Tätä selittää lehdistön ja poliitikkojen läheinen suhde. Urho Kekkonen ja monet muut kärkipoliitikoista olivat myös ahkeria kirjoittajia. ”Monesti lehtimiehet istuivat kahdella pallilla, eivätkä olleet näin kovinkaan riippumattomia. Tämä myös heijastui median luomaan kuvaan sodanjälkeisestä Suomesta”, Holmila valaisee.
Mediakriittisyys tärkeää ajasta riippumatta Jälleenrakennusajan sanomalehdistö tarjoaa loistavan esimerkin lähdekritiikin tarpeellisuudesta, mutta sen tarve ei ole kadonnut minnekään.
“Mediakriittinen lukutaito on nykyisen informaatioyhteiskuntamme peruskansalaistaito. Ilman mediataitoja ihminen syrjäytyy hyvin nopeasti”, toteaa projektisuunnittelijana Mobiilimetka-hankkeessa toiminut Outi Putkonen Tekniikan museosta. ”Kriittisessä lukutaidossa ei tarvitse tietää kaikkia mediatalojen kytköksiä. On kuitenkin tärkeää, että tietoa hankittaisiin useista eri lähteistä, sillä tieto ei ole milloinkaan objektiivista”, Putkonen kertoo. ”Niin sodanjälkeisten lehtijuttujen kuin uudempienkin kohdalla tulee pohtia, kuka jutun on kirjoittanut, sekä miksi ja kenelle se on kirjoitettu?”
”Myös kuvia tulee tarkastella kriittisesti. Jo tuhansia vuosia sitten ihmiset ymmärsivät kuvan propagandistisen voiman. Kuvamanipulaatiota on tehty aina, mutta kuvankäsittelyohjelmien myötä tämä on helpottunut ja yleistynyt. Katselijan tulee ymmärtää, että kuvasta rajataan aina ulos kuvan suurempi konteksti, kokonainen maailma täynnä merkityksiä”, Putkonen kuvailee. ”Myös museon näyttelyitä tulee tarkastella kriittisesti. Kävijä voi miettiä, mitä näyttelyssä esitetään, mitä on jätetty pois ja millaista lähdeaineistoa on säilynyt esitettäväksi”, Putkonen huikkaa lopuksi.
Kotiliesi kehotti niukkuutta ja uhrautumista vaativana aikana kohottamaan perheen elintasoa rationalisoinnilla. Kotiliesi 1/1948.
6 • TRAFIIKKI 19