Taulukko 4. Ulkoilun edistämiseen suunnattujen talousresurssien riittävyys Sulka II -selvityksen asiantuntijakyselyiden mukaan. 4 erinomainen
3 hyvä
2 tyydyttävä
1 heikko
Yhteensä
ka.
Suunnittelu- ja kehittämistyö
2
16
36
16
70
2,1
Ylläpito
3
13
33
14
63
2,1
Kunnostus
1
11
23
18
53
1,9
Informaatio kehittämisen tukena
0
16
29
9
54
2,1
Tiedottaminen ja markkinointi
0
15
34
15
64
2,0
Suunnittelu- ja kehittämistyö
1
7
40
18
66
1,9
Ylläpito
1
3
39
17
60
1,8
Kunnostus
1
6
29
24
60
1,7
Uudisrakentaminen
2
5
29
22
58
1,8
Informaatio kehittämisen tukena
0
9
32
15
56
1,9
Tiedottaminen ja markkinointi
1
12
30
18
61
1,9
Henkilöstöresurssit
Talousresurssit
5.3.3 Ulkoilun edunvalvonta kuntaliitoksissa Ulkoilun kehittämistarpeiden kohdentumisessa on melko suuria eroja kuntien välillä. Suuremmissa kaupungeissa on monipuolisemmat rakenteisiin ja palveluihin perustuvat ulkoilumahdollisuudet, mutta maaseutukunnissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu on helpompaa ja siten yleisempää. Ulkoilupaikkojen verkosto on harvempi ja maaseudulla suurta roolia ulkoilupaikkoina näyttelevät lähimetsät, pyörätiet ja jalankulkuväylät sekä maantiet. Pienillä maaseutukunnilla on entistä enemmän vaikeuksia luoda monipuolisia, asukkaiden vaatimuksia vastaavia rakennettuja ulkoilupaikkoja. Kolmannen sektorin roolissa on isojen ja pienten kuntien välillä selkeä ero Sulka II-selvityksen mukaan ulkoilupaikkojen ylläpidossa. Pienissä kunnissa ulkoilupaikkojen monipuolisen verkoston ylläpidon perusedellytys on kunnan ylläpidon tukeminen kolmannen sektorin voimin. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin on kohdistunut uusia paineita vuosille 2002–2012 sijoittuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Suomen kuntien määrä supistui vuoden 2009 alussa 348:aan kuntaan. Kuntaliitoksen myötä kunnan hallintorakenne ja vastuualueet kokevat myllerryksen. Kunnan on tarkasteltava ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuutta laajentuneessa kunnassa uudesta näkökulmasta uudella hallintorakenteella. Monessa kunnassa on siirrytty tilaaja-tuottaja malliin, jossa osaamisalueet eriytyvät. Uusi malli vaatii tilaajapuolelta erityisosaamista erityisesti liikuntapaikkojen hoidossa. (Kuntaliitto 2009.) Sulka II -selvityksessä tarkastelun kohteena olevista kunnista Jyväskylä, Kouvola, Oulu, Kokkola ja Rovaniemi olivat kokeneet kuntaliitoksen viimeisen viiden vuoden sisällä. Kuntaliitoksessa haasteeksi nähtiin yhdistyvien kuntien ulkoiluolosuhteiden kunnossapidon yhtenäistäminen ulkoilupaikkojen tason vaihdellessa kuntien välillä. Tärkeäksi miellettiin, että kuntaliitoksen yhteydessä liitossopimukseen kirjataan toimet, joita kuntaliitos liikunnan ja ulkoilun näkökulmasta vaatii. Kuntaliitoksessa tärkeänä näkökulmana nähtiin myös yhteen liittyvien kuntien reittiverkostojen yhtenäistäminen yhdysreittien avulla.
5.4 Ulkoilun muutosten huomiointi Elämäntyylien muutoksen ja erilaisten valintojen kautta syntyvät uudet lajit ja ulkoilutottumusten muutokset asettavat uusia vaatimuksia ulkoilu- ja virkistysolosuhteille. Lajitrendien muutosten tarkastelu on tärkeää tarkasteltaessa liikuntapaikan elinkaarta: monipuoliset mahdollisuudet takaava liikuntapaikka mukautuu uusien lajien vaatimuksiin. Asukaskyselyissä vastaajat listasivat 0-3 ulkoilulajia, joita he haluaisivat harrastaa kesällä (Kuvio 10) ja talvella nykyistä enemmän (Kuvio 11). Kesälle esiin nousevat perinteisemmät lajit kuten kävely- ja juoksulenkkeily, rullaluistelua, pyöräily ja uinti. Talvella kiinnostavat varsinkin retkiluistelu, lumikenkäily, laskettelu, luistelu, kävelylenkkeily sekä hiihto. Talvikaudella kyselyiden toteuttamisvuosien hyvät talviolosuhteet ovat vaikuttaneet todennäköisesti kyselyn vastauksiin hiihdon kiinnostavuuden suurena osuutena. Myös retkiluistelun ja lumikenkäilyn suosion kasvu näkyi vastauksissa. Kesäkaudella kyselyiden toteuttamisvuosina käynnissä ollut juoksubuumi ilmeni harrastuksen kiinnostavuudessa. Sulka II -selvityksen asiantuntijakyselyissä ja kuntien ulkoilutyöryhmissä kartoitettiin kuntien ulkoilun edistämisessä viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Kokonaisuudessaan asiantuntijat näkivät viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden muutosten olleen positiivisia. Terveysliikunnan edistäminen on korostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja parantanut hallintokuntien yhteistyötä. Kuntien ulkoilupaikkojen valikoima on jonkin verran laajentunut. Kevyen liikenteen väylien ja puistoteiden merkitys ulkoilupaikkana on tiedostettu entistä paremmin. Myös puistojen kehittämisessä ulkoilun ja liikunnan vaatimukset on otettu huomioon varsinkin isoissa kunnissa. Kuntien ulkoi32