”Olin jo nuorena intohimoinen urheilun ystävä. Muistan lapsuuteni hiihtolomat ja sen, kuinka mukavaa oli katsella tv:stä urheilun arvokisoja. Ensimmäiset tv-muistoni liittyvät 1980 Moskovan olympialaisiin. Urheilulähetykset ovat edelleen ohjelmalistani kärkipäässä,” Alm-Siira sanoo. Vaikka kirjoittamisen ja urheilun yhdistäminen sopi lahjakkaalle kynäilijälle ja innokkaalle aerobiccaajalle enemmän kuin hyvin, tie vei televisioon. ”Äitini kertoman mukaan katsoimme yhdessä Maikkarin uutisia ja Pirjo Nuotiota katsellessani olin todennut, että haluan tehdä samaa työtä kuin hän.” Nuotion lisäksi Alm-Siira tunnustaa suosikkijuontajakseen Leena Kaskelan. Muita tv-suosikkeja ovat olleet Kylli-täti, yleisurheilutähti Carl Lewis sekä keihäänheittäjä Tiina Lillak.
Pikku Kakkonen iPadilta Urheilukilpailut ovat niitä harvoja tv-ohjelmia, joita nykyisin katsotaan yhdessä. Television alkuaikoina oli tavallista, että useampi perhe kokoontui yhteen seuraamaan televisiota. ”Olen kisakatsomojen ystävä. Toisaalta yhteisöllisyyttä voi kokea myös sosiaalisessa mediassa, sillä twiittaan usein samalla kun seuraan urheilua tv:stä. Twiittaajat luovat yhteisön, jonka kanssakäyminen muistuttaa kisakatsomoiden näkemysten
vaihtamista”, Alm-Siira toteaa. Sosiaalisen median ohessa myös erilaiset mobiililaitteet ovat muuttaneet tv:n katselua. Alm-Siira kertoo kuusivuotiaan lapsensa katsovan lastenohjelmia iPadilta. ”Uusien laitteiden tuleminen on muuttanut arkirutiineja. Siinä missä aikaisemmin kiirehdittiin kotiin viideksi, voi Pikku Kakkosen katsoa mihin aikaan tahansa.” Sukupolvien väliset erot tv:n katselutottumuksissa ovat huomattavia. ”Välillä kehityksen huumassa unohtuu, että merkittävä osa suomalaisista seuraa edelleen tv:tä perinteisellä tavalla. Vanhemmille sukupolville televisio on yhä ainoa oikea tiedonvälityskanava”, muistuttaa Kirsi Alm-Siira. ”Uskon, että taustoittaville tv-uutisille löytyy tilaus vielä pitkälle tulevaisuuteen.”
”Tasavallan presidentti puhuu, republikens president talar”
joten usein ne hankittiin osamaksukau-
Radio- ja tv-museon keväällä 2015
uusi viestin aiheutti kansassa kummas-
luttajat ja juontajat. Etenkin naiskuu-
avautuva pop-up-näyttely Kuva liikkeel-
tusta ja ihastusta. Usein uutta ihmettä
luttajat olivat suosiossa. Tunnetuin oli
le! – televisio tuo kuvat kotiin käsittelee
keräännyttiin katsomaan koko naapu-
vuonna 1953 Suomen Neidoksikin va-
television alkuvaiheita Suomessa. Tek-
ruston voimin. Televisiot olivat kalliita,
littu Sopanen. Lauantai-iltaisin kansa-
palla. Silti ne yleistyivät nopeasti. Vuonna 1964 televisiolupia oli yli miljoona. TV:n alkuvuosien tähtiä olivat kuu-
Lenita Airiston ja Niilo
nillisen korkeakoulun lähettämän Suo-
laiset seurasivat
men ensimmäisen tv-lähetyksen katso-
Tarvajärven
jamäärä vuonna 1955 oli vaatimaton,
Lapsille suunnattua ohjelmaa tehtiin te-
sillä koko maassa oli vain 15 vastaan-
levision alkuvuosista lähtien. Kylli-täti
otinta.
piirsi ja kertoi tarinaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 ohjelmassa nimel-
Suomen Television (nyk. YLE) ensimmäisessä
virallisessa
juontamaa Laatikkoleikkiä.
tä Kärpänen.
tv-lähetyksessä
vuonna 1958 presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheen. Suorassa lähetyksessä kuuluttajana toimi Teija Sopanen. ”Tasavallan presidentti puhuu,
Kuva liikkeelle! – televisio tuo kuvat kotiin -näyttely on osa Trafiikki-museoiden yhteistä Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen -verkostonäyttelyhanketta.
republikens president talar”, 25-vuotias
Näyttelyissä kerrotaan jälleenrakennus-
kuuluttaja sanoi suoran lähetyksen al-
kauden Suomesta museoiden valitse-
kaessa. Ohjelmaa lähetettiin aluksi viitenä päivänä viikossa. Näköradioksi kutsuttu 16 • TRAFIIKKI 18
Kuuluttaja Teija Sopanen ja kuvaaja Pentti Valkeala vuonna 1959. Kuva: YLE Kuvapalvelu.
mista temaattisista näkökulmista. Lisätietoja Radio- ja tv-museon näyttelystä: www.lahdenmuseot.fi.