin infrahaasteeseen, jossa testattiin puristusvoima, tasapaino ja roikuntakestävyys.

Fysioterapeutit auttoivat tulkitsemaan tuloksia ja jakoivat hyvinvointivinkkejä. Maapörssin asiantuntija auttoi messuilijoita lupa-asioiden kiemuroissa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVAT: LARI JÄRNEFELT

TERVE! Savonian aikuisopiskelijoitakin piipahti osastolla. Takana ope Mervi Heiskanen. Iloiset infra-alan opiskelijat vasemmalta lukien: Jani Pitkänen, Marko Karhunen ja Riikka Ylönen.

UUSIKSI. Yksi INFRA ry:n tavoitteista on ravistaa infra­ alaan joskus liitettyjä stereotypioita. Maarakentaja ei ryystä viikon vanhaa sumppia termarista kuramontun reunalla. Maxpossa laatukahvin sai vaikka kauramaidolla.

25

KUULUMISET. Jäsen Pasi Asikainen Vaasasta löysi osastolta juttukumppaneita. Oikealla INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja Olli Airaksinen.

3/2019

VIELÄ REMMISSÄ.

INFRA ry:n työturvallisuusekspertti Ari Kähkönen edusti Maxpossa täysillä.

Vuoden lopulla Ari jää eläkkeelle.

TESTIPISTEET. Maxpo-osaston kävijät pääsivät testaamaan roikuntakestävyytensä (vas.) puristusvoimansa (ylh.) ja tasapainonsa (oik.). Osastolla päivysti kaksi fysioterapeuttia varmistamassa suoritustekniikan ja kirjaamassa tuloksia.

KONKARI KAAKAOLLA. Noora Koivunen, 13 vuotta, poikkesi osastolle isänsä kanssa. Noora on ollut messuilla mukana aina, ensimmäisellä kerralla rattaissa.

EI JUHLAMOKKAA. Messuosaston kävijät kahvitti vuoden baristaksi kahdesti nimetty Lari Järnefelt. Taustalla INFRA Uudenmaan Sari Pietikäinen. Tämän kuvan otti Matti Bergström, kaikki muut Lari kahvinteon lomassa.

KUNTAPÄÄTTÄJÄ, OSATAANKO TEILLÄ HYÖDYNTÄÄ MARKKINOITA JA TILATA PALVELUITA FIKSUSTI?

Haussa Paras kuntatilaaja – lähetä ehdotuksesi perusteluineen!

Lue lisää netistä: www.infra.fi/paraskuntatilaaja

28

INFRA-LEHTI

TUTUSTUMISTARJOUS: 4 NUMEROA

20€

KIINTEISTÖLEHTI

apuna taloyhtiön arjessa

Suomen Kiinteistölehti on taloyhtiöiden oma lehti. Se on oiva neuvonantaja vaikkapa silloin, kun tarvitset ajankohtaista tietoa, kun olet menossa osallistumaan taloyhtiösi yhtiökokoukseen.

Eikä vain silloin, koska myös muulloin Kiinteistölehti käy samassa ajassa kuin taloyhtiön vuosikello.

NYT 4 NUMEROA UUSILLE TILAAJILLE TUTUSTUMISHINTAAN 20 €

TILAA osoitteessa www.kiinteistolehti.fi/tilaa-kiinteistolehti/

Suomen.Kiinteistolehti

Kiinteistolehti

suomen_kiinteistolehti

www.kiinteistolehti.fi

29

3/2019

JÄSENSIVUT LIITY INFRAN YHTEISTYÖJÄSENEKSI

Uponor Infra ja Robit liittyivät tänä vuonna, tule sinäkin mukaan.

Tästä symbioosista hyötyvät kaikki osapuolet. s. 31

NÄYTÄ KAAPELIN PAIKKA!

Tuoko suunnitteilla oleva keskitetty verkkojen sijaintitietopalvelu helpotusta infrarakentajan Kaapeli Go -peliin? s. 33

ERIPÄTEVIÄ KULJETTAJIA

Infrayrittäjien viisihenkinen pioneeriryhmä testasi ajoneuvonosturikuljettajien eurooppalaisen ECOL-koulutuksen. s. 37 K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Hyvä olla #INFRAnjäsen!

Olemme INFRAssa nimenneet tämän syksyn suureksi jäsensyksyksi. Teemme tehostetusti jäsenpalveluita tutuiksi ja muistutamme jäsenyyden hyödyistä.

ETENKIN niiltä, jotka eivät vielä ole INFRAn jäseniä, kuulee yleensä melko nopeasti sen tärkeimmän kysymyksen: mitä hyötyä jäsenyydestä on?

Kysymykseen ei ole yhtä oikeata vastausta.

YHDELLE jäsenyys merkitsee kuulumista samaan klubiin alan muiden yritysten ja yrittäjien kanssa. Toiselle se on yhtä kuin oman alueen toiminnanjohtajan puhelinnumero, josta saa avun hädän hetkellä. Kolmas näkee INFRAn tekemän edunvalvontatyön jäsenyyden arvoisena. Joku taas hyödyntää jäsenyyden mukanaan tuomia kaupallisia jäsenetuja kuten polttoainealennuksia, vakuutuksia tai koulutuksia.

INFRA tarjoaa jokaiselle jotain. Sellaista jäsentä ei olekaan, joka hyödyntäisi ihan kaikkia INFRAn palveluita, mutta jokainen saa jäsenmaksulleen reilusti vastinetta, kun vain löytää itselleen sopivimmat edut.

JÄSENSYKSYN tavoitteena on tuoda INFRAn jäsenpalvelut näkyviksi, muistuttaa olemassa olevista eduista ja tarjota mahdollisimman monille uusia näkökulmia jäsenyyteen.

Käytännön tasolla suuri jäsensyksy näkyy INFRAn viestinnässä.

Pitkin syksyä INFRAn jäsenkirjeissä, lehdessä, tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa nostetaan esiin INFRAn jäsenpalveluita ja -etuja sekä korostetaan INFRA-yhteisön joukkovoimaa.

Jäsenyyden paras myyjä on toinen jäsen. Olemmekin teettäneet myös some-videoita, joissa nykyiset jäsenemme kertovat, miksi he kuuluvat INFRAan (katso itse: #hyväsyyliittyä). Videoita oli mukava tehdä ja niitä on ilo katsella. Niistä välittyy aito innostus INFRAn jäsenyyttä kohtaan.

Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry

LUE JÄSENEDUISTA & TUTUSTU JÄSENTEN TARINOIHIN VIIKKOKIRJEISSÄ: BIT.LY/2MQEWG9 LATAA SOVELLUSKAUPASTA INFRA MOBIILI – SAAT SOVELLUKSEESI MUISTUTUKSEN UUDESTA KIRJEESTÄ JOKA PERJANTAI!

TYÖAIKALAKI MUUTTUU S. 34 | EPEREHDYTYS S. 35 | EFEE-KONGRESSI S. 36 | HPK & ROOPE S. 39

30

INFRA-LEHTI

RATTAAT PYÖRIMÄÄN. INFRAn yhteistyöjäsenyys hyödyttää sekä INFRAn jäsenyrittäjää että yhteistyöjäsentä.

Homma toimii, rattaat rullaa ja molemmat voivat poimia yhteistyön hedelmät.

31

3/2019

YHTEISTYÖJÄSENYYS KANNATTAA

HEDELMÄLLISTÄ KUMPPANUUTTA INFRAlla on 22 yhteistyöjäsentä, koska verkostoituminen koetaan elintärkeäksi.

Tervetuloa mukaan toimintaan tänä vuonna liittyneet Uponor Infra ja Robit!

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA KUVAT: MAURI HELENIUS, SAIJA SYVÄOJA JA 123RF

INFRA ry tarjoaa infraurakoitsijoille tuot- haasteensa myös infrarakentamiseen. teita ja palveluita tuottaville yrityksille hel- Rankkasateet ovat lisääntyneet ja varsinpon foorumin kohdata INFRAn jäseniä. kin niiden voimakkuus. Vaaditaan entistä INFRAn yhteistyöjäsenyys onkin suurempia putkikokoja ja hulevesien viime aikoina herättänyt paljon käsittelyratkaisuja”, myyntijohtaja kiinnostusta. Se tarjoaa ylivertaiSeppo Rautiainen kertoo.

KIINNOSTUITKO YHTEISTYÖsen verkostoitumisareenan. YhNäissä Uponor Infra on edelJÄSENYYDESTÄ? teistyöjäsenet saavat pääsyn INFläkävijä. Yritys valmistaa sadeOTA YHTEYTTÄ INFO@INFRA.FI RAn sähköiseen jäsenpalveluun, ja jätevesiputkia halkaisijaltaan ja heille lähetetään jäsenen viikaina 3 400 millimetriin asti sekä kokirje. Heillä on lisäksi osallistujopa yli 1 000 kuution säiliöratkaimisoikeus INFRAn jäsentapahtumissa. suja hulevesien viivytykseen. ”Valmistamme Vaasan tehtaalla WehoUponor Infra Oy – lite-säiliöitä täysin varusteltuina useisiin yhdyskuntatekniikan osaaja käyttötarkoituksiin kuten esimerkiksi alaUponor on yksi johtavista rakennus- ja vesi- ja alkalointisäiliöitä vesilaitoksille, yhdyskuntatekniikan järjestelmien toimit- jäteveden viivytys- ja tasaussäiliöitä ja tajista maailmassa. Konserniin kuuluva kemikaalisäiliöitä. Näin asennus työmaalla Uponor Infra on Pohjoismaiden johtava on helppoa ja nopeaa.” muoviputkijärjestelmien valmistaja, ja valmistaa kattavan valikoiman tuotteita inf- Laatua ja yhteistyötä rastruktuurin rakentamiseen ja saneeraa- Uponor ei ole koskaan kilpaillut halvimmiseen. malla hinnalla, vaan toimii aina laatu edellä.

“Nykypäivänä ilmastonmuutos tuo omat ”Olemme saaneet valtaosalle tuotteis-

tamme Nordic Poly Mark -laatusertifikaatin, joka kertoo tuotteiden soveltuvuudesta pohjoismaisiin olosuhteisiin”, Rautiainen sanoo. ”Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluu vaativien putkistokohteiden suunnitteluja asennuspalvelut. Nämä ovat lähinnä teollisuuden sekä vesi- ja energialaitosten vesistöasennuskohteita. Niissä käytettävät muoviputket ovat tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan yli 800 millimetriä.” ”Teemme tiivistä yhteistyötä INFRA ry:n jäsenyritysten kanssa ja tarjoamme erikoisosaamisemme heidän käyttöönsä. INFRAn yhteistyöjäsenyydeltä odotamme entistä tiiviimpää kumppanuutta jäsenyrittäjien kanssa. Urakoitsijaverkosto on yhä tärkeämpi, koska urakkakoot ovat suuria.”

Robit Oyj – kotimainen kumppani globaaleilla markkinoilla "Liityimme INFRAn yhteistyöjäseneksi, koska haluamme herkällä korvalla kuunnella, mitä kotimaan kentällä asiakaskun- >>

32

MAURI HELENIUS

S A I J A S Y V Ä OJ A

INFRA-LEHTI

SUOMESTA MAAILMALLE.

Robit on nykyään mukana useilla kansainvälisillä mesuilla kuten Baumassa ja Intermatissa.

Kotimaisilla Maxpo-messuilla Robitilla on ollut osasto yrityksen perustamisesta lähtien. Tänä vuonna yritystä edustivat Kari Färlinin (keskellä) lisäksi Kimmo Kangas ja Sami Paavola.

nan arjessa tapahtuu. Kun olemme saman katon alla toimimassa, pystymme paremmin peilaamaan jäsenkunnan toiveita", Robitin kotimaan myyntijohtaja Kari Färlin kertoo.

"On hyvä tavata kumppaneita kasvokkain. Esimerkiksi INFRAn louhintajaosto oli alkusyksystä meillä Lempäälässä pitämässä kokoustaan. Kokoukseen jälkeen kierrätimme heitä tehtaassa ja kerroimme toiminnastamme."

Robit on kansainvälinen yritys, jonka tuotteita myydään 115 maahan. Lempäälän tehtaan lisäksi Robitilla on tuotantolaitokset Koreassa, Australiassa ja Britanniassa.

"Suomi on edelleen tärkeä markkina-alue, vaikka myynnistä karkeasti 90 prosenttia on ulkomaan myyntiä. Suomesta ollaan kuitenkin aikoinaan lähdetty toimintaa pyörittämään vuonna 1985. Tänä päivänä Robit on ainoa kotimainen porakalustovalmistaja", Kari Färlin sanoo.

"Kuuntelemme asiakasta" Robit Oyj valmistaa korkealaatuisia pora-

VEDET HALLINTAAN.

Ilmastonmuutos laittaa hulevesiratkaisut lujille.

Uponor Infra on panostanut vaativiin olosuhteisin sopiviin järjestelmiin ja suuriin putkikokoihin.

kruunuja kallion louhintaan sekä putkitusteriä maaporaukseen.

"Pyrimme olemaan tasaisen hyvällä laadulla, järkevällä hinnalla sekä varmalla toimituksella varustettu perustuotteen varteenotettava toimittaja", Kari Färlin määrittelee.

"Tuotekehityksessä kuuntelemme tarkasti asiakkaiden toiveita."

Esimerkiksi automaation lisääntyessä Robit on innovoinut timanttinastakruunut, jotka kestävät ilman teroitusta miehit-

INFRAN YHTEISTYÖJÄSENET Amomatic Oy • A-Vakuutus Oy • Epiroc Finland Oy • Fimpec Oy • Kekkilä Oy • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen • Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia • Nynas Oy • Onninen Oy • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria • Robit Finland Oy • Rotator Oy • Suomen Tilaajavastuu Oy • Tampereen Aikuiskoulutussäätiö TAKK • Työeläkeyhtiö Elo • Uponor Infra • Vakuutusosakeyhtiö Garantia • Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia • Viher- ja ympäristörakentajat ry • Volvo Construction Equipment Finland Oy • Wihuri Oy Tekninen Kauppa • Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

tämättömässä poravaunussa läpi koko työvaiheen. Lisäksi Robit on patentoinut poratun reiän suoruusmittausjärjestelmän, joka mittaa reiän loppupisteen ja lähettää tiedon digitaalisesti suoraan porarille.

"Asiakkaat ovat yleensä kokeneet yhteistyöjäsenyyden erittäin hyvänä asiana. Uskon, että INFRAn jäsenetkin huomaavat meidän olevan oikeasti kiinnostuneita jäsenyrittäjien yritystoiminnan tarpeista."

YHTEISTYÖJÄSENYYDEN EDUT

• • •

Kivenkovat kontaktit. Kauttamme tavoitat infra-alan parhaat Suomessa.

Voit osallistua jäsenyritysten tavoin kaikkiin INFRAn tapahtumiin ja ostaa niistä halutessasi myös lisänäkyvyyttä.

Alan uusin tieto. Saat INFRAn jäsentiedotteet, lehden ja uutiskirjeen sekä tunnukset ekstranetpalveluihin siinä missä muutkin jäsenemme.

Uutisia, jotka luetaan.

Juttunäkyvyyttä Infra-lehdessä ja uutiskirjeissämme erikseen sopien, Infra-lehden ilmoitushinnoista aina 50 % alennus.

33

3/2019

SEPPO ANT TONEN

MISSÄ KAAPELI KULKEE?

Toimiva, keskitetty verkkojen sijaintitietopalvelu – liian hyvää ollakseen totta?

INFRA ry on puhunut keskitetyn kaapelipalvelun puolesta vuosia.

Tuleeko Traficomissa nyt suunnitella oleva keskitetty sijaintitietopalvelu helpottamaan infrarakentajien työtä? ”KYSYVÄ ei kaapelia katko” on monille tuttu slogan jo vuosien takaa. Kun kysyä pitää monilta eri tahoilta ja vastausten antajat ovat milloin mistäkin, pahimmassa tapauksessa katkeaa kaapeli, tai ainakin urakoitsijan pinna.

Nykytilanteessa tiedot ovat hajallaan usealla toimijalla. Osittain ne saattavat sijaita myös Suomen ulkopuolella. Kattava verkkotietojen saanti on työlästä ja epävarmaa.

HANKALA VYYHTI.

Kaapelien metsästys syö urakoitsijan voimavaroja tuottavasta työstä.

Miten kaapelikerästä tulee sen purkamisen jälkeen niin vaikeasti paikannettava?

VAHINGON sattuessa korvausvastuun kannalta olennaisinta on se, onko kaapeli ollut kaapelikarttaan merkityssä paikassa vai onko kartta ollut virheellinen.

Jos kaapeli on karttaan merkityssä paikassa tai hyvin lähellä sitä, mutta urakoisija sen silti rikkoo, on urakoitsija yleensä korvausvastuussa vahingosta. Jos taas kartta on virheellinen, urakoitsija ei ole korvausvastuussa.

Korvausvastuun ja vahingon korvattavuuden arvioinnissa huomioidaan myös esimerkiksi se, onko kaapeli ollut kokonaan näkyvissä vahinkohetkellä vai piilossa maan alla.

tetty sijaintitietopalvelu, joka tarjoaa sähköisessä muodossa tiedot verkkojen fyysisestä infrastruktuurista sekä ja kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkon osien sijainneista. Palvelu on valtion hallinnoima ja omistama.

Keskitetyn sijaintietopalvelun toivotaan vähentävän kaivuvahinkoja, parantavan verkkojen toimintavarmuutta, tehostavan kaivutyötä sekä suunnittelua ja pienentävän kustannuksia.

Traficom hankkii palvelun sidosyksikköhankintana. Sijaintitietopalvelun toimittaa Suomen Infratieto Oy, joka on valtion kokonaan omistaman Suomen Erillisverkot -konsernin tytäryhtiö.

Sidosyksikköhankintaa käytetään, koska maanalaisen infran sijaintitiedot ovat tärkeitä, suojattavia tietoja, joiden tulee pysyä Suomessa. Valtio-omistajuudella taataan, että palvelun toimittaja säilyy suomalaisessa omistuksessa.

Sijaintitietopalvelu aloittaa toimintansa 1.1.2021, jolloin se on verkkotietojen tarvitsijoiden käytettävissä. Verkkotoimijat voivat aloittaa infratietojensa toimittamisen sijaintitietopalveluun syksystä 2020 alkaen.

YHTEISRAKENTAMISLAIN mukaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtävänä on huolehtia siitä, että verkkoinfrastruktuurin rakentajien on mahdollista saada tarvitsemansa tiedot helposti ja tietoturvallisesti keskitetystä tietopisteestä.

Traficomissa on nyt suunnitteilla keski-

TRAFICOMIN määräyksellä 71 tullaan tarkentamaan, mitä tietoja ja miten verkkotoimijoiden tulee toimittaa palveluun. Määräysluonnos M71/2019 Verkkotietojen ja verkon rakentamissuunnitelman toimittamisesta on ollut lausuntokierroksella.

INFRA ry antoi lausuntonsa määräys-

luonnoksesta elokuun lopussa, kuten myös muun muassa Energiateollisuus ry, FiCom ry, Finnet ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Suomen Seutuverkot ry, Suomen Kuntaliitto ry ja muut verkkotoimijat ja energiayhtiöt, kaapeleiden omistajat, kaapelin näyttäjät, kunnat ja vesihuoltolaitokset.

Laki koskee monen tahon liiketoimintaa.

INFRA kannatti lausunnossaan lämpimästi yhden luukun periaatetta, mutta esitti huolen asian monitahoisuudesta. Verkkotoimijoita on monia, ja heidän toimintatapansa ja näkökulmansa poikkeavat kovasti toisistaan. Lisäksi määräysluonnoksessa esitetyt tarkkuusvaatimukset asettavat haasteita niin verkonomistajalle kuin asennustyötä tekevälle kaivajallekin.

LAUSUNTOKIERROS on nyt päättynyt, ja Traficomissa tehdään sisäistä yhteenvetoa asiasta.

Traficom tulee kokoamaan eri alojen asiantuntijoista muodostuvan työryhmän, jonka tehtävänä on “yhden luukun” palvelun kehittäminen ja muut määräysluonnoksessa mainitut asiat. INFRAa työryhmässä edustavat Vesa Kesäniemi ja Tuukka Liukko. Varalla on Ville Sainio.

INFRA ry tiedottaa työryhmän työn tuloksista jäsenten viikkokirjeissä ja tulevissa Infra-lehdissä.

Saija Syväoja

34

INFRA-LEHTI

123RF

TYÖAIKALAKI

Työaikalaki muuttuu Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Jatkossa seurataan ylityökiintiön sijasta kokonaistyöaikaa. Työaikalakiin tulee myös määräykset työaikapankista.

TYÖAIKAA on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Matkustamiseen käytetty aika luetaan työaikaan, jos sitä on samalla pidettävä työsuorituksena.

Lepoaikaa on aika, joka ei ole työaikalain mukaista työajaksi luettavaa aikaa. Työnantajalla voi olla työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus maksaa palkkaa tai korvausta myös sellaiselta ajalta, joka luetaan työaikalain mukaan lepoajaksi.

Rajanvetoa työajan ja lepoajan välillä joudutaan välillä tekemään erilaisten työsidonnaisten koulutusten tai muun työnantajan järjestämän toiminnan osalta. Keskeistä arvioinnissa on toiminnan vapaaehtoisuus. Esimerkiksi työntekijän perehdyttäminen, pakolliseen koulutukseen osallistuminen ja pakolliseen terveystarkastukseen osallistuminen kuuluvat työaikaan.

Uusia säännöksiä varallaoloon Vanhan työaikalain mukainen asuntovarallaolo poistuu.

Uuden lain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat sopia lepoaikaan sijoittuvasta varallaolosta ja varallaolokorvauksesta.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

Työntekijällä saa teettää peräkkäin aiemman seitsemän vuoron sijaan enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa.

Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saisi kuitenkin poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

PÄIVITYSTARVETTA.

Uuden työaikalain tavoitteena on saattaa laki ajan tasalle, jotta se vastaa yritysmaailmassa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia.

Työaikalakiin säännös työaikapankista Työnantaja ja luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja taikka henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä saavat sopia kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta.

Työaikapankkiin voidaan siirtää lisä- ja ylityötunteja, liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja sekä lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi.

Erän siirtäminen edellyttää työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta. Suostumus voidaan antaa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Kokonaistyöaika seurantaan Uudessa työaikalaissa ei enää säädetä erillisestä ylityökiintiöstä, vaan työnantajan on seurattava työntekijän kokonaistyöaikaa.

Työntekijän työaika, ylityö mukaan lukien, ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit: säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö, hätätyö sekä aloittamis- ja lopettamistyö.

Enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan aika, joka on työaikalain 3. pykälässä säädettyä työajaksi luettavaa aikaa. Työehtosopimuksella voidaan sopia enimmäistyöajan tarkastelujakson pidentämisestä.

Nykyisen työaikalain mukaista ylityön enimmäismäärää koskevaa säännöstä saa noudattaa 31.12.2020 asti. Nykyiset työehtosopimuksen päättyvät 30.4.2020, joten uuteen järjestelmään ehtii siirtyä, kun työehtosopimuksiin tulevat määräykset ovat tiedossa.

Lepoajoista Uuden työaikalain mukaan lisä- tai ylityöstä maksettavan palkan lisäksi sunnuntaityöhön perustuva korotusosa on vaihdettavissa vapaaksi. Vuorokausilevon pituutta koskevat määräykset säilyvät ennallaan.

Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä, tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Vanhaan lakiin verrattuna säännös on tiukentunut.

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan (viikkolepo).

Seitsemän päivän ajanjaksoa tarkastellaan jaksokohtaisesti siten, että lepoaika voi sijoittua ensimmäisen jakson alkuun ja seuraava lepoaika seuraavan seitsemän päivän jakson loppuun. Saamatta jäänyt viikkolepo korvataan vastaavasti kuin vanhassa työaikalaissa.

Tiina OIin

35

3/2019

R AT E KO

SÄHKÖISET PALVELUT

ePerehdytyksen ABC ePerehdytys on rakennusalan liittojen, turvallisuusviranomaisten ja AVIn kanssa yhteistyössä kehitetty sähköinen yleisperehdytys.

Se ei korvaa työmaalla tehtävää perehdytystä.

EPEREHDYTYS on rakennustyömaan työturvallisuuden yleisperehdytys. Siinä ohjeistetaan muun muassa, kuinka työturvallisuusriskejä voi välttää ja miten työmaalla kuuluu toimia. ePerehdytys ei korvaa työmaalla tehtävää työpaikkakohtaista perehdytystä eikä nykyistä työturvallisuuskorttia. Kun yleinen perehdytysosio on tehty etukäteen netissä, voidaan työmaaperehdytyksessä keskittyä kyseisen työmaan erityispiirteisiin. ePerehdytys säästää aikaa ja rahaa, kun urakoitsijan ja hänen työntekijöidensä ei tarvitse käyttää tuottavaa työaikaa samansisältöisissä perehdytyksissä istumiseen.

Lisäksi on koko alalle ja yrittäjälle itselleen hyväksi, että tapaturmat vähentyvät ja tur-

AINA AJAN TASALLA.

ePerehdytystä kehitetään jatkauvasti. Tämä varmistaa, että sisältö on varmasti aina laadukasta.

EPEREHDYTYS.INFO

vallisuus parantuu. ePerehdytykseen kuuluu 20 kysymyksen tentti. Läpipääsyyn tarvitaan vähintään 18 oikeaa vastausta. ePerehdytytyksen tekeminen kestää noin 40 minuuttia ja hyväksytty suoritus on voimassa 12 kuukautta kerrallaan. Näin ePerehdytyksen sisältö on säädösten mukainen ja ajan tasalla.

EPEREHDYTYKSEN hinta on kaikille Rakennusteollisuuden jäsenyrityksille – myös INFRAn jäsenille – 12 €/hlö. Normaalihinta on 24 €/hlö.

Suomen Rakennusmedia Oy, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO ylläpitävät ja kehittävät ePerehdytystä. Siitä on julkaistu

tänä syksynä 3.0 versio, jossa on huomioitu, että perehdytys tehdään yhä useammin mobiililaitteella.

Uudessa versiossa sovelluksen moduulirakenne helpottaa koulutuksen läpikäyntiä. Sisällön voi lisäksi käydä läpi osissa omaan tahtiin kertaopiskelun sijaan, ja hyväksytyn suorituksen jälkeen aineistoa voi kerrata ja omaa suoritustaan parantaa.

EPEREHDYTYSTÄ on tilattu noin 25 000 kertaa, ja sitä käyttää lähes 3 000 yritystä.

Perehdytyksiä on suoritettu noin 24 000.

Koulutuksen kielivaihtoehtoja ovat suomi, ruotsi, viro, venäjä, latvia, liettua, englanti ja puola.

Saija Syväoja

123RF

Ota käyttöön INFRAn jäsenkorttisovellus!

Löydä jäsenetusi helposti ja kuule ensimmäisenä alaasi koskevista tärkeistä muutoksista.

INFRA ry:n mobiilijäsenkortti on jäsenyrittäjien ja heidän toimihenkilöidensä sekä INFRAn yhteistyöjäsenten hyötysovellus.

Löydät kortista kootusti valtakunnalliset ja alueelliset jäsenetusi ja -tarjouksesi sekä tavoitat näppärästi lähimmän yhteyshenkilösi. Pääset selaamaan tapahtumia ja koulutuksia sekä lukemaan jäsentiedotteita ja julkaisuja.

HAE jäsenkorttisovellus mobiililaitteeseesi sovelluskaupasta sanalla infra (Google Play, App Store). Saat sovelluksen käyttöön jäsennumerollasi.

Jos tulee kysyttävää, laita viestiä info@infra.fi.

Anu Ginström

Kaisa Kaivaja OY KAIVULIIKE KAUHA Jäsennumero: 123456 INFRA Häme ry

36

INFRA-LEHTI

EFEE-KONGRESSI

Euroopan räjäytysinsinöörien juhlakongressi Helsinki oli EFEEn kymmenennen juhlakongressin päänäyttämö 15.-18. syyskuuta, kun noin 500 räjäytysalan asiantuntijaa ympäri maailmaa kokoontui yhteen. Seuraavan kerran insinöörit kokoontuvat Bukarestissa 12.–14.9.2021.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA KUVAT: TEELE TUUNA

FIELDTRIP. Kongressin viimeisenä päivänä ohjelmassa oli ekskursio Forcitin Hangon tehtaalle. Matkalla tutustuttiin myös Tytyrin kaivosmuseoon Lohjalla.

YHÄ TÄRKEÄMPI. Kongressiin liittyvä näyttely on olennainen osa tapahtumaa ja mahdollistaa uusien teknologioiden esittelyn ja verkostoitumisen kansainvälisten tavarantoimittajien kanssa. Näyttelyyn osallistui noin 60 näytteilleasettajaa.

VAKIONUMERO. Kongressin gaalaillallinen Ravintola Saaristossa Klippanilla päättyi ilotulitukseen Helsingin edustalla. Sen räjähdeinsinöörit osaavat.

MAANALAINEN HELSINKI. Ensimmäisen päivän workshopin aiheena olivat räjäytykset herkässä kaupunkiympäristössä. Osanottajat jalkautuivat Helsingin maanalaiseen tunneliverkostoon EFEEn puhenjohtajan Jari Honkasen johdolla.

EFEE-AKTIIVI. Viive Tuuna, Voglers Eesti OÜ:sta vastaa mm.

EFEEn lanseeraamasta eurooppalaisen panostajakoulutuksen harmonisoinnista.

37

3/2019

E U C L I L L E B A E LT

ECOL-KOULUTUS

Uunituoreet, ECOLpätevät ajoneuvonosturinkuljettajat ESTAn organisoiman yleiseurooppalaisen ajoneuvonosturikoulutuksen on nyt käynyt viisi suomalaista uranuurtajaa.

Koulutus pidettiin Tanskassa toukokuussa.

“LÄHDIMME joukolla ottamaan selvää, mil- laisessa ECOL-pätevien kuskien tietokanlainen koulutus oikeasti on”, Nostopalvelu nassa olevilla henkilöillä on tarvittava osaaJ. Helaakosken laatupäällikkö Toni Kohta- minen. Suosittelen koulutusta kaikille, jotka haluavat Eurooppaan ajoneuvonosmäki kertoo ryhmän motiiveista. turinkuljettajiksi”, Toni sanoo.

Koulutus pidettiin 6.–10.5. Tans“Suomessa ei vielä tunnusteta kan Frediciassa ammatillisessa LISÄTIETOA ENGLANNIKSI ECOL-pätevyyttä viralliseksi ajokoulutuskeskus EUC LillebaelOSOITTEESTA neuvonosturinkuljettuajan kortissa englanninkielellä.

WWW.ECOL-ESTA.EU tiksi, ja tässä onkin vielä työsar“Koulutus oli hyvätasoinen ja kaa viranomaisten suuntaan.” suurin piirtein vastaava kuin Suomessa. Teknisesti ajoneuvonosturithan ovat melko samankaltaisia ja opetus- HAVATORISSA työskentelevä Pertti Ojala kin yhtenevää tältä osin. Työturvallisuus- on aloittanut ajoneuvonosturinkuljettaasiat hieman poikkesivat Suomen vastaa- jana jo vuonna 1999. Hän on aikoinaan vista, kuten varmasti poikkeavat kaikissa työskennellyt tuulivoimatyömailla Ruotsissa ja Norjassa.

Euroopan maissa”, Kohtamäki jatkaa.

“Vaikka työmaakielenä oli Ruotsissa ja Uudella ECOL-koulutuksella varmistetaan, että ajoneuvonosturikuljettajalla on Norjassa englanti, nyt englanninkielinen vaadittava pätevyys, toimi hän missä Euroo- opetus tuotti eniten tuskaa. Teoria, koe ja pan maassa tahansa. Samalla halutaan kommunikointi oli kaikki englanniksi”, yhdenmukaistaa ja nostaa koulutuksen Ojala kertoo.

“Mielenkiintoisinta opetuksessa oli teotasoa kaikissa Euroopan maissa.

"Työnantaja voi luottaa, että eurooppa- riaopinnot. Harvoin enää tulee itse lasket-

Laita viestiä hanna.johansson@infra.fi tai soita 0400 343 155.

Onhan buutsit ja stetsonit kaivettu naftaliinista?

Lisätietoa INFRAn tapahtumakalenterista.

Majoitusvaraukset 4.10. mennessä Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta 020 1234 640 tai paviljonki.jyvaskyla@sokoshotels.fi. Kiintiötunnus Sokos Hotel Paviljongissa on BINFRA2019.

LATAA SOVELLUSKAUPASTA INFRA MOBIILI, NIIN KUULET HAUSKOISTA TAPAHTUMISTA ENSIMMÄISENÄ!

tua ketjukulmia tai vastaavia. Teoria on kaikki jo selkäytimessä.

Kouluttajana toiminut Kurt Thomsen oli hyvä, ja meillä oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen viikko.”

JOKAISELLA Euroopan Unionin jäsenvaltiolla on perinteisesti ollut omat määräyksensä, jotka koskevat ajoneuvonosturinkuljettajien ammatillista pätevyyttä ja sertifiointia. Ajoneuvonosturin kuljettajien koulutuksen kesto vaihtelee eri EU-maissa 16 tunnista kahteen vuoteen.

Tästä syystä jo vuonna 2013 eurooppalainen nosturialan edunvalvontaorganisaatio ESTA ryhtyi selvittämään, voidaanko alalle saada yhteiseurooppalainen pätevyys ajoneuvonosturinkuljettajille.

Jos ECOL-koulutus kiinnostaa, ota yhteyttä suoraan ESTAan: Ton Klijn, director@ estaeurope.eu.

Saija Syväoja

123RF

Muista ilmoittautua Jyväskylän Liittopäiville 1.–2.11.2019

PIONEERIRYHMÄ.

Toni Kohtamäki, Pertti Ojala, Jukka Makkonen, Niko Kärmeniemi ja Markku Raja ovat Suomen ensimmäiset ECOL-pätevöidyt ajoneuvonosturialan ammattilaiset.

38

INFRA-LEHTI

OLLI AIRAKSINEN

UUSIA OSAAJIA JA KONKAREITA

Maarakennusalan osaamista Jedusta Koulutuskeskus Jedu kouluttaa maarakennusalan ammattilaisia koko Suomen tarpeisiin. Halukkaita koulutukseen on enemmän kuin koulutuspaikkoja, ja valmistuneet viedään käsistä.

"TÄNÄ vuonna ykkösvalintanaan maarakennusalan kuljettajakoulutukseen Nivalan yksikköön haki 36 nuorta, joista valittiin 20. Jedussa opiskelee tällä hetkellä kolme luokkaa, joissa on yhtensä 60 oppilasta”, Jedun tuntiopettaja Arvi Mustakangas kertoo.

“Maarakennusalan opiskelijoiden kokonaismäärä on noin 90. Joukossa on mukana niin aikuisopiskelijat kuin oppisopimusopiskelijat. Opiskelijamäärä on mitoitettu siten, että voimme tarjota motivoituneille opiskelijoille laadukasta opetusta”.

KAIKKI koulutukseen osallistujat työllistyvät hyvin, jos vain asenne on kohdallaan.

Harjoittelupaikat ovat löytyneet helposti

LUOKKARETKI. “Turvapuistossa käydään aina aloittavan luokan kanssa, vaikka matka Nivalasta Ouluun on pitkä. Turvapuistossa voi esimerkinomaisesti osoittaa vaaranpaikat ja oikeat menetelmät”, Arvi Mustakangas kertoo.

lähiseudun yrityksistä. Niiden mukana harjoittelijoita on työskennellyt infratyömailla pääkaupunkiseutua myöten.

“Harjoittelijat suorastaan viedään käsistä”, Mustakangas paljastaa.

"KOULUTUS- ja amisreformi ei ole tuonut suurta muutos koulutusarkeen, koska olemme aiemminkin toimineet tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Suurin muutos lienee se, että opiskelijat valmistuvat nopeammin kuin ennen”, Arvi Mustakangas toteaa.

Oltuaan kouluttajana jo vuodesta 2008 hän tietää aiheesta jonkin verran.

“Meidän koulutuksissamme yrittäjät ovat aina olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Maarakennusala on käytännön ala, jossa tarvitaan monenlaista teoriatietoa ja taitoa. Ne hiotaan töitä tekemällä ”, kertoo Arvi.

“Olen vuosien varrella yhyttänyt monet opiskelijat ja työntekijää hakevat yrittäjät.

Työntekijöitä on aina kysytty ja kysytään edelleen.”

JOKILAAKSOJEN koulutusyhtymä Jedu tarjoaa ammatillista koulutusta Siikalatvan, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnissa.

Saija Syväoja

T U U K K A L I U K KO

Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan seniorit kiihdyttivät KymiRingille Vajaa neljäkymmentä senioriyrittäjää Kaakkois-Suomesta ja Uudeltamaalta saapui kesätapahtumaan kaakonkulmalle.

SENIORIT kohtasivat 11.6. Kymen Paviljongilla, josta siirryttiin Destian Vt12 työmaata Tillola–Keltti sivuten KymiRingin työmaalle Iittiin.

KymiRingin ajokoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan järjestää raskaan liikenteen ja pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajokoulutusta sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua.

Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltu kokonaisuus koostuu noin 4,6 kilometriä pitkästä asfaltoidusta kansainvälisesti luokitellusta moottoriradasta, jonka yhteydessä on myös rallicrossrata. Lisäksi alueelle toteutetaan karting-, motocross-, speedway- ja enduroradat.

JAALASSA nautitun lounaan jälkeen kokemuksiaan Kimolan kanavan rakennustyömaalta kertoivat veljekset Arto ja Seppo Laatunen sekä muut seniorit, jotka olivat olleet mukana kanavan rakentamisessa 1960luvulla. Kanava tehtiin helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin.

Historiakatsauksen jälkeen Kreate Oy:n työpäällikkö Mika Seppälä kertoi kanavan nykyisestä sulku- ja väyläurakasta.

Urakka on jaettu kolmeen osaan, ja Kreate urakoi sulku- ja väyläurakat. Kokonaisuuteen kuuluu väylän ruoppaus ja eroosiosuojaus. Vanha nippunosturi puretaan ja tilalle rakennetaan venesulku, ja nykyistä tunnelia laajennetaan. Tunneli tulee

olemaan Suomen ainut vesiliikennetunneli.

KONKARIT. Laatusen veljekset ja muut konkarit turinoivat Kimolan kanavan työmaan vaiheista. Kanavan rakentaminen alkoi vuonna 1962, ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966.

TYÖMAAKIERROSTEN jälkeen siirryttiin Vierumäkeen kuulemaan tiukkaa terveysvalistusta maalaistohtori Tapani Kiminkisen luennon merkeissä. Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan piiri­en seniorit kiit­tävät kaikkia osallistu­neita. Erityiskiitos Elolle ja Fennialle tapah­tuman mahdollistamisesta.

Erkki Mäntylä, Tuukka Liukko

39

3/2019

S T U D I O L U PA R A OY, J A N T U O M I S T O

INFRAN KUMMIPELAAJA

SANKAREITA KAIKKI. HPK:n puolustaja Roope Laavainen juhli viime keväänä joukkueen kanssa jääkiekkoliigan voittoa. Nyt mestaruus on hieno muisto ja tähtäin on jo alkavassa kaudessa.

Jääkiekkoilijan kesä INFRA ry jatkaa HPK:n kanssa sponsoriopimusta myös ensi kauden. Miten meni INFRAn kummipelaaja Roope Laavaisen kesä? Miltä ensi kausi näyttää?

MESTARUUSJUHLINNAN jälkeen joukkue piti neljän viikon tauon. Sen jälkeen palattiin hommiin ja alkoi kova treenaaminen.

“On hienoa, että joukkue voi palkita kannattajansa ja tukijansa mestaruudella. Mestaruudella on iso, positiivinen vaikutus hämeenlinnalaisiin”, Roope Laavainen hehkuttaa.

“HPK:n mestaruus valaa uskoa myös pikkuseuroihin. Kaikki on mahdollista ilman isoa budjettia.”

ROOPELLA ei ole kesätreenien lomassa jäänyt paljon aikaa muulle kesänvietolle, puhumattakaan kesätöistä. Pelaajan kesä koostui treeneistä, joita oli jopa kaksi kertaa päivässä, levosta ja syömisestä.

“Löysin kesän aikana golfin uudestaan.

Golf-kavereiden kanssa voi rentoutua kovien treenien lomassa”, kertoo Roope.

“Odotan mielenkiinnolla ensi vuoden INFRA Golf -kisaa.”

Roopen kesään kuului myös viikon reissu Chicagoon. Hänet on varattu vuonna 2017 Blackhawkseihin. Viikko koostui treeneistä niin jäällä kuin punttisalillakin. Blackhawksien organisaatio haluaa nähdä varaamansa pelaajat paikan päällä, ja kutsuu varauksensa vierailulle vähintään kerran vuodessa.

“Englannin kielen osaaminen on todella tärkeää, jos tähtäät NHL:ään”, Roope painottaa.

ROOPEN tavoite kuluvalla kaudella on vakiinnuttaa pelipaikka HPK:n liigajoukkueessa. Hän aikoo kehittyä kauden aikana ja tehdä kaikkensa joukkueen eteen.

“Seuran ja pelaajan menestys kulkee käsikädessä.”

Helsingistä kotoisin oleva Roope odottaa aina kovasti HIFK:n kohtaamisia. Helsingin jäähalli on mieluisa vierailupaikka, josta Jokereiden kasvatilla on hienoja muistoja juniorivuosilta.

“Helsingissä pelattavissa peleissä on mahtavaa, että vanhemmat sekä muut läheiset ja kaverit ovat usein katsomossa.”

Roopen isoisä ja isä ovat molemmat pitkänlinjan infra-alan yrittäjiä. Työnteon, sinnikkyyden ja yrittämisen merkityksen hän on imenyt jo tuttipullosta.

"Sekä jääkiekossa että maarakentamisessa tarvitaan uskomaton määrä työntekoa, eikä vastoinkäymisistä saa lannistua.”

KAUDEN runkosarja alkoi 12. syyskuuta Hämeenlinnassa kohottamalla HPK:n mestaruusviiri kotihalli Pohjantähti Areenaan kattoon.

Tervetuloa kaikki infralaiset ja infrahenkiset perheet seuraamaan Hämeen parasta kiekkoa Etelä-Suomen pääkaupunkiin Hämeenlinnaan, kuuluu Roopen kutsu lätkäväelle.

Saija Syväoja

Hae räjäytystyön johtajalle pätevyyskirja Vuonna 2016 voimaan tulleen räjäytystyötä koskevan lainsäädännön mukaan asutulla alueella toimivalla räjäytystyön johtajalla on oltava räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja. Siirtymäsäännöksen mukaan johtajana on voinut toimia henkilö, jolla on ylipanostajan pätevyyskirja.

Ylipanostajan oikeus toimia räjäytystyön johtajana päättyy vuoden 2019 lopussa. Ensi vuoden alusta alkaen räjäytystyön johtajalla on oltava räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja.

Prosessi saattaa kestää muutaman kuukauden. Muista hakea räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjaa hyvissä ajoin, että häiriöiltä ja työn keskeyttämisiltä vältytään.

Kokeilemme uutta tapaa tutkia jäsentyytyväisyyttä INFRA ry teettää jäsenkuntansa keskuudessa uudentyyppisen, videografisen jäsentyytyväisyystutkimuksen.

Videografiseen laadulliseen tutkimukseen erikoistunut Sailer Oy tavoittelee satunnaisotannalla valittuja INFRAn jäsenyrittäjiä puhelimitse marraskuussa.

Jäseniä tullaan pyytämään lyhyeen tutkimushaastatteluun, joka videoidaan.

Videoavusteisessa tutkimuksessa jäsenyrittäjä pääsee antamaan aidon ja rehellisen palautteensa siitä, miten kokee INFRAn jäsenpalvelut ja edunvalvonnan, ja mitä toivoo niiltä jatkossa.

Tutkimus auttaa INFRAa kehittämään toimintaansa uuden, 1.–2. marraskuuta Liittopäivillä hyväksyttävän strategian mukaisesti. Jos tutkimusmenetelmä palvelee INFRAn kehittämisen tarpeita, tutkimus saa myös jatkoa alkustartin jälkeen.

Kun Sailerista soitetaan, kerro rohkeasti mielipiteesi ja auta meitä parantamaan jäsenpalvelua. Rakennamme yhdessä parempaa INFRA ry:tä.

40

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Det är bra att vara medlem i INFRA! VI på INFRA har utnämnt denna höst till den stora medlemshösten. Under hösten lyfter vi fram INFRAs medlemstjänster och orsakerna till varför det lönar sig att höra till INFRA. INFRA erbjuder något för var och en. Det finns knappast någon medlem som utnyttjar precis alla av INFRAs tjänster, men alla får rejäl valuta för medlemsavgiften, bara han eller hon hittar de lämpligaste förmånerna för sig själv.

Målet med medlemshösten är att synliggöra INFRAs medlemstjänster, påminna om befintliga förmåner och ge så många som möjligt nya perspektiv på medlemskapet.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström Opintovapaalla 4/2020 asti Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141

INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Arbetstidslagen förändras

Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

DEN nya arbetstidslagen träder i kraft den första januari 2020. Framöver är det den totala arbetstiden som övervakas och inte övertidskvoten. Arbetstidslagen kommer också att innehålla bestämmelser om en arbetstidsbank.

Ett elektroniskt medlemsmeddelande på svenska gällande ändringarna i arbetstidslagen kommer att skickas under hösten.

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Central informationstjänst om nätens position FÖR närvarande finns informationen utspridd hos flera aktörer och en del kan också finnas utanför Finland. Att få tag på heltäckande information om näten är mödosamt och osäkert.

INFRA rf har i flera år talat för en central kabeltjänst.

På Traficom planerar man nu en central informationstjänst som i elektronisk form tillhandahåller information om nätens fysiska infrastruktur och om positionen för kablar, rör och liknande aktiva delar av nätet. Tjänsten ska administreras och ägas av staten.

Informationstjänsten inleder sin verksamhet 1.1.2021, och då är den tillgänglig för dem som behöver information om näten. Nätaktörerna kan börja lämna in sin infrastrukturinformation till tjänsten från och med hösten 2020.

Informationstjänsten kommer att påverka många aktörers affärsverksamhet. Traficom sammanställer en arbetsgrupp bestående av experter på olika områden och denna arbetsgrupp har till uppgift att utveckla en tjänst där man kan få all service på ett ställe samt att behandla andra frågor om nämns i föreskriftsutkastet M71/2019 ”Att lämna in nätinformation och byggplan för nät”.

INFRA representeras i arbetsgruppen av Vesa Kesäniemi och Tuukka Liukko. Ville Sainio är suppleant.

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ LIITTOPÄIVÄT 1.−2.11.2019, JYVÄSKYLÄ Majoitus Sokos Hotel Paviljonki ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT 7.−8.11.2019, perinteinen risteily Tukholmaan KIVIAINESPÄIVÄT 16.−17.1.2020

INFRA-RISTEILY 23.−25.1.2020 M/s Gabriella FINNBUILD-MESSUT 7.−9.10.2020 Helsingin Messukeskus RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N 100-VUOTISJUHLA 9.10.2020 Helsingin Messukeskus

41

3/2019

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ Pohjoismaiden johtava raideinfra-alan asiantuntija

www.nrcgroup.fi

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

42

INFRA-LEHTI

3/2019

43

44

INFRA-LEHTI

45

3/2019

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

Maa- ja pohjarakennustyรถt Purkutyรถt Kiviainestoimitukset Nosturi- ja vaihtolavapalvelut Merilinja 2, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi

46

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

47

3/2019

Viinikankaari 9, 01530 VANTAA Puh. 044-7272 640 • www.stminfra.fi

48

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin inf rahankkeiden nostopalveluiden toimittaja. Joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään inf ratyömaalla, ja Havator on vastannut mm. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen nostotöistä.

Inf rahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta: mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Havator nyt myös Oulussa!

Lue lisää verkkosivuiltamme: www.havator.fi/uutiset/oulu

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi

VOLVO CE:N HUOLTOPALVELUT KAIKKIALLA SUOMESSA

Volvo CE Finlandin huolto- ja korjaustoiminta laajenee koko Suomen alueelle. Uudet toimipisteet avataan Ouluun, Pajakuja 1, Oulunsalo, Keminmaalle, Käpyläntie 7, Keminmaa ja Rovaniemelle, Kalliokummuntie 10, Hirvas.

Kajaanissa sopivan kohteen haku on edelleen käynnissä.

Ensimmäiset Pohjois-Suomen alueelle avattavat huoltotoimipisteet aloittivat toimintansa Oulussa ja Rovaniemellä vaiheittain maaliskuun puolivälistä alkaen. Ammattitaitoiset mekaanikkomme liikkuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella kaikkiaan 11 täysin varustellun huoltoauton voimin.

Kesäkuusta eteenpäin kaikki Volvo CE -palvelut, myynti, huolto, varaosat ja korjaamo ovat saatavilla saman katon alta koko Suomessa.

TERVETULOA! Suomalaisen urakoitsijan vahva valinta – Volvo maansiirtokoneet! www.volvoce.fi facebook.com/volvocefi

Volvo Construction Equipment Building Tomorrow

✓ ✓ ✓

Kaikki kulutusosat korvattu uusilla DEUTZ alkuperäisosilla Kaikki komponentit on päivitetty uusimpaan versioon Laatu sekä takuu ovat samat kuin uusilla DEUTZ -moottoreilla

Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden!

VALMISTAUDU TALVEN URAKOINTIIN.

UUSI HEITTÄVÄ NIVELAURA > FMG NAH350-NIVELAURA Traktorikäyttöinen nivelaura sopii tien avaamiseen umpihankeen, teiden ja kevyenliikenteen väylien auraukseen sekä pihojen puhdistamiseen.

• voit kerätä ja aurata lunta • siivet V-muotoon tai kärkiauraksi

> Tekniset tiedot: Malli: Leveys: Korkeus: Työleveys: Oma paino:

NAH350 350 cm 110 cm 258-350 cm 860 kg

> FMG -TIENHOITOLAITTEET MYY AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.agcosuomi.fi

> KATSO TARKEMMAT TUOTETIEDOT JA PYYDÄ TARJOUS! www.fmg.fi

INFRA MOBIILI TUO EDUT JA UUTISET TASKUUSI. Jäsen, löydä ja hyödynnä etusi! INFRA Mobiili tuo ne taskuusi.

Tavoitat myös näppärästi oikean asiantuntijan, selaat tapahtumia ja koulutuksia sekä luet jäsentiedotteesi.

Kaikkien 1.11.2019 mennessä mobiilisovelluksen ladanneiden kesken arvomme hyvän mielen palkintoja.

Lue lisää: www.infra.fi/mobiili

MUISTA! LIITTOPÄIVÄT 1.–2.11.2019 JYVÄSKYLÄSSÄ. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET INFRA MOBIILISSA.