Partio elää ajassa, piirilehti seuraa perässä.

Väline on viesti. ”Kontentti” on kingi. Ensimmäinen viestintätieteilijä Marshall McLuhanin kiteytys, jälkimmäinen taas somesta tuttu, sisällön tärkeyttä korostava slogan. Molemmat ovat totta, ja siksi olemme nyt tässä: piirilehti loikkaa paperilta kokonaan sähköiselle alustalle. Muutos tuntuu isolta, erityisesti meistä partiopolkua pitkään taivaltaneista, lehden lukemiseen tottuneista. Myönnettävä kuitenkin on, että nuorisojärjestön pitää julkaista sisältöä ja viestiä siellä, missä jäsenistö tavoitetaan.

Tulin itse Hämeen Partiolaisten (Hämeen Partiopiirin edeltäjä) jäsenlehti Hämeen Viestin toimituskuntaan 1990-luvun puolivälin paikkeilla. Lehti ilmestyi muutaman kerran vuodessa. Noihin aikoihin Hämeen Viestin lehtikonseptia muutettiin - lehdestä tuli isompi ja hienompi, vaikka nykypäivän katsannosta mustavalkoinen lehti pienin punaisin korostuksin vaikuttaa melko vaatimattomalta.

Sitten aloin palkkiotoimiseksi toimitussihteeriksi sekä Hämeen Viestiin että Kuukausitiedotteeseen. Kuukausitiedotteessa julkaistiin tiedot tapahtumista, koulutuksista ja muuta ajankohtaista sekä kisatulokset pt-kisoista Ollin Kilvasta ja Tallun Tempaukseen. Hämeen Viestissä puolestaan Partiopersoona-palstalla haastateltiin jotakuta tärkeää partiolaista, ja joka lehdessä oli hartauskirjoitus ja sudarisivu.

Pääkirjoituksen kirjoitti päätoimittaja, joka tuohon aikaan oli piirinjohtaja Jarkko ”Ispa” Mäkinen. Lehden sivuilla pakinoi myös Kuksallinen kuumaa -palstallaan nykyisin tietokirjailijana toimiva Katleena ”Skeitti” Kortesuo. Kisajaoston juttusarjan nimi oli jostain syystä Margaritas ante porcos. Vuosittainen iso ponnistus oli joulukampanjan tuotteiden ja myyntipalkintojen asettelu lehteen. Lehti toimi omanlaisensa toimittajakouluna minulle ja monelle muullekin. Pääsin myös taittamaan lehtiä PageMaker-ohjelmistolla. Pääkirjoitukset ja monet muut aineistot sain käsin kirjoitettuina, paperisena. Jos aineistot tulivat ”korpulla” eli levykkeellä, ääkköset menivät usein sikin sokin - etsi- ja korvaa-toiminnolle oli paljon käyttöä. Teknologia oli sillä tasolla, että valokuvat lehteen skannattiin ja asemoitiin painossa. Ennen digikameroiden aikoja valokuvista oli enemmänkin pulaa kuin ylitarjontaa, kuvat olivat kalliita ja laatukin oli hyvin vaihteleva. Kansikuvan muistan usein aiheuttaneen päänvaivaa. ”Hämyriä” painettiin Klingendahl Painossa, Partiotoimiston vieressä sijainneessa lehtipainossa.

Kuukausitiedote puolestaan monistettiin Partiotoimiston omassa offsetpainossa, jota operoi Kivistön Rike. Itse en tainnut kyseistä Gutenbergin keksinnön perillistä ikinä nähdä - Rike vain ilmaantui takahuoneesta kädet painomusteessa ja tuttu, iloinen virnistys kasvoillaan. Postitus hoidettiin talkoilla - lehdet leviteltiin pöydille ja osoitelappuja liimailtiin käsipelillä lehtiin. Talkoilemassa oli työntekijöiden lisäksi vaihteleva määrä partiolaisia vartioikäisistä alkaen - ainakin Tampereen Partiolaisten toimintakilpailuun taisi saada pisteitä postitustalkoista. Jos kohdalle osui partiokaverin lehti, sinne saatettiin lisätä omin käsin tervehdys.

Vanhimmat Hämeen Viestit on nidottuina kirjoina Partiotoimistolla.

Salpausselän Partiolaiset julkaisi Partiopolku-lehteään neljästi vuodessa, osa lehdistä meni kaikille jäsenille, osa 15-vuotta täyttäneille. Kun Salpausselän ja Hämeen toiminta yhdistyi, syntyi myös uusi piirilehti, tämä nyt paperisena lakkaava Täplä. Piirilehden muoto on muuttunut moneen kertaan ja niin pitääkin. Yhdistyslehden tehtävänä on vastata yhdistyksen ja sen jäsenistön tarpeisiin. Kun toiminta muuttuu, myös lehden pitää muuttua.

Vuonna 2012 Täplässä virittäydyttiin Ilves13piirileirille.

Kun aloitin partiolehtihommissa, sähköinen viestintä oli lähinnä ajatuksen tasolla. Silloin oli päivänselvää, että lehti on se väline, jolla jäsenistö saa tietoa toiminnasta ja jolla myös rakennetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toivon, että Täplän sähköinen olemus ja muut käytössä olevat viestinnän kanavat jatkossakin sykähdyttävät partiolaisia ja sisällöissä virtaa se, mikä on tärkeää partiossa ja elämässä muutenkin: arkipartioasiat, mutta myös ihmiset, partion arvot ja me kaikki yhdessä, partiolaisten porukka matkalla kohti uusia seikkailuja.

Vuonna 2019 Täplän uudistuksen yhteydessä sekä lehden paperi että koko muuttuivat.

Salpausselän Partiolaisten lehdet

SSalpausselän Partiolaisissa piirin lehti, tapahtumatiedotus jäsenille ja medialle sekä tiedotuskoulutus olivat olennainen osa piiritoimintaa. SaPassa piirin tehtävänä oli pitää tekemisen ja tiedottamisen välineet kunnossa ja mahdollistaa vapaaehtoisten tiedottajien toiminta viestinnän kaikissa muodoissa.

Tiedotuslehti Salpausselän partiopoluilta ilmestyi vuosina 1976–1981. Lehti oli muodoltaan A5-kokoinen, monistettu ja nidottu, ja joka ilmestyi 2–4 kertaa vuodessa. Kuukausitiedotetta tehtiin ja julkaistiin kahdeksan kertaa vuodessa. Toimistolla monistettu tiedotuslehti ilmestyi vuosina 1990–2010.

Vuonna 1981 syntyi partiopiirin jäsenlehdeksi Partiopolku. Alkuun lehti oli tabloidi-kokoinen sanomalehti ja ilmestyi 2-3 kertaa vuodesta riippuen. Vuonna 1998 digitalisaatio tuli vahvasti mukaan ja Partiopolku uudistui. Lehtiä alettiin taittamaan taitto-ohjelmalla (PageMaker), painatus hoidettiin digipainossa ja lehti ilmestyi kuusi kertaa vuodessa. Kuudesta lehdestä neljä oli niin sanottuja johtajanumeroita, jotka lähetettiin kaikille yli 15–vuotiaille partiolaisille. Kaksi jäsennumeroa meni vuosittain jokaisen jäsenen kotiin. Huimasti kasvaneet lehden tekemisen kulut katettiin mainosmyynnillä. Partiopolku-lehden viimeinen numero ilmestyi loppusyksystä 2009 Hämeen Partiopiirin syntyessä.