museo on kunnianosoitus suomalaisille rallikulttuurille ja kuskeille, jotka ovat olleet etunenässä viemässä Suomea maailmankartalle.” Lampisen mukaan ralli on siitä erikoinen laji, että kisoja ajetaan samoilla sorateillä, joita pitkin tavalliset kansalaiset ajavat töihin ja kotiin. Ralli tulee kirjaimellisestikin lähelle katsojaa: yleisö saattaa vaikka peittyä ralliauton nostattamaan pölypilveen! Alkuaikojen ralliautotkin olivat yleisölle tuttuja omasta autotallista.
SISUA, SORAA, SINNIKKYYTTÄ Suomi on sinnitellyt talouden taantumassa jo hyvän tovin. Voisiko laman keskellä tarpova maamme oppia jotakin rallista? ”Yksi ajaa yksillä renkailla ja toinen toisilla. Ensimmäinen voittaa, toinen jää kakkoseksi –renkaiden takia. Renkaat pitää panna välittömästi vaihtoon eikä jäädä ihmettelemään”, Simo Lampinen tokaisee. Jotta pysyttäisiin mukana muutok-
sessa, täytyy tehdä nopeitakin ratkaisuja. Kilpa-ajossa ei pärjää jarruttelemalla. ”Ralli on nopeiden reaktioiden laji. Pitkälle pääsee, jos on sisua ja periksiantamattomuutta. Tavoitteet pitää asettaa korkealle, eikä saa jäädä tuleen makaamaan”, Lampinen ohjeistaa.
RUUTULIPUN JÄLKEEN Kun Simo Lampiselta kysyy, haluaisiko hän vielä ralliauton rattiin, tämä toteaa iloisesti, ettei ole sieltä oikeastaan lähtenytkään. Lampinen on kilpauransa jälkeen ajanut erilaisissa tapahtumissa ja testiajoissa ympäri maailmaa, viimeisimpänä Italian San Remossa ja Padovassa, jossa hän pääsi ajamaan vuoden 1970 mallin Lancia Fulvia Coupe’ta. Tismalleen samanlaisella autolla Lampinen voitti Portugalin rallin vuonna 1970. Rallimuseohankkeesta Lampinen toteaa, että ”on jo korkea aika saada rallihistoria samalle varikolle.”
Simo Lampinen matkustaa edelleen rallitoimitsijana pitkin maailmaa.
Timo Mäkisen Mini Cooper S on yksi Rallimuseoon esille tulevista ikonisista autoista.
TRAFIIKKI 20 • 21 www.trafiikki.fi