henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten fyysisistä liikuntaedellytyksistään, tiedonsaannillista rajoitteistaan tai sosiaalisista lähtökohdistaan. Sulka II -selvityksen asukaskyselyissä vastaajat arvioivat ulkoilureittien esteettömyyden melko tärkeäksi ulkoilupaikan valinnassa (Kuvio x ylempänä ka 2,9). Myös hankekuntien ulkoilutyöryhmissä ulkoilupaikkojen kasvavat esteettömyysvaatimukset nousivat esiin. Väestön ikääntymisen nähtiin vaikuttavan ulkoiluolosuhteiden kehittämistarpeisiin niin, että esteettömyys-, saavutettavuus-, turvallisuus-, valaistus- ja palveluvaatimukset kasvavat. Selkeä havainto kaikissa kunnissa oli vanhuspalvelujen keskittäminen ja ulkoilupalveluiden, kuten esteettömien reittien tuottaminen näiden palvelujen läheisyyteen. Kunnista selvitettiin myös, onko väestön ikääntyminen huomioitu kuntien ulkoiluolosuhteiden ja maankäytön suunnittelussa. Viidestätoista hankekunnasta 12 sanoi huomioineensa väestön ikääntymisen ulkoiluolosuhteiden ja maankäytön suunnittelussa.
5.3 Ulkoiluolosuhteiden edistämisen resurssit kunnissa 5.3.1 Yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä Tavoiteltaessa hyväkuntoista, saavutettavaa ja monipuolista ulkoiluolosuhteiden verkostoa, on yhteistyö yksi tärkeimmistä kunnan ulkoilun edistämisen resursseista. Hankkeen 15 kunnan ulkoilutyöryhmiltä selvitettiin, kenen kanssa eri hallintokuntien ulkoilun edistämisestä vastaavat viranhaltijat tekevät yhteistyötä (Kuvio 8). Yleisvastuu ulkoilu- ja virkistysalueiden suunnittelusta kuului kunnanhallitukselle. Viranhaltijatasolla ulkoilu- ja virkistysalueiden suunnittelun ja rakentamisen tehtävät jakaantuivat selvityksen mukaan kaavoituksesta, ympäristönsuojelusta, liikunnasta, rakentamisesta, matkailusta, kiinteistöistä sekä metsä- ja maatalous-asioista vastaaville toimijoille. Ulkoilu- ja virkistysalueiden hoidosta vastaava taho vaihteli teknisen toimen sekä liikunta-, puisto- ja ympäristötoimien välillä. Yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta vastaavan hallintokunnan kanssa tehtiin tärkeätä yhteistyötä ulkoilualueiden säilymisen takaamiseksi. Matkailupuolen kanssa tehdään yhteistyötä ulkoilun edistämiseksi, alueiden käytön monipuolistamiseksi sekä markkinoimiseksi. Poikkihallinnollisesti kunnan hallintokunnista yleisimpiä yhteistyökumppaneita ja tahoja olivat liikunta-, ympäristö- ja tekninen toimi (Kuvio 8). Koska vastuu ulkoiluolosuhteista jakaantui monelle taholle, on hallintokuntien poikkihallinnollinen yhteistyö ensiarvoisen tärkeää. Poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys korostuu myös, koska ulkoilupaikkoja ei aina edes mielletä varsinaisiksi liikuntapaikoiksi. Ulkoilupaikkoihin luetaan esimerkiksi erilaiset ulkoilu-, viher- ja virkistysalueet, ulkoilureitit sekä jalankulkuväylät ja pyörätiet. Ulkoiluolosuhteista vastaavat siis hyvin monet eri hallintokunnat. Kuntien infrastruktuurin ylläpidon liikelaitostuminen ja ulkoistaminen näkyy myös ulkoiluolosuhteiden ylläpidossa. Varsinkin isommissa kunnissa kunnan liikelaitos tai yksityinen sektori pitää yllä osaa ulkoilupaikoista. Kolmas sektori on myös tärkeä kumppani. Varsinkin pienissä kunnissa kansalaisjärjestöjen rooli palvelujen tuottamisessa ja ulkoiluolosuhteiden ylläpidossa on suuri. Pienten kuntien ulkoiluolosuhteiden ylläpidosta lähes puolet nojautui kansalaistoiminnan vapaaehtoispohjalta tapahtuvaan ylläpitoon. Liikunta- ja urheiluseurat, latuyhdistykset, asukasyhdistykset ja luonnonsuojelujärjestöt nousivat esiin (Kuvio 8). Lisäksi mainittiin esimerkiksi kalastus- ja metsästysseurat, seurakunnat ja eläkeläisjärjestöt. ELY -keskus ja naapurikunnat nähtiin tärkeänä yhteistyötahona varsinkin seudullisesti merkittävien ulkoilupaikkojen kehittämisessä. Seudullisesti merkittäviä kumppaneita olivat myös virkistysalueyhdistykset ja Metsähallitus, mikäli sillä on retkeilyalueita kyseisen kunnan alueella. Niillä paikkakunnilla, joissa on urheiluopisto, tehtiin yhteistyötä myös opiston kanssa. Lisäksi yksityinen sektori, varsinkin luontomatkailuyrittäjät, oli tärkeä yhteistyötaho (Kuvio 8). Kuvio 8. Ulkoilun edistämisen toimijat kunnissa Sulka II -selvityksen asiantuntijakyselyiden mukaan (N=83). Liikuntatoimi Tekninen toimi Liikunta- ja urheiluseurat Ympäristötoimi Yhdyskuntasuunnittelu/kaavoitus Latuyhdistykset Matkailusta vastaava toimi Asukasyhdistykset Opetustoimi Nuorisotoimi Yksityinen sektori (luontomatkailuyritykset, ulkoilupaikkojen hoito) Luonnonsuojelujärjestöt Vammaisjärjestöt Kulttuuritoimi Terveystoimi Varhaiskasvatus Muut, mitkä? Nuorisojärjestöt Sosiaalitoimi Seudulliset toimijat (kunnat, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus)
74 62 59 54 52 44 37 35 34 32 30 26 25 22 17 17 12 12 10 5 0
10
29
20
30
40
50
60
70
80