tarkoitukseensa. Teekkarit järjestivät ainakin n. 30 mmk:n arpajaiset-1949, laajaa tanssiaistoimintaa ympäri Suomen, Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastojen ostoa ja edelleen myyntiä, Nylon-sukkien ja ensimmäisten sodanjälkeisten appelsiinien maahantuontia, tuottoisan keräyksen ap-teekkarien parissa, hankkimalla Wienin filharmonikot konsertoimaan kylän hyväksi ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Neuvostoliiton sodassa vaurioituneen lähetystötalon purkamisen, tiilien puhdistamisen ja kuljetuksen Otaniemeen rakennusmateriaaliksi. Tiilien kokonaismäärä oli lähes 800.000 kpl. Mutta hanke onnistui monien vaiheikkaiden käänteiden jälkeen hyvin. Kukanpäivän juhlaa, jona Teekkarikylä vihittiin 1952 Helsingin Sanomat kommentoi seuraavasti: "Todellisella teekkaripamauksella, jota seurasi rätisevä ilotulitus ja ohjelmaan kuulumaton tulipalon alku, vihittiin eilen teekkareiden toiveunen tulos, 750 opiskelijan Teekkarikylä Otaniemessä. Avajaisissa olivat läsnä mm. kylän suojelijat presidentti ja rouva Paasikivi. Teekkareiden osuus on tällä kertaa päättynyt, ja Teknillinen korkeakoulu odottaa nyt, että kylän ympärille valtiovallan toimesta kohoaisivat laboratoriot ym. rakennukset, joiden valmistuttua korkeakoulu kokonaisuudessaan siirtyy Otaniemeen." Vaikka korkeakoulun muuttoa Otaniemeen saatiinkin odottaa aina seuraavan vuosikymmenen alkuun saakka, tuntuivat teekkarit viihtyvän kylässään omine tapoineen ja tempauksineen hyvin. Semminkin kuin kylän johtajana toimi vv. 1952- 1969 tämän kirjan kirjoittaja Ossi Törrönen, teekkari itsekin honoris causa.
Teekkarikylän hallinto Alusta alkaen aina vuoden 1971 loppuun Teekkarikylässä hallinnosta vastasivat kunkin talon Linnanisäntä ja heidän muodostamansa isännistö. Ns. Vanhan kylän taloissa, Jämeräntaival 3, 5 ja 7, kunkin linnan tornia hallitsi Sarvipää ja jokaisessa asuinsolussa (6-12 asukasta) oli vielä solunvanhin. Kaikkiaan soluja on nykyisessä "poikamieskylässä" 138. Poikamieskylä tarkoittaa Jämeräntaipaleen taloja erotukseksi perhekylästä, jonne useat jo opiskeluaikanaan kylien välissä olevan kappelin kautta muuttavat. Linnanisännät valittiin kunkin talon talokokouksessa ja linnanisännistö puolestaan valitsi keskuudestaan päälinnanisännän. Isännistön tehtävänä oli valita asukkaat annettujen ohjeiden mukaisesti, ylläpitää järjestystä, järjestää juhlia ja jäyniä sekä yleensä toimia asukkaiden mielipiteen esille tuojina ja edustajina. Taloudellisesta päätöksenteosta ja vastuusta huolehti TKY:n hallitus ja edustajisto. Vuoden 1972 alusta luotiin kylään ehkä koko Suomen ennakkoluulottomin ja pisimmälle viedyin asukasdemokratia. Kaikki kylän 16 vuotta täyttäneet kyläläiset valitsivat vuosittain 15 -jäsenisen asukasneuvoston, joka hyväksyy kylän talousarvion ja tilinpäätöksen sekä päättää kylän toiminnan yleislinjoista ja periaatekysymyksistä. Asukasneuvosto valitsee kylähallituksen päätöstensä valmisteluelimeksi sekä käytännön toiminnan junailijaksi. Kylähallitus koostuu 4-6 teekkarista ja yhdestä työntekijöiden edustajasta. Asetuspohjaisen yhteisön asemasta johtuen joutuu TKY:n edustajisto vielä vahvistamaan asukasneuvoston hyväksymät talousarvion ja tilinpäätöksen sekä asuntolatoimintaa koskevat periaatesäännöt. Asukkaat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä itsehallintoon, vaikka viime aikoina onkin keskusteltu kahden asukasdemokratiaelimen,