teekkaria kysyen missä se sohva on. Ennen kuin vaimoni kanssa ennätimme edes hämmästyäkään, tarttuivat teekkarit sohvaamme ja poistuivat se mukanaan. Hämmästykseksemme nämä arvon sohvankantajat eivät lähteneetkään portaita alas, vaan ylös C:n ylimmälle näköalaparvekkeelle. Syöksyin perässä ja siellä sitten koin jälleen erään "tuiki tavallisen teekkaritapahtuman". Jostain oli hilattu paikalle ämpärillinen bensaa. Sillä valelivat linnanisännät "tuon arvokkaan ryhmäistuimeni", joka tilaisuudessa juhlapuhetta pitänyttä päälinnanisäntää plagioidakseni "oli niin arvokkaalla tavalla vuosikymmenet tukenut pääasiassa Ossin peräpäätä". Kuului komento yksi - kaksi kolme. Kohdassa kolme heitti toinen isäntä palavan tulitikun sohvalle samalla kun se lennähti kaiteen yli. Roihuten ja sihisten suoritti sohvani siten viimeisen lentonsa tömähtäen lopuksi maahan, johon hetkessä muodostui mahtava nuotio, josta palon edistyessä istuimen teräsjousia poukkoili eri suuntiin. Näin olivat teekkarit taas kerran halunneet auttaa minua "vaikeuksissani". Myöhemmin kuulin, että kolmannen kerroksen eräässä huoneessa istui kaksi teekkaria ikkunan ääressä ankarasti opiskellen. Sen verran edellä kuvaamani tapaus kiinnitti heidän huomiotaan, että toinen oli sanonut ohimennen toiselle: "Siinä meni muuten palava sohva ylhäältä alaspäin".
45. Kanoottiviestit Flooran päivänä Helsinkiin. Kun aikaisemmin kerrottu kanadalaiskanootti saatiin kylään, pohdimme ankarasti mitä sillä oikein tehtäisiin. Joku sitten keksi idean, että viedään sen avulla kevät satamakaupunkiimme Helsinkiin. Ja niin sitten alkoi tuo kevätviestien sarja, joka aina tapahtui kylän vuosipäivänä toukokuun 13. Kanoottiin mahtui kolme henkilöä, ja siinä olivat useimmiten TKY:n ja sen hallituksen puheenjohtajat sekä päälinnanisäntä. Pergamentille tekstattiin ajankohtainen tervehdys, joka sitten luettiin julki Kauppatorin rannassa vastaanottajalle. Ensimmäisen viestimme vastaanotti kaupunginjohtaja Eero Rydman ja sitten seurasi eduskunnan puhemiehiä, varuskunnan komentajia, poliisipäälliköitä, piispoja ja ministereitä. Valokopiot näistä tervehdyksistä olivat aluksi Servin Mökin seinällä, josta ne siirrettiin Dipoliin. Vain kerran joutuivat viestin melojat rantautumaan Jätkäsaaren länsipuolelle, ja kerran koko roska kaatui paluumatkalla Klippanin kohdalla. Sieltä joukkue sitten kiskottiin kuiville ja lääkittiin kohtuullisesti kestämään loppumatkankin rasitukset. Ja hyvin kestivätkin. Kanoottiviestiä Kauppatorin rannassa odoteltaessa viihdyttivät yleisöä milloin PK, milloin RWBK, joskus molemmatkin. Ja niin sitten tuli kevät joka vuosi myös satamakaupunkiimme Helsinkiin.
46. Puutarhuri Helling lahjoittaa 5.000 kukkasipulia