Hyvä saavutettavuus on yksi tärkeimmistä lähiulkoilupaikan kriteereistä.
5.2.3 Puuttuvat ulkoilupaikat Selvityksen asukaskyselyissä vastaajia pyydettiin arvioimaan, puuttuuko heidän kunnastaan jokin tärkeä ulkoilupaikka, joka vaikeuttaa ulkoilun harrastamista. Vastaajat saivat merkitä 0-3 ulkoilupaikkaa tärkeysjärjestyksessä. 31,5 prosenttia vastaajista kirjasi puuttuvan ulkoilupaikan. Toiveet hajaantuvat laajasti eri ulkoilupaikkojen välille. Eniten toivotaan uimiseen liittyviä olosuhteita: uimahallia, maauimalaa ja uimarantaa.
5.2.4 Ulkoilupaikkojen tasa-arvoinen saavutettavuus Liikuntapaikkojen saavutettavuutta tarkastellaan perinteisesti maantieteellisestä, toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Maantieteellisesti liikuntapaikan saavutettavuudessa tärkeitä ominaisuuksia ovat sen sijainti, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus sekä reitin pituus. Toiminnallisesta näkökulmasta tärkeitä ovat ulkoilupaikalla oleva palvelutarjonta, kuten ulkoilureittien selkeät viitoitukset sekä ennakkoinformaatio reittien valikoimasta. Taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan esimerkiksi mahdollisia pääsymaksuja. Ulkoilumahdollisuudet ovat joka puolella Suomea suhteellisen hyvät. Lisäksi laajat jokamiehenoikeudet takaavat ulkoilumahdollisuudet rakentamattomassa ympäristössä kaikkialla Suomessa. Suuremmissa kunnissa on yleensä monipuolisemmat mahdollisuudet harrastaa eri ulkoilulajeja kunnostetuilla paikoilla. Maaseutumaisissa kunnissa taas harva asutus antaa paremmat mahdollisuudet harrastaa päivittäistä ulkoilua jokamiehenoikeudella. Yksi tärkeimmistä saavutettavuuden mittareista on, miten hyvin asukas kokee saavuttavansa liikuntapaikan. Eri ihmiset kokevat saavutettavuuden eri tavoin. Liikunta- tai ulkoilupaikan sijainti kohtuullisen matkan päässä asukkaasta ja toimivat liikenneyhteydet liikuntapaikalle edistävät saavutettavuuden kokemusta. Omassa arkiympäristössä tapahtuvan lähiliikunnan merkitys on suuri ja kasvaa väestön ikääntyessä. Lähiliikuntapaikoilla on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan suunniteltuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina on korostettu monikäyttöisyyttä, ympärivuotisuutta, maksuttomuutta ja vapaata käytettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on ollut, että lähiliikuntapaikat palvelisivat mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirja). Lähiliikunnan ideaa voidaan soveltaa myös ulkoiluun. Metsäntutkimuslaitos puhuu lähiulkoilusta (Sievänen 2000). Kaavoittajien kielessä lähiliikunnasta puhutaan usein lähivirkistyksenä. Lähiliikuntaa, lähiulkoilua ja lähivirkistystä yhdistävä tekijä on tavoite lähellä sijaitsevien mahdollisuuksien tasa-arvoisesta takaamisesta. ULKOILUPAIKAN SIJAINTI SUHTEESSA KOTIIN | Sulka II -selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat eniten käyttämänsä ulkoilupaikan etäisyyttä kotoa (Kuvio 5). Talvella eniten käytetty ulkoilupaikka sijaitsi keskimäärin kauempana kotoa kuin kesällä. Lähiulkoilu ja -virkistysmahdollisuuksien käyttö luonnollisesti lisääntyy kesällä, koska ulkoiluolosuhteiden kuten hiihtolatujen vuoksi ei tarvitse kulkea kovin kauas kotoa. Kokonaisuudessaan isoa eroa talven ja kesän välillä ei kuitenkaan ollut. Kesällä 59 prosentilla vastaajista oli eniten käytetty ulkoilupaikka alle kilometrin päässä kotoa ja talvella 53 prosentilla vastaajista. Vastaavasti ulkoilupaikka sijaitsi 1–5 kilometrin päässä kotoa kesällä noin 27 prosentilla vastaajista ja talvella 33 prosentilla vastaajista. Kuvio 5. Eniten käytetyn ulkoilupaikan etäisyys kotoa Sulka II -asukaskyselyjen mukaan. yli 10 kilometriä 6-10 kilometriä 3-5 kilometriä
5,0
7,6 6,2 7,1 8,4 6,4
21,7
1-3 kilometriä 801-1000 metriä 601-800 metriä 401-600 metriä 201-400 metriä
4,5 4,6
7,4 8,0 7,2 8,2
10,4
12,3
0-200 metriä
19,7
Ulkoilupaikan etäisyys kotoa kesä % (N=5254)
26,2
29,2
Ulkoilupaikan etäisyys kotoa talvi % (N=5427) 27