Pääkirjoitus: Tiekarttatyö kohti hiilineutraliutta käyntiin - infra-ala vahvasti mukana

Infra-lehti 3/2019

Anu Ginström Päätoimittaja

SUOMI hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen, linjaa Antti Rinteen hallitus.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi päästäisi ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia, jonka se sitoo myös ilmakehästä pois.

Hiilinegatiivinen Suomi puolestaan sitoisi ilmasta jo enemmän hiilidioksidia kuin mitä se tuottaisi.

Miten tavoitteisiin päästään?

HIILINIELUJA voidaan jonkin verran kasvattaa nykyisestä. Tämä onnistuu vaikkapa vähentämällä hakkuita ja antamalla metsän kasvaa vanhemmaksi kuin nyt on tapana. Turvemaihin ei pitäisi kajota, oli kyse sitten turpeen energiakäytöstä tai pellon raivaamisesta.

Näin hiilidioksidia sidottaisiin enemmän, mutta entä päästöjen nipistäminen?

Karkeasti sanottuna hallituksen tavoite tarkoittaa päästöjemme leikkaamista lähes puoleen viime vuosien tasosta seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä vaatii jo huomattavan laajan keinovarannon ja koko yhteiskunnan ja kaikkien toimialojen mukaan tulon.

Toimialakohtaisten tiekarttojen on määrä kertoa, miten tavoitteeseen päästään eri teollisuuden aloilla.

METSÄTEOLLISUUS, teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja energiateollisuus tuottavat valtaosan suomalaisen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä. Tiekarttojen valmistelu on niissä käynnissä työ- ja elinkeinoministeriön vetämänä. Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa liikenteen, maa- ja metsätalousministeriö maa- ja metsätalouden, ympäristöministeriö rakennusteollisuuden tiekarttatyötä.

Teollisen tuotannon päästöt eivät kerro kaikkea yksittäisen sektorin merkityksestä. Sitran arvion mukaan suomalaisen hiilijalanjäljestä 33 prosenttia aiheutuu asumisesta, 22 prosenttia liikkumisesta ja matkailusta. Asumisen ja väylärakentamisen asiantuntijoina Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry ovatkin tärkeinä osapuolina vahvasti mukana tiekarttatyössä.

Vähähiilisyys edellyttää muutoksia myös toimialojen yhteisiin toimintoihin ja tiivistä yhteistyötä yli toimialarajojen. Esimerkiksi infrarakentajien varmistamat kestävät väylät ovat avainasemassa monella alalla.

HALLITUKSEN ilmastotavoitteet ovat tiukkoja. EU:ssa keskusteltavat pitkän aikavälin tavoitteet ja tiekarttatyöt liittyvät usein vuoteen 2050.

Etukenolle on taloudelliset perusteet. Päästöjen leikkaaminen on vääjäämättä edessä kaikilla mailla. Olemalla muita edellä meillä on mahdollisuus kehittää ja kaupallistaa päästöjä vähentäviä tuotteita,palveluita ja toimintatapoja vientituotteiksi suurimpaan kysyntähuippuun.

Jos onnistumme, muutos nykyiseen nähden on valtava.

”Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii toimenpiteitä, joiden mittakaavaa ja hintalappua voi olla mahdoton käsittää”, lukee työ- ja elinkeinoministeriön tiekarttatyön taustadioissa.

TIEKARTTOJEN valmistelu varmasti lisää toimialojen tietoisuutta päästövähennysten tarpeesta ja mahdollisuuksista. Yksittäisillä toimijoilla kuten infraurakoitsijoilla ei ole silti mitään syytä jäädä vain odottamaan, että valtio lyö käteen hiilidieettiohjeet. Toimia voi heti. Yrityksen, joka haluaa menestyä tulevaisuudessa, on oltava osa muutosta ja sen käynnistäjä juuri nyt.

Moni kuntakin on jo asettanut riman Rinteen hallitusta korkeammalle, eivätkä vain ne isot. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen (Hinku) verkostossa on 59 kuntaa. Joukossa on vain yksi iso, Tampere.

Inspiroivia esimerkkejä juuri Tampereelta voi lukea tästäkin lehdestä. Jatkossa esittelemme vastaavia toivottavasti lisää.

Infran rakentajat, tilaajat ja suunnittelijat ovat valmiina vastaamaan ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen.