Lentoliikenteen kehitys ennen sotia Teksti: Valeri Saltikoff Kuvat: Suomen Ilmailumuseo
Suomen Ilmailumuseon Liikkeelle! -teema keskittyy lentomatkus tamisen kehitykseen sodanjälkeisessä Suomessa. Sotien päättyminen merkitsi vilkasta kasvua matkailulle ja lentomatkustamiselle. Erityisesti 1960- ja 1970-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa: työssäkäyvien vapaa-aika lisääntyi, matkojen hinnat halpenivat ja uusilla, suurikokoisilla matkustajakoneilla voitiin kuljettaa satoja turisteja kaukomaiden matkakohteisiin. Matkailusta tuli koko kansan vapaa-ajan viettotapa, ja erityisesti Välimeren aurinkorannat tulivat suomalaisille tutuiksi.
E
nsimmäisen maailmansodan syttyminen merkitsi kansainvälisen matkailun lähes täydellistä keskeytymistä 1910-luvun loppupuolella, mutta sodan jälkeen ala toipui ja kehittyi nopeasti. Uutena matkustusmuotona 1920-luvulla maantie-, rautatie- ja laivaliikenteen rinnalle
tuli lentomatkustaminen - lentokonetekniikka oli kehittynyt ripeästi maailmansodan aikana. Myös vastaitsenäistyneessä Suomessa tutustuttiin innolla uuteen matkustusmuotoon: ruotsalainen P.O. Flygkompani aloitti säännöllisen matkustajaliikenteen Tuk-
holman ja Helsingin välillä jo toukokuussa 1920, ja kesällä 1923 virolainen Aeronaut avasi lentolinjan Tallinnan ja Helsingin välille. Helsingissä Aeronaut hankki huolintapalvelunsa Suomen Välityskeskukselta, jonka palveluksessa toiminut Bruno Lucander innostui ilmailun mahdollisuuksista. Marraskuussa 1923 Lucander perustikin yhdessä Adolf Snellmanin ja Fritiof Åhmanin kanssa lentoyhtiö Aero Oy:n - joka nykyään tunnetaan nimellä Finnair. Aero avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingin Katajanokan vesilentosatamasta Tallinnaan maaliskuussa 1924. Lentoliikenne kehittyi nopealla tahdilla - 1930 -luvulla suuremmat lentokoneet mahdollistivat jo kymmenien matkustajien kuljettamisen. Vuosikymmenen puolivälissä avattiin myös Suomen ensimmäiset maalentokentät Turun Artukaisiin ja Helsingin Malmille, mikä mahdollisti reittiverkoston laajenemisen. 1920- ja 1930 -luvuilla Suomeen perustettiin myös useita matkatoimistoja, joiden siivillä suomalaiset pääsivät matkustamaan
naisellamerellä saakka. Bore
valmistui
Oskarshamnissa
vuonna 1960, alun perin höyrykäyttöiseksi. Se kulki ensin säännöllisillä Suomen ja Ruotsin välisillä linjoilla Borevarustamon, Silja Linen, Jakob Lines ja turkulaisen Aura Linen väreissä ja vuodesta 1987 Kristina Cruisesin kansainvälisessä risteilyliikenteessä koko ajan Suomen lipun alla. Turkulainen liikeyritys Oy S/S Borea Ab osti viisikymmentävuotiaan m/s Kristina Reginan syksyllä 2010. Alus maalattiin ensimmäisen omistajansa, Bore-varustamon, väreihin ja sai takaisin alkuperäisen nimensä. Liikenteestä poistunut Bore jatkaa Turussa Aurajoella edelleen aktiivisessa toiminnassa majoituskäytössä ja ravintolalaivana. 14 • TRAFIIKKI 17
Vuosina 1987–2010 laiva oli Kristina Cruisesin risteilyliikenteessä ja teki Kristina Regina -nimisenä matkoja aina Punaisellemerelle saakka. Kuvassa alus Helsingissä kesällä 2010. Kuva: Pauli Kivistö