Verkko opetus osana vieraan kielen opetusta by Sataedu

VERKKO-OPETUS osana vieraan kielen opetusta

Opinpolut maasta maahan -hanke Joulukuu 2013

Sisällys

1. Verkko-opetuksen soveltuvuus ja edellytykset

2. Opetuksen suunnittelu ja opetustekniikat

3. Tekniset mahdollisuudet ja ongelmat

4. Verkko-opetukseen soveltuvia tehtävätyyppejä

5. Koejärjestelyt ja arviointi

6. Edut ja haasteet

1. Verkko-opetuksen soveltuvuus ja edellytykset

Verkko-opetusta kannattaa hyödyntää erityisesti silloin, jos samassa ryhmässä opiskelee ihmisiä toisesta maasta tai Suomessa pitkän fyysisen välimatkan päässä toisistaan. Verkko-opetusta voidaan käyttää yksilön tai pienen ryhmän opetukseen joko ainoana opetusmuotona tai rinnakkain esimerkiksi luokkahuoneopetuksen kanssa. Sopiva ryhmäkoko verkko-opetuksessa on 4 – 8 henkilöä, sillä liian suuressa ryhmässä opiskelijat eivät pääse tarpeeksi osallistumaan eivätkä puhumaan. Äänen varassa olemisen vuoksi verkko-opetus on normaalia luokkaopetusta raskaampaa sekä opettajalle että opiskelijalle, joten sopiva määrä opetusta kerralla on yleensä noin 1,5 – 2 tuntia.

Sataedu Huittisissa verkko-opetuksessa on käytetty Adobe Connect-sovellusta (vastaava ohjelma myös LYNC) ja tarvittaessa SKYPE-yhteyttä. Opetuksessa käytettävän ohjelman lisäksi opettajalla ja opiskelijoilla on hyvä olla käytössään jokin muu foorumi tiedonsäilytystä ja -välitystä varten, esimerkiksi Moodle, Wiki, Dropbox tai yhteinen blogi. Tiedonvälityksen tukena voidaan käyttää lisäksi sähköpostia.

Opetus ja opiskelu verkossa edellyttävät toimivia välineitä ja niiden hallintaa. Opiskelijan tulisi hallita vähintään tietokoneenkäytön perusteet. Kaikilla osallistujilla on oltava hyvä internet-yhteys, toimiva headset tai konferenssimikrofoni äänentoiston ja sen laadun takaamiseksi sekä webkamera (pakollinen ainakin opettajalla). Opettaja voi lisäksi käyttää opetuksessaan muitakin apuvälineitä. Näytönjakamista voi helpottaa asentamalla koneeseen toisen näytön. Ohessa voi käyttää myös esimerkiksi piirtopöytää.

2. Opetuksen suunnittelu ja opetustekniikat 

Suunnittele!



Ohjeista!



Varaa aikaa!



Aktivoi opiskelijat!



Ole kärsivällinen!

Opettajan kannattaa tutustua opetuksessa käyttämäänsä ohjelmaan (esim. Adobe Connect tai Lync) hyvissä ajoin ennen ensimmäistä virallista opetuskertaa. Muutamat harjoituskerrat tuovat varmuutta välineen käyttöön. Tottuminen verkossa opiskeluun vie kuitenkin muutaman opiskelukerran sekä opettajalta että opiskelijoilta. Kärsivällisyyttä vaaditaan käytäntöjen omaksumiseen, tietyn rytmin löytymiseen ja tehtävien teon käynnistymiseen ohjelmassa. Mitä selvemmin työskentelytavat on opiskelijoille avattu ja tehtävät suunniteltu verkko-opetuskäyttöön, sitä helpommin työskentely verkossa sujuu jatkossa. Jos opiskelijoita on useita, verkko-opiskelun järjestelyt ovat vieläkin tärkeämmässä osassa. On hyvä sopia selvät toimintatavat verkkotunneille.

Mahdollinen tukikielen käyttö ja sen asteittaisen vähentämisen vaikutukset kannattaa myös ottaa huomioon, kun suunnittelee opetusta. A1-kielitaitotasolla tukikieltä täytyy vielä hyödyntää, mutta A2-tasolla tukikieltä ei enää tarvita, vaan sen käytöstä on pikemminkin haittaa. Opetuksen alkuvaiheessakin tukikieltä voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että opiskelijoita on ainoastaan yksi tai kun kaikki ryhmän opiskelijat ymmärtävät jotakin yhteistä kieltä. Useampi tukikieli hajottaa opetusta liikaa ja saattaa myös turhauttaa osallistujia, kun heillä ei ole mahdollisuutta ymmärtää aivan kaikkea.

Verkko-opetus vaatii huolellisempaa suunnittelua kuin lähiopetus. Kaikki tehtävätyypit eivät toimi verkko-opetuksessa. Verkkotunnilla dialogin käyminen ja yleensä vuorovaikutus on hitaampaa ja vaikeampaa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ääniongelmat, fyysinen välimatka ja toiminnan kankeus. Tämä kannattaa pitää mielessä verkko-oppitunnin sisältöjä ja niiden laajuutta suunniteltaessa. Suunnittelussa tulee huomioida myös se, että eriyttäminen ja taitojen testaaminen on verkkoympäristössä hankalampaa kuin luokkahuoneopetuksessa.

Opiskelumateriaalit välitetään ohjelman tai muun foorumin kautta opiskelijoille tarpeen mukaan. Opetuskertaa kohti voi ottaa yhden tai korkeintaan kaksi uutta asiaa. Kotitehtäväksi voi antaa jo etukäteen uutta asiaa alustavaa materiaalia, josta sitten verkko-opetuksessa tehdään harjoituksia. Opiskelijat saavat näin omassa tahdissaan tutustua tulevaan aiheeseen ja opiskelevat tunnilla tarvittavaa sanastoa. Kotitehtävät rytmittävät hyvin tunteja ja toimivat usein aiheen avaajina. Kotitehtäviä voidaan antaa melko paljonkin (tietysti riippuen ryhmästä ja aikataulusta), sillä itsenäinen työskentely on iso osa verkko-opiskelua. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppikirjaa, jonka opiskelijat hankkivat itselleen. Oppikirjasta voidaan antaa itsenäistä opiskelua varten tehtäviä tai

sivuja etukäteen luettavaksi tai sitä voidaan lukea yhdessä tunnilla. Joka tapauksessa oppimateriaalit tulee muokata aina ryhmälle sopiviksi.

Kuten luokkahuoneessa, myös verkossa vaarana on opetuksen liiallinen opettajalähtöisyys. Siksi joka tunnilla kannattaa kiinnittää huomiota ja varata aikaa siihen, että kukin opiskelija varmasti pääsee puhumaan. Opetukseen on jätettävä tilaa kysymyksille, opiskelijoiden toiveille ja keskustelulle. Lisäksi opiskelijoita on usein rohkaistava kysymään vieläkin aktiivisemmin. Opiskelijat on hyvä opettaa keskeyttämään ja kysymään rohkeasti, koska kontakti on heikompi kuin lähiopetuksessa. Verkossa pienet ilmeet ja eleet voivat jäädä huomaamatta, joten opettajan voi olla vaikea nähdä, ymmärsivätkö kaikki opetetun asian. Siksi verkossa opiskelijan itsensä on oltava aloitteellinen. Myös opettajan on varmistettava jatkuvasti opiskelijan ymmärtämistä ja tarkkailtava osallistumista.

Suulliset tehtävät, keskustelut sekä opiskelijoille etukäteen annetut tehtävät toimivat hyvin verkkoopetuksessa. Verkko-opetuksessa erilaiset puhetehtävät on hyvä toteuttaa niin, että opettaja antaa vastuuta opiskelijoille. Koska aika on usein rajallinen, voi antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskinäiseen työskentelyyn (kysellä toisiltaan kysymyksiä ja vastata), ja opettaja reagoi vain, kun puhetta pitää korjata. Opettaja voi myös kerätä virheitä kirjoittamalla oikeat muodot chattiin, jolloin opiskelijan itsensä täytyy korjata omaa puhettaan aktiivisesti. Yleensä suulliset tehtävät käydään läpi pari tai ryhmä kerrallaan, jolloin muut opiskelijat pitävät mikkinsä suljettuna ja keskittyvät kuuntelemaan, kun taas puhevuorossa olevat puhuvat. Joskus on hyvä käydä ryhmäkeskusteluja, vaikka se onkin usein mekaanista ja hidasta. Verkossakin opettaja voi olla luova ja käyttää monipuolisesti opiskelijalähtöisiä opetusmenetelmiä sekä hyödyntää tekniikan ja verkkoympäristön mahdollisuuksia.

Opiskelijoiden ryhmäytyminen on verkossa haasteellisempaa kuin luokkahuoneopetuksessa. Lisäksi pari- ja ryhmätöiden tekeminen yhtäaikaisesti on vaikeaa. Eriytyskin on rajoitetumpaa; se onnistuu lähinnä jakamalla opiskelijat taitotasoryhmiin ja antamalla edistyneille ja aktiivisille opiskelijoille syventäviä lisätehtäviä itsenäistä opiskelua varten. Tunnilla voi eriyttää esimerkiksi kysymällä edistyneemmiltä opiskelijoilta laajemmin tai pyytämällä heitä osallistumaan keskusteluun syvemmin. Verkko-opiskelussa opiskelijalle itselleen jää luokkahuoneopetusta suurempi vastuu omien opintojensa etenemisestä, mutta jo opetusta suunniteltaessa voidaan pohtia, miten itsenäistä opiskelua voidaan tukea mahdollisimman tehokkaasti.

Verkko-opetus on myös sekä opettajalle että opiskelijalle raskaampaa kuin lähiopetus, koska verkossa ollaan paljolti äänen varassa. Toisaalta kuullun ymmärtämisen taidot kehittyvät verkkovälitteisessä opetuksessa juuri tästä syystä paremmiksi kuin lähiopetuksessa. Iso osa opetuksesta tapahtuu kuuntelemalla (esim. kuuntelut, sanelut), puhumalla ja havainne- tai tehtävämateriaalia näyttämällä. Verkossa opiskelijat keskittyvät kuuntelemaan sanan ja puheen oikein, ja tämä herkistää kielen ääntämyksen kuulemiseen. Verkko-opetus antaa hyvän mahdollisuuden kielen kuulemiseen omassa maassa esim. lähtömaakoulutuksessa, jolloin kieltä muutoin ei kuule. Toisaalta se vaatii jo alusta lähtien tarkkaa kuuntelutaitoa, jotta oppii havaitsemaan suomen kielen erityispiirteet.

ESIMERKKI yhdestä (2 * 45 min.) opetuskerrasta verkossa:

verkko-opetuksen aloitus (mikrofonien ja kameran säätö, kunkin osallistujan äänen toimivuuden varmistus, tärkeät kuulumiset)  5-10 min

kotitehtävän tarkastus: 1 mekaaninen rakennetehtävä (käydään nopeasti, tehtävästä heränneet kysymykset) + itsetuottamistehtävä (kukin lukee oman tuotoksensa)  30 min

opettaja kysyy kotitehtävien esiin tuomia asioita, keskustelua  5-10 min

paritehtävä: yksi opiskelija kysyy toiselta jostain kotitehtävään liittyvästä aiheesta tai esim. kuvista (käydään kierros läpi, kukin vastaa vuorollaan ja kysyy vuorollaan, muut kuuntelevat)  15 min

objektin teoriaa (uusi kielioppiasia), harjoitellaan muutamalla esimerkkilauseella  20 min

kotitehtävän ohjeistus ryhmälle, loppuun vielä ymmärryksen varmistusta  10 min

3. Tekniset mahdollisuudet ja ongelmat

Koska Adobe Connect -sovelluksessa kaiken oppitunnilla näytettävän materiaalin täytyy olla sähköistä, kannattaa materiaalit suunnitella alusta alkaen sähköiseen muotoon. Kun kaikki harjoitukset ja tehtävät ovat valmiiksi tiedostoina, niitä on helpompi muokata, hyödyntää ja jakaa jatkossa muiden käyttöön. Kirjoista tai muista lähteistä voi skannata materiaalia ohjelmassa käytettävään pdfmuotoon. Myös Word-tiedostot täytyy muuttaa PDF-tiedostoiksi Adobe Connectissa. Verkkoopetuskerran jälkeen on hyvä muokata vielä opetusmateriaalista ne osat, jotka eivät tunnilla toimi-

neet. Tehtävänantojen selkeyteen ja yksiselitteisyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä opiskelija tekee suurimman osan kirjallisista tehtävistä itsenäisesti kotona eikä hänen välttämättä ole enää mahdollista varmistaa opettajalta, miten tehtävä tehdään.

Ohjelmassa voi näyttää erilaisia asiakirjoja ja kuvia (PDF, ppt-esitys, jpg-kuvatiedostot). Myös opiskelija pystyy esittämään omaa dokumenttiaan, jos opettaja antaa hänelle siihen oikeudet. Lisäksi opettaja voi jakaa oman näytön, tiedoston tai ohjelman. Jakamalla näytön hän voi näyttää asioita internetistä tai omalta koneeltaan tiedostoja, joita ei muuten saa sovelluksen kautta ladattua, esim. opetusvideoita. Ohjelman avulla onnistuu lisäksi whiteboard-piirtäminen (jopa yhdessä) ja mp3-tiedostojen kuuntelu. Muistiinpanokenttään voidaan kirjoittaa pidempiä muistiinpanoja, yksittäisiä huomioita tai tehtävien oikeita vastauksia. Chat-tekstikenttää voidaan käyttää esimerkiksi kysymiseen, kommentointiin ja lyhyisiin huomioihin. Lisäksi oppituntien nauhoittaminen ja katsominen uudelleen on mahdollista. Tunnit voidaan tallentaa ja tehdä julkiseksi niin, että opiskelijat esimerkiksi poissaolon jälkeen voivat käydä katsomassa nauhoitteen oppitunnista verkossa. Yhteinen alusta (esim. Moodle) mahdollistaa nauhoitteiden säilyttämisen ja jakamisen opiskelijoille.

Opiskelu etenee oppitunnilla hitaampaan tahtiin kuin luokkahuoneopetuksessa, koska aika ajoin pitää varmistaa kaikkien opiskelijoiden mukana pysyminen teknisesti (mikrofonien, kameroiden ja yhteyksien toimivuus). Joskus heikkojen yhteyksien takia ääni saattaa kiertää tai olla kokonaan kadoksissa. Tähän auttaa se, että kukin pitää mikrofonia auki vain omalla vuorollaan. Opettaja antaa vastausvuoron, tai edetään nimijärjestyksessä tai sen mukaan, missä järjestyksessä opiskelijat ovat kirjautuneena ohjelmassa. Joskus ääni pätkii tai kuuluu liian hiljaa. Tällöin opetusta haittaavat tekniset ongelmat on selvitettävä ennen kuin opetus voi jatkua. Opettajan pitää myös muistaa, että ääni ja verkossa esitettävät dokumentit saavuttavat opiskelijat yleensä pienellä viiveellä. Vaikka opetus tapahtuu web-kameran välityksellä, opettajan tulee huomioida, että esimerkiksi näytteleminen sekä ilmein ja elein esittäminen ei välttämättä toimi kovin hyvin verkossa, sillä web-kameran kuva näkyy opiskelijoille usein pienenä, joskus myös katkonaisena ja epätarkkana.

Vaikka verkko-opetuksessa opettaja on läsnä, kuuluu ja näkyy, on opiskelijan kuitenkin oltava keskiössä. Verkko-opetus voi parhaimmillaan olla hyvinkin interaktiivista; opettajan ei pidä tehdä kaikkea itse, vaan opiskelijat voivat osallistua esimerkiksi tiedostojen muokkaamiseen. Verkkoopetuksen etuihin kuuluukin juuri kaikkien osallistujien aktiivinen mukanaolo. Toisaalta verkossa korostuu myös opiskelijan itsenäinen, oppituntien ulkopuolinen työskentely. Opiskelijan pitää olla

motivoitunut ja aktiivinen, jotta koulutuksesta on hyötyä. Hänen on pakko myös kysyä ja puhua, jotta pääsee osallistumaan keskusteluun.

4. Verkko-opetukseen soveltuvia tehtävätyyppejä

8 a) Suulliset harjoitukset: 

puheharjoitukset: Puheharjoituksena voidaan käyttää valmiita harjoituksia, kuvia ja tekstejä. Opiskelijat voivat kysyä toisiltaan tai kertoa vapaasti opettajalle, esim. mitä kuvassa tapahtuu.



keskustelu: Vapaa tai konstruoitu keskustelu esimerkiksi kuvasta, tekstistä tai jostakin ajankohtaisesta asiasta. Voidaan toteuttaa ex tempore tai niin, että opiskelijat saavat valmistautua. Samalla voidaan harjoitella kieliopin rakenteita.



pelit ja leikit: Esimerkiksi sanaselityspelit (Alias, tietovisa), erilaiset sanaleikit ja arvauspelit, myös piirtämistä voidaan hyödyntää (näytteleminen on valitettavasti rajallista, samoin näyttäminen)

b) Kuunteluharjoitukset ja sanelut 

kuuntelut: Tunnilla kuunnellaan tavallisia kuunteluja ja kysymykset voidaan näyttää ruudussa samaan aikaan. Tähän on varattava enemmän aikaa kuin luokkahuoneopetuksessa.



sanelu: Opettaja sanelee sanoja tai lauseita, samalla harjoitellaan oikeinkirjoitusta.

c) Luetun ymmärtäminen: Pitkät luetunymmärtämistehtävät kannattaa antaa kotitehtäväksi ja tarkistaa tunnilla. Lyhyet tekstit voidaan käydä heti läpi tunnilla. Opiskelijat lukevat (samalla tulee ääntämysharjoitusta) ja sen jälkeen analysoidaan tekstiä. Opiskelijat voivat pyytää opettajaa avaamaan vaikeita sanoja tai voivat kysellä sanoja toisiltaan. Kerätään synonyymejä.

d) Rakenne ja sanasto 

sanoista lause: Näytetään sanoja, joista opiskelijat tekevät lauseita tai keksivät omia esimerkkejään.



kielioppirakenteet: Ensin opettaja luennoi uutta asiaa ja sitä harjoitellaan opettajan antamien sanojen tai aukkotehtävien avulla. Toistoon perustuvat ja mekaaniset tehtävät annetaan usein kotitehtäväksi, ja ne on helppo tarkistaa seuraavalla tunnilla.

e) Kirjoittaminen: Kirjoittamista harjoittavat tehtävät jäävät helposti verkon ulkopuolisiksi kotitehtäviksi, koska tunnilla ei ole tehokkuussyistä aikaa pidempien tekstien kirjoittamiseen. Tarvittaessa opettaja voi antaa tunnilla rajallisen ajan kirjoittamiseen ja pyytää lähettämään tekstin esimerkiksi sähköpostilla opettajalle. Yksittäisiä lauseita voidaan kirjoittaa verkossa muistiinpanoihin tai chattiin, eli esimerkiksi sanelut voidaan tarkistaa yhdessä. Yksi opiskelija kirjoittaa, ja muut korjaavat virheet, tai opettajalle ei vastatakaan suullisesti vaan kirjallisesti chatin kautta. Pidemmät kirjoitustehtävät annetaan kotitehtäviksi: opiskelija lähettää tekstit opettajalle sähköpostilla tai yhteisen foorumin (esim. Moodle) kautta. Opettaja voi tarkistaa ne ja palauttaa takaisin opiskelijalle, tai yleisiä virheitä voidaan käydä yhdessä läpi.

5. Koejärjestelyt ja arviointi

Kokeiden ja muun testauksen suorittaminen verkossa vaatii luovuutta. Verkossa erityisenä haasteena on taitotason luotettava testaus ja kirjallisten taitojen arvioiminen. Arvioinnissa painotetaan jatkuvaa arviointia eli opiskelijan suoriutumista ja kehittymistä koulutuksen aikana. Tämä pitää kertoa opiskelijoille jo heti koulutuksen alussa. Opiskelijoita tulee ohjata myös aktiiviseen itsearviointiin, oman oppimisen dokumentointiin ja seurantaan. Myös vertaisarviointia, jossa opiskelijat antavat palautetta toisilleen tai arvioivat toisiaan puhetehtävän aikana, voidaan hyödyntää opetuksessa. Tukea arviointiin saadaan tarvittaessa muiden koulutukseen osallistuvien tahojen arvioinnin avulla, esimerkiksi pyytämällä palautetta opiskelijan kielitaidon kehittymisestä hänen työpaikaltaan.

Opiskelijan mahdollisten apuvälineiden käyttöä kokeissa ei ole mahdollista valvoa kuten luokkatilassa. Tästä syystä kirjallinen testaus verkossa on lähes mahdotonta. Jos testausta voidaan järjes-

tää yhteistyössä jonkun ”lähiopettajan” tai työpaikan kanssa, voidaan kirjallinen testaus hoitaa verkko-opetuksen ulkopuolella. Erilaiset suulliset kokeet taas on helppo suorittaa verkossa. Koe toteutetaan tällöin ehdottomasti yksitellen. Koesuoritus on mahdollista tallentaa ohjelmassa ja kuunnella myöhemmin uudelleen. Tämäkin helpottaa arviointia. Muuten koetilanne onnistuu yksittäistä ihmistä henkilökohtaisesti haastattelemalla ja suullisen kielitaidon (ymmärtämisen ja puhumisen) arviointiin keskittymällä. Jos opiskelijaryhmä on suuri, tämä vaatii huomattavaa aikaresurssia. Kuullunymmärtämisenkoe voidaan järjestää joko verkon välityksellä tai kirjallisen kokeen yhteydessä esimerkiksi opiskelijan työpaikalla.

6. Edut ja haasteet

Edut -

Kuullunymmärtämisen taitojen kehittyminen

Interaktiivisuus

Kannustaa opiskelijaa aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen

Opettaja on läsnä ja opettajalta voi kysyä

Antaa mahdollisuuden kielen kuulemiseen esimerkiksi lähtömaassa

Opetuksessa käytettäviä sähköisiä materiaaleja on helppo muokata ja jakaa

Opetuksessa voi hyödyntää monipuolisesti teknisiä mahdollisuuksia ja sovelluksia

Fyysinen välimatka ei ole esteenä opetukselle

Opiskelijat oppivat kuuntelemaan aktiivisesti ja kysymään rohkeasti

Dialogin ja vuorovaikutuksen hitaus ja kankeus

Ryhmä- ja paritöiden tekemisen vaikeus

Vaihtelevat internet-yhteydet, ääni- ja kuvaongelmat

Opetus ja opiskelu raskasta, vaatii herkeämätöntä tarkkaavaisuutta

Ymmärryksen varmistamisen ongelmallisuus

Koejärjestelyt vaativat luovuutta

Ryhmäytyminen vaikeaa ja eriyttäminen haasteellista

Opettajan kontakti opiskelijaan voi jäädä etäiseksi

Varottava liiallista opettajalähtöisyyttä

Haasteet