2/2023 Helmi-lehti

2/2023

Helmi ry

40 vuotta

1983 – 2023

Aikamatka Helmin historiaan Ju H l A numero

4 HELMI R y:n v UO s IKOKOU s 2023

Vuosikokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus

5 H ELMI - PÄI vÄ n JUHLI n Taa

Helmi-päivää juhlittiin lämminhenkisissä tunnelmissa

6–9 nELJÄ v UO s IK y MME n TÄ U s KO a TULE vaan

HELMI ry:n historia kattaa 40 vuoden tapahtumarikkaan ajanjakson

10–12 H ELMI n syd Ä n s EI n IE n s I s ÄLLÄ

Helmi-talot ovat vuosikausien ajan olleet turvallisia oleskelupaikkoja ja täynnä vilkasta toimintaa

14–15 M ILLE n IUMI n a J an PUHEE n JOHTa J a L EI f B ER g: ”O M a Ta RI na O n v OIM aa”

Entinen puheenjohtaja muistelee milleniumin ajan Helmiä

16–19 Työn ILO a LÄPI v UO s IE n – T yö TOIMI nnas Ta va Paa EHTOI s TOIMI n Taan

Työ- ja vapaaehtoistoiminta ovat tarjonneet helmiläisille onnistumisen kokemuksia ja toimintakyvyn ylläpitoa

20–21 K UI n K a MI n U s Ta TULI HELMILÄI n E n

Eija Honkala muistelee omaa taivaltaan Helmissä

22–24 K OTIRUOK aa J a K a H v IL aTU nn ELM aa –KEITTI ö TOIMI nnan HI s TORI a

Helmin keittiö on tarjoillut ruokaa kävijöilleen läpi vuosikymmenten

Tule mukaan lehtiryhmään

s euraava palaveri ti 18.7. klo 14 vallilan Helmi-talolla (Mäkelänkatu 56, 3. krs). Lehtiryhmässä ideoidaan seuraavaa Helmi-lehteä. Lehtiryhmä on kaikille avoin, tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja kirjoittamaan! Lehden aineistopäivä on 24.8.

25 H ELMI n MERKIT ys HELMILÄI s ILLE

Millaisilla sanoilla helmiläiset kuvaavat yhdistyksen merkitystä?

26–28 R I nna LL a a RJE n H aas TEI ssa – E d U nva Lv O n Ta POHJU s TI Pa Lv ELUOHJ a U s Ta

Helmin edunvalvonnasta muotoutui moninaisten vaiheiden kautta nykymuotoinen palveluohjaus

30–31 ”H ELMI P ysyy MI n U ssa a I na”

Entinen palveluohjaaja Tiina Finnberg kantaa mukanaan lämpimiä muistoja Helmistä

32–33 M IELE n TER v E ys TOIPUJ an OIKEUK s IE n PUOLELL a – Pa RI Ta I s TO a 1980- LU v ULTa

Helmiä perustettaessa yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähtiin yhdistyksen ydintehtävänä

34–35 ”Ha LU an an Taa O nn I s TUMI s E n KOKEMUK s I a”

Helmin pitkäaikainen toiminnanohjaaja Mari Säävälä on ollut mukana luomassa lukemattomia antoisia hetkiä helmiläisille

36–37 H ELMI - LEHTIE n va IHEITa

1980-luvun Helmi-infosta nykypäivän Helmi-lehteen

38–40 P UHELI n KUU n TELI HUOLET, TUKIHE n KIL ö

TUR va LLI s E na TO v ERI na

Helmin tukipiste, Kuunteleva puhelin ja tukihenkilötoiminta ovat vuosien varrella tarjonneet henkilökohtaista tukea

32

Helmi 2/2023

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti HELMI ry:n jäsenlehti

Pääto IMI ttaja

Heidi s aukkonen

t o IMI tuss IH t EE r I n oora k iiski uL koasu ja ta I tto

I ssn -L 0788-9828, I ssn 0788-9828 (Painettu) I ssn 2242-6140 (Verkkolehti)

Painosmäärä: 1500

32. vuosikerta

Pa I no

PunaMusta o y

I LM o I tus M yynt I a ntero Viinikainen ja a uli Lepistö antero.viinikainen1@gmail.com, p. 050 530 6978

I LM o I tusa I n EI stot tj M-s ystems o y, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032 aineistot@tjm-systems.fi.

j uhlalehden kuvat: Helmin arkisto

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Helmi-lehdet arkistossa: https://issuu.com/helmiry y hteystiedot: helmi@mielenterveyshelmi.fi.

Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo Helmi-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki tai lähetä sähköpostia helmi@mielenterveyshelmi.fi.

L EH t I aI n EI sto I LME styy

1/2023 16.2. maaliskuu viikolla 11

2/2023 11.5. kesäkuu viikolla 23

3/2023 24.8. syyskuu viikolla 38

4/2023 2.11. joulukuu viikolla 48

M E d I akortt I

Linkki mediakorttiin 2023 löytyy

H ELMI ry:n sivuilta osoitteesta: https://mielenterveyshelmi.fi/ toiminta-2__trashed/helmi-lehti/

Helmi ry 40 vuotta

Hyvää 40-vuotissyntymäpäivää Helmi!

Mikä ihana kevät, lempeä tuuli, aurinko ja odotus kesästä, mutta ensin vietämme juhlat Helmin kunniaksi. Kiitämme niitä ihmisiä, jotka loivat omalla työllään, tarmollaan ja innostuksellaan HELMI ry:n 40 vuotta sitten.

Heillä oli varmaan johtotähtenä jo silloin yhdenvertaisuus tässä muuttuvassa maailmassa, ja paikka, jonne kaikki olivat tervetulleita viettämään aikaansa tasa-arvoisessa seurassa.

h el M i on edelleen yhdenvertainen paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita. Helmi-talolla on aina ihminen kohtaamassa tulijan. Toivotetaan hyvät huomenet, kysytään mitä kuuluu, kuunnellaan ja otetaan vastaan jokainen omana itsenään.

y hteisönä H ELMI tarjoaa paljon toimintaa. y ksi Helmin tärkeimmistä tapahtumista on lounasruokailu jokaisena arkipäivänä. Ruoan laittaminen yksin kotona ja ruokailu ilman seuraa voi olla haastavaa ja siksi yhteinen kokemus ruokailusta on monelle niin tärkeä. s e voi olla ainoa syy nousta ylös sängystä tai poistua kotoa. s amalla on helppo yhdistää käyntiin myös osallistuminen johonkin Helmin lukemattomista ryhmistä ja saada mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia.

v ertaistuki onkin yksi merkittävimmistä asioista Helmissä. Muiden ihmisten tapaaminen ja oman voinnin mukainen osallistuminen toimintaan antaa rakennetta päivään ja samalla tunteen oman arjen hallinnasta. Käymällä talossa tai toimimalla vaikkapa vapaaehtoisena saa myös tietoa oman voinnin kehittymisestä – kuinka paljon jaksaa sosiaalisia kontakteja ja yhteiseen tekemiseen osallistumista. Helmissä pääsee tutustumaan paitsi toisiin toipujiin, myös työntekijöihin, opiskelijoihin, jotka tulevat tekemään harjoittelujaksoja Helmiin sekä työkokeilijoihin. Jokainen tuo mukanaan oman ainutlaatuisen persoonansa ja siitä syntyy Helmin jo tutuksi tullut tunnelma.

h el M i on edelläkävijä mielenterveystoipujien paikkana Helsingissä. On ilo ja kunnia toimia yhdistyksessä, jossa arvot ovat kohdallaan. v ielä kerran onnea Helmi! a urinkoista ja lämmintä kesää kaikille.

Päivi Seila, HELMI ry:n puheenjohtaja, Tuula Samulin, HELMI ry:n varapuheenjohtja

Toiminnanjohtajan tervehdys Helmin toiminta

l ä MM in kesäinen tervehdys kaikille. Helmin alkuvuosi on ollut tapahtumarikas ja toimintaa on ollut monipuolisesti tarjolla, lämmin kiitos siitä kaikille vapaaehtoisille ja työntekijöille, sekä teille toimintaan osallistuville. Tilastoista jo alkuvuoden osalta näemme, että toimintaan osallistuvien määrä nousee koko ajan tasaisesti. Tämä kertoo siitä, että tieto Helmistä tavoittaa yhä enemmän kohderyhmäämme. Tarvetta Helmin kaltaiselle toiminnalle on, mielenterveyden haasteet ja yksinäisyys ovat asioita, joita valitettavan suuri määrä ihmisiä kohtaa elämässään. Helmin tavoite on, että mahdollisimman moni löytäisi mukaan toimintaan, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin kotiin. Helmin toiminnanohjaajat ja vapaaehtoiset ovat kiertäneet alkuvuoden kertomassa toiminnasta kohderyhmälle erilaisissa paikoissa ja tätä jatketaan edelleen, jotta mahdollisimman moni saisi tiedon meidän olemassaolostamme ja löytäisi mukaan tähän mahtavaan yhteisölliseen toimintaan.

Tänä vuonna Helmi täyttää upeat 40 vuotta ja on ollut kunnia saada olla mukana yhdistyksen toiminnassa jo seitsemän vuoden ajan. Helmi-lehti 2/2023 on tällä kertaa hieman poik-

keuksellinen ja tarjoaa mielenkiintoisen aikamatkan Helmin historiaan. Tähän juhlalehteen olemme saaneet monipuolisen ja kattavan koonnin Helmin historiasta ja siitä, mistä kaikki alkoi 40 vuotta sitten. Hienoa on se, kuinka samankaltaisia asioita on nähty tärkeinä toiminnassa alusta lähtien ja miten yhteisöllisyys on ollut kantava voima koko matkan. Mukana lehdessä on myös perinteiset järjestösivut sekä tietoa tuoreimmista tapahtumista Helmissä, yhdistyksen vuosikokouksesta ja aina niin ihanasta Helmi-päivän juhlasta. vuoden helmiläiseksi valittiin tänä vuonna aina niin iloinen, positiivinen ja hyvää yhteisöllistä henkeä luova Leena. Hän on toiminut pitkään vapaaehtoisena yhdessä a rttu-koiran kanssa ja tuo mukanaan talolle iloa ja naurua. Lämpimät onnittelut Leenalle.

Kesäkauden ajan Helmi-talo on auki klo 9–15. Toimintaa on tarjolla läpi kesän, vaikka osa ryhmistä jää kesätauolle. Elokuussa osa ryhmistä palailee tauolta ja viimeistään syyskuussa ryhmätoiminta palautuu normaaliin aikatauluun. Toivottavasti tapaamme teistä monet 16.6. perjantaina Helmin 40-vuotisjuhlassa. Luvassa on hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia, puheita ja ennen kaikkea rentoa yhdessä olemista.

Oikein ihanaa ja rentouttavaa kesän aikaa teille kaikille. Kuullaan ja kohdataan Helmissä.

Heidi Saukkonen

Toiminnanjohtaja, Mielenterveysyhdistys HELMI ry

HELMI ry:n vuosikokous 2023

Hallituksen puheenjohtaja

Päivi Seila ja vuosikokouksen puheenjohtaja Timo Honkala

hel M i ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin torstaina 27.4. Helmitalolla. Kokouksen avasi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Päivi s eila ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kaupunkineuvos Timo Honkala. Osallistujia kokouksessa oli yhteensä 28 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen aluksi päätettiin yhdistyksen 2024 jäsenmaksun suuruudeksi edelleen 15 euroa sekä ainaisjäsenmaksuksi 150 euroa. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdistyksen vuoden 2022 vuosikertomus ja tilinpäätös, jotka toiminnanjohtaja Heidi s aukkonen esitteli. Lisäksi käytiin läpi

ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023. Kokouksen loppupuolella hallituksen puheenjohtajaksi kaksivuotiselle toimikaudelle 2023–2024 valittiin Päivi s eila, minkä jälkeen oli vuorossa hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Erovuorossa oli kolme hallituksen varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. s uoritetun vaalin perusteella hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaksivuotiselle toimikaudelle valittiin Tuula s amulin, Tiina v iitanen ja Jyrki Wahlstedt. Hallituksen varajäseniksi valittiin Harri fagerlund ja Taru Reinikainen.

h allituksen kokoonpano

p uheenjohtaja : Päivi s eila (2023–2024)

varsinaiset jäsenet :

Timo Krohn (2022–2023)

Juha Porkola (2022–2023)

Roosa Tiensuu (2022–2023)

Tuula s amulin (2023–2024)

Tiina v iitanen (2023–2024)

Jyrki Wahlstedt (2023–2024)

varajäsenet :

a rja s ihvonen (2022–2023)

veera Henriksson (2022–2023)

Harri fagerlund (2023–2024)

Taru Reinikainen (2023–2024)

Helmin uusi hallitus. Kuvassa takana Arja Sihvonen, Timo Krohn, Tuula Samulin, Roosa Tiensuu, Taru Reinikainen, Harri Fagerlund ja edessä Tiina Viitanen, Päivi Seila. (Kuvasta puuttuvat Juha Porkola, Jyrki Wahlstedt ja Veera Henriksson.)

Helmi-päivän juhlintaa

t oukokuun alun koleasta säästä huolimatta Helmi-talolla vallitsi lämmin tunnelma, kun pääsimme viettämään perinteistä Helmi-päivän juhlaa. Toiminnanjohtaja Heidi Saukkonen avasi juhlan ja julkisti vuoden helmiläisen, joka tuttuun tapaan valittiin Helmi-talolla ja verkossa käydyllä äänestyksellä.

Tänä vuonna vuoden helmiläisen kunnian ja kukkaseppeleen sai Leena Nieminen . Perusteluissa mainittiin Leenan olevan aktiivinen ja ansioitunut vapaaehtoinen ryhmänohjaaja, joka on askarteluideoita tulvillaan, aina iloinen, huumorintajuinen ja energinen sekä kaikki ryhmäläiset huomioon ottava.

Myös helmiläisten rakastama ja Leenan ryhmissä mukana kulkeva Arttu-koira oli huomioitu perusteluissa.

sydämelliset onnittelut vielä Leenalle kaikkien helmiläisten puolesta!

Juhlaohjelma jatkui Sannaleena Lapinojan esityksellä, jonka aikana saimme kuulla hienoja ja inhimillisyyttä korostavia lauluja ja runoja.

Keittiön väki oli jälleen loihtinut upeat ja juhlavat kakut, joita pääsimme nauttimaan ennen kuin päivä huipentui viimeiseen ohjelmanumeroon eli koskettavaan ja ajatuksia herättävään Kriinan tarina -esitykseen, jossa yhdistyivät musiikki, tanssi ja tekstit.

Kiitos kaikille juhlaan osallistuneille lämminhenkisen tunnelman luomisesta!

Teksti ja kuva: Noora Kiiski

vUO d E n HELMILÄI n E n L EE na nIEMI n E n J a aRTTU - KOIR a

Neljä vuosikymme N tä u S koA tu L evAAN

Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n historia kattaa 40 vuoden tapahtumarikkaan ajanjakson. Tuona aikana yhdistys on tehnyt paljon sinnikästä työtä yhteisönsä eteen ja vähä vähältä kuoriutunut siksi eläväiseksi kohtaamispaikaksi ja arvossa pidetyksi toimijaksi, joka se on tänä päivänä. s uunta on koko ajan ollut eteenpäin.

5.3.1983 35-henkinen joukko kokoontui Helsingin kaupungin nuorisotoimiston kerhotiloihin osoitteeseen Siltasaarenkatu 12. Tässä kokouksessa perustettiin Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmi ry. Tuota nimeä yhdistys kantoi vuoteen 1992 asti, jolloin nimi vaihtui muotoon Mielenterveysyhdistys HELMI ry. 15 henkilöä allekirjoitti perustamisasiakirjan, ja yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 16.6.1983.

Helmin syntymiseen johtanut tarina oli alkanut kuitenkin jo yli vuosikymmen aiemmin. Vuonna 1971 oli yhdistysrekisteriin merkitty Suomen ensimmäinen valtakunnallinen mielenterveyspotilaiden järjestö Psyykkisesti kuntoutuvien etujärjestö PKE, yhdistys, joka nykyisin tunnetaan nimellä Majakka. PKE:n alkuvuosien toiminnassa oli mukana useita henkilöitä, joista sittemmin tuli Helmi ry:n perustajajäseniä. 1980-luvun vaihteessa PKE eli sisäisten henkilöristiriitojen repimiä, vai-

keita aikoja. Tämän seurauksena yhdistys jakautui. Sosiaalineuvos Veikko Päiviön johdolla osa jäsenistä päätti perustaa Helmi ry:n. Päiviöstä tuli myös Helmin ensimmäinen puheenjohtaja.

Toiminta alkoi heti. Kaupungin nuorisotoimiston tiloista Porthaninkatu 2:sta saatiin kaksi pientä huonetta yhdistyksen käyttöön, ja niissä alkoi kokoontua avoin keskustelu- ja tapaamiskerho, kirjallisuuskerho ja ihmiskäsityksiä tutkiva opintokerho. Tilat huomattiin hyvin nopeasti riittämättömiksi; kaikki halukkaat osallistujat eivät aina mahtuneet edes sisälle. Kerhoilmoituksia jouduttiin poistamaan sairaaloiden ja mielenterveystoimistojen ilmoitustauluilta, jottei väentungos kasvaisi liialliseksi.

Syksyllä perustettiin kolme suljettua tapaamisryhmää. Kerhojen tavoitteena oli vähentää yksinäisyyttä ja lujittaa kävijöiden itsetuntoa. Pelkkä keskustelukerhotoiminta ei kuitenkaan tyydyttänyt

mielenterveystoipujien tarpeita. Rinnalle kaivattiin työtä, askartelua, liikuntaa ja harrastusmahdollisuuksia. Toimitilojen ja varojen rajallisuus eivät vielä tuolloin mahdollistaneet toiminnan kehittämistä eteenpäin. Ensimmäisiä retkiä silti järjestettiin Vuorlahden kesäkotiin ja Vuosaaren Merihiekkaan.

Jo Helmin ensimmäisenä toimintavuonna silloisissa toiminnoissa oli viikoittain mukana jopa 80 henkilöä. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 68 henkeä ja jäsenmaksun suuruus 10 markkaa. Jäseneksi liittymistä ei pidetty kerhotoiminnan ehtona, ja mukana oli paljon muitakin kuin jäseniä.

oM at tilat vakiinnuttavat toi M innan

Huhtikuussa 1983 Helmi lähetti Helsingin kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa se esitti erityisen päiväkeskuksen perustamista mielenterveysväelle. Asiasta

• Pasilan jäsentalo 1985.

• e rkki tuomioja Helmin vieraana 1986, oikealla veikko Päiviö.

• Päiväryhmän luova hetki 1986.

• m usiikkiryhmä 1987.

käytiin puhumassa eri viranomaisten luona. Tuolloinen apulaiskaupunginjohtaja e rkki Tuomioja suositti päiväkeskuksen tiloiksi Länsi-Pasilassa sijaitsevaa korjauskelpoista puutaloa. Helsingin terveyslautakunta päätti lokakuussa osoittaa H ELMI ry:lle 80 m2 toimitilaa kyseisestä puutalosta.

Rakennukseen oltiin tekemässä peruskorjausta ja sitä odotettiin käyttöön keväällä 1984. Korjaustyöt venyivätkin kestämään vielä koko seuraavan vuoden, ja Helmi joutui pärjäämään nuorisotoimistolta liikenevillä tiloilla. Ilta-aikoja ei ollut saatavilla, joten toiminta keskittyi päiväsaikaan. Erilaisia ryhmiä kokoontui viikoittain ja retkiäkin toteutui. Uutena toimintamuotona järjestettiin Helmin ensimmäinen tuettu loma Sipoon Katariinan saaressa. Helsingin kaupunki päätti myöntää toimintaan avustusta, mikä otettiin Helmissä ilolla vastaan. Jäsenmäärä jatkoi tasaista nousua ja vuonna 1985 ylitti jo sadan.

Lopulta syksyllä 1985 myös päiväkeskustoiminta käynnistyi Pasilan Puistotie 7:ssä, joskin aluksi hieman yskähdellen. Yhdistyksessä ei kuitenkaan luovutettu, vaan vaikeuksista viisastuttiin ja yritettiin uudelleen. Avoin kerhotoiminta lähti

pyörimään. Taiteen ystäville oli tarjolla musiikki- ja runoryhmät sekä kasvavissa määrin muuta luovaa toimintaa. Perjantaisin saunottiin talon omassa saunassa. Mahdollisuus oli eri sanoma- ja mielenterveysalan lehtien lukemiseen sekä television katseluun ja radion kuunteluun. Päiväryhmätoiminnasta tiedotettiin, ja osallistujia tuli yhä enemmän mielenterveystoimistojen ja päiväsairaalaosastojen ohjaamina.

Lokakuussa 1985 johtokunta teki päätöksen yhdistyksen ensimmäisen työpaikan perustamisesta. Sirkku Kivistö aloitti järjestösihteerin tehtävässä helmikuun alussa 1986. Työntekijän palkkaaminen vakiinnutti toimintaa järjestelmällisemmäksi ja määrätietoisemmaksi. Pian päätettiin ottaa palkkalistoille myös osapäiväinen toimistovirkailija, jonka työsuhteen kuluista 50 % saatiin työvoimatoimistolta. Seuraavana vuonna pystyttiin palkkaamaan jo toinen kokopäiväinen työntekijä, päiväkeskusohjaaja kehittämään ryhmätoimintoja.

Resurssitkin kasvoivat hiljalleen, kun Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin projektiavustus päivätoimintaan. Seuraavina vuosina RAY vakinaisti toimintaosa-alueittain Helmin vuosittaisen rahoituksen. Sittemmin RAY:n avustustoiminta siirtyi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen. STEA on yhä Helmin suurin rahoittaja.

Huhtikuussa 1989 aukesi Helmin toimisto osoitteeseen Oikokatu 3. Sinne keskittyivät paperityöt ja hallinnon kokoukset. 1992 toimisto muutti avarampiin tiloihin Fredrikinkadulle, missä tilaa oli myös koulutus- ja ryhmätoiminnalle. Talouden tiuketessa vuosikymmenen loppua kohti siirryttiin 1997 pienempiin, edullisempiin ja käytännöllisempiin tiloihin Asemapäällikönkadulle.

Helmin toiminta laajentui vuosituhannen vaihdetta lähetessä kovaa tahtia, eikä Pasilan puutalo tahtonut enää riittää sen alustaksi. Helmille päätettiin etsiä tilat toisen jäsentalon avaamista varten. Näin silloinen puheenjohtaja l eif Berg kuvailee prosessia:

– Halu uuteen jäsentaloon syntyi hyvin pitkälle siitä, että vanha talo Pasilassa alkoi olla pieni toimintaan. Tiesimme, että kysyntää jossakin muualla tapahtuvalle toiminnalle oli paljon, kun osalla kävijöistä oli Pasilaan pitkä matka. Helmi panosti siihen aikaan myös työtoimintaan. Tilat kahdessa paikassa tekivät mahdolliseksi avata enemmän tällaista toimintaa jäsenille.

– Kun mietittiin, millaisia tiloja haetaan, kriteereinä olivat sijainti katutasolla ja tilaa työpöydille. Koska Pasilan talo koostui pienistä huoneista, uutta tilaa lähdettiin katselemaan sillä silmällä, että olisi avarampaa ja sen myötä erilainen toiminta helpompaa. Työntekijät selvittivät,

mistä ja minkälaisia tämän tyyppiseen toimintaan hyviä tiloja olisi saatavilla.

Tilat löytyivät Itä-Helsingin Kontulasta, ja uusi toimipiste avattiin joulukuussa 2000. Talon toiminta painottui kulttuuriin ja taiteisiin, ja myös kädentaidoilla oli keskeinen sija. Asemapäällikönkadun toimistosta luovuttiin vuonna 2002, ja parin vuosikymmenen ajan Helmin toiminta keskittyi kaksiin toimitiloihin, puutaloon Pasilassa sekä Itä-Helsingin pisteeseen. Kontulasta muutettiin vuonna 2006 Siilitielle ja vuonna 2013 Mäenlaskijantielle Herttoniemeen.

l uovuutta, liikettä ja vertaisuutta

Vuosituhannen vaihtuessa uuteen oli yhdistyksen kasvanut toiminta vaatinut myös useiden uusien työntekijöiden palkkaamista. Vuonna 2000 Helmi pystyi tarjoamaan jo 11 työpaikkaa. 90-luvun aikana syntyneitä uusia virkoja olivat esimerkiksi jäsentoiminnan ja työtoiminnan ohjaajat. Vuosituhannen alulla remmiin astuivat myös keittiötyönohjaaja ja palveluohjaaja joidenkin muiden virkojen, kuten toimistosihteerin ja erinäisten projektipäälliköiden, pudotessa pois. Lisäksi muutama henkilö suoritti yhdyskuntapalveluaan Helmissä työskentelemällä. Kuluvalla vuosituhannella yhdistys on tarjonnut harjoittelupaikkoja myös kasvavalle määrälle sosiaali- ja terveysalan sekä muutamien muidenkin alojen opiskelijoita.

Jäsentoiminta vilkastui vilkastumistaan 2000-luvulla. Retkiä järjestettiin viikoittain mm. elokuviin, taidenäyttelyihin ja museoihin. Myös pari-kolme kertaa vuodessa toteutettavat pidemmät päiväretket pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vakiintuivat osaksi toimintaa.

Kävijöitä aktivoitiin osallistumaan erilaisiin harrastusryhmiin ja kulttuuritoimintaan luovan itseilmaisun kautta, käyttäen menetelminä kuvaa, muotoa, liikettä, tekstiä ja ääntä. Ulkoilmamaalausja kasvipiirustusryhmät veivät taiteilun luonnon äärelle. Ryhmiä vetivät pääasiassa Helmin jäsenet, mutta myös esimerkiksi taidealan ammattilaisten ohjaamia ryhmiä tuli valikoimaan. Ryhmätoiminnan pyrkimyksenä oli mielenterveystoipujien psykososiaalinen tukeminen tarjoamalla mahdollisuuksia itseilmaisulle, itsetuntemukselle ja voimavarojen löytämiselle. Perustettiin myös erilaisia vertaistukeen perustuvia ryhmiä, joista osa käytti taiteellista työskentelyä terapeuttisen prosessin tukena.

Vuonna 2003 taideryhmät osallistuivat Helmin 20-vuotisjuhlien järjestelyihin: kankaanpainantaryhmä tuotti pöytäliinat

Risto Rannala ja k alevi Rinne hoitavat Helmin esitepöytää e span lavatapahtumassa 1989.

Helmin viikko-ohjelma 2003.

Pasilan Helmi-talon pihalla.

ja eri kuvaryhmistä tuotettiin taidenäyttely. Luovan kirjoittamisen ryhmä osallistui antologian kirjottamiseen ja kirjoitti teatteriryhmän juhlissa lausumat runot.

Fyysisen terveyden ja arjessa selviytymisen teemat olivat vahvasti esillä. Eri puolilla Helsinkiä toteutettiin helmiläisille monenlaisia liikuntaryhmiä: Kampin liikuntakeskuksessa järjestettiin vesi- ja salivoimistelua, Maunulassa pelattiin sählyä, Ruusulankadulla keilattiin ja Bailabaila-tanssikoulusta tilattiin salsakurssi. Vertaistukiryhmiä rakennettiin eri mielenterveyden häiriöiden sekä erilaisten elämäntilanteiden, kuten yksinhuoltajuuden, ympärille. Lisäksi viikko-ohjelmassa pyöri toiminnallisina ryhminä mm. levyraati, HelmiKino ja englanninkerho. Pasilan sauna lämmitettiin kahdesti viikossa.

Kuukausittasilla yleisöluennoilla ja kyselytunneilla käytiin keskustelua ajankohtaisista aiheista asiantuntijoiden alus -

Mielenterveysyhdistys hel M i ry:n puheenjohtajat :

1983–1993: veikko Päiviö

1994: Liisa Paakkolanvaara

1995: Kalevi Rinne

1996–2000: Leif Berg

2001–2003: a nna-Riitta n orri

2004: vesa Heiskanen

2005–2011: Juhani Ojala

2012–2013: Olli stålström

2014: s aila Turkka

2015: Juhani Ojala

2016–2023: Päivi s eila

tamana. Viikoittain pidettiin tuumatunti, jossa vaihdettiin kuulumisia ja keskusteltiin kävijöiden toiveista ja ideoista toimintaan liittyen. H ELMI hankki myös taloille tietokoneita ja järjesti jäsenilleen ATK-kursseja sekä mahdollisuuksia henkilökohtaiseen tietotekniseen opastukseen.

Sata vuotta vanhan Pasilan hirsitalon sisäilma nousi 2000-luvulla huolenaiheeksi. Ongelma löytyi lattioiden ja yläpohjan täytteistä. Vuoden 2010 lopulla pääsi käyntiin kauan odotettu lattiaremontti, ja yhdistyksen toiminta joutui evakkoon. Väliaikaiset tilat saatiin naapurikiinteistössä tyhjillään olevasta, aiemmin postina toimineesta liiketilasta. Remontti kesti yli puoli vuotta. Osa korjatusta talosta saatiin käyttöön heinäkuussa, ja entistä

ehompi Helmi-talo vietti avajaisiaan elokuun lopussa 2011.

2010-luvulla Helmin toiminnan keskeisenä ajatuksena oli mukana olevien osallistaminen, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja vertaistoimintaan kannustamien. Rahoittajan vaatimuksesta toiminnan jäsenedut poistettiin, mikä aiheutti yhdistyksen jäsenmäärän huomattavan putoamisen. Helmi-arjessa se ei kuitenkaan liiemmin näkynyt. Vapaaehtoistoiminta kehittyi, ja yhä uudet helmiläiset saivat hyödyntää intonsa ja osaamisensa. 30-vuotisjuhlavuoden teema ”30 vuotta liikkeellä” kuvastaa pyrkimystä yhteiseen aktiivisuuteen, merkittävänä päämääränään syrjäytymisen ehkäisy: H ELMI on tähdännyt liikunnan, retkeilyn ja kulttuurin tuomiseen myös niiden saataville, joille oma taloudellinen tai terveydellinen tila ei niitä muuten mahdollistaisi.

2020-luvulle saavuttaessa oli edessä muutto uusiin tiloihin Vallilaan. Vanhoista tutuista taloista luopuminen aiheutti helmiläisissä haikeutta, mutta Vallilan esteettömät tilat kokosivat kaikki viimein saman katon alle. Muutos sujuvoitti henkilökunnan yhteistyötä, eikä vanha jako ”Pasilan ja Hertsikan porukkaan” ollut enää voimissaan. Koronapandemia iski jarrua Vallilan toiminnan käynnistymiselle, mutta sittemmin uudesta Helmitalosta on kehkeytynyt elämää kuhiseva arjen, juhlan, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden keskus.

Roosa Tiensuu

l ähteet:

m ielenterveysyhdistys H elmi ry:n toimintakertomukset tarja l indholm: Pke :stä m ajakkaan (2007) Allan Wilénin haastattelu kuvat Helmin arkisto

o lli stålström ja veikko Päiviö 2013, kuva tanja talaskivi.

Helmin syyskokous 2014, j uhani o jala Helmin puheenjohtajaksi. .

H ELMI n S ydän SEI n IE n SIS ä LL ä

h elmi-talot ovat vuosikaudet toimineet niin turvallisina

oleskelupaikkoina kuin vilkkaan toiminnan ja viihdyttävien tapahtumien näyttämöinä. h elmi-yhteisön jäsenet e eva, j uha ja t iina kertovat muistojaan ajoilta, kun yhdistyksen toimipisteitä oli kaksi.

pala luontoa ja M enneen M aail M an kaikuja pasilassa l änsi- pasilan keltainen puutalo toimi helmiläisten tukikohtana neljättä vuosikymmentä, aina päiväkeskustoiminnan alkamisesta 1980-luvun puolivälistä vuoteen 2020, jolloin tiloista luovuttiin, jotta koko yhdistys pääsisi muuttamaan saman katon alle.

Näin yli 20 vuotta Helmin toiminnassa mukana ollut Juha Porkola kuvailee Pasilan taloa:

– Kaksikerroksinen komea hirsitalo. Hyvin kodikas vanhanajan kaupunkipuutalo, johon oli kiva tulla. Tunnelma oli lämmin. Siellä oli helppo olla.

Helmin entisessä palveluohjaajassa Tiina Finnbergissä heräävät aistimuistot taloa ajatellessa:

– Ihana kun oikein tuntee sen tuoksun, kun tuli ovesta sisälle. Keittiön tuoksut siitä leimahtivat ensimmäiseksi, että ”jaaha, täällä on tänään paistettua silakkaa”. Tai jos oli saunapäivä, nousi alakerrasta

lämpöisen saunan tuoksu. Helmillä oli semmoinen vanhan puutalon mukava tuoksu. Huoneissa oli ihanat narisevat lattiat ja vanhat kukkatapetit, ja kaakeliuunit osassa huoneita, vaikkei niitä käytetty. Jotenkin se oli sellainen ”meidän paikka”, vähän kuin koti. Helmin sydän oli siellä.

– Ja ei pidä unohtaa pihaa, Juha lisää.

– Pihahan oli kaupungin puisto, mutta me saimme sitä vapaasti käyttää. Meillä oli siellä penkit, ja juhlia vietimme siinä pihalla. Kerran sinne tulivat poliisitkin, että mitäs te täällä. Seuraavan kerran, kun Helmi-päivää vietettiin, ilmoitimme poliisille, että meillä on juhlat, älkää häiriintykö. Täm -

möistäkin saattoi käydä, kun meillä oli musiikkiesityksiä ja kaikenlaisia näytelmiä. Hieno piha oli totta kai yksi tärkeä elementti, Juha muistelee.

Tiinakin nautti Pasilan pihasta.

– Grillattiin siellä aina välillä ja mölkkyä heitettiin. Pieni puistoalue toi luonnonläheistä tunnelmaa, vaikka oltiin aika Helsingin ytimessä.

Niin rakas kuin talo olikin, oli siinä myös omat puutteensa.

– Suurin miinus oli tietysti esteettömyys. Sehän on selvä, ettei se tuommoisessa yli satavuotiaassa talossa ole niin helposti järjestettävissä. Vesivahinkojakin oli. Kerran kun tultiin aamulla töihin, oli vettä kadulla. Oli talvi ja iso vesijohto kellarissa oli romahtanut ja vesi purkaantunut kadulle. Talo laitettiin kiinni tietysti.

Kun oli kovat pakkaset, vesijohdot jäätyivät välillä. Vanhan ajan tyypillisiä vahinkoja, työtoiminnassa mukana ollut Juha Porkola kertoo.

Tiina Finnberg toteaa tilojen jääneen kasvavaan toimintaan nähden riittämättömiksi.

Järjestimme ryhmiä ruokasalissa, kun ruoka-aika oli loppunut. Tai yläkerran kirjastossa. Tänä päivänä ne eivät mitenkään riittäisi. Silloinhan siinä yhdessä pienessä huoneessa oli musiikkiryhmät ja karaoket ja kaikki samassa, ja välillä siellä katseltiin telkkaria. Ja jos oli kovin huonojalkainen, oli tosi haastavaa nousta monet jyrkät raput ylös. Välillä ihmiset eivät tulleet yläkertaan, kun liikkuminen oli liian vaikeaa.

Keltaisella puutalolla on yhtä kaikki perustavanlaatuinen asema Helmin historiassa. Mikä talossa oli erityistä?

– Kotoisuus, se vanhanajan fiilinki. Kyllä se kuitenkin oli parasta. Ja olihan siellä sauna kellarissa, joka oli käytössä kerran viikossa. Oma plussansa oli tietysti, että talo oli viikonloppuisinkin auki, ja viikolla tehtyä ruokaakin oli saatavilla, Juha listaa. Hän jakaa vielä hauskan tarinan työtoiminta-ajoiltaan:

– Kävin Helmille kaupassa vetokärryn kanssa. Eräänä aamuna kaupan kassalla laitoin tavaroita kärryyn. Näin että siellä liikkui jokin harmaa, mietin että oliko se jotain pölyä. Laitoin tavarat kuitenkin sinne, vein talolle ja rupesin purkamaan. Ja kun sain tavarat pois, pieni hiiri pyöri siellä kassinpohjalla. Emäntä Anneli Huikuri ja joku työntekijä tulivat katsomaan. Kuului tyypillinen suuri kirkaisu, hyvä ettei tuolille noustu. Näytin että tämmöinen kaveri minulla oli mukana kauppareissulla. Menin pihalle kassin kanssa, kallistin ja päästin hiiren vapauteen. Talossa oli myös vanha piano, ja joskus kun Anneli tuli aamulla ennen seitsemää töihin, kuului ”pim pim pim”, jotain soittoa. Anneli oli hoksannut, että sinne pianoon olivat hiiret tehneet pesänsä ja soittivat sitä sitten aamulla. Tämmöisiä hienoja vanhaan puutaloon kuuluvia elämyksiä.

– Pihahan oli kaupungin puisto, mutta me saimme sitä vapaasti käyttää. m eillä oli siellä penkit, ja juhlia vietimme siinä pihalla. kerran sinne tulivat poliisitkin, että mitäs te täällä.

– j a olihan siellä sauna kellarissa, joka oli käytössä kerran viikossa.

– talossa oli myös vanha piano, ja joskus kun Anneli tuli aamulla ennen seitsemää töihin, kuului ”pim pim pim”, jotain soittoa.

i tä- h elsingin yhteisö säilyi M uutoista huoli M atta Toinen Helmin vanhoista toimipisteistä ehti sijaita kolmessa eri paikassa Itä-Helsingissä: Kontulassa sekä Herttoniemessä Siilitiellä ja Mäenlaskijantiellä. Kontulan talo avattiin loppuvuodesta 2000. e eva Helameri tuli Helmin toimintaan mukaan vuonna 2007, kun Kontulasta oli juuri muutettu pois.

– Se oli kai aika pieni tila. Ja siellä ei voinut pitää ovia auki, vaan se oli ovikellon takana. Ryhmiä vetivät vapaaehtoiset ja henkilökunta. Siellä tehtiin paljon taidetta, Eeva tietää kertoa Kontulan talosta.

– Tilat olivat kerrostalon alakerrassa. Se oli semmoinen sokkeloinen huoneisto, jossa oli parvekekin. Tyypillinen kerrostaloasunto, joka oli sisustettu yhdistyksen toimintaan sopivaksi. Alueen

asukkaita oli toiminnassa mukana, lisää Kontulan Helmi-talolla joskus vieraillut Juha Porkola.

Eeva Helameri alkoi käydä aktiivisesti Siilitien Helmissä. Kuten Kontulankin, painottui Siilitien toiminta taiteisiin.

– Olin ihan lapsesta saakka piirtänyt, joten tuntui luontevalta mennä taideryhmiin. Niissä olen vieläkin ja vedän itsekin. Se minut nappasi mukaan. Ja ihmiset ottivat tulijan kauhean hyvin vastaan.

Helmin Närhet Pasilan Helmi-talolla 2016.

Helmin Närhet – suoraan v illistä i dästä?

Ei yhtään tarvinnut miettiä, osaanko olla täällä oikein. 2009 perustettiin myös lauluryhmä Helmin Närhet – Helmis Närhet på svenska, Eeva hymyilee.

Näin Eeva kuvailee Siilitien tiloja:

– Henkilökunnalle oli kaksi huonetta. Sitten oli hiljaisempi huone, jossa oli televisio ja pieni kirjahylly. Varsinaisen salin yhteydessä olivat keittokomero ja vessat. Se oli viihtyisä tila. Ja hyvin turvallinen, kun ikkunoissa oli kalterit. Isopappani asui siinä samassa talossa aikoinaan, kun olin lapsi. Siinä oli silloin elintarvikekauppoja. Kalterit olivat siksi, että Siilitie oli siihen aikaan hyvin rauhatonta aluet-

ta. Ei olisi varmaan kauppa säilynyt, jos ei olisi ollut kalteri-ikkunoita. Eikä niitä sitten purettu.

Vapaaehtoisten valmistamaa lounastakin tarjoiltiin. Keittokomero oli ahdas, ja ruokailu järjestettiin pöytiintarjoiluna.

– Maito, piimä ja vesi taisivat olla pöydässä, ja ruoka-annos tuotiin jokaiselle vuoron perään, Eeva kertoo.

Kävijämäärän kasvaessa alkoivat tilat jäädä auttamatta liian pieniksi.

– Kun talossa alkoi putkiremontti, ja siksi ajaksi olisi pitänyt lähteä siitä muutenkin, katsoi H ELMI , että on parempi hankkia uudet tilat. Mutta niiden piti ehdottomasti olla Itä-Helsingissä, kertaa Eeva.

Uusi talo löysi paikkansa vuonna 2013 melko läheltä, Mäenlaskijantieltä.

– Tilaa oli enemmän, ja heti eteisen jälkeen avautui näkymä oleskelutilaan. Siellä oli pyöreä matto, jonka ympärillä oli tuoleja ja sohva. Siihen ihmiset hakeutuivat istumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Taidehuoneessa oli avohyllyt tavaroille ja tarpeille toisin kuin Siilitiellä. Käsitöitäkin siinä tehtiin, siellä oli muutama ompelukone. Yhdessä huoneessa, jossa Helmin Närhetkin harjoitteli, oli televi-

sio ja karaokelaitteet. Oli isompi keittiö ja ruokasali erikseen, Eeva kuvailee.

Mäenlaskijantien rakennus oli aiemmin toiminut neuvolana. Se sijaitsi kerrostalon pihassa, ja ennen pitkää talon asukkaatkin löysivät Helmiin.

– Siihen aikaan jäsenyydessä oli enemmän etuja. Lounasruoka oli jäsenille halvempi, ja nämä ihmiset laskivat, että jäseneksi kannattaa liittyä, sitten pääsee retkillekin, joille jäsenet olivat etusijalla. Heistä tuli ahkeria kävijöitä, eivätkä meitä mitenkään kummastelleet. Kun he huomasivat, että olimme ihan rauhallisia ja mukavia, keskustelevia ihmisiä, tulivat he sinne mielellään.

Vajavaisuutensa oli myös Mäenlaskijantien tiloissa.

– Talvella sinne oli hirveän vaikea päästä, kun tie oli jäässä, eikä toisessa päässä olevista rappusistakaan aina ollut helppo mennä. Talo ei ollut siinä mielessä kovin hyvin saavutettavissa, myöskään julkisella liikenteellä. Pihaan asti kulki vain palvelubussi, ja sittenkin oli vielä mäki kiivettävänä.

Hilpeitä muistoja kuitenkin luotiin myös Itä-Helsingin Helmissä.

– Haluan kertoa tapahtuman, joka osoittaa kuinka antautuneita ihmiset olivat Helmin toimintaan. Oli viikoittainen bingoryhmä meneillään, ja yhtäkkiä rupesivat viemärit tulvimaan. Ne olivat menneet jostakin ylempää tukkoon, ja kaikki viemärivedet tulvehtivat Helmin lattioille. Ja me vain jatkoimme bingoa, tapahtuipa mitä tahansa. Piti tilata jäteauto imemään pois niitä viemärijätteitä, ja he katsoivat kyllä silmät pyöreinä, kun porukka istui siellä tarkkana kuin porkkana bingoa pelaamassa, korkeintaan nosteli vähän jalkoja, jos rupesi kastumaan. Matot menivät pesuun kaikki, kyllä se oli ihan todellinen viemärivahinko. Mutta me vain sitkeästi bingoilimme, Eeva naurahtaa.

Roosa Tiensuu

siilitien jäsentalon ikkunoita >

< Kulkurin valssi i tä-Helsingin

Henki-Fennia

Kauppatie 11, 81200 Eno, puh. 0500 278 828

tuomo.turunen@metsapalveluturunen.fi

www.metsapalveluturunen.fi Mu

M ILLE n I u MI n ajan

pu

HEE

njo HTaja L EIF B E rg:

”oM a Tar I na on V o IM aa”

fin famin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Leif Berg toimi Helmin puheenjohtajana vuosina 1996–2000. H ELMI ja fin fami, silloiselta nimeltään Omaiset mielenterveystyön tukena, tekivät 90-luvulla paljon yhteistyötä ja toimivat osin samoissa tiloissa. Kun Bergiä pyydettiin Helmin puheenjohtajaehdokkaaksi, näki hän monia etuja kahden mielenterveysyhdistyksen kehittämisessä rinta rinnan.

Leif Berg kuvailee Helmin olleen alusta asti aktiivinen yhdistys.

– s iihen aikaan mielenterveysasiat olivat suhteellisen uusia s uomessa, varsinkin järjestöpuolella. n iin kutsutut keskusliitot saivat tietyn summan Rahaautomaattiyhdistykseltä, ja isoilla paikkakunnilla järjestöt kokivat, että raha jää keskusliittoon eikä toiminta pääse vauhtiin. Kun Raha-automaattiyhdistys antoi suurempien paikkakuntien järjestöille mahdollisuuden anoa suoraan rahoitusta, perustettiin Helmi. s iinä oli ihmisiä, jotka vahvasti veivät eteenpäin mielenterveyskuntoutujien asioita. Juuri perustetuissa yhdistyksissä on aina tietty porukka, jotka seisovat barrikadeilla. s iihen nähden Helmi onnistui oikein hyvin.

s ekä H ELMI että f in fami elivät kasvun aikaa Leif Bergin puheenjohtajakautena.

– valtavan paljon uutta toimintaa, uusia mietteitä ja ideoita syntyi. s illoin oli rahoittaja vielä aika suopea. Mielenterveys oli Raha-automaattiyhdistyksellä teemana, ja sitä he halusivat tukea. Kyllähän niitä rahoja anottiin. Mutta uusille ajatuksille, miten mielenterveysjärjestöt pystyisivät tuottamaan palveluja, annettiin rahoitusta. s ieltä rahoittajan puolelta heitettiin jopa vähän ideoita, Berg kertoo.

Tuolloin mielenterveysasiat alkoivat ympäri Eurooppaa nousta yhä vahvemmin pinnalle. Ulkomailta otettiin mallia, ja uusia tuulia tulvi s uomen järjestötoimintaan.

– s e oli vilkasta aikaa, paljon koko ajan tapahtui ja kehittyi eteenpäin. Oli mahdollisuus kokeilla vähän kaikkea. valtavasti hyviä hankkeita tuli tehtyä. Puheenjohtaja-aikani oli hyvin mielenkiintoista ja tapahtumarikasta.

– Helmi antoi kasvot psyykkiselle pahoinvoinnille, mutta myös sille, että sitä voi pärjätä, luoda jotakin ja tuoda kokemusasiantuntijan äänen kuulluksi.

Millaisia nämä Helmin edistämät hankkeet sitten olivat?

– Mielestäni yksi tärkeimmistä Helmin aikaansaannoksista oli se, kun yhdistys pystyi palkkaamaan juristin, joka alkoi hoitaa edunvalvonta-asioita. Meillä oli hankkeita liittyen myös stigmatisointiin. s uomessa oli uutta, että lähdettiin puhumaan ja antamaan kasvot mielenterveysasioille. Ihmiset alkoivat itse ajaa niitä asioita vahvasti, niin Helmin kuin f in famin puolella, Berg kuvailee.

Tarpeet kolmannen sektorin toiminnalle olivat moninaiset, ja vähitellen kentälle putkahteli muitakin järjestöjä ottamaan niistä koppia. Berg näki monen uuden toimijan ponnistavan Helmin antamien eväiden pohjalta. Esimerkiksi hän antaa monet kulttuuripajat.

– Hyvin pitkälle ne ovat lähteneet Helmin toiminnasta. Joku on kiinnostunut kulttuurista ja hakeutunut siihen, ja huomannut että rahoitusta voi tällaiseenkin saada. a ina jotakin uutta on pulpahtanut tätä kautta. Helmissä oli ajatus kulttuurin edistämisestä, ja meillä on järjestöjä, jotka tänä päivänä sitä tekevät, Berg toteaa. Hän arvelee myös,

että monet Helmin entiset työntekijät ovat vieneet mukanaan ideoita hyödyntäen niitä uusissa kehityskohteissa.

– Tunnen entisiä työntekijöitä, jotka ovat lähteneet edistämään sitä omaa, tärkeäksi näkemäänsä asiaa ja halunneet kehittää jotain uutta sitä kautta.

ä äni hiljaisille

Etenkin alkuvuosinaan Helmin yhteiskunnallinen merkitys oli olla keskustelunavaaja, joka nosti esiin esimerkiksi hoidollisia epäkohtia. Leif Bergin mukaan oli uutta, että järjestöt kykenivät ottamaan kantaa ja vaatimaan muutosta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

– Olen miettinyt monessa tilanteessa, että olipas kummallista, miten vielä siihen aikaan hoitopuoli piti kiinni omista periaatteistaan. s e oli aika suljettua. Oli suuri asia, että sitä pystyttiin avaamaan.

Berg arvostaa Helmissä yhteisten päämäärien eteen työskentelyä sekä visioita tulevaisuuden palveluista. voimallinen työkalu on oma tarina.

– Oman tarinan kertominen on jotakin, mitä toinen ei voi mitenkään epäillä. Ei voi miettiä olevansa enemmän oikeassa verrattuna siihen, mitä joku on käynyt läpi. Tarina on aina valtaa, tai voimaa. Tarinoilla saa paljon aikaiseksi, Berg pohtii ja iloitsee, että stigmatisointi on jo nykypäivänä heikentynyt. Hän nostaa esiin kokemusasiantuntijat tarinoineen.

– n iitä kuunnellaan ja kuullaan. Kyllähän ennenkin järjestettiin tapahtumia, joissa järjestön jäsenet olivat kasvoina. s ille ei vain ollut niin hienoa nimeä kuin ”kokemusasiantuntija”. Kyllä tämä on ollut mielestäni se voima ja hienous Helmin ja toki muidenkin mielenterveysjärjestöjen toiminnassa.

Berg uskoo Helmin erityisyyden olleen kokemusasiantuntijalähtöinen edunvalvonta.

– H ELMI antoi kasvot psyykkiselle pahoinvoinnille, mutta myös sille, että sitä voi pärjätä, luoda jotakin ja tuoda kokemusasiantuntijan äänen kuulluksi.

Mitä puheenjohtajakausi Helmissä antoi Leif Bergille?

– Puheenjohtajauudella oli suuri merkitys minulle. s iinä tapasi ihmisiä ja pysyi hyvin kärryillä, mitä tapahtuu. Opin valtavan paljon näiden ihmisten tarinoiden kautta, näkemään asioita vä -

hän uudella tavalla. a mmatti-ihmisenä minulla oli paljon annettavaa, pystyin tarjoamaan näkökulmia. a mmensin tietoa ja ymmärrystä ja yritin välittää sitä eteenpäin, ympäri s uomea ja muun muassa Pohjoismaita luennoinut ja työnohjausta tehnyt Berg kertoo.

Entäpä Helmin merkitys tänään ja tulevaisuudessa? Leif Bergin näkemys on, että Helmi on paitsi kohtaamispaikka, myös antaa äänen ihmisille, joilla ei ole voimavaroja puhua itse.

– varsinkin hoidossa ja kuntoutumisessa on tärkeää, että ääni kuuluu.

a mmattilaisena sokeutuu hyvin nopeasti, lähtee tekemään työtään tavalla, jonka uskoo olevan ainoa oikea. s e, miten hoito-oravanpyörään joutunut ihminen itse kokee tilanteensa, voi olla jotakin ihan muuta. n äen Helmin vieläkin tahona, joka ylläpitää keskustelua siitä, mitä hoito on ja mitä kuntouttavan työn pitäisi olla. Mutta myös antaa mahdollisuuden ihmisille tavata toinen toisiaan. vertaistuki on monesti valtavan paljon enemmän kuin mitä hoitopuoli pystyy edes tarjoamaan.

Roosa Tiensuu

t yö N i L o A L äpi vuo S ie N –työtoimi NNA stA vAPAA e H toistoimi N tAAN

Eräs merkittävä palanen Helmin historiaa on työtoiminta, jonka puitteissa helmiläiset saivat kykynsä ja voimavaransa mielekkäällä tavalla käyttöön tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä tekemästään

työstä pienen mutta tärkeän rahallisen korvauksen. Myöhemmin tämän pohjalta kehittyi nykypäivänä kukoistava vapaaehtoistoiminta.

j o h el M in perustamisvuonna 1983 keskustelukerhotoiminta koettiin riittämättömäksi, ja sen rinnalle kaivattiin muun muassa työtä. Toimitilojen ja varojen puute kuitenkin estivät vielä tuolloin kehittämästä toimintaa eteenpäin. Seuraavina vuosina yhdistys vakiintui ja laajeni, ja ajatus työtoiminnasta pysyi koko ajan kävijöiden ja yhdistystoimijoiden mielessä. Moni päiväryhmästä kiinnostunut kaipasi ansaitsemismahdollisuuksia pienen eläkkeen jatkeeksi.

Vuonna 1988 visiot alkoivat toteutua. Helmissä kehiteltiin ”järjestön työyksikköä”, jossa 3–4 jäsentä teki vapaaehtoistyönä yhdistystoimintaan liittyviä toimistotehtäviä. Työtoimintana toteutettiin myös kunnossapitotöitä ja siivousta toimitiloissa. Yhdistyksessä opiskeltiin vajaakuntoisten työllistämiseen liittyviä kysymyksiä mielekkäiden suojatyömallien ideoinnin pohjaksi. Seuraavana vuonna toimintakokemus kiteytettiin projektisuunnitelmaksi. Toimistotyöstä ja saunan siivouksesta maksettiin työkyvyttömyyseläkkeellä oleville vapaaehtoisille ahkeruusrahaa.

1990 työtoiminnan työllistämiskokeiluprojekti mahdollistui RAY:n myöntämällä projektirahoituksella. Projektia suunnittelemaan palkattiin järjestösihteeri. Aloitettiin myös yhteistyö muiden työtoimintaprojektien kanssa. Tätä kautta syntyi HELMI-Hohde, projekti, joka tarjoaisi pääasiassa siivoustyötä Helmin jäsenille yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja sosiaalihallituksen kanssa. Tavoitteiltaan selkeästi kuntoutukselliseen kokeiluun löytyi 12 jäsentä.

Seuraavan vuoden huhtikuussa aloitettiin käytännön työtoiminta siivoustyönä

Helmin omissa tiloissa, Omaiset mielenterveyden tukena Uusimaan yhdistyksen ja Nyyti ry:n tiloissa sekä muutamissa yksityiskodeissa. Myöhemmin kokeilun piiriin tuli toimistotyö, puutyöt Lelupajassa sekä keittiö- ja kahvilatyö Pasilassa. Kaikkiaan 50 henkilöä osallistui työtoimintaan vuoden aikana. Edelleen vuonna 1992 työtoiminnan puitteissa huolehdittiin talon siisteydestä, toimistotyöstä, ateria- ja kahvilapalveluista sekä remontoitiin taloa kirvesmiehen johdolla. Uusina työtoimintamuotoina tulivat mukaan pesula- ja kotipalvelutyö. Projektille pidettiin yllä myös tukiryhmää, jonka tehtävänä oli viestittää jäsenten näkemykset ja ajatukset projektin työntekijöille.

t oi M inta vakinaistuu 1994 työtoimintaprojekti sai 3-vuotiseksi suunnitellun jatkoprojektin, joka nimettiin työkuntoutusprojektiksi. Työmuodot, työnteon ehdot ja useimmat työntekijät jäivät samoiksi, mutta tavoitteet asetettiin pidemmälle ja toimintaan liitettiin työnteon kokeilun lisäksi koulutus ja työharjoittelu. Vuoden 1996 alussa RAY vakinaisti rahoituksellaan työtoiminnan yhdistyksen pysyväksi toimintamuodoksi. Osallistujina oli työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavia Helmin jäseniä, joille pyrittiin järjestämään mahdollisimman mielekästä työtä yhdistyksessä tai sen ulkopuolella.

Jäsentalon viikonloppuaukiolo ryhdyttiin toteuttamaan jäsenpäivystäjillä, jotka saivat työtoimintapalkkion. Helmin ulkopuolelle suuntautuvista työmuodoista siivoustyö työllisti lukumääräisesti eniten henkilöitä, ja sitä tehtiin Helmin yhdistystiloissa, yksityisasiakkaiden kodeissa sekä muutamalle toimistosiivousasiakkaalle. Pesulan asiakkaista suurin osa oli jäsentalon viereisen vanhustentalon asukkaita, jonkin verran tehtiin myös jäsentalon omaa pyykinpesua. Pesulan yhteydessä toimi vaatteiden pienkorjauspalvelu, jossa

Pyrkimyksenä oli tukea kuntoutujan arjessa selviytymistä, työhön liittyviä valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja.

talkoot Helmin palstalla 2000-luvulla.

tehtiin pieniä ompelutöitä, kuten nappien, vetoketjujen ja verhojen ompelua. Yhdistyksen sisäisistä töistä eniten työtunteja tehtiin keittiössä joka päivä auki olevan ruokalan aterioiden valmistuksessa.

Lisäksi hoidettiin pienimuotoista pitopalvelua kokous- ynnä muina tarjoiluina niin erilaisille yhteisöille kuin myös yksityishenkilöille. Työtoiminnan piiriin kuului lisäksi kotipalvelutyötä vanhusten palvelutalossa, kasvojenhoitoa, jalkojenhoitoa, Helmi-lehden puhtaaksikirjoitusta, puutarhatöitä, erilaisia kor-

jaustöitä, toimistotyötä, kuljetustyötä, kahvitarjoilujen järjestämistä, kirpputorityötä, koiran ulkoiluttamispalvelua, Helmin toimiston puhelinvaihteen hoitoa sekä Nyyti ry:n tukikeskuksen ovien avausta.

Työtoimintapalkkion suuruus oli 20 markkaa tunnilta. Työtä oli mahdollista tehdä aluksi korkeintaan neljä tuntia päivässä, kunnes verohallitus linjasi 1997, että suojatyöstä ilman ennakonpidätystä maksettavan korvauksen enimmäismäärä oli keskimäärin 50 mk päivässä saajaa

kohti. Tämä tiputti keskimääräisen maksimityöajan 2,5 tuntiin päivässä.

2000-luvulla työtoiminnan tavoitteita tarkennettiin entisestään. Pyrkimyksenä oli tukea kuntoutujan arjessa selviytymistä, työhön liittyviä valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja. Uudet tulijat haastateltiin ja sitä kautta kartoitettiin työtehtävien laatu ja tarkoituksenmukaisuus henkilön kiinnostusten, taitojen ja työkyvyn perusteella. Yksilökohtaiset tavoitteet määriteltiin aikaisempi työkokemus huomioon ottaen. Yhdistys järjesti myös työ>>

tehtävissä selviytymistä tukevia kursseja. Omaehtoista koulutusmahdollisuutta selvitettiin ja tuettiin siihen hakeutumista sekä opiskelua. Tavoitteena pidettiin kuntoutujan paluuta työmarkkinoille, joko osa-aikaisena tai muulla työmuodolla, jonka mahdollisti Kelan eläkkeen kellumaan jättäminen.

Markka-ajan jäätyä taakse oli työtoimintakorvauksen suuruus 12 euroa päivässä. Työmuodot monipuolistuivat

entisestään, ja mukana oli nyt myös lipunmyyntiä, julisteiden jakoa ja postitusta yritysasiakkaille, ohjelmallista virkistystoimintaa yhdistyksen omissa juhlatilaisuuksissa, vanhustentalolla ja yksityishenkilöiden tilauksesta, ikkunanpesua, kiinteistöhuoltoa ja puhtaanapitoa Länsi-Pasilan talon ulkoalueilla sekä kahvilatoimintaa Keskisen terveysviraston tiloissa.

väistä M ätön edessä

Vuonna 2014 kaikki muuttui. Raha-automaattiyhdistykseltä kantautui tieto uusista linjauksista koskien rahoituksen edellytyksiä. Vuoden 2016 alusta alkaen RAY ei enää rahoittaisi toimintaa, josta maksetaan rahallisia palkkioita osallistujille. Tämä tarkoitti auttamatta työtoimintakorvausten poistumista. Edessä oli suuri kriisi Helmille ja helmiläisille. Työtoiminnasta saatu nimellinen korvaus oli koettu arvostuksenosoituksena ja itsetuntoa kohottavana mahdollisuutena tienata omalla tekemisellä ja vastuun ottamisella. Ja kieltämättä se oli myös erittäin tervetullut lisä toipujien usein hyvin pieniin tuloihin. Tuleva muu-

tos herätti toiminnassa mukana olevissa levottomuutta jo syksystä 2014 alkaen, kun uudet linjaukset tulivat julki. Helmi asettikin strategiatyön vuodelle 2015 pohtimaan toiminnan keskeisiä muutoksia ja ratkaisujen löytämistä niihin.

Työtoiminnan tilalle alettiin kehittää uutta toiminnan muotoa, vapaaehtoistyötä. Taloilla järjestettiin 2015 kaksi erillistä tapaamista keittiö- ja siivoustyöhön osallistuvien sekä päivystäjien ja ryhmänohjaajien kesken. Tulevaa muutosta käytiin läpi ja kartoitettiin vapaaehtoisten määrää tulevaksi vuodeksi, kun ahkeruusraha poistuisi. Ilahduttavan moni ahkeruusrahakorvauksella pitkään vapaaehtoistyötä tehneistä ilmoitti aikovansa jatkaa vastakin vapaaehtoistoimijoina Helmissä.

Osa toki jäi myös pois, eikä etenkään talojen siivousta ollut enää mitenkään mahdollista ylläpitää vapaaehtoisvoimin. Siivouspalvelut päätettiinkin jatkossa ostaa ulkopuoliselta siivousyritykseltä. Keittiötoiminta, päivystys ja vertaisryhmät sen sijaan jatkoivat uudella, hieman muovautuneella innolla. Motivaatio löydettiin vapaaehtoisena kortensa kekoon kantamisesta yhteisön hyväksi.

Vapaaehtoistoiminta ei suinkaan ollut Helmille täysin uusi aluevaltaus. Jo yhdistyksen alkuvuosina 1980-luvulla kokoontui vapaaehtoisten vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä ja omien tilojen siivousta toteutettiin talkoovoimin. Kontulan talolla myös neulottiin satamäärin neuletilkkuja hyväntekeväisyytenä Emmauksen Äiti Teresa -projektiin. Kävijöitä on myös läpi vuosien kannustettu ottamaan osaa Helmin toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. 2000-luvulla Pasilan pihalla pidettiin kasvimaata, jota kävijät

taideryhmäläiset ja luova työ.

työtoimintaa Helmin pesulassa 2011, kuvassa l inda.

hoitivat, ja syksyllä korjattiin sato yhdessä nautittavaksi. 2011 Pasilan toiminnan muutto evakkoon tarjosi paljon vapaaehtoistyön mahdollisuuksia: väliaikaisen jäsentalon sisustaminen mahdollisimman viihtyisäksi, yhteisten tilojen siisteys, tapahtumien järjestely ja lukuisat jäsentalon arkeen liittyvät askareet lisäsivät yhteisöllisyyttä.

Vapaaehtoisuus oli siis ollut luonteva osa Helmin arkea jo vuosikymmenten ajan, mutta vuodesta 2016 eteenpäin se nimettiin yhdistyksen toimintamuodoksi ja sen kehittämiseen ohjattiin erityistä panosta. Tulokset olivat onnistuneet: joulukuussa 2015 silloisen työtoimintakorvauksen piirissä oli yhteensä 37 henkilöä, vuotta myöhemmin vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä oli 31. Vuoden aikana käytännössä samoissa toiminnoissa mukana olevien kokonaismäärä oli siis tippunut kuudella, mikä oli olosuhteet huomioiden varsin pieni pudotus. Vapaaehtoiset toimivat Helmi-taloilla päivystäjinä, ryhmänohjaajina sekä keittiössä ja kahvilassa.

k aikki M ukaan o M alla tavallaan Seuraavina vuosina vapaaehtoisten määrä kasvoi jo huomattavasti. Vapaaehtoistoiminnasta tiedotettiin laajalti yhteistyöverkostossa, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä vapaaehtois- ja mielenterveysmessuilla. Myös toiminnassa jo mukana olevien motivoimiseen panostettiin voimakkaasti. Uutena vapaaehtoisuuden muotona marraskuusta 2017 lähtien oli talkoohenkinen pop up -vapaaehtoisuus. Kertaluonteinen vapaaehtoisuus oli omiaan kävijöille, joille pidempiaikainen sitoutuminen ei soveltunut. Käytännössä talkoovapaaehtoisuus tarkoitti arkipäivisin molemmilla Helmi-taloilla kokoontuvia aamukahvihetkiä, joissa henkilöstön edustajan johdolla keskusteltiin läsnä olevia kiinnostavista aiheista, tarjottiin talon puolesta kahvit ja jaettiin päivittäisiä tehtäviä. Näihin vapaaehtoistehtäviin

Vuoden 2016 alusta alkaen RAY ei enää rahoittanut toimintaa, josta maksetaan rahallisia palkkioita osallistujille.

kuuluivat esimerkiksi keittiön avustavat tehtävät, roskien vienti ja ruokasalin siivous.

Pop up -vapaaehtoisuus osoittautui toimivaksi vapaaehtoisuuden muodoksi, jonka kautta saatiin aktivoitua useampia aiemmin vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella olleita kävijöitä. Varhaiseen kellonaikaan sijoittuva aamukahvihetki sai liikkeelle niitäkin kävijöitä, jotka omien sanojensa mukaan olisivat muuten jääneet kotiin.

2018 yhdistyksessä aloitettiin perinne vapaaehtoisten päivän juhlistamisesta. Molemmilla taloilla järjestettiin juhla, jossa osoitettiin kunniaa Helmin ahkerille vapaaehtoisille sekä palkittiin vuoden vapaaehtoinen. 2020 uuteen toimitilaan muuton ja koronan myötä vapaaehtoisten toimintamahdollisuudet kävivät normaalia vähäisemmiksi. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kuitenkin tiivistet-

tiin ja tarjottiin opiskelijoille mahdollisuus suorittaa osia vapaaehtoistoiminnan opintokokonaisuuksista Helmissä.

Vapaaehtoistoiminta on edelleen merkittävä toiminnan muoto yhdistyksessä, ja sitä ideoidaan ja kehitetään yhä yhteistyössä toimintaan osallistuvien kanssa. Vuonna 2022 vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa yli 100. Tänäkin päivänä jokaiselle tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen, itseä kiinnostavaan vapaaehtoisuuden muotoon oman jaksamisen ja voimavarojen puitteissa. Näin Helmi omalta osaltaan pyrkii tukemaan kävijöidensä toimintakykyä ja tarjoamaan mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin.

Lähteet: Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toimintakertomukset.

Roosa Tiensuu

Ryhmänohjausta vallilan Helmi-talolla vuonna 2023

Ku I n K a MI nu STa T u LI HELMIL ä I n E n

o lin toi M inut lähes kolmekymmentä vuotta moninaisissa pankin henkilöstöhallinnon vastuutehtävissä, joten tässä vaiheessa olin jo yli viisikymppinen. Tuohon aikaan vallitsi lama. Pankit sortuivat ja henkilökuntaa irtisanottiin runsain määrin. Myös minun pankissani, silloisessa Postipankissa tehtiin niin sanottuja henkilöstön saneerauksia, eli irtisanomisia, joiden toteuttamiseen minäkin henkilöstökonsulttina jouduin osallistumaan. s e työ tuntui ihmisten kannalta pahalta, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Lopulta kävi niin, että jouduin itsekin saneeratuksi. Kun sain tiedon työsuhteeni päättymisestä, tiesin heti, mihin lähtisin pyrkimään. Halusin toteuttaa kauan mielessäni olleen suunnitelman ryhtyä psykoterapeutiksi, mikä oli mahdollista psykologikoulutukseni takia. Lisäksi tiesin sisimmässäni olevani mieluummin ihmisten auttaja kuin hallinnoija. s iksipä lähdinkin suurella innolla

Ensikontaktini HELMI ry:hyn tapahtui syksyllä 1998, kun työurani silloisen s ampo Pankin (nykyisin d anske Bank) henkilöstöhallinnossa päättyi. s ain tietää

Mielenterveysyhdistys

HELMI ry:n olemassaolosta, kun lähdin etsimään uutta elämäntyötä mielenterveystyön kentältä.

opiskelemaan uutta alaa. Kursseja ja opintolinjoja löytyi pilvin pimein ja ne kiinnostivat kovasti. Psykoterapiaopintoihin oli kuitenkin edellytyksenä jonkinlainen mielenterveystyön kokemus, jota minulla ei siinä vaiheessa ollut.

Kuulin Mieli maasta -nimisestä yhdistyksestä, joka piti mm. masennusryhmiä vapaaehtoisten vetäminä. Hankin lisää toimintaan liittyviä tietoja ja seuraavaksi piti löytää tilat, joissa tällaisen ryhmän voisi käynnistää. Löysin Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n, jonka toimisto oli Pasilassa a semapäällikönkadun tornitalossa. Otin yhteyden HELMI ry:n toiminnanjohtajaan, ja hän piti hanketta tärkeänä. Hän lupasi kokoontumistilan toimistoltaan ja heidän kauttaan tulisivat myös ryhmän jäsenet. Myöhemmässä vaiheessa muutamista ryhmän jäsenistä tuli myös harjoitteluasiakkaitani terapiaopintoihini.

n äin alkoi tähän hetkeen mennessä jo 25 vuotta kestänyt kontaktini

HELMI ry:n kanssa. Mieli maasta -ryhmän toiminnan erillisyyden takia tosin muut yhteyteni HELMI ry:hyn olivat aluksi vähäiset, etenkin kun varsinainen jäsentalo sijaitsi eri paikassa kuin toimistotilat. Jonkin ajan kuluttua tuli kuitenkin esiin mahdollisuus toimia

Helmin tukipisteen puhelinpalvelun vapaaehtoisten työnohjaajana. n ämä kokoontumiset aloitettiin marraskuussa 1998 ja ne kestivät kevääseen 1999.

Kontaktin synnyttyä pidin terapiaopintojeni edettyä myös muutamia luentoja HELMI ry:n jäsenistölle jäsentalossa ja silloisessa Herttoniemen yksikössä.

s euraavina vuosina tiiviit opinnot ja sairaalaharjoittelu veivät aikani niin, että ryhmienveto Helmissä jäi tauolle. Psykoterapeutiksi valmistuttuani toimin asiakastyössä yksityisenä ammatinharjoittajana. s e työ on yksinäistä, joten mielessäni syntyi jossain vaiheessa toive yhteisöllisemmästä työstä ja runsaammista ihmiskontakteista. Tunsin

”Erityisen

kiinnostavaa oli osallistua Helmilehden tekemiseen

myös tärkeäksi pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassamme mielenterveystyön edistämiseen. Tässä vaiheessa mieleeni tuli jälleen HELMI ry. y hdistyksen jäsen olin toki ollut kaikki vuodet.

Osallistuin mielenterveysmessuille vuonna 2013 ja tapasin Helmin standilla silloisen toiminnanjohtajan Arto Mansikkavuoren. Kuulin häneltä tietoja Helmin nykyisestä toiminnasta ja esiin tuli mm. mahdollisuus osallistua toimintaan yhdistyksen hallituksessa. Kiinnostuin ajatuksesta, mutta koska en halunnut olla viemässä keneltäkään paikkaa, asetuin ehdolle varajäseneksi.

n äin alkoi jälleen uusi vaihe Helmielämässäni ensin hallituksen varajäsenenä, sittemmin varsinaisena jäsenenä. Tämä vaihe kesti kuusi vuotta vuoteen 2020. Hallituskaudellani oli useampi toiminnanjohtaja, ensin a rto Mansikkavuori, sitten Satu tuominen , jonka jälkeen tehtävään siirtyi Heidi Saukkonen .

Koin hallituksen kokoukset kiinnostavina ja innostavina. Hallituskaverit olivat aktiivisia ja mukavia ja syntyi näihin päiviin asti kestäneitä ystävyyssuhteita. Kokoontumisissa Helmi-talolla pääsi tutustumaan myös muuhun jäsenistöön, joita vieläkin muistan lämmöllä.

Erityisen kiinnostavaa oli osallistua Helmi-lehden tekemiseen. Olen koko ikäni harrastanut kirjoittamista ja Helmilehti tarjosi siihen ihanteellisen foorumin. Psykoterapiaopintojeni aikana ja ammatissa ollessani seurasin aktiivisesti mielenterveysongelmien hoitomuotojen kehitystä. Oli innostavaa saada jakaa tätä uudistuvaa tietoutta myös lukijoille.

Olen kiitollinen HELMI ry:lle siitä, että se osaltaan mahdollisti psykoterapiaopintojeni aloittamisen. Mutta

”kaikki päättyy aikanaan” – etenkin kun ikä lisääntyy. Oma toimintani Helmin hallituksessa päättyi vuoden 2019 loppuun. Tuossa vaiheessa olin myös lopettelemassa yli 20-vuotista terapiatyötäni. s iihen liitännäisenä into seurata hoitomenetelmien kehittymistä jäi taka-alalle. Itseäni tutkistellessani ymmärsin myös, että hallintoasiat eivät ole aidointa minua, vaikka niissä hyvin viihdyinkin. Iän myötä ajatusteni painopiste alkoi siirtyä enemmän hengelliseen pohdinnan suuntaan, joka vaikutti myös kirjoittamiseeni. n iitä varten piti etsiä uudet foorumit.

En ole aikeissa erota HELMI ry:stä. s eurailen tapahtumia ja mahdollisuuksien mukaan myös osallistun niihin, samoin kuin puolisoni.

Helmin toiminta on vuosien mittaan yhä vain laajentunut ja monipuolistunut. Tärkeänä tekijänä on ollut määrätietoinen ja hyvä johtaminen sekä informoinnin laajentuminen ja helpottuminen mm. netin kautta. y hdistyksen facebook-sivut tarjoavat tänä päivänä uskomattoman kirjon toimintaa. s e toteuttaa yhdistyksen toiminnan perustavoitteita: tarjoaa osallistujan päiviin sisältöä, elämään mielekkyyttä ja yhteyksiä ihmisiin.

Tällainen toiminta ja työ on ollut, ja on edelleen, ensiarvoisen tärkeää. Tiedämme, että tänä päivänä ihmisten mielenterveyttä kuormittavat monet asiat, eikä apua ole helppo löytää. s illoin vertaistukitoiminta on paras mahdollinen lääke.

Eija Honkala

Helmin hallitus 2016. kuvassa seisomassa k ai e rlund, j uha Porkola, tuula s amulin, t imo k rohn, Arto Haatanen, Allan Wilén. istumassa e ija Honkala, Arja Pieviläinen, Roosa t iensuu. (kuvasta puuttuvat uusi puheenjohtaja Päivi s eila ja varajäsen t imo k oivistoinen.)

KoTI ruo K aa ja K a HVIL aT unn ELM aa – KEITTI öTo IMI nnan HISTor I a

Helmin maukas, edullinen lounas on osa yhdistyksen ydintä. Helmin keittiö on tarjoillut ruokaa kävijöilleen läpi vuosikymmenten, ensimmäisiä kertoja jo 1980-luvulla.

v uonna 1986 , kolme vuotta perustamisen jälkeen, H ELMI rakenteli päiväkeskustoimintaansa Pasilassa. Tuolloin talolla kerrotaan tarjoillun ruokaa, pääasiassa pakasteaterioita, hintaan 7 markkaa. Lounas oli siis tuohon aikaan perin vaatimaton, mutta ruoan tarjoamista kävijöille pidettiin tärkeänä. Keittiötä varustettiinkin vähitellen ruoanlaiton mahdollistamiseksi, jotta helmiläisille saataisiin turvattua kunnon kotiruoka.

Seuraavina vuosina päiväkeskustoimintoja kehitettiin kovaa vauhtia. Jäsenkunnan moninaisiin tarpeisiin haluttiin vastata yhä paremmin. Päivä- ja iltatoimintaa järjestettiin muun muassa erilaisten uusien ryhmien muodossa. Näistä yksi oli jo vuonna 1989, ja useina sitä seuraavina vuosina, kokoontunut

ruoanlaittoryhmä. Myös kahvittelu oli suosiossa, ja Porthaninkadun nuorisotiloissa kokoontui perjantaisin kahvikerho.

Vuonna 1991 Pasilan jäsentoimintakeskuksen tilat laajenivat, mikä mahdollisti myös keittiötoiminnan uudet ulottuvuudet. Tuolloin ateriatarjonta laajentui jokapäiväiseksi. Kerran viikossa alettiin pitää myös jäsenille avointa kahvilaa. Työtoiminta otti ensiaskeleitaan, ja vuoden aikana sen piiriin tuli myös keittiö- ja kahvilatyö Pasilassa.

Seuraavana vuonna jäsenten kerrotaan työtoiminnan lisäksi harjoittaneen omaa kahvilatoimintaa, jolla he keräsivät rahaa harrastuksiin. 1993 aukesi kahvio myös yhdistyksen käyttöönsä saamiin Snellmaninkadun tiloihin. Vuonna 1995 kokeiltiin puolestaan kesäterassikahvilaa Pasilan pihassa, jota pyöritettiin jäsenten ja henkilökunnan yhteisvoimin.

1990-luvun lopulla keskimäärin noin neljäsosa työtoiminnan työtunneista tehtiin keittiötoiminnassa. Pasilan ruokala oli avoinna viitenä päivänä viikossa, ja työntekijöitä oli 2–3 päivää kohti. Helmin oman jäsentalon ruokalan lisäksi työtoiminta toteutti pienimuotoista pitopalvelua. Länsi-Pasilan vanhusten asuintalossa järjestettiin vanhuksille kerhotoimintaa, johon kuului ruokahetki. Helmin työtoiminta hoiti kerholaisten ruokailupalvelun, ja lisäksi joitain yksittäisiä aterioita toimitettiin viikoittain talon asukkaille. Helmi-talolla myös tempaistiin leivontatalkoita, esimerkiksi joulun alla leivottiin yhdessä talon joulumyyjäisiä varten.

l aajeneva keittiötoi M inta tavoittaa yhä usea M pia 2000-luvun vaihteesta lähtien keittiötoiminnassa mukana oleville järjestettiin erilaisia kokki- ja ruoankäsittelykursseja, kuten kasvisruoka-, leivonta-, säilöntä-, arkiruoka- ja juhlatarjoilukurssit. Vuonna 2002 alettiin pyörittää kahvilatoimintaa Keskisen terveysviraston psykiatrisen poliklinikan tiloissa. Kahvio nimettiin Fantasia-Kahvilaksi. Se oli toiminnassa kesäkuuhun 2005 asti, jolloin Helsingin kaupunki otti tilat omaan käyttöönsä. Länsi-Pasilan vanhustentalon ruokapalvelu laajeni kahdesti viikossa tapahtuvaksi, ja lisäksi Helmin työtoimintaan osallistuvat järjestivät juhlapyhinä ruokailun yhteyteen ohjelmaa vanhuksille. Myös Pasilan jäsentalolla pidettiin silloin tällöin erilaisia herkutteluhetkiä.

Vuonna 2006 Helmi sai Itä-Helsingin jäsentalolle Siilitieltä uudet, keittiölliset tilat. Tämän myötä lounastoiminta päästiin käynnistämään myös toisella Helmitalolla. Lounasruokaa tarjoiltiin Siilitiellä maaliskuun alusta alkaen ensin muutamana päivänä viikossa ja toiminnan päästyä vauhtiin joka arkipäivä. Keittiötoiminnan laajennuttua Helmi alkoi toimittaa tilausten pohjalta tarjoiluja myös yhdistyksen yhteistyökumppaneille. 2007 Pasilan talon jäsentiloja remontoitiin, ja jäsenten käytössä oleva keittiö uusittiin täydellisesti. Tuona vuonna Länsi-Pasilan vanhustentalon lounastarjoilun ruokailijamäärä oli käynyt niin vähäiseksi, että toiminta päätettiin lopettaa kesäkuussa. Vuosikymmenen loppuun keittiötoiminta rullasi molemmilla taloilla kaikkina aukiolopäivinä, eli lounasta tarjoiltiin kesän lomakuukautta lukuun ottamatta Pasilassa joka päivä ja Siilitiellä jokaisena arkipäivänä.

Vuoden 2010 joulukuussa Pasilan talolla alkoi mittava lattiaremontti, joka jatkui seuraavan alkuvuoden ja vaikutti myös keittiötoimintaan. Pitkäaikaisen keittiötyönohjaajan jäädessä eläkkeelle ei hänen

Vuonna 2012 käynnistyi perjantaiiltakahvila Café Pasilan Helmi tuoden talolle uusia kävijöitä ja toimintaa.

K U va: Ma RJ a sUHO n E n

tilalleen lähestyvän remontin vuoksi palkattu uutta työntekijää, vaan työtä ostettiin vuokratyövoimayhtiöstä. Vaikka muu jäsentoiminta siirtyi väistötiloihin, pyöri lounaskeittiö kuitenkin koko kevään vanhalla jäsentalolla. Huhtikuusta lähtien keittiötä jouduttiin pitämään viikonloppuisin suljettuna ja kesä-heinäkuuksi se meni kokonaan kiinni. Valmistettujen lounaiden määrä jäi tuona vuonna vähäisemmäksi, mutta remontti toi Pasilan lounaskeittiöön lattiakaivot ja paremman ilmanvaihdon.

v uonna 2012 käynnistyi perjantaiiltakahvila Café Pasilan Helmi tuoden talolle uusia kävijöitä ja toimintaa. Aukiolosta vastasi aina yhdestä kahteen vapaaehtoista. Kahvilasta muodostui monelle toipujalle tärkeä kohtaamis- ja keskustelupaikka perjantai-iltapäivinä. Kahvilassa ryhdyttiin järjestämään myös ohjelmallisia iltoja esimerkiksi elävän musiikin tai runojen parissa.

Vuonna 2013 Itä-Helsingin jäsentalo muutti uusiin, isompiin ja toiminnallisempiin tiloihin Herttoniemen Mäenlaskijantielle. Muuton yhteydessä tehtiin keittiöremontti, ja uuden keittiön ja isompien tilojen myötä toimipisteen ruokailijamäärät nousivat merkittävästi. Pian tämän jälkeen myös Herttoniemessä alkoi pyöriä viikonloppukahvila. Kaffila-Helmi oli avoinna joka toinen lauantai kahden vapaaehtoisen vetäjän voimin, ja siellä tarjoiltiin edulliseen hintaan itse tehtyä pientä suolaista ja makeaa purtavaa.

t ee M oja ja tietotaitoa 2010-luvulla Helmin keittiötoiminta monipuolistui entisestään. Molempien talojen lounaskeittiöissä toteutettiin Makuja maailmalta -teemalounaita, joilla tutustuttiin teemana olevan maan ruokaan ja kulttuuriin. Helmiläiset saivat maisteltavakseen mm. meksikolaista ja kiinalaista ruokaa.

Pasilan Helmi-talon ruokasali

vuonna 2015 Helmin keittiöryhmäläiset suunnittelivat, tuottivat ja julkaisivat keittokirjan: e i hullumpaa ! kuvassa s ari, j uha, Päivi ja m inna.

Kummallakin Helmi-talolla huomioitiin myös erilaiset juhlapyhät, kuten ystävänpäivä, juhannus, halloween, itsenäisyyspäivä ja joulu, jolloin tarjolla oli teemanmukaisia herkkuja sekä ohjelmaa. Pasilan lounaskeittiössä järjestettiin kansainvälisen ruoanlaiton ryhmä yhteistyössä Helsingin työttömien kanssa. Toteutuksesta vastasivat ohjaajat ja vapaaehtoiset yhdessä. Taloilla alettiin tarjoilla puuroa aamujen alkajaisiksi kahdesti viikossa. Myös kahvilatoiminta jatkui aktiivisena.

Vuonna 2016 Pasilan keittiötyönohjaaja laati keittiöön kirjallisen omavalvontasuunnitelman, johon vapaaehtoiset perehdytettiin. Keittiön vapaaehtoisille järjestettiin myös hygieniapassikoulutus. Helmin keittiön omavalmistusprosentti pyrittiin pitämään korkeana, ja esimerkiksi vuonna 2019 se olikin 80–90 prosentin luokkaa. Ruoanvalmistuksessa suosittiin kotimaisia raaka-aineita sekä kauden vihanneksia ja juureksia.

Kesäkuussa 2020 avattiin uusi, kaikkien yhteinen Helmi-talo. Muuton yhteydessä keittiössä tehtiin remonttia, jotta se palvelisi entistä suurempaa kävijämäärää. Remontin ansiosta keittiötiloista saatiin toimivat ja hyvin varustellut. Lounasruokailun sujuvuutta lisättiin lämpölinjastolla. Ruokailuun oli nyt aiempaa enemmän niin tilaa kuin aikaa. Aamupuurotarjoilu laajentui jokapäiväiseksi ja iltapäiville tuli jatkuva mahdollisuus ostaa kahvilatuotteita. Tilaa varattiin myös erilaisten kurssien järjestämiseen Helmi-talon keittiössä.

Koronapandemia sekoitti kaiken muun ohella Helmin keittiötoiminnan. Keittiö oli kiinni jopa kuukausia, ja tiukkojen hygieniaohjeiden ja turvavälien takia keittiötoiminnassa olevien vapaaehtoisten mahdollisuutta toimia keittiössä jouduttiin rajaamaan huomattavasti. Rajoituk-

set määrittivät myös lounasruokailun tarjoilumääriä, ja ruokasalissa oleskelua porrastettiin pienimmillään 10 henkilöön kerrallaan. Myöskään suunniteltuja kokkauskursseja ei pystytty talolla vielä järjestämään. Talon ollessa kokonaan kiinni toteutettiin lounastarjoilu take away -periaatteella, eli lounaskassin sai hakea talolta mukaan.

Rajoitusten helpottuessa on Helmin keittiötoiminta käynnistynyt jälleen vilkkaana. Innokkaat vapaaehtoiset valmistavat keittiöhenkilökunnan asiantuntevassa

ohjauksessa lounaita ja leivonnaisia kävijöiden ravitsemiseksi. Keittiön varustelukin ajanmukaistuu, muun muassa vuonna 2022 saatiin kassan kylkeen vitriini, joka helpottaa kahvilatuotteiden säilytystä ja esillepanoa. Myös ruoanlaitto- ja leivontakurssit ovat saaneet uutta tulta alleen, ja Helmin keittiö on jälleen keskus yhdessä tekemiselle ja oppimiselle.

Roosa Tiensuu

Lähteet: Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toimintakertomukset.

Helmi-päivän tarjoilut valmistuvat 2015 i tä-Helsingin jäsentalolla.

j oululounaan valmistelua vallilan keittiössä vuonna 2022.

Pyysimme helmiläisiä kertomaan Helmin merkityksen heille yhdellä sanalla. Vastauksista nousi esiin seuraavanlaisia sanoja.

rI nna LL a arj E n H aa STEISS a – edunvalvonta pohjusti palveluohjausta

Helmin palveluohjauksen juuret juontuvat jo aivan yhdistyksen ensimmäisiin toimintavuosiin. Motivoituneesta jäsenten edunvalvonnasta kehkeytyi moninaisten vaiheiden kautta nykymuotoisen palveluohjauksen konsepti.

a ina h el M i ry:n perustamisesta lähtien mielenterveystoipujien edunvalvonta myös yksilötasolla, siis yksittäisten helmiläisten auttaminen heidän pulmissaan, nähtiin tärkeänä toimintana. Jo vuonna 1986 Helmi ratkoi yhdistyksenä lukuisten psyykepotilaiden asunto-, terveys- ynnä muita asioita. Muutamaa Helmin jäsentä esimerkiksi tuettiin asunnonhaussa ja asioinnissa viranomaisten kanssa heidän menetettyään asuntonsa; muun muassa säilytettiin Helmin kokoushuoneessa yhden heistä tavaroita.

Syyskuun alussa 1991 käynnistettiin oikeusturvaprojekti, jota rahoitti RAY. Projektin vetäjäksi palkattiin lakimies Pekka Reinikainen, ja sitä varten selvitettiin mielenterveyteen liittyviä lakeja ja säännöksiä. Projektiin sisältyi helmiläisten oikeudellista neuvontaa ja avustamista koskeva kokeilu, joka rajautui psyykkisiin vaikeuksiin kytkeytyviin juridisiin ongelmiin. Oikeusturvaprojektille perustettiin myös tukiryhmä, jonka tehtävänä oli valvoa, että jäsenten kokemukset ja näkemykset tulivat huomioonotetuiksi ja hyödynnetyiksi projektissa. Projekti kesti vuoden 1993 loppuun, mutta sen pohjalta käynnistettiin jatkoprojekti nimellä oikeus- ja sosiaaliasiamiesprojekti, joka jatkui vuoden 1996 loppuun.

Projektin viimeisenä vuonna ryhdyttiin selkiyttämään yhdistyksen edunvalvontatoimintaa. Henkilökunta, johtokunta ja jäsenistö kävivät keskinäisiä ideointi- ja suunnittelukokouksia, joissa käytiin vuoropuhelua edunvalvonnan merkityksestä, keinoista ja päämääristä. Järjestölle alettiin hankkia lakimiespalveluja ostopalveluna Lakiasiaintoimisto Reinikainen & Ståhlberg Ay:ltä. Palvelut olivat jäsenille ilmaisia ja niihin sisältyi pääasiallisesti sosiaali- ja terveysjuridista neuvontaa, mutta myös muiden oikeusalojen opastusta. Viranomaisia vaativat

Pyrkimyksenä oli asiakkaan hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistäminen ja keinoina asiakaslähtöisyys ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomiointi

tapaukset ohjatiin tapauskohtaisesti sopivan asiamiespalvelun piiriin.

Vuonna 2000 uutena toimintamuotona tarjottaviin palveluihin sisällytettiin palveluasiamiehen ohjaus. Palveluasiamiehen tehtävänä oli toimia jäsenistön oikeuksien ja etujen valvojana kaikilla sosiaali- ja terveyspalvelujen aloilla. Kerran viikossa oli puhelinneuvonta- ja ajanvarauspäivä, muut päivät käytettiin asiakastapaamisiin sekä virasto- ja kotikäynteihin. Palveluasiamies antoi ohjeita ja neuvoja lääkitykseen, psykiatriseen hoitoon, eläkkeisiin, asumiseen, vammaispalveluihin ja ennen kaikkea toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Juridisissa ja hallinnollisissa asioissa palveluasiamiestä ohjasi Helmin neuvova lakimies Pekka Reinikainen. Palveluasiamiestoimintaan sisältyi myös joitakin verkostokokouksia, joihin osallistuivat asiakas, omaiset sekä sosiaalitoimen, avo- ja laitoshoidon edustajia.

palveluohjaus M uotoutuu Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi vuonna 2002 taloudellisen avustuksen palveluasiamiestoimintaan ja asiainhoitoon sekä jalkautuvan sosiaalityön kehittämiseen. Mielenterveyskuntoutujien ongelma-alueita olivat erityisesti asunnottomuus, taloudelliset vaikeudet,

avohoidon riittämättömyys ja sosiaalisten kontaktien puute. Apua tarvittiin eläkeasioiden selvittelyssä, tukien hakemisessa, päätösten sisältöihin liittyvissä epäselvyyksissä, velkaantumista koskevissa ongelmissa sekä eri viranomaistahoille suunnattujen asiakirjojen laatimisessa. Pyrkimyksenä oli asiakkaan hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistäminen ja keinoina asiakaslähtöisyys ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomiointi.

Syyskokouksessa 2003 vahvistettiin palveluasiamies-nimikkeen muutos palveluohjaajaksi. Uuden nimikkeen katsottiin vastaavan paremmin työnkuvaa, työn sisältöä ja sen tavoitteita. Samalla yhdistyksen työntekijöiden tehtävänimikkeet yhtenäistyivät. Lakimies ja palveluohjaaja laativat sosiaaliviraston myöntämän avustuksen turvin kirjasen palveluasiamiestoiminnan perusteista, jonka julkaisuun liittyi sosiaaliviraston työntekijöille suunnattu seminaari. Avustus mahdollisti myös osa-aikaisen palveluohjaajan palkkaamisen 1.10.2004 alkaen kokopäiväisen palveluohjaajan työpariksi. Palveluohjaajien työtilat sijaitsivat Kontulan jäsentalolla. Joulukuun alussa aloitettiin palveluohjaajan päivystys Pasilan talolla joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 9–12 ilman ajanvarausta.

2007 Helmi palkkasi toisen kokopäiväisen palveluohjaajan, minkä myötä palveluohjausta oli mahdollista saada molemmilta jäsentaloilta. Henkilöstövaihdosten, hyvien kokemusten ja uuden tutkimustiedon innoittamana palveluohjausta ryhdyttiin tarkastelemaan uudesta näkökulmasta ja toteuttamistapoja kehitettiin. Keskustelua käytiin vaikuttavuudesta ja tutustuttiin alan tutkimuksiin ja selvityksiin. Erityisesti tietoa ammennettiin Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistyksen Case management

-projektista. Case management -näkökulman mukaan palveluohjaaja kulki kuntoutujan rinnalla kannustaen yhä laajempaan omatoimisuuteen ja omien voimavarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Rooli oli enemmän opas kuin puolesta tekijä. Toiminta perustui vapaaehtoisuuteen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen ollen pitkäkestoista ja intensiivistä varsinkin alkuvaiheessa. Palveluohjaaja saattoi olla mukana hoitotapaamisissa ja tehdä kotikäyntejä. Asiakasmäärät olivat intensiivisyydestä johtuen pienemmät kuin aiemmassa, pääosin vastaanottoon ja toimistotyöhön perustuneessa työtavassa. Tukien ja etuuksien hakeminen korostui vähemmän, sen sijaan etsittiin pysyviä ratkaisuja kuntoutujan elämäntilanteen ja omatoimisuuden edistämiseksi.

v ilkkaita työpäiviä 2000-luvun palveluohjauksessa painottui siis jäsenten arkea tukeva toiminta. Palveluohjaaja mietti yhdessä asiakkaan kanssa, miten tämä pystyisi suoriutumaan arjen haasteista mahdollisimman itsenäisesti. Isot tavoitteet pilkottiin pienemmiksi osatavoitteiksi ja palveluohjaaja kannusti ja loi toivoa niiden saavuttamiseksi. Matkalla kohti toimivampaa ja itsenäisempää arkea oli palveluohjaaja opas ja rinnalla kulkija. Keskittyminen suunnattiin asiakkaan terveeseen puoleen ja voimavaroihin.

2009 oli taloudellisesti yhdistykselle haastava vuosi, mikä johti siihen, että toisen palveluohjaajan määräaikaista työsopimusta ei pystytty jatkamaan. Tämän seurauksena noin puolet asiakkaista jäi

ilman palveluohjaajaa seuraavana vuonna. Osa heistä jatkoi kevennettyä ohjausta toisen palveluohjaajan kanssa, osa sai puhelintukea. Riittävän tuen takaaminen näille asiakkaille ja haittojen minimointi oli vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Joulukuussa 2010 RAY:n avustusehdotuksessa Siilitien jäsentalon kohdennettuun avustukseen tuli reilu korotus, mikä mahdollisti jälleen palveluohjaajan palkkaamisen Siilitien jäsentalolle. Uusi vakituinen palveluohjaaja aloitti työt syyskuun alussa 2011, ja Siilitien palveluohjaustoiminta rakennettiin uudelleen lähes tyhjästä. Pikkuhiljaa uudet asiakkaat alkoivat löytää palveluohjaajan pakeille, ja toiminta juurtui uudelleen Itä-Helsingin Helmiin. >>

Helmin palveluohjaajat k atja ja m inna.

Palveluohjauksen kysyntä oli suurta. Palveluohjaajien päivät täyttyivät asiakastapaamisista asiakkaiden kotona, Helmitaloilla, virastoissa, kahvioissa ja hoitopaikoissa. Moni saapui tapaamaan palveluohjaajaa talolle ilman sovittua aikaa, ja tukea ja apua annettiin myös puhelimitse sekä sähköpostilla. Vuoden 2013 loppupuolella molemmat palveluohjaajat olivat täystyöllistettyjä, eikä uusia asiakkaita voitu ottaa. Koska avuntarvitsijoita oli enemmän kuin palveluohjaajilla resursseja, oli toimintamuodon aika kehittyä jälleen. Yhdistyksessä pohdittiin

Palveluohjauksesta Helmin esitteessä 2017.

Moni saapui tapaamaan palveluohjaajaa talolle ilman sovittua aikaa, ja tukea ja apua annettiin myös puhelimitse sekä sähköpostilla.

huolellisesti, miten palveluohjauksen hyötyjä pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman monelle.

Palveluohjauksen kestoa päädyttiin rajaamaan ja suuntaamaan toimintaa tavoitteellisemmaksi. Osa asiakkaista kun tarvitsi paljon apua monella elämän osaalueella, toisille riitti lyhytkestoisempi tuki tietyssä elämäntilanteessa tai tietyn asian eteenpäin viemisessä. Kun omat voimavarat alkoivat riittää tai tarvittavat tukimuodot olivat järjestyneet, oli aika päättää palveluohjaustyöskentely. Asiakkaille järjestettiin mahdollisuus siirtyä

palveluohjauksesta tukihenkilötoiminnan piiriin. Palveluohjaajat osallistuivat tukihenkilökoulutuksiin ja auttoivat yhdistämään tuettavia sopiville tukihenkilöille. Vuodesta 2018 Helmin palveluohjaajat ovat myös suunnitelleet ja toteuttaneet ryhmämuotoista palveluohjausta. Palveluohjausryhmissä hyödynnetään erilaisia ohjausmenetelmiä toiminnallisista terapeuttisiin, ja ne tarjoavat tuen ja ohjauksen lisäksi sosiaalisia kontakteja.

Roosa Tiensuu

l ähteet: m ielenterveysyhdistys H elmi ry:n toimintakertomukse t.

Auto-Muovi Oy

Helsinki, www.automuovi.fi

Mavor Oy

Nummela, www.mavor.fi

H AMMA slääkäri Auli r eij O nen Lahti, puh. 03 751 2122

4o

Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta

Tuettua asumista, aktiviteetteja ja valmennusta helsinkiläisille mielenterveyden häiriöistä toipuville jo vuodesta 1983 lähtien

 niemikoti.fi

eino nikka & knit Pekanpää, puh. 0400 785 844

s ähköpalvelu keskitalo ky Kempele, puh. 044 262 7499

Al Ajärven Apteekki

”H ELMI py S yy MI nu SS a a I na”

Tiina finnberg työskenteli Helmissä palveluohjaajana puolisentoista vuosikymmentä, ennen kuin siirtyi vuonna 2021 f in famin palvelukseen. Hänellä on lämpimät muistot yhdistyksestä, siellä tekemästään tärkeästä työstä sekä erityisesti kohtaamistaan ihmisistä.

t iina Finnberg tuli aikoinaan palveluohjaajaksi Pasilan Helmi-talolle, kun s iilitiellä sijainneella toisella toimipisteellä työskenteli kollega. Tuolloin kahden palveluohjaajan toimenkuvat olivat hieman toisistaan poikkeavat.

– a nne teki pääsääntöisesti palveluneuvontaa: tapasi ihmisiä ja auttoi papereiden ja hakemusten kanssa. Minä tulin tekemään jalkautuvaa palveluohjausta, joka ei ollut niinkään ”pöydän takaa” -työtä, vaan enemmänkin ihmisten arjessa olemista, Tiina kuvailee. a lussa ihminen saattoi tulla konkreettisen asian, kuten jonkin hakemuksen täyttämisen kanssa, mutta pian yhdessä huomattiin, että vaikkapa tapaamisiin lähteminen saattoi olla vaikeaa tai sähköt puuttuivat kotoa.

– Kun luottamus rakentui ja tutustuttiin, esiin saattoi nousta aika montakin eri asiaa. Hyvin paljon se oli kokonaisvaltaista ihmisten kohtaamista.

Jalkautuva palveluohjaus tuntui Tiinalle hyvin merkitykselliseltä työltä.

– En vain istunut pöydän takana antamassa osoitetta, johon mennä. Ihmisen voi olla välillä tosi hankala lähteä kohtaamaan jotain itselle arkaa, vaikeaa

”Tiina pitää hyvänä työkaluna tasavertaista kommunikaatiota, jossa työntekijä ei neuvo ylhäältäpäin vaan asioita mietitään yhteistuumin.

asiaa. Jos tulee siinä hetkessä jotenkin tyrmätyksi, hirveän vaikea on lähteä uudestaan. Työssäni mentiin ja oltiin yhdessä. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut tietää, vaan otettiin yhdessä selvää, Tiina kertoo. Hän pitää hyvänä työkaluna tasavertaista kommunikaatiota, jossa työntekijä ei neuvo ylhäältäpäin vaan asioita mietitään yhteistuumin.

Tiinan Helmi-uran alkuvuosina palveluohjauksen rakenteet olivat erilaiset kuin nykyään.

– Meillä saattoi olla palveluohjausasiakkaana vaikka neljäkin vuotta yksi ihminen. s iinä on paljon hyvää, mutta totta

kai se on joltain muulta pois. a siakkaalla saattoi olla monien vuosien aikana tulleita haasteita elämässä, joiden ratkomiseen tarvittiin aikaa. a lussa nähtiin tiiviimmin, sitten vähennettiin, ja onnistumista oli tehdä itsensä tarpeettomaksi työssään. Mutta oli mahdollisuus olla toisen elämässä neljä vuotta. v älillä ihminen saattoi soittaa ja tehtiin vain jokin tosi pieni juttu yhdessä, Tiina muistelee.

– Kun tapaamiskertoja rajattiin, piti edetä suuremmalla vauhdilla. Henkilökohtaisesti uskon siihen, että mennään sen toisen ihmisen ehdoilla.

Parasta työssä olivat Tiinan mukaan asiakkaat.

– Ihan ehdottomasti. Opin heiltä paljon. Jotenkin tekee nöyräksi. Osalla ihmisistä oli paljon elämänkokemusta, viisautta. Tavallisia ihmisiä, lämpöisiä, aika avoimiakin.

Mikä puolestaan oli työssä haastavaa?

– v älillä tuli se oma auttamisen halu aika voimakkaasti. a jatteli, että kyllä tälle ihmiselle kuuluu vaikka pyykkikone, mutta se on vain minun mielipiteeni, jos toinen ei halua. Tai kannusti ihmistä lähtemään opiskele -

Helmin 30-vuotisjuhlassa 2013, kuva t iia s antavirta.

maan, mutta tämä oli vastentahtoinen. Jotenkin se, jos ihminen kielsi jotain itseltään siksi, ettei uskonut tarpeeksi itseensä, oli raskasta. s illoin koin epäonnistuneeni. Mietin, miksen saanut toista näkemään miten paljon hänessä on potentiaalia, Tiina pohtii.

Helmissä vaikuttamistyö on perinteisesti nähty tärkeänä, ja Tiina f innberg pitää myös palveluohjausta eräänlaisena vaikuttamisena.

– Palveluohjaus on henkilötasolla vaikuttavaa. Esimerkiksi sillä tavalla, että ihminen, jolle on ollut tosi haasteellista lähteä kotoa pois, alkaa yhtäkkiä liikkumaan. a lkaa käydä suihkussa ja käyttää puhtaita vaatteita, mikä vaikuttaa myös siihen, että häntä kohdataan paremmin. Löytää vaikka Helmin ryhmään, alkaa sitoutua Helmissä käymiseen, käy siellä syömässä. Kun näkee, että ihminen itse voimaantuu ja voi hyvin, siitä tulee olo ”jes, onnistuttiin!” Toinen saa taas elämänsä sellaiseksi kuin hän haluaa.

Tiina muistelee lämmöllä Helmin moninaisia tilaisuuksia.

– Helmi-päivä on kiva tapahtuma. Ja yleensä sellaiset yhteiset juhlat, joissa on paljon ihmisiä, helmiläisiä. Tapahtumat

”

Tiina on nähnyt, kuinka suuri merkitys Helmillä on kävijöille. Korona-aikana hän perusti puhelinringin ja soitteli ihmisille talon ollessa kiinni.

ulkona Pasilan talolla olivat pidettyjä, joku soitti haitaria pihalla. n iiden ei aina tarvitse olla niin järjestettyjäkään. Merkityksellistä on yhteisöllisyys ja ihmisten lämpö. n e hetket, kun saa istua siellä kävijöiden kanssa yhdessä, kuunnella heitä ja olla läsnä, Tiina tunnelmoi. Häntä liikuttaa, miten helmiläiset välittävät toisistaan. s aatetaan huolestua, jos jotakuta ei ole näkynyt muutamaan päivään, ja kysellään perään. – Tuntuu välillä, että pitäisi enemmänkin pysähtyä sellaiseen.

Helmin nykyiset toimitilat ovat aivan kulman takana Tiina f innbergin tämänhetkisestä työpaikasta. Lyhy -

estä etäisyydestä huolimatta Helmin ajattelu herättää Tiinassa kaihoa.

– Helmihän oli aivan loistava työpaikka. v älillä siellä piipahdan, käyn hakemassa ruokaa. Ja on ollut ihanaa, että moni kävijä on tullut f in famillekin moikkaamaan, on saanut kuulla Helmi-uutiset ja -tapahtumat ja lähettää terveisiä. Tuntuu, että vaikka on Helmistä lähtenyt, Helmi jotenkin aina pysyy minussa. Koin saavani tehdä ihmisläheistä, tärkeää työtä.

Tiina on nähnyt, kuinka suuri merkitys Helmillä on kävijöille. Koronaaikana hän perusti puhelinringin ja soitteli ihmisille talon ollessa kiinni.

– Kyllä siinä korostui vielä enemmän se, miten ihmiset olivat yksinäisiä, kun he olivat niin tottuneet olemaan Helmissä. Tällaisia paikkoja tarvitaan, joihin voi vain mennä, eikä tarvitse varata mitään aikoja, Tiina pohtii ja lisää:

– Ei välttämättä tarvitse olla yksinäinenkään, jos haluaa tulla matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan olemaan oma itsensä. s iellä voi olla ja istua vain, lukea lehden. Osallistua ryhmiin, tulla ihmisten seuraan.

Roosa Tiensuu

m iele N te R veystoi P uj AN oikeuksie N P uolell A – pari taistoa 1980-luvulta

H ELMI ry perustettiin mielenterveysväen etujärjestöksi toteuttamaan kohderyhmänsä yhteiskunnallista edunvalvontaa. a lkuvuosien vahva linjaus oli, että yhdistyksen toiminta jakautui kahteen osa-alueeseen: virkistysja harrastustoiminnan ohella viranomaisiin kohdistuvaan toimintaan. y hteiskunnallinen vaikuttaminen nähtiin yhdistyksen ydintehtävänä.

a suntoja M ielen sairauksista kärsiville

1980-luvulla yhtenä tärkeimmistä vaikuttamiskohteista pidettiin psyykepotilaiden asuntotilannetta. Asuntojen saaminen mielenterveystoipujille kirjattiinkin heti alussa Helmi ry:n kiireellisesti hoidettavien asioiden joukkoon. Tuloksiakin nähtiin, sillä jo Helmin perustamisvuoden 1983 aikana kaupunginhallitukselle jätetyt kirjelmät saivat aikaan sen, että ensimmäistä kertaa kaupungin vuokraasuntokannasta osoitettiin asuntoja jaettavaksi psyykepotilaille. Myös kaupungin asunto-ohjelman laatimisorganisaatioon nimitettiin ensimmäistä kertaa terveysviraston edustaja.

Seuraavana vuonna asuntoja ja asuntolapaikkoja saatiin jaettua lisää, mutta ei lähellekään tarpeeksi, ja H ELMI oli tyytymätön viranomaisten toimintaan sekä kirjelmiin saamiinsa vastauksiin. Kaiken huipuksi lääninhallitus hääti Pursimiehenkadun asuntolasta syyskuussa 51 asukasta terveysolosuhteisiin vedoten. Helmi oli päätöksestä pöyristynyt, sillä asuk-

kaista suurin osa oli mielenterveystoipujia ja he joutuivat suoraan kadulle ilman tietoa majoituksesta. Kaupungin muutamat parakit, soluasunnot ja hätämajoitukset eivät kovin paljon lämmittäneet, kun laajamittaista suunnitelmaa asunnottomien mielenterveystoipujien auttamiseksi ei ollut, ja virallinen arvio asunnontarvitsijoista oli huomattavasti alakanttiin.

H ELMI ryhtyi suunnittelemaan tehokkaampia vaikutustoimia. Katse kohdistettiin uuteen kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, ympäristöministeriöön sekä lääninhallitukseen. Virkamiehiin, kaupunginvaltuutettuihin ja kansanedustajiin oltiin asuntoasian tiimoilta jatkuvasti yhteydessä. Helmi ajoi asunto-, levottomien yömaja-, asuntola- ja solumajoittamisten vaihtamista mielenterveyspotilaille vuokrattaviin tavallisiin vuokra-asuntoihin.

Aihetta onnistuttiin nostamaan esiin julkisuudessa. Syyskuussa 1986 Helmin puheenjohtajaa Veikko Päiviötä haastateltiin tv-uutisissa. Myös lehtiin saatiin helmiläisten kirjoituksia asuntokysymyk-

sestä sekä radioon aihetta käsittelevää ohjelmaa. YK julisti vuoden 1987 kansainväliseksi asunnottomien vuodeksi. Helmi toteutti teemaa haastamalla sosiaali- ja asuntolautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäsenet viikoksi asunnottomiksi avatakseen heidän silmänsä avuntarpeen huutavuudelle.

h oito-olosuhteet kuntoon potilaille ja henkilökunnalle Ripeitä kohennustoimia kaivattiin myös mielenterveyspotilaiden kohteluun terveydenhuollossa ja sairaaloissa. 1983 käynnistettiin selvitystyö koskien potilaiden ravitsemusta mielisairaala- ja avohoidossa. Sekä Helsingin terveysvirastolle että huoltovirastolle lähetettiin kysymyssarja aiheesta. Molemmat vastasivat: terveysvirasto ilmaisi olevansa asiasta huolissaan, huoltovirasto puolestaan ei nähnyt ongelmaa. Kertynyt aineisto lähetettiin Ravitsemusterapeuttien yhdistykselle lausunnon saamiseksi. Pyydetty asiantuntijalausunto saapui seuraavana vuonna ollen laaja ja seikkaperäinen, ja sen poh-

Helmiläiset vierailivat eduskunnassa vuonna 1999 ja kansanedustaja m inna sirnön kutsumina vuonna 2011.

”kovakorvainen hallintokoneisto on saatava hereille, vaikka olemmekin kärpäsensurinaa viranomaisten korvissa”

jalta esitettiin toimenpiteitä kaupunginhallitukselle.

Vuonna 1984 Helmi alkoi selvittää mielenterveyspotilaiden kohtaamia pahoinpitelyjä sairaalassa. Viranomaisille lähetettiin mielisairaalaväkivaltaa koskevia kirjelmiä. Helmi vaati mielisairaalaan joutuvan potilaan ruumiillisen koskemattomuuden takaamista sekä suojaa henkiseltä väkivallalta. Avunhakijoiden nöyryyttäminen, sivuuttaminen ja tutkimatta jättäminen sairaalapäivystyksessä ja yhteydenotoissa mielenterveystoimistoihin torjuttiin jyrkästi. Terveyslautakunnalta pyydettiin tietoja mielisairaalaosastojen ylipaikkaisuudesta ja väkivaltatapauksista. Helmi myös haastoi terveyslautakunnan jäsenet viikoksi mielisairaalaan kokemaan, millaiset olosuhteet potilailla todella on.

Kritiikin kohteeksi joutui terveydenhoidon virkojen täyttämättä jättäminen tai täyttäminen epäpätevillä henkilöillä. Helmissä todettiin, että tällöin koulutettu, pätevä ja kyvykäs osa henkilöstöstä joutui kohtuuttomasti rasitetuksi. Vuoden 1984 toimintakertomuksessaan Helmi ry ilmaisee, ettei pyri arvostelemaan hoitotyötä suorittavan henkilöstön työskentelyä. Alalle sopimattomia työntekijöitä pidettiin kuitenkin ongelmana. Vastuunalaisten viranomaisten piittaamattomuus nähtiin syypäänä siihen, että hoitohenkilökunnan työolosuhteet olivat monesti ylivoimaisen vaikeat.

Helmi vetosi mielenterveysalalla työskentelevien ammatillisiin järjestöihin, jotta ne puuttuisivat tehokkaammin näihin epäkohtiin. Vuonna 1986 perustetun yhteistyöryhmän kanssa laadittiin esitys mielenterveyslaista ja vaadittiin mielenterveysalalla työskentelevän henkilökunnan jatkuvaa täydennyskoulutusta ja työnohjausta.

vaikutta M istyö jatkuu

Vuosien varrella Helmin yhteiskunnallinen toiminta on muuttanut muotoaan. Mielenterveyssektorin kehitystä on seurattu aktiivisesti läpi vuosikymmenten, ja Helmi on lähettänyt edustajiaan alan keskustelutilaisuuksiin ja seminaareihin sekä

Asuntopolitiikan remonttipäivä 1989.

2011 Helmi ry osallistui ’Berliinissä pidettyyn konferenssiin ’ s earching for a Rose Garden/Fostering Real Alternatives to Psychiatry’. kokouksen järjestivät berliiniläinen järjestö, joka vastustaa psykiatrista väkivaltaa ( verein zum s chutz vor psychiatrischer Gewalt) ja euroopan kuntoutujaverkosto eNusP. o lli stålström ja Peter Beresford Berliinissä, kuva j uhani Weijola.

ottanut osaa hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmiin ja -hankkeisiin, kuten Auroran sairaalan User’s Forumiin. Matkalle on mahtunut myös kansainvälisiä projekteja: esimerkiksi EuroPsy Rehabilitation -järjestön kanssa toteutettiin mielenterveysongelmia koskeva asennekysely vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2002 Helmi järjesti Helsingissä EuroPsy-konferenssin, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittyvän vuosittaisen kansainvälisen tapahtuman.

Nykypäivänä vaikuttamistoimintaa toteutetaan vahvassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuodesta 2012 alkaen Helmi on kuulunut valtakunnalliseen mielenterveystoimijoiden verkostoon Mielenterveyspooliin, joka tekee mielenterveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa vaikuttamalla päättäjiin ja lainvalmisteluun.

Roosa Tiensuu l ähteet: m ielenterveysyhdistys H elmi ry:n toimintakertomukset.

veikko Päiviö 2013, kuva tanja talaskivi

”Ha Luan an Taa onn IST u MISE n K o KEM u KSI a”

Helmin toiminnanohjaaja Mari s äävälä on työskennellyt yhdistyksessä jo 16 vuotta. Koko sen ajan hän on viettänyt Helmi-toiminnan ytimessä, mahdollistamassa kävijöille lukemattomia antoisia hetkiä.

Mari s äävälä aloitti työt Helmissä vuoden 2007 alussa jäsentoiminnanohjaajan nimikkeellä. Työnkuvaan kuului tekemisen järjestäminen Helmi-talojen kävijöille.

– Ohjasin itsekin silloin tällöin joitakin ryhmiä. Me työntekijät myös vietimme paljon aikaa kävijöiden kanssa ihan vain jutellen ja yhdessä touhuten, Mari kertoo.

a luksi Marilla oli kaksi samaa työtä tekevää kollegaa, mutta jossain vaiheessa jäsentoiminnanohjaajien määrä putosi kahteen. s e vaikutti luonnollisesti työntekoon.

– Kolmen hommat siirtyivät kahdelle. Työmäärässä se tuntui heti, mutta työnkuva oli tuttua ja tilanteeseen tottui nopeasti.

vuosien varrelle on mahtunut huimat määrät monenlaista toimintaa. Mari on ollut puuhaamassa lukuisia erilaisia retkiä, ryhmiä ja tapahtumia Helmi-talolla. Kysyttäessä, mitkä niistä ovat jääneet mieleen suosikkeina, ei Mari osaa tehdä valintaa.

– Ihania ryhmiäkin ollut niin valtavasti, etten voi laittaa mitään toista paremmaksi. y leisesti ottaen kaikki vapaaehtoisten ohjaamat ryhmät ovat olleet tärkeimpiä. Tapahtumista mainitsisin Helmi-päivät, puurojuhlat joulun alla ja Hertsikan Halloween-bileet päällimmäisiksi mieleen jääneinä, Mari sanoo.

Erityisiä ovat olleet myös yhteistyössä Hyvinvointilomien kanssa järjestetyt tuetut lomat kesäisin ja toisinaan jouluisin. Osallistujat lomille valitaan hakemusten perusteella.

– Haut ovat vaihdelleet viime vuosina. v älillä on hakemuksia tullut todella paljon ja joskus niin vähän, että lähes kaikki hakijat ovat saaneet lomapaikan. varallisuuden ja sosiaalisten suhteiden puute otetaan vahvasti huomioon hakijoita valitessa. Lopullisen päätöksen lomavalinnoissa tekee Hyvinvointilo -

”Muutoksista huolimatta olemme onnistuneet pitämään yllä lämminhenkisyyttä sekä rentoa ja helposti lähestyttävää ilmapiiriä

mat. Tärkeää on tietää, ettei tuetulle lomalle voi päästä, jos on saanut paikan samana tai edellisenä vuonna, Mari toteaa. Toimintaa lomilla on toteutettu laidasta laitaan, niin ulkona kuin sisällä.

– On ollut iltanuotioita, rantasaunassa saunomista, ulkoliikuntaa ja retkeilyä. Järjestäjinä ovat olleet niin Helmin oma vertaisohjaaja kuin lomapaikan ohjaajakin. Lomapaikoista mieleen ovat jääneet Toninveräjä Tampereella, Tammilehto Rymättylässä, Mäntyrinne Raumalla, Kotoranta Kiljavalla ja Kisakeskus Lohjalla. Joskus loma on vietetty kylpylässäkin.

Mari on ehtinyt työskennellä usealla eri Helmin toimipisteellä: Pasilan puutalossa, Herttoniemen kummallakin talolla s iilitiellä ja Mäenlaskijantiellä, ja nyt vallilassa.

– Pasilan talo oli vanha ja tunnelmallinen. Haastavaa siinä olivat jyrkät portaat ja sokkeloisuus. s iilitien tilat jäivät aivan liian pieniksi. Mäenlaskijantiellä oli hyvä feng shui ja selkeät tilat, mutta mäki sinne oli talvella liukas, Mari kuvailee vanhoja tiloja. Muutto vallilaan kaikille yhteiseen Helmitaloon sujui hänen mukaansa hyvin.

– Kahden Helmi-talon yhdistäminen käytännössä ei toki ollut ihan pikkujuttu. Kävijät kuitenkin löysivät vallilan, ja uusiakin helmiläisiä on tullut paljon

mukaan. Ja me henkilökunta olemme nyt kaikki saman katon alla. Ennen, vaikka samaa yhdistystä tietenkin oltiin, oli Hertsikan ja Pasilan taloilla hyvin pitkälti omat kävijänsä. Pieni osa oli niitä, jotka kävivät molemmissa taloissa yhtä paljon. y hteen muuton myötä yhteisöllisyys kasvoi. n yt ollaan kaikki ihan oikeasti samaa porukkaa, Mari iloitsee. y hdistys on kohdannut muitakin muutoksia Marin aikana.

– a ikoinaan työtoimintapalkkioiden poistuminen meistä riippumattomista syistä oli iso asia. s iitä siirtyminen vapaaehtoistoimintaan meni kuitenkin kaikkineen hyvin, ja suurin osa entiseen työtoimintaan osallistuneista halusi jatkaa mukana vapaaehtoisena. Oli hienoa huomata, miten iso merkitys yhdistyksellä oli ihmisten elämässä. Muutoksista huolimatta olemme onnistuneet pitämään yllä lämminhenkisyyttä sekä rentoa ja helposti lähestyttävää ilmapiiriä, Mari kuvailee. Myös työnteon menetelmät ovat kehittyneet ympäröivän maailman myötä.

– n ykyään tehdään paljon enemmän töitä tietokoneella. Oppimisen kannalta se on itselleni tuonut omat haasteensa. Tämä on nykyaikaa, ja tarkoitus on varmasti lisätä työn tehokkuutta. Joskus kuitenkin tuntuu, että liian paljon on aikaa vietettävä näyttöruudun takana, Mari pohtii.

k un Marilta kysyy, mikä on hänen työssään parasta, on vastaus selvä.

– Kuulostaa melkein kliseeltä, mutta parasta työssäni ovat meidän kävijät. Heitä varten tätä työtä teen. Haluan jatkossakin osaltani antaa mahdollisimman paljon mukavia juttuja ja iloa päiviin, onnistumisen kokemuksia niin ryhmänohjaajille kuin ryhmäläisillekin. Kuudentoista vuoden aikana olen kohdannut valtavan paljon ihmisiä. Monet heistä olen saanut tuntea heti alkuajois -

tani lähtien. Meillä on paljon yhteisiä muistoja, ja niitä on ehtinyt kertyä jo ”tuoreempienkin” helmiläisten kanssa. Plussaa on myös se, ettei yksikään työpäivä ole samanlainen kuin toinen.

Mari tietää, että Helmi on tärkeä kävijöilleen. s e on paikka, johon voi tulla vain piipahtamaan, moikkaamaan tuttuja, tai vaikka koko päiväksi, valinnan mukaan oleskelemaan tai osallistumaan järjestettyyn ohjelmaan.

– Mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan. n iiden kanssa painivalla ihmisellä pitää olla paikka, jossa hänet vastaanotetaan ystävällisesti. On satoja hetkiä, jotka ovat vahvistaneet työmme tärkeyden. Esimerkiksi se, kun huomaa retken päättyessä, miten tyytyväisinä ja rentoutuneina ihmiset lähtevät jatkamaan matkaansa.

Roosa Tiensuu

HELMI-LEHTIE n Va IHEITa

a lku oli mustaa valkoisella, mutta teksti ja kuvat väreilivät täyttä asiaa.

Y H di STYKS en T oiminn A n alkuvuosina keskeinen tiedottamisen väline olivat aluksi monistetut jäsenlehdet. Kun HELMI ry oli tullut viiden vuoden ikään, jäsenpostituksessa oli jo 230 henkilöä. Oli siis tärkeää saada jäsenistölle eri toiminnan muodoista ajankohtaista tietoa ja muuta informaatiota. Monistelehtiä oli vuonna 1988 jo yhdeksän numeroa. Yhdistys oli kasvanut ja jäsentoiminta tarvitsi silloisen tiedottamisen keinon: HELMI-INFO -lehdet.

Toiminnan Helmiä, poimittuja asioita ja tapahtumia 1988 mm: Päiväkeskus (Pasilan Puistotie 7) AVOIMET OVET klo 12.00–15.00. KIRPPUTORI. KINO-HELMI, joka toinen keskiviikko. KESKUSTELURYHMÄ, keskiviikko klo 12.00. TEATTERIIN: Leikitäänkö lääkäriä? Ilkka Taipale: Mielisairaat nousevat. Helmin juhannusretki Kaunissaareen 24.6.–25.6. Matkan hinta 60 mk. KESÄLOMA, jolle osallistui 24 henkilöä Kärkölän Lepokalliossa. Tallinnan retki. Belgiasta vieraili Jos Leavens Helmissä. Erityisesti työtoiminnan kehittäminen psyykepotilaille on siellä ajankohtaista. RUUANLAITTOKURSSI Työväenopisto. HELMI järjestää teatterimatkan Lahteen. VESIHELMET tiistaisin, Urheilutalon hallissa. KANKAANPAINANTAPAJA Päiväkeskus Helmissä. Pro Lapinlahti ja Helmin illanvietto 16.11., oli tupa täynnä väkeä.

PUH een JoHTAJA ll A ON ASIAA aloitti tiedotteen Info-sivuilla. Veikko Päiviö: ”Matkalla on ollut monta kuoppaa ja töyssyä, mutta niistä on selvitty ja voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.” Keskeisiä asioita olivat potilasliiton perustaminen ja asuntokysymyksen ratkaiseminen.

H elmi - in F o -monistelehdet 1–9/1989 poimintoja:

– Luonnollisesti tarvitsemme lisää toimitilaa, sillä nykyisissä Pasilan tiloissa olemme kuin silakat suolassa.

– Päiväkeskustoimintaa olisi saatava laajennettua ja monia asioita vietyä eteenpäin. Siksi toivon, että mahdollisimman moni tulee vuosikokoukseen.

– Vuosikokouksessa valitulta johtokunnalta tarvitaan nyt viisautta. Tulemme palkkaamaan suunnittelijan laatimaan suunnitelmaa, jonka avulla ratkaistaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien asunnottomuus.

– Palautan tässä mieliin, jos joku on unohtanut, että Helmissä on palkattua henkilöstöä kaksi. Toiminnanjohtajana on psykologi Sirkku Kivistö ja päiväkeskusohjaajana Irja Ketola. Nyt on johtokunta päättänyt kutsua järjestösihteerin tehtävään valt.kand. Pirjo Vesasen ja toimistosihteerin tehtäviä hoitamaan Päivi Laakkosen.

m atkan varrelta. Kerhoja ja retki- tai lomakohteita:

Oikokadun toimisto. Lomakotien liitossa kävivät neuvottelemassa loma- ja matkatoimikunnan edustajat kesän 1989 lomasta. Paikalla oli Lomakotien Liitosta mm. Rakel Hiltunen. Sovittiin 40 hengen lomasta ja loma järjestyy Mikkelin Mäntyniemen lomakodissa. Omavastuu 280 mk.

Huhtikuussa LENINGRADIIN. Omavastuuhinta helmiläisille 400 mk. Mukana oli 19 helmiläistä ja laiva oli Kristina Regina.

NAISTENPÄIVÄ Helmissä kakkukahvin ja keskustelun merkeissä.

”Naisia on kaikenlaisia”, ”Mies on perheen pää; nainen kääntää päätä!”, ”Mies ja nainen ovat kummatkin ihmisiä”.

MIELENSILTA Haluatko piirrellä ja maalailla yhdessä. RUNONKANTAJAryhmä. SIENIRETKI Opastettu, mukaan 15 hlöä. Sienistä tehdään ruokaa. RUOANLAITTOKURSSI Päiväkeskus Helmissä, 20 mk.

H elmi - in F o 1–6/1990 (osa jo kirjapainossa painettuja)

T Yö T oimin TAKo K eil U Yhdistys käynnistää tänä vuonna työtoimintakokeiluprojektin. Mitä se tarkoittaa, selviää aikanaan, mutta todennäköisesti siivoustyötä.

Jäsenmäärä on nyt noin 450 henkeä. Luku on varsin merkittävä, kun ottaa huomioon, ettei ainoatakaan jäsenhankintakampanjaa ole tehty.

Pasilan päiväkeskuksessa aloitti ohjaajana 5.1.1990 Anu Junell. Ensimmäisenä päivänä hänet toivotettiin tervetulleeksi lauluin ja kukituksin.

MTKL:n hallitus kävi tutustumassa Helmin Oikokadun tiloihin.

ETSITÄÄN VAPAAEHTOISIA VASTUUHENKILÖITÄ Helmin toimintaryhmiin, opinto- ja keskustelupiireihin. Vastuuhenkilöt saavat koulutusta ja työnohjausta tehtävissään sekä ahkeruusrahan.

ASUNTOSEMINAARI 10.10.1990.

RUUSUJA JA RISUJA Yhteiset hölötystuokiot ovat hävinneet. Olemme saaneet toisiltamme paljon iloa, jota pitäisi edelleen viljellä. Helmissäkään ei olla profeettoja omalla maallaan. Miten opimme suojelemaan itseämme ja silti olemaan avoimia ihmisiä? Jossakin täytyy olla tila, jossa emme kumarra rahoittajille pyllistä-

mättä samalla toisillemme. Nimimerkki ”Ihanteellinen kansalainen ”

Nämä HELMI-INFO -lehdet kertovat jo alkuvuosien vankasta toiminnasta ja ovat luoneet pohjan tulevien lehtien kehittymiselle.

Vuodesta 1991 Helmi-lehden graafinen ulkoasu oli vielä mustavalkoisen painotekniikan sanelemaa, mutta jo hyvinkin ”värikästä” tiedottamista. Lehden toimitus koostui siten, että kulloinenkin toiminnanjohtaja oli päätoimittaja ja valitut toimikunnan jäsenet osallistuivat lehden toteuttamiseen. Ensimmäiset maksetut ilmoitukset ilmestyivät sivuille 1/1993. Mainos huutaa: ”Oletko koskaan onnistunut kohtaamaan normaalin ihmisen?”

5/1993 H ELMI 10 vuotta -pääjuhla vietettiin Fredrikinkadun toimistossa.

Pasilassa AVoime T oV e T. ” megatähti” Pelle m iljoona esiintyi.

Pasilan remontoidun jäsentalon tupaantuliaiset olivat 11. marraskuuta 1994. Entinen asukas kertoo: ”Tämä talo on suunnilleen 100 vuotta vanha. Talo on ollut kansallismuseon paikalla. Suurin osa Pasilan asukkaista oli rautatieläisiä.”

Lehti 4/1995: Syyskokouksen pj:na toimi Rakel Hiltunen, joka kehui Helmilehden merkitystä hyvin ja taloudellisesti toimitettuna järjestölehtenä, jonka kautta on myös foorumi saada ääntään kuuluviin.

2/1996: Helmi ry:ssä toimii johtokunnan ohella kuusi toimikuntaa, jotka toimivat itsenäisesti tietyissä rajoissa. Mm.

”nämä arvokkaat vuodet”

kansainvälinen toimikunta oli tuolloin yksi osa yhdistyksen toimintaa.

Vuosituhannen viimeiset vuodet ovat täyteläistä toimintaa. Lehdet pursuavat ihmisten aktiivista osallistumista kaikilla mielenterveyssektorin tasoilla. Internet on myös tullut osaksi tiedonkulkua.

1997 Helmin toimisto siirtyy Itä-Pasilaan. Pro Lapinlahti perustetaan. Sairaalaa siis ajetaan alas. Nyt on niin paljon asiaa jo, että jäsenlehti nro 2 B 1998 ilmestyy mallia sanomalehti. Ykkösjuttu (5/1999): Helsinki ostaa ”Lapinlahden” Hyksiltä. Vuosituhat päättyy.

o n aika kääntää sivua, monta sivua. 2000-luku lähtee käyntiin Helmissä vauhdilla. Kontulan jäsentalo toimii vielä 2005, kunnes siirtyy Siilitielle, jossa toimitilat käyvät heti pieneksi.

3/2008: Kuntoutuja köyhyysloukussa. Jutussa on voimakasta kosketusta tähän päivään. Helmi juhlii 25 vuotta Ostrobotnialla. Sielun helmiä -kirjoitus: ”Tuleekohan vielä sota? ” Runoja, herkkiä runoja.

Ensimmäinen netissä luettava Helmilehti ilmestyi 1/2009 ja lehdet siitä eteenpäin ovat nyt kaikki issuu.comissa.

2010 Pasila on kesän remontissa. Talolla on ikää 106 vuotta. Väistötilat viereisessä entisessä postissa toimivat hyvin.

Lehden nimi on nyt ”Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti”. Taitto on nyt ammattilaisen käsissä ( ) ja huokuu väriä, luettavuutta, tyyliä sekä laadukkaita juttuja ja kuvia. Myös sarjakuva ja krypto ovat lehden sivuilla.

2/2013. 30 vuotta vertaisvoimaa . Juhlalehti kertoo pääjutussaan, että maailma ei ole vielä valmis. Helmiä tarvitaan edelleen ja työtä on paljon. Työmme jatkuu paremman ja ihmisläheisemmän maailman puolesta (pj. Olli Stålström ja toim. joht. Arto Mansikkavuori). Juhlalehdestä poimittuja: Siilitiellä aloitti 2009 lauluja esiintymisryhmä Helmin Närhet (på svenska Helmis Närhet). Maailmankiertue aloitettiin esiintymällä pari kertaa Haagan palvelutalossa.

Itä-Helsingin jäsentalo Mäenlaskijantiellä oli onnenpotku. Tilat osoittautuivat hyviksi toimia. Tilava keittiö mahdollisti ruuan valmistamisen lounaaksi ja kaikkeen muuhun tarjoiluun. Myös Café Pasila avattiin perjantai-illan kokeiluna. Oiva lisä.

Helmi-lehti vakiinnutti teemanumerot, joihin lehtityöryhmäläiset tai muut halukkaat kirjoittavat laadukkaita juttuja omista kokemuksistaan ja muusta teemaan sopivasta asiasta.

“Hyvästi vanhat Helmi-talot”, huutaa kansi lehdessä 2/2020. Tässäkö tää oli! EI. Uusi Helmi-talo Vallilassa avattiin. Koronaa emme enää muista, pahalla! Teema oli sopivasti yhteisöllisyys. Uusi vaihe oli alkanut.

Viimeinen Helmi-lehti ennen 40-vuotisjuhlanumeroa on sopivasti ”Muistojen merkitys” -teemalla. Se sitoo meidät yhteen siihen, mitä olemme yhdistyksestä saaneet ja kokeneet kaikki omalta osaltamme. 40-vuotistaival on meidän, ihmisten, yhteinen uusi historian alku. Nyt muistamme kaikkia – nämä arvokkaat vuodet – mukana olleita jäseniä, osallistujia ja henkilökuntaa tästä saavutuksesta. On tämä hetki juhlia. Helmi-lehti kiittää kaikkia, jotka ovat tämän tehneet. Juha Porkola

y ksi Helmin tärkeimmistä tehtävistä on alusta saakka ollut tarjota henkilökohtaisen tuen mahdollisuutta kävijöilleen. Takavuosina keskustelutuen väylänä toimivat pitkään Helmin tukipiste ja Kuunteleva puhelin. n ykyään tukihenkilötoiminta mahdollistaa tarvitsijoille oman tukihenkilön.

p u HELI n K uun TELI H uo LET, T u KIHE n KILö T ur Va LLISE na To VE r I na

h el M in tukitoi M inta juontuu aina perustamisvuosikymmenelle 1980-luvulle. Jo vuodelta 1986 löytyy maininta siitä, kuinka yhdistys vastaanotti puhelimitse useita psyykepotilaiden avunpyyntösoittoja. Tuolloin soittajille pääasiassa neuvottiin yhteydenottokanava omaan mielenterveystoimistoon. Yhdistyksessä käytiin keskustelua puhelinkriisityön opiskelun mahdollisuudesta. Puhelinneuvonta jatkui ja laajeni seuraavat vuodet, ja vuonna 1988 auttavia puhelinkeskusteluja jäsenten kanssa käytiin jo arviolta 400.

Vuonna 1992 käynnistettiin RAY:n tukema kolmivuotinen tukiprojekti, johon palkattiin oma projektipäällikkö. Projektin tavoitteena oli kehittää uusia malleja psykiatristen potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen, ja sen yksi osa oli tukikeskuksen perustaminen. Keskukseen avattiin palvelupiste, joka tarjosi ohjausta ja neuvontaa mm. sosiaaliturvaan, hoitoon hakeutumiseen, kuntoutukseen, työntekoon ja koulutukseen liittyvissä asioissa sekä kasvokkain että puhelimitse. Lama-aikaa elävän Suomen yhteiskunnallinen tilanne antoi projektille kiintoisan taustan, kun säästötoimet ja palvelujen karsinta vaikuttivat hoidon saatavuuteen ja tasoon. Tuen tarve oli suuri, ja neuvonnan ohella osa annetusta avusta oli kriisiluonteista.

Tukiprojekti päättyi toukokuussa 1996, mutta sille ryhdyttiin heti suunnittelemaan jatkoprojektia. Vuonna 1999 tukipiste muuttui projektista vakituiseksi toiminnaksi, ja myös pisteen ohjaajan työsuhde vakinaistettiin. Päivystäjinä toimivat keikkaluonteisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, vapaaehtoiset tukihenkilöt ja opiskelijat. Myös yhdistyksen työntekijät osallistuivat jossain määrin tukipisteen päivystystoimintaan. Päivystäjille järjestettiin koulutusta ja ryhmämuotoista työnohjausta. Tukipiste oli avoinna arkena ilta-aikaan ja viikonloppuisin aamupäivästä iltaan. Vuonna 1999 yhteydenottoja oli runsaat 500, joista runsaat 80 % tapahtui puhelimitse. Yhteydenottojen syyt olivat moninaisia, esiin nousivat esimerkiksi yksinäisyys, arkipäivän pärjääminen ja ihmissuhdeongelmat.

Myös tukihenkilötoimintaa oli Helmillä jo vuosituhannen vaihteessa, tuolloin yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen, Helsingin Ammattikorkeakoulun ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Tuettavat tulivat mukaan suurelta osin tukipisteen päivystyksen kautta, ja tarvitsijoita oli jopa kolme kertaa enemmän kuin tukihenkilöitä oli tarjota. Toiminnalla tavoiteltiin erityisesti tuettavan sosiaalisen verkoston laajentamista ja kiinnekohdan

luomista Helmin toimintaan. Laatuun panostettiin, ja tukisuhteiden kesto oli puolesta vuodesta kahteen vuoteen, tapaamisia noin kahdesti kuukaudessa. Tukihenkilöt olivat ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka koulutettiin tehtävään, ja työnohjausta pienryhmissä oli tarjolla kuukausittain. Myös henkilökohtaista työnohjausta oli mahdollista saada Helmin työntekijöiltä tai ammattikorkeakoulun opettajilta. Vuonna 2000 aktiivisia tukisuhteita oli keskimäärin 14. t oi M inta perustuu luotta M ukseen ja tasa-arvoon Vuonna 2000 tukipisteen aukioloajat supistuivat rahoituksen puutteen takia. Toukokuusta alkaen piste oli auki perjantai-iltaisin ja viikonloppuna puolestapäivästä iltakahdeksaan. Syksyllä 2003 aloitettiin tukipisteen työntekijöiden ja tukihenkilöiden yhteinen työnohjaus. Keväällä 2004 tukipiste laitettiin tauolle kolmeksi kuukaudeksi, koska toimintaa lähdettiin kehittämään uuteen suuntaan. Päivystäjiksi toivottiin koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimisivat ilman palkkiota. Toiminta alkoi uudestaan Helmin päivänä 7.5. Aukioloajat olivat perjantaisin klo 16–20, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10–18. Tukipisteen vapaaehtoistyön periaatteisiksi määriteltiin mm. vastavuoroisuus,

yhteinen ilo, tasa-arvoisuus, palkattomuus, ei-ammattimaisuus sekä luottamuksellisuus. Vapaaehtoistoimijan tuli olla vaitiolovelvollinen, puolueeton ja vastuuntuntoinen. Vuoden 2004 aikana suunniteltiin alkavaksi tukihenkilötoimintaprojektia ja perustettiin sitä varten työryhmä. Vuoden lopussa Tukipisteessä toimi 47 vapaaehtoista, seuraavan vuoden lopussa jo 65. Yhdessä vuorossa työskenteli 1–2 vapaaehtoista. Puhelujen määrä nousi tasaisesti ollen vuoden 2005 lopulla keskimäärin 8–10 päivystysvuoroa kohti. Yhteistyötahona oli Pääkaupunkiseudun Puhelinauttajat, jonka järjestämään koulutukseen osallistui tukipisteen päivystäjiä. Tämän yhteistyöelimen jäsenenä Helmin tukipiste sitoutui noudattamaan yhteisesti sovittuja puhelinauttamisen kriteereitä ja mahdollisimman korkeaa laatutasoa.

Vuonna 2009 alettiin puhelintyöhön vuosi vuodelta voimakkaammin painottuneesta tukipisteestä puhua nimellä Kuunteleva puhelin. Vapaaehtoisten päivystäjien rekrytointiin painettiin mainospostikortti tekstillä ”Ryhdy oman aikasi kuukausilahjoittajaksi”, josta tehtiin myös sähköpostilla jaettava sähköinen versio. Kuuntelevan puhelimen verkkosivut avattiin loppuvuodesta, ja samalla avattiin päivystäjille omat salatut verkkosivut vapaista päivystysvuoroista ja muista päivystäjille tarkoitetuista asioista tiedottamiseen. Kuunteleva puhelin oli myös mukana vapaaehtoistoiminnan messuilla.

2010-luvun alulla vapaaehtoisten päivystäjien rekrytoinnissa ilmeni yhä suurempia haasteita. Tietoa jaettiin sosi-

aalialan oppilaitoksiin ja lehti-ilmoituksin, mutta uusia puhelinauttajia saatiin mukaan vain muutama. Silti päivystys saatiin toteutumaan vuoden jokaisena viikonloppuna ainakin osittain, vaikkei kaikkia päivystysvuoroja aina saatu täytettyä. Vuonna 2012 toimintaa organisoimaan palkattiin osa-aikainen koordinaattori, jonka vastuulla oli mainoskampanjan ja peruskoulutuksen järjestäminen. Mainoksia saatiin lehtiin ja mainostelineisiin ja toimintaa esiteltiin julkisissa tiloissa. Kampanjan myötä löytyikin 10 uutta vapaaehtoistyöntekijää. Viikonlopun päivystysaikaa jouduttiin kuitenkin lyhentämään neljällä tunnilla.

panokset siirretään tukihenkilösuhteisiin

Vuoden 2013 loppupuolella puhelinpäivystyksen tulevaisuus otettiin vakavaan pohdintaan. Puheluiden määrä oli vuosien kuluessa huvennut hupenemistaan. 80–90 % tuolloisista asiakkaista arvioitiin olevan henkilöitä, jotka soittivat puhelimeen toistuvasti, joskus jopa useita kertoja päivystysvuoron aikana. Näytti siltä, että valtaosa toiminnasta keskittyi 10–15 vakisoittajan kuuntelemiseen ja tukemiseen. Hallitus totesi, että päivystyksen ylläpitäminen käytännössä vakisoittajia varten ei ollut tarkoituksenmukaista. Niinpä puhelinpäivystyksestä päätettiin luopua vuoden 2014 alusta. Samalla tukihenkilötoimintaan ryhdyttiin panostamaan entistä laaja-alaisemmin. Esimerkiksi palveluohjausasiakkaiden, joiden palveluohjausprosessi oli saatu päätökseen, keskuudessa nähtiin tarve

tuen muotoina ovat olleet esimerkiksi

kuunteleminen, keskustelu, yhdessä harrastaminen ja käytännön asioissa opastaminen .

tukihenkilötoimintaan siirtymiselle, jotta avun jatkuvuus saataisiin taattua. Lakkautuspäätöksen jälkeen vakisoittajille tarjottiin mahdollisuutta tulla mukaan palveluohjaustoimintaan, tiedusteltiin kiinnostusta tukihenkilötoimintaan sekä jaettiin tietoa muista vastaavista puhelinpäivystyksistä.

Vapaaehtoisia tukihenkilöitä etsittiin alkuvuonna 2014 muun muassa lehtiilmoitusten ja sosiaalisen median kautta sekä Kuuntelevassa puhelimessa lopettaneiden vapaaehtoisten keskuudesta. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja Keski-Uudenmaan mielenterveysseuran kanssa, ja kurssilta valmistui 10 vapaaehtoista, joiden kanssa lähdettiin heti käynnistämään ensimmäisiä tukisuhteita. Osa tuettavista tuli palveluohjauksen piiristä, osa Kuuntelevan puhelimen vakisoittajista tai muusta jäsenistöstä. Seuraavana vuonna järjestettiin suuren kysynnän myötä kaksi koulutusta lisää, ja niistä vastasivat pääosin yhdistyksen omat työntekijät, päävastuussa silloinen tukihenkilötoiminnan ohjaaja yhteistyössä palveluohjaajien kanssa. Tukihenkilökoulutusten järjestämistä jatkettiin tulevat vuodet, myös jatkokoulutusta, säännöllistä työnohjausta ja virkistystä tarjottiin. Vuonna 2017 järjestettiin ensimmäistä kertaa menestyksekkääksi osoittautunut yhteinen tapahtuma tukihenkilöille ja tuettaville.

Tukisuhde määriteltiin solmittavaksi tuettavan ja tukihenkilön välille erillisellä sopimuksella vuodeksi kerrallaan. Kiinnostuneet haastateltiin ja kaikki valitut perehdytettiin huolella tehtäväänsä.

tukiparien virkistystoimintaa akvarellien parissa.

Tuen muotoina ovat olleet esimerkiksi kuunteleminen, keskustelu, yhdessä harrastaminen ja käytännön asioissa opastaminen. Luottamuksellisen tukisuhteen syntymistä tuettavan ja tukijan välille on pidetty erityisen tärkeänä. Tukihenkilöt ovat olleet ja ovat yhä vapaaehtoisia, jotka ovat sitoutuneet luottamuksellisuuteen, vaitioloon ja yhdistyksen arvoihin.

Yhä nykyäänkin tukihenkilöt perehdytetään vapaaehtoistehtäväänsä huolellisesti, ja perehdytykset järjestetään yksilöperehdytyksinä. Lisäksi tukihenkilöille järjestetään ryhmämuotoista koulutusta ja työnohjausta. Yhteydenpitoa tukiparin ja ohjaajan välillä on tehostettu ja toiminnassa mukana olevia kannustetaan osallistumaan yhteisiin virkistyksiin. Tukiparille myönnetään yhdistykseltä

maksimissaan 100 euron suuruinen kulukorvaus, jotta yhteisen tekemisen mahdollisuudet olisivat laajemmat. Koronapandemian ollessa pahimmillaan tukiparit tapasivat toisiaan ulkona tai pitivät yhteyttä puhelimitse. Uusille tukihenkilöille järjestettiin yksilöperehdytystä Teamsin välityksellä. Syksyllä 2021 tukihenkilötoiminnasta tuotettiin tietoiskuvideo, jonka ansiosta toimintaan löytyi sekä uusia tuettavia että tukihenkilöitä.

Viime aikoina suurin osa tukihenkilöistä on löytänyt mukaan toimintaan vapaaehtoistyo.fi-sivuston kautta. Tuen tarve on kuitenkin suuri, ja tukihenkilöä odottavia on moninkertainen määrä tukihenkilöihin nähden. Tähän avuksi on vuonna 2023 käynnistetty uusi tukitoiminnan muoto, lyhtykestoinen tukihen-

kilötoiminta, jossa tukisuhteiden pituus on kolme kuukautta. Tavoitteena on purkaa tukihenkilöä odottavien jonoa ja tarjota tukihenkilön mahdollisuutta niille tuettaville, jotka hyötyisivät myös lyhytkestoisemmasta tuesta. Lyhytkestoisen tukihenkilötoiminnan toivotaan myös tavoittavan mukaan toimintaan sellaisia vapaaehtoisia, jotka eivät välttämättä pysty sitoutumaan vuoden kestävään tukisuhteeseen. Lyhyen tukisuhteen jälkeen tukiparilla on halutessaan mahdollisuus siirtyä pidempikestoiseen tukihenkilötoimintaan.

l ähteet: m ielenterveysyhdistys H elmi ry:n toimintakertomukset.

Roosa Tiensuu

tapahtu M ia

aarrekartta tiistaina 13.6. klo 10.00–11.30

Tervetuloa löytämään ja vahvistamaan omia unelmiasi aarrekarttatyöskentelyn avulla! Unelmasi ja haaveesi voivat olla pieniä ja arkisia tai suuriakin toiveita. Osallistuminen ei edellytä erityisosaamista eikä ennakkoilmoittautumista, tervetuloa mukaan! Työskentelyä ohjaa kokemusasiantuntija s irpa s inisalo.

vallilan hel M i -talo kol M e vuotta !

TOR s Ta I na 15.6. KLO 13.30

s iitä on jo kolme vuotta, kun ensimmäisen koronakevään jälkeen päästiin muuttamaan yhteisiin tiloihin ja avattiin vallilan Helmi-talo. Tämä vuosi on yhtä juhlaa ja nyt nostamme maljan meidän talollemme ja yhteisöllemme! Kilistelyjen jälkeen pääsemme nauttimaan Teatteri Helmin käsikirjoittamasta sekä ohjaamasta esityksestä nimeltään Helmikuja. Helmikuja esitys nähdään s iskon salissa klo 14.00. Tule sinäkin mukaan nauttimaan päivästä meidän kanssamme!

juhannuskranssi tiistaina 20.6. klo 10.00–14.00 Tehdään yhdessä juhannuskranssi oikeista kukista! Jokainen saa kurssin päätteeksi kotiinsa ihanan itsetehdyn kranssin. Kurssiin sisältyvät kaikki tarvikkeet sekä yhdessä nautittu lounas Helmin keittiöstä. y hden päivän kurssin hinta on 5 €. Ilmoittaudu mukaan 13.6. mennessä.

juhannuske M ut

torstaina 22.6. lounas klo 11.30–13.00 v ietetään yhdessä keskikesän iltapäivää herkkujen ja hyvän musiikin merkeissä. Klo 13.30 meille esiintyy viehättävä trubaduuri s aara Berg. Kaikki mukaan! “Jos aina olisi kesä, ei juhannuksessa olisi mitään taikaa.”

non F iguratiivisen taidenäyttelyn avajaiset M aanantaina 3.7. klo 13.00

Hannu Tuuran abstraktia taidetta esittelevän näyttelyn avajaiset. Teokset on toteutettu väri- ja viivaimprovisointia hyödyntäen. n äyttely on esillä heinäkuun loppuun. Tervetuloa!

koke M usasiantuntijaluento : tiinan tarina keskiviikkona 19.7. klo 13.15–14.15

Tiina v iitanen on helmiläisille tuttu iloinen ja aktiivinen vapaaehtoinen, vertaisohjaaja, kokemusasiantuntija ja hallituksen jäsen. vuoden helmiläiseksi vuonna 2022 kruunatun Tiinan tie ei kuitenkaan ole ollut helppo – elämään on kuulunut kamppailua alkoholismin ja OC d :n kanssa. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan Tiinan tarina.

shakkiturnaus torstaina 20.7. klo 10.00–15.00

Helmin vuoden 2023 shakkimestaruus ratkaistaan Café Helmikukassa. Ilmoittaudu mukaan ennakkoon tai viimeistään 20.7. klo 9.30. Tervetuloa!

valokuvauskurssin taidenäyttelyn avajaiset tiistaina 1.8. klo 13.00

Tervetuloa kilistelemään valokuvauskurssin taidenäyttelyn avajaisiin. Esillä kevään kurssilaisten taidetta! n äyttely nähtävillä koko elokuun ajan g alleria Helmissä.

villiyrttikurssi torstaina 17.8. klo 12.00–14.00

Tule tutustumaan syksyn yleisimpiin villiyrtteihin sekä marjoihin. Kurssilla opitaan yrttien ja marjojen hyvinvointivaikutuksia ja käyttämään niitä mm. terveellisissä pirtelöissä. Ilmoita itsesi mukaan. Omavastuu 1 €. Ilmoittaudu mukaan 14.8. mennessä.

keittiö tiedottaa

leivontaryh M ä joka toinen tiistai klo 13.30–15.00 (13.6., 27.6., 8.8.)

Helmin keittiössä joka toinen viikko (parilliset viikot) on leivontaryhmä, jossa valmistetaan toiveiden mukaan suolaisia ja makeita leivonnaisia yhdessä ajan kanssa opastaen.

Tule oppimaan ja harjoittelemaan omaa suosikkireseptiäsi! Omat leipomuksensa saa viedä kotiin päivän päätteeksi, ei omavastuuta. Ilmoittaudu ennen ryhmän alkamista.

juhannuslounas to 22.6. klo 11.30–13.00 Tervetuloa nauttimaan yhdessä kesäisestä juhannusviikon lounaasta Helmi-talolla. Raikasta herkkulounasta on tarjolla hintaan 5 €, ilman ennakkoilmoittautumista!

superaa M upala kerran kuukaudessa klo 9.00–10.00 (11.8.)

Herkullinen ja runsas aamupala, vaihtuvin valikoimin! Olet lämpimästi tervetullut ilman erillistä ilmoittautumista. a amupalan hinta 2,50 €

hel M in juo M araati pe 11.8. klo 14.00 Maistellaan ja pisteytetään erilaisia virvoitusjuomia. Ei ennakkoilmoittautumista.

palveluohjaus

popup - palveluohjaus M aanantaisin klo 13.00–15.00 Helmin palveluohjaajat ovat talolla tavattavissa ja puhelimen päässä myös koko kesän.

Tervetuloa juttelemaan maanantai-iltapäivisin ilman ajanvarausta. Pohditaan mahdollisia ratkaisuja arjen haasteisiin ja käytännön asioiden hoitoon. Minna Papunen p. 0400 528 661, Katja Kivipuro p. 040 545 1679.

siivous takkuaa , kaaos kasaantuu ? torstaina 15.6. klo 14.00–15.30

Miten toimia, kun tuntuu, ettei kotiin saa mitään järjestystä ja siivoaminenkin takkuaa? Mietitään yhdessä, mistä kodin järjesteleminen olisi parasta aloittaa ja kuullaan kotitalousasiantuntijan vinkkejä.

Tapahtuma on osa MTKL:n vertaiset verkossa –sarjaa. Ilmoittaudu mukaan palveluohjaajille!

r yh

o M peluryh M ä tiistaisin

9.5., 23.5., 6.6., 20.6., 4.7. klo 10.00–11.30 Ompeluryhmän ohjaajana Julia Jåfs. Tervetuloa oppimaan ompelua!

jooga torstaisin klo 17.00–18.00

s ara Tolosen ohjaama joogatunti joka viikon torstaina. Ilmoittaudu yhdelle tai useammalle kerralle talolla. Omavastuu 2 €, joka tulee olla maksettuna ennen ryhmää.

il M oittautu M iset

r yhmiin, retkille ja tapahtumiin: Helmin toimisto:

p. 040 1616 604 tai talolla tai sähköpostitse toiminnanohjaajille: johanna.norring@mielenterveyshelmi.fi mari.saavala@mielenterveyshelmi.fi mika.ristiranta@mielenterveyshelmi.fi

avoimiin ryhmiin ei vaadita ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautumista vaativien ryhmien paikat täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Palveluohjauksen ryhmiin osallistujat valitaan haastattelun perusteella.

TUTU s TUTH an KOKO R y HMÄTa RJO n Taa MME

Ja v IIKKO-OHJELM aa MME O s OITTEE ssa www.mielenterveyshelmi.fi

h uomio! Ryhmien paikat täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä!

Haluan

liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden).

vuosimaksu on 15 euroa. Hyväksyn tietojeni tallennuksen Helmin jäsenrekisteriin.

lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta Helmissä.

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

nimi: _________________________________________________

Osoite: ________________________________________________

Postitoimipaikka: ________________________________________

Puhelin: ________________________________________________

sähköposti: _____________________________________________

syntymävuosi: __________________________________________

allekirjoitus: ____/____20__ ______________________________

voit liittyä jäseneksi myös netissä www.mielenterveyshelmi.fi

Tunnus

stadikalle ui M aan

M aanantaina 19.6. klo 12.00–15.00

h el M in r etkiä

Lähdetään uimaan ja nauttimaan ihanasta kesäsäästä s tadikalle! Helmistä pakataan mukaan pienet eväät ja paikan päällä ostetaan päivän loppuun jäätelöt. s äävaraus! Omavastuu retkelle 4 €. Ilmoittaudu mukaan 12.6. mennessä.

avo M ielin M inigol F turnaus tiistaina 20.6. klo 13.00

Taas on aika lähteä pelaamaan minigolfia Taivallahteen. Tukiyhdistys Majakan järjestämän turnauksen Helmin joukkueeseen voi osallistua viisi pelaajaa ja kolme kannustajaa. Ilmoittaudu mukaan 12.6. mennessä.

leivoskahville M aininkiin perjantaina 30.6. klo 13.30

Leivoskahvit luonnon keskellä, meren äärellä Kesäravintola Mainingissa v uosaaressa. Tapaaminen Rastilan metroasemalla klo 13.30, josta kävelyä noin kilometri. Ilmoittaudu 26.6. mennessä. Retken omavastuu 2,50 €.

o M atoi M iretki kivinokan kesäteatteriin –kuningasjätkä perjantaina 30.6. klo 19.00

Laulunäytelmä kertoo ihmisistä 1950-luvun tukkijoella. n äytelmässä tukkijätkät ottavat mittaa toisistaan ja naiset pyörivät mielessä. n äytelmässä tukkilaiset laulavat ja kertovat uiton ohessa elämänsä tarinoita. Kuningasjätkän päätähtinä nähdään laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs. Kivinokan kesäteatteri on esteetön. v äliajalla lipun hintaan kuuluu kahvi/tee ja makea kahvileipä. Lipun saa lunastaa Helmi-talolta 10 € hintaan.

avo M ielin M ölkkyturnaus keskiviikkona 5.7. klo 13.00

Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää v allilaan mölkyn pelaamisen lomassa. Mölkkyturnaus järjestetään lähipuistossa klo 13.00. y hteislähtö talolta! Turnauksen jälkeen juodaan yhdessä pullakahvit. Ilmoita itsesi mukaan pelaajaksi 30.6. mennessä tai tule mukaan kannustamaan.

piknikille lähipuistoon perjantaina 7.7. klo 12.00–14.00

Pakataan mukaan eväät ja pelit. Kävellään yhdessä viereiseen puistoon ja nautitaan kesäsäästä! y hteislähtö talolta klo 12.00. s äävaraus! Ilmoittaudu mukaan 3.7. mennessä.

veneretki kaunissaareen

perjantaina 14.7. klo klo 8.40

veneretki Kaunissaareen. Kaunissaaressa on upeaa luontoa ja komeat maisemat avomerelle. s en kallioisilla ja kivikkoisilla rannoilla voi nauttia merituulesta ja hiekkarannoilla on mukava uittaa varpaita. n autimme saaressa lounasvälipalaa. Kaunissaari sijaitsee s ipoon saaristossa, lähes ulkomerellä ja lähdemme sinne yhteysaluksella a urinkolahdenlaiturilta v uosaaresta. Kokoontuminen v uosaaren laiturilla klo 8.40. Laiturille metroasemalta n. 1 km kävelymatka ja venematkan kesto n. 1 h/suunta. Paluulähtö Kaunissaaresta klo 14.00 veneellä. Maksu ja ilmoittautumiset 30.6. mennessä. Omavastuu 7,5 €. kävelyä ja piknikkiä hertsikan kallioilla perjantaina 21.7. klo 13.00–16.00

jantien talo vielä paikoillaan. Evästauolta jatketaan kävelyä s iilitien talolle. Tapaaminen Hertsikan metroasemalla klo 13.00. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 18.7. Omavastuu 2 €.

retki bella - kirppikselle keskiviikkona 26.7. klo 13.00 Kävellään läheiselle kirppikselle, os. Kuortaneenkatu 4 ja juodaan siellä myös iltapäiväkahvit. Kirppis toimii uusissa tiloissa ja se on iso, eli kiertelemistä riittää. Ilmoittaudu mukaan 20.7. mennessä.

retki hakanie M en kauppahalliin keskiviikkona 2.8. klo 13.00

Lähde mukaan tutustumaan uusittuun Hakaniemen kauppahalliin. Kierretään tilat läpi ja nautitaan kahvit. Ilmoittaudu mukaan 26.7. mennessä. Omavastuu 2 €.

engeliin aa M iaiselle keskiviikkona 16.8. klo 9.00–11.00

Tapaamme Engelin edessä klo 9 ja nautimme yhdessä Engelin ihanan aamiaisen. Ilmoita itsesi mukaan 7.8. mennessä. Omavastuu retkelle 5 €.

avo M ielin - leiri nederg Å rdissa kirkkonu MM ella tiistaina 22.8.– perjantaina 25.8.

avomielin yhdistykset toteuttavat yhdessä leirin Kirkkonummen kesäsiirtola n edergårdiin elokuussa. Mukaan mahtuu 36 henkilöä. Luvassa paljon yhteistä tekemistä, hyvää ruokaa ja iloa! Pelataan, saunotaan, uidaan, tehdään ruokaa, istutaan nuotiolla yms.

v iime vuoden loma n urmijärvellä oli kaikin puolin todella onnistunut! Loman omavastuuhinta on 50 €. Hae lomalle viimeistään torstaina 27.7.

päiväretki M tkl : n yhdistyspäivien yleisurheilukisoihin lauantaina 26.8.

Elokuussa toteutamme päiväretken yleisurheilukisoihin Hyvinkään urheilukentälle! s euraathan ilmoitteluamme aikataulusta sekä osallistumisesta retkelle joko kisailijana tai kannustajana.

ajankohtaista

koke M usasiantuntija taiteen keinoin - koulutus M aanantaisin ja tiistaisin 4.9. alkaen Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta vaikeasta elämäntilanteesta ja on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen. Taiteen s ulattamo ry järjestää syksyllä Helmissä maksuttoman koulutuksen, jossa opetellaan taiteen keinoin tukemaan kerrontaa omasta kokemuksesta.

Muistoja iltapäivään! Mikä on kävelyn jälkeen parempaa kuin istahtaa nauttimaan eväistä kauniissa maisemissa. n äin teemme, kun olemme ensin käyneet katsomassa, onko Mäenlaski -

Haku koulutuksiin on auki 4.8. saakka, ja haastattelut toteutetaan 14.8.–25.8. välisenä aikana. Hakuohjeet julkaistaan Helmin ja Taiteen s ulattamon nettisivuilla kesäkuun alussa. s euraa ilmoitteluamme!

LAHJOITA

haluamasi summa helposti ja nopeasti

MobilePaylla numeroon 94045

Näin teet lahjoituksen

MobilePaylla:

1. Avaa MobilePay-sovellus

2 Syötä haluamasi lahjoitussumma

3 Syötä 5-numeroinen lyhytnumero

94045

4. Hyväksy lahjoitus pyyhkäisemällä

Rahankeräyslupanumero

RA/2021/261

TUE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSTYÖTÄ, TAI TULE MUKAAN TOIMINTAAN!

Jokainen tarvitsee syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata muita ihmisiä Meillä Helmi-talolla yhteisöllisyys, osallisuus ja kokemus vertaisuudesta sekä aito kuulluksi tuleminen lisäävät mielenterveystoipujan voimavaroja ja itsenäistä toimijuutta- Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

KAIKILLE AVOIN PÄIHTEETÖN KOHTAAMISPAIKKA

Ryhmätoimintaa ja retkiä

Tapahtumia ja luentoja Vertaistukea

Vapaaehtoistoimintaa

Lounaskahvila

Palveluohjausta

Tukihenkilötoimintaa

Kokemusasiantuntijoita

Helmi-talo, Vallila

Mäkelänkatu 56, 00510 Hki p 040 161 6604

www mielenterveyshelmi fi mielenterveys helmi

Mielenterveysyhdistys